Kirjoittaja Aihe: Karmiinin viettelemä | K-11 | kuuma romantiikka | Vili/Toffe  (Luettu 1609 kertaa)

Sokerisiipi

  • Teemestari
  • ***
  • Viestejä: 5 999
Ikäraja: K-11
Tyylilaji: kuuma romantiikka
Paritus: Vili/Toffe
Haasteet: Väripaletti II (karmiini) ja Originaalikiipeily (98. vaatia)

A/N: Editoinnin jälkeen uudelleen julkaisu. Tämä on yksi omista suosikeistani :3




Karmiinin viettelemä


Vili istui keittiötasolla, siinä ainoalla, jonka yläpuolella ei ollut kaappeja. Se oli hänen paikkansa. Toffe hääräili hänen ympärillään ja poistui välillä isännöimään pikkujouluvieraitaan. Vili katseli, miten erilaiset tarjottavat ilmestyivät lautasille. Ne näyttivät herkullisilta, mutta valitettavasti suurin osa oli häneltä pois. Miestä ei haitannut. Hän tiesi, että Toffe oli valmistanut hänelle ihan omat herkut, joihin muilla ei ollut oikeutta. Se sai Vilin tuntemaan itsensä erityiseksi ja rakastetuksi.

Parasta keittiössä ei kuitenkaan ollut ruoka vaan Toffe. Siisti, iltaa varten laittautunut Toffe. Jumalauta, kun mies näytti seksikkäältä karmiininpunaisessa paidassaan, sillä se todella imarteli hänen timmiä ylävartaloaan. Vili aivan tutisi katsellessaan Toffea, miehen vahvaa selkää, leveitä, jykeviä olkapäitä ja lihaksikkaita käsivarsia. Farkut tosin olisivat saaneet olla kireämmät, mutta tämäkin näkymä miellytti Viliä hyvin paljon.

”Karmiini sopii sulle”, Vili sanoi viehtymyksestä heikolla äänellä. ”Tosi, tosi hyvin...”

Illan teemassa oli mukana muutenkin punaista, niin ruoan kuin koristeluidenkin suhteen. Vilistä mies oli vetänyt pikkujouluteeman vähän liian överiksi, mutta illanistujaiset olivat Toffelle aina iso ja tärkeä juttu. Pitihän miehen saada vähän hullutella.

Vilillä itsellään oli päässään valkoreunuksinen tonttulakki, ihan vain, jotta näyttäisi siltä kuin hän olisi panostanut.

”Karmiini?” Toffe toisti kummissaan ja rapsutti kasvojaan. Häneltä oli jäänyt parta ajamatta, mutta oikeastaan sänki sopi miehelle sileää leukaa paremmin. Hänen miehisyytensä oli viedä Vililtä tajun.

”Syvänpunainen”, Vili selvensi. Toffe hymähti silmät huvittuneisuutta tuikehtien. Mies kiersi keittiösaarekkeen päästäkseen suutelemaan häntä. Vili kietoi mielissään kätensä miehen niskaan ja vastasi hellään suudelmaan. Toffe tuoksui yöltä ja hauskanpidolta. Tuota partavettä hän aina laittoi, kun oli jotain menoa ja meininkiä. Se muistutti Viliä monista ihanista, kuumista öistä... Hän painautui innokkaammin Toffea vasten.

”Oot niin taiteilija”, Toffe sanoi kiusoitellen ja raapi Vilin poskea pistävällä sängellään. ”Pädet väreistäkin. En tiiä, onko se musta enempi seksikästä vai vittumaista.”

”Kehotan menemään seksikkäällä”, Vili sanoi toinen kulma koholla. Toffe virnisti itseriittoisesti ja sai poikaystävänsä ynähtämään painaessaan kämmenensä tämän reisille. Se värisytti Viliä niin syvältä alavatsasta, että oli pakko purra huulta. Hän nojasi kyynärpäillään taaksepäin ja ojensi vartaloaan paremmin esille. Mies tahtoi tulla hyväillyksi ja kosketetuksi. Toffe kiroili hiljaa ja toivottomasti. Hänen kasvoillaan oli nyt tuimaa kaipuuta.

”Oot niin sietämättömän seksikäs”, mies murisi ja suuteli Viliä uudestaan, nyt vähän roisimmin. Vili puristi jalkansa Toffen ympärille ja vastasi ahnaasti tämän kosketukseen. Viliä alkoi saman tien kuumotella. Hän tahtoi riisua Toffen karmiinista ja antaa miehelle vähän toisen tyyppistä punoitusta joka puolelle tämän kehoa. Toffen levottomista käsistä Vili tiesi, että miehestä tuntui samalta. Hän rikkoi nälkäisten suudelmien ketjun. Toffe oli hengästynyt. Hän näytti olevan vähän pyörällä päästään. Sähköinen halu sai kihisemään Vilin päästä varpaisiin.

”Viepä mut makkariin”, hän vaati ja näykkäsi Toffen korvaa.

”Mut mulla on vieraita”, Toffe mutisi Vilin ahnaiden käsien hivuttautuessa hänen syvänpunaisen paitansa alle. Hänen ajatuksensa tuntuivat harhailevan. Järjen ääni muuttui vaisummaksi sana sanalta. ”Ruoka pitäisi tarjoilla ja viini...”

