Kirjoittaja Aihe: My Hero Academia: Vahinkotorkut, S, Kirishima/Bakugō, ficlet  (Luettu 651 kertaa)

Maissinaksu

  • Trubaduuri
  • ***
  • Viestejä: 2 647
  • ( ͡° ͜ʖ ͡°)
Ficin nimi: Vahinkotorkut
Kirjoittaja: Ayu
Fandom: My Hero Academia
Ikäraja: S
Paritus: Kirishima/Bakugō
Genre: Slice of life, fluff

Summary: Oli miten oli, siinä oli hyvä olla.

A/N: Jotain pientä ja somaa viileisiin syysiltoihin. 8)



***



Kai se oli teoriassa mahdollista herätä omaan hiljaiseenkin kuorsaukseensa. Bakugō säpsähti tokkuraisena ja tajusi torkahtaneensa vakaiden aikomustensa vastaisesti. Enemmän häntä kuitenkin liikutti se, miten hän maata pötkötti jonkun päällä pää tämän rintaa vasten ja reidet yhteen kietoutuneina. Liikauttaessaan hieman kasvojaan Bakugō haistoi tutun tuoksun ja rentoutui välittömästi. Nokkaunet eivät olleet kuuluneet sen illan suunnitelmiin, mutta Kirishima tuskin pani pahakseen. Muussa tapauksessa tämä olisi luonnollisesti herättänyt hänet ja kammennut päältään.

”Hm? Heräsitkö sä?”

Bakugō olisi voinut murahtaa jotain myöntävää, mutta jokin sai hänet pysyttelemään hiljaa kuin hän olisi yhä leijunut unten mailla. Hän painoi poskensa vasten Kirishiman T-paidan pehmeää kangasta ja ohikiitävän hetken suostui myöntämään itselleen, miten nautinnollista se kaikki oli. Kirishima oli lämmin ja tämän käsivarsi hänen hartioilleen kietoutuneena tuntui oudon... turvalliselta. Höntti ajatus.

Oli miten oli, siinä oli hyvä olla.

”Näköjään et. Ihan hyvä, sä näytitkin siltä, että pikku nokoset tekisi terää”, Kirishima hymähti hiljaa ja kiinnitti huomiotaan johonkin muuhun, oletettavasti puhelimeensa. Oleellinen kysymys kuului, kauanko hän oli jo mahtanut pitää tätä ansassa allaan. Kaikesta päätellen Kirishimalla ei kuitenkaan ollut mikään kiire toisaalle.

Bakugō kuulosteli juuri Kirishiman rauhallisia sydämenlyöntejä, kun punapään puhelin pärähti soimaan säikäyttäen heidät molemmat. Kirishima oli laittanut luurinsa äänettömälle, mutta värinän tasainen humina raastoi Bakugōn pinnaa hyvän kanssa.

Miitäää?” Kirishima sihisi langan toiseen päähän. ”Niin missä te olette...?”

Bakugō saattoi arvata, kuka soittaja oli, mutta sen kummemmin hänen ei onnistunut kuulla muuta kuin Kirishiman vastaukset.

”En mä nyt jouda, ehkä vähän myöhemmin... No siksi mä kuiskaan, kun täällä nukutaan! Ai, joo kyllä, tässä nukun ja vastailen unissani, apina –”

Bakugō puri huultaan ollakseen virnistämättä.

”Johan mä sanoin, täällä nukutaan!” Kirishima supatti painokkaasti, ja Bakugō tunsi tämän alkavan silitellä hänen joka suuntaan sojottavia hiuksiaan. Hän hengitti syvään punapään sormien hakeutuessa hänen korvansa taakse rapsuttamaan takaraivon seutua.

Saamari se tuntui hyvältä.

”Edelleenkin ehkä sitten myöhemmin! Mulla on nyt parempaakin tekemistä, moikka... Joo, sanon terveisiä –” Kirishima kähähti ja tyrskähti itsekseen saatuaan puhelunsa päätökseen. Hiuksia hellivä käsi ei lakannut puuhaansa, ja Bakugō painautui punapäätä vasten tiiviimmin, mikäli mahdollista.

”Kuule...” Kirishima maanitteli ravistaen hänen hartiaansa hellästi. ”Jos sä jaksat heräillä, niin voitaisiin mennä tekemään jotain iltapalaa? Siellä on kuulemma appelsiineja...”

Mainitessaan appelsiinit Kirishima kuulosti niin iloiselta, että Bakugō saattoi ihan nähdä leveän virneen punapään naamalla.

”Hrmmh.” Helkkari, miten hänen äänensä olikin painuksissa.

”Huomentapäivää”, Kirishima toivotti hipsuttaen sormellaan hänen niskaansa. ”Ylös ja ulos, muuten sulta karkaa yöunet.”

