Kirjoittaja Aihe: Varjovalssi | James/Sirius, K11  (Luettu 2644 kertaa)

Zacharias

  • les amis de l'abc
  • ***
  • Viestejä: 2 587
  • korkokenkäpoika
    • tumblr
Varjovalssi | James/Sirius, K11
« : 25.09.2011 14:31:00 »
Title: Varjovalssi
Author: Zacharias
Rating: K11
Pairing: James/Sirius
Genre: angst, romance

Summary: Minä pukeudun mustaan, yöhön ja tuhkaan. Haaveeni jäähtyy.

A/N: Koska James/Sirius on rakkaus, enkä ole kirjoittanut heistä pitkään aikaan. Ja koska Happoradion "Häävalssi mollissa" on myös rakkaus ja loistava inspiraation lähde. Yhdessä näistä kahdesta syntyi tämä. Toivottavasti pidätte! Osallistuu OTP10, sekä OTS20. Ja vielä siihen päälle Tuhoa suosikkiparituksesi.



Varjovalssi


”Ei noin, varo. Sotket jalkasi”, Sirius hymyilee. Hän katsoo, miten James koettaa tasapainottaa askeliansa musiikin tahtiin. Sama lapsenmielisyys valaisee Jamesin kasvoja, jotka osoittavat jo ikää lähemmäs kahdenkymmenen. Lapsenmielisyys, jonka Sirius tuntee niin hyvin. Hymyä ja viattomuutta.

”Näytän naurettavalta”, James sanoo keskittyneenä katsomaan jalkoihinsa. James on poikanen vielä, ainakin Siriuksen silmissä. Ja silti hän seisoo nyt siinä, opettelemassa tanssiaskeleita omiin häihinsä. Musiikki helisee heidän ympärillään, se jonka James valitsi. Häävalssi.

”Toivotonta.” James pysähtyy ja laskee ilmaan paria kuvitelleet kädet alas. Hän huokaa syvään ja nostaa katseensa Siriukseen. Sirius virnistää.
”Sinun pitää rentoutua”, hän sanoo nyökäten ja kävelee Jamesin eteen. Ojentaa kätensä kohti toista ja ei hymyile enää yhtään.
”Kokeillaan”, Sirius lausuu hiljaa. James kääntää toisen suupielensä pieneen hymyyn ja ottaa kädestä kiinni. Kuuluu vain pieni naksahdus, kun valssi soi taas heidän korvissansa ja täyttää ajatukset.

Tahdotko sinä

Jamesin silmissä on lämmin hehku. Sirius katsoo niitä, täysin varmana siitä mitä tekee. Ottaa keveitä askeleita taakse, eteen, taakse. Antaa Jamesin viedä. Hän näkee taas päivät, jolloin he molemmat vain istuivat vierekkäin, ei liian lähellä toisiaan. Ja sitten kun kukaan ei huomannut, James vei eteenpäin ja kurottautui hipaisemaan Siriuksen huulia. Lupasi vapautta, jota Sirius ei ollut koskaan tuntenut. Sirius näkee sen kaiken Jamesin silmistä.

kunnioittaa myötä- ja vastamäessä

Kun James kietoo taas sormensa Siriuksen omiin, toinen värähtää. Siitä tuntuu olevan pieni ikuisuus, kun James irrotti otteensa Siriuksesta. Siitä, kun James sanoi ensimmäisen kerran ei. Eivät he ennen olleet tunteneet kieltolauseita. Kun musiikki lyö kovempaa, huutaa sen kanssa kilpaa myös Siriuksen varjokuvat. Ne, jotka sanovat että se on valhetta. Että on vääryys rakastua ja rakastaa. Eivät ystävät tee niin.

rakastaa hyvinä ja huonoina aikoina

Heistä kumpikaan ei hymyile, ottaa vain askeleen askelien perään. Hetkeksi Sirius unohtaa, mutta vain hetkeksi. James on kiintopiste. He vain tanssivat, kuten nuorina poikina tekivät. Juoksivat sadepatsaiden takana ja nauroivat. Se oli ennen James, joka käski Siriusta antamaan vain olla. Käski olemaan vapaa. Ja nyt James kahlitsee itse itsensä. Nimettömän lupaussormukseen. Sirius antaa Jamesin keveästi pyörittää hänet ympäri, kunnes kohtaa jälleen katseen. Ja se katse on tyhjä.

kunnes kuolema teidät erottaa?

”Tahdon”, James hymyilee ja painaa suudelman Lilyn huulille. Sirius hymyilee ystävänsä takana, varjossa. Musiikki käynnistyy taas ja Lily tarttuu Jamesin käteen. Heidän ohittaessansa Siriuksen, tekee hänen mielensä kuiskata se vielä kerran Jamesin korvaan.

Kuiskata, että hän on nyt vapaa. Kuiskata, ettei Sirius enää välitä. Sirius on tanssinut jo niin monesti mollissa, että se voisi jo melkein olla totta. Melkein.
« Viimeksi muokattu: 25.09.2011 14:34:23 kirjoittanut Zacharias »
l'univers nous reprend,
rien de nous ne subsiste


Renttu

  • Hooked
  • ***
  • Viestejä: 465
  • ©Haava
Vs: Varjovalssi | James/Sirius, K11
« Vastaus #1 : 25.09.2011 22:51:36 »
Oih, tää sopi niin hyvin mun tän viikonlopun angstificciteemaan. Ja erityisesti J/S-angstificciteemaan. (Tosi hämmentävä ajatus, tajusin just et en oo varmaan koskaan löytäny mistään kunnollisen moniosaista J/S-ficciä jos ei Vanillan tekstejä lasketa. Asia täytyy korjata.) Mut joo jotenkin musta tuntuu että tästä eteenpäin jos haluan lukee hyvää angstia, pitää kääntyä sun puoleen. :D

Tykkään jotenkin Lilyn ja Jamesin häihin liittyvistä J/S-ficeistä ihan kauheesti, niissä on hurmaavan katkeransuloinen ja semmonen peruuttamattomuuden tunnelma. Asiat olisivat voineet mennä toisin, mutta tässä sitä nyt ollaan ja Sirius on bestman ja opettaa Jamesia tanssimaan ja nyyh.

Lainaus
He vain tanssivat, kuten nuorina poikina tekivät. Juoksivat sadepatsaiden takana ja nauroivat. Se oli ennen James, joka käski Siriusta antamaan vain olla. Käski olemaan vapaa. Ja nyt James kahlitsee itse itsensä.
Voi kun minä tykkään. Sadepatsaat on kiva ajatus, ylipäätään James ja Sirius juoksemassa sateessa on kiva ajatus. Mun mielentila niin huokuu J/Sää tällä hetkellä että oivoi, tämä teksti heräsi mulle niin kovin hyvin eloon tänään.

En oikein osaa muodostaa tästä