Kirjoittaja Aihe: Aavelehden suonissa haamukartta, S, Adele/Lyon, (Merenkehrän aakkoset)  (Luettu 47 kertaa)

Kaarne

  • Unenkutoja
  • ***
  • Viestejä: 7 970
  • Kellopelihurmaaja
Nimi: Aavelehden suonissa haamukartta
Ikäraja: S
Fandom: originaali (Merenkehrä-verse)
Tyylilaji: valokuvaus!AU (lol)
Yhteenveto: aavelehti-ilmiö:
Kirliankuvien yhteydessä tapahtuva ilmiö, kutsutaan myös fantomi-ilmiöksi. Ilmiössä ennen kuvan ottoa poistettu kuvatun näytteen osa (esim. kasvin lehden kärki) näkyy tästä huolimatta edelleen kirliankuvassa.
Haasteet: FandomAakkoset (A), Originaalikiipeily (137. Arvoitus).

K/H: Mikään ei ole parempaa kuin se, että FandomAakkoset-haasteeseen voi kirjoittaa 29 ficciä omasta versestään. Näistä osasta tulee varmaan aika AU-settiä, koska aion valita wikisanakirjan kaikkien suomenkielisten sanojen listasta mahdollisimman mystisiä sanoja. :D Tässä siis ensimmäinen, jota varten opin, mitä on kirliankuvaus. Oppikaapa siis tekin!

*

Aavelehden suonissa haamukartta


*

aavelehti-ilmiö:
Kirliankuvien yhteydessä tapahtuva ilmiö, kutsutaan myös fantomi-ilmiöksi. Ilmiössä ennen kuvan ottoa poistettu kuvatun näytteen osa (esim. kasvin lehden kärki) näkyy tästä huolimatta edelleen kirliankuvassa.


*


“Siitä jää jäljelle aavelehti”, Lyon sanoo ja näyttää Adelelle valokuvaa, jossa palasiksi leikelty lehti on jälleen kokonainen. “Jälkikuva jostakin sellaisesta, mitä ei enää saa korjattua.”

“Miten?” Adele kysyy. Hän tuijottaa punasävyistä kuvaa, jossa lehden ääriviivat näyttävät hehkuvan ja sen suonet muodostavat oman pienoissuistonsa, haamukarttansa.

Lyon kohauttaa olkiaan, miettii hetken vastaustaan. “Kukaan ei tiedä. Jotkut väittävät, että kirliankuvaus paljastaa ihmisen auran, ja kai sitten lehdenkin, kun siitäkin jää hetkeksi tällainen aavekuva. Toiset etsivät ratkaisua fotoneista ja koronapurkauksista, ja se on varmasti todennäköisempää. Paljon tylsempää vain.”

“Mihin sinä uskot?” Adele kysyy.

Lyon hymyilee toisella suupielellään. Hän vilkaisee taas kuvaa. “Siihen, ettei kaikkea tarvitse aina selittää.”

“Kuten sitä, että sinä soitit minulle vain näyttääksesi kummallisen taidevalokuvan leikellystä lehdestä”, Adele sanoo ja tuhahtaa, vaikkei näytäkään olevan asiasta kovin pahoillaan.

“Vain siksikö?” Lyon kohottaa kulmiaan. “Niinkö oletat?”

“Etpä sinä ole mitään muuta tehnyt”, Adele sanoo. Lyon katsoo häntä suoraan, yhtä tarkasti kuin valokuvaa hetkeä aiemmin. Aivan kuin pohtisi arvoitusta.

”Vielä.”

“Vielä?”

Kaikki muut taidekoulun opiskelijat ja opettajat ovat ehkä jo lähteneet kotiin. Tai sitten eivät, mutta sillä hetkellä Adele haluaa uskoa niin, sillä Lyon astuu lähemmäs ja hänen silmänsä ovat viekkaat, ja jos joku kehtaa keskeyttää heidät nyt, niin –

“Sinä melkein suutelit minua kerran”, Adele sanoo, kun Lyon on ehtinyt aivan hänen eteensä. “Minä muistan. Mutta sitten –”

“– Eeben avasi pimiön oven ja keskeytti meidät”, Lyon täydentää. Adele seisoo selkä seinää vasten, ja ehkä hän on saalis, muttei silti tunne pienintäkään halua paeta.

“Ehkä siitäkin jäi aavekuva”, Lyon jatkaa hiljaa.

“Hmm?”

“Koska minä en ole unohtanut sitä, miltä sinun suutelemisesi tuntuu.”

“Vaikket edes –”

“Vaikken edes”, Lyon nyökkää. He seisovat vastakkain, ja Adele ajattelee aiempaa katkennutta hetkeä, sen piirtämää haamukarttaa tätä uutta mahdollisuutta kohti.

Lyon suutelee häntä, ja hetket limittyvät, kerrostuvat toisiaan vasten.  Lyonin suudelma on lämpöä ja kirkkautta, ja Adele ajattelee, että tällä kertaa tämä kuva kyllä ylivalottuu.
there's a flaw in my heart's design
for I keep trying to make you mine