”Aikuiset ihmiset osaa kyllä huolehtia itsestään”, Vili sanoi ja suuteli napakasti Toffen kaulaa. Mies ähkäisi. Huuliaan vasten Vili tunsi, kuinka halu oli jo ujuttautunut miehen sydämeen. Sen lyönnit olivat nopeita ja kiivaita.

”Etkö sä muka halua mua?” Vili henkäisi äänessään tarkasti harkittua viettelystä ja nälkää. Hänen kätensä liukui Toffen vatsalta alas, alas. Toinen käsi oli jo löytänyt miehen takamuksen. Toffella tai hänen itsekurillaan ei ollut mitään mahdollisuuksia.

”Totta vitussa haluun”, mies murahti ja kaappasi Vilin keittiötasolta. Hän kihersi mielissään, tiukensi jalkojensa otetta Toffen ympärillä. Mies sai hävytöntä mielihyvää muutaman vieraan epäuskoisista ilmeistä ja silmien pyörityksestä, kun nämä tajusivat, mitä heillä oli mielessään. Vili ei piitannut. Tällainen hauskanpito oli eniten hänen mieleensä.

”Hei”, Toffe sanoi, kun he riisuutuivat makkarin hämärässä. Ikkunoissa roikkui pehmeästi tuikkivat koristevalot. Miehen karheat kädet ottivat Viliä kiinni lantiosta ja tämän matala ääni oli värisyttävän ilkikurinen:

”Jätä tonttulakki päähän.”



Seila

  • Vieras
Olen Tohvelin viettelemä!

Uh, tämäpäs oli indeed viettelevä ja kuuma! Ja matalalla ikärajalla! Ah, muistan tämän jo aiemmasta julkaisusta ja tykkäsin tästä silloinkin jo ihan hirveästi ja tykkään edelleen! Viliä ei selkeästikään kiinnosta mitkään illanistujaiset. Hän vain tahtoo Toffen itselleen. No, en ihmettele, jos Toffe kerta näyttää hyvältä karmiininpunaisessa paidassaan touhutessaan keittiössä. Vili kuitenkin rakastaa ja ihailee Toffea niin paljon. No, tässä se ihan syö silmillään miestä :'D

Väri oli saatu tähän oikein näppärästi ja vaivattomasti! Ei tuntunut mitenkään ylikorostetulta vaan luonnolliselta. Ihana kuinka Toffe on ihan "Hmm, mikä karmiini? Mitä mun höpsö taiteilijamies selittää??" :3 Ah, kivaa myös kuinka Toffen ulkonäön lisäksi tässä oli kuvattu Toffen tuoksua ja oli mainittu parransängestä. Taitaa Toffellakin myös olla muut jutut mielessä kuin vieraat ja ruoka ja vieraiden viihdyttäminen. Onhan Vili varmasti oma ilmestyksensä tonttulakki päässä, keittiötasolla istuen.

Tuima kaipuu, ihana ilmaisu! ♥ Sopii niin Toffeen. Vili on kyllä sneaky bastard, kun tarjoaa vartaloaan enemmän esille, kietoo jalkansa Toffen ympärille ja tyyliin kehrää viemään makkariin. Pff. No, onneksi Toffe suostui. Niiden vieraana on varmaan semmosia tuttuja, jotka ei juuri ole moksiskaan niiden touhuista vaan juuri pyörittelevät silmiään ja ovat silleen jahas. Ihanat pehmeästi tuikkivat koristevalot makkarissa. Ja vai että tonttulakin saa jättää päähän! Voi Toffe! :D

Baww, kiitos tästä ♥ Nautin tästä erittäin paljon!

Vendela

  • Teeholisti
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 7 201
Tämänkin oli Neptunus linkkaillut kommikseen, mistä tulin tämän lukemaan!

Hahaa, olipa hauskaa lukea näin keskikesällä tämmöinen pikkujoulu-viettely :D Tuon kesäisen tekstin jälkeen tämä oli oikeastaan aika mukava ja erilainen, tykkäsin kyllä!

Itse asiassa tämä herättikin yllättäviä kysymyksiä. Miksi Vilille on omat ruoat? Jonkun ruokavalion/allergian takia, näin ajattelisin. Hassu tämmöinen pieni yksityiskohta mutta jäin tätä ihan tosissaan miettimään :D Toinen mitä mietin oli, että ketä vieraita heillä (tai Toffella) oikein oli käymässä? Ehkä kavereita tai ystäviä, sillä sukulaisten silmien edessä tuollainen toiminta olisi saattanut olla hieman... no... erikoista ;D

Matalan ikärajan tekstiksi tämä oli todellakin kuuma ja kiihkeä. Tykkäsin myös siitä, että tilanne jäi juuri näin ja lukijalle jäi oman mielikuvituksensa varaan tulkita loput. Palasivatko nämä takaisin vieraiden pariin vai hipsivätkö vieraat vähän äänin ulos? Vili vaikutti kuitenkin tyypiltä joka saa aina sen mitä haluaa. Enkä yhtään ihmettele ettei Toffe voinut häntä vastustaa!

Olipa tosiaan hauska lukea näin keskikesällä tämmöinen jouluinen teksti. Punainen väri on näköjään hyvin voimakkaasti jouluun linkittyvä väri, joten ainakin itselleni se toimi tässä sellaisena tekijänä joka sitoi tämän juuri tuohon aikaan :)

Vendela

Bannu©Waulish

I think it's time for little story... It's definitely Storytime!