”Viisi minuuttia”, Bakugō murahti kietoen kätensä Kirishiman kyljelle.

”No joo, pikku tovi sinne tai tänne”, tämä naurahti.

”Kuule, Torahammas...” Bakugō mutisi, muttei kuollakseenkaan saanut lausettaan jatketuksi. Jotenkin hänen pyyntönsä olisi liittynyt siihen, miten mukavalta Kirishiman tarjoama päähieronta oli tuntunut.

Toisinaan ei kuitenkaan ollut tarpeen sanoa mitään sen kummempaa, kun Kirishiman hyväkäs oli jo tilanteen tasalla kuudennen aistinsa ansiosta.

”Tottahan toki, Kuumakalle!”

Kirishima laski kätensä jälleen hänen hiuksiinsa ja alkoi hieroa sormillaan hänen päänahkaansa niin rentouttavasti, että jaloissa tuntui heikolta. Bakugō hapuili laiskaan otteeseensa punapään paidan kangasta lämpimään syliin tyystin uponneena.

Siinä todella oli hyvä olla.


« Viimeksi muokattu: 06.11.2019 00:18:37 kirjoittanut Ayudara »
"Itse Zeus kyllä lähetti Akun tänne, mutta hän ei tiennyt, että sukulaispoikani on täysi tumpelo."
- Roope Ankka

Röhkö

  • ***
  • Viestejä: 1 172
  • Oot kuuma.
Olipas tämä söpö. Ihana kuinka Kiri pistää Bakugon etusijalle. Bakugo on julkisesti ärhäkkä raivopää, mutta tässä Kiri onkin se joka määrää.
Rakentava ei nyt oikein rakennu, joten tää on vaan tämmöinen puumerkkikommentti...
Mitä tapahtuu ficissä, jossa päähenkilö kirjoittaa ficciä? Ficcinception, K-15

Maissinaksu

  • Trubaduuri
  • ***
  • Viestejä: 2 647
  • ( ͡° ͜ʖ ͡°)
Kiitoksia, Röhkö! <3 Tämä oli tosiaan tällainen söötti äkkiseltään syntynyt teksti. Toisinaan viikonloppu on taipuvainen lisäksi blokkimaan kaikenlaisen rakentavan. :D

- Ayu
"Itse Zeus kyllä lähetti Akun tänne, mutta hän ei tiennyt, että sukulaispoikani on täysi tumpelo."
- Roope Ankka

Larjus

  • ISSNA
  • ***
  • Viestejä: 4 768
  • En kaipaa kirjoituksiini (negaa) kritiikkiä tms.
    • twitter
Tää on semmonen fici, että onnistun oikeestaan joka kerta lukemaan otsikon väärin: joko vahinkotortut tai vahinko-orkut ;D En tiiä kuulostaako kumpikaan kauheen hyvältä (varmaa kontekstista ja torttujen laadusta riippuen :D).

Mut voi äää wäää mitä ihanaa arkista lällyilyä! Nää tämmöset on just niitä mun lemppareita, on niin ihana hetkeksi upota kiireeettömään ja hellään hetkeen hahmojen kanssa. Sit ku on vielä tommonen Bakugoun kaltanen kärttyilijä toisena osapuolena nii... ♥ Vähemmästäkin sitä sulaa. Tykkään kans siitä, että tyylilles uskollisena mukana oli vähä semmosta komiikanpoikastakin mukana. Ei oo Bakugou ainoo, joka virnistää :D

Lainaus
Mulla on nyt parempaakin tekemistä, moikka...
No siis onhan se, että oma kulta nukkuu sylissä ja voi silitellä tämän tukkaa, paljon tärkeempää ja parempaa tekemistä kuin about mikään muu :3 Ja siis tietenkin sen tauottua Bakugou toivoo, että Kirishima jatkaisi, vaikkei sitä suoraan saakaan sanottua. Onneksi Kirishima tosin ymmärtää oma-alotteisestikin, mitä toinen on vailla!

Lainaus
Siellä on kuulemma appelsiineja...
Tietty mulle tätäkin ficiä lukiessa mieleen Teh Ånimesinappiuloste ja "minäkin haluaisin appelsiinin" mieleen 😂😂 Pienet ääliöhuumorirepeilyt sitten tämänkin ficin välissä.

Lainaus
Siinä todella oli hyvä olla.
Tää ja aikaisemmin ollut samankaltainen "Oli miten oli, siinä oli hyvä olla" on kyllä kaikessa yksinkertaisuudessaan niin ihanan hellät ja romanttiset toteamukset. Sopii tämän ficin pehmeään arkiromantiikkaan niin hyvin mukaan ♥ Ja tän myötä on kyllä itselläkin niin pehmonen fiilis... (❁´◡`❁) Kiittelen jälleen.
"Pois silmistäni niljakkeet! Täältä tulee nimittäin haihattelija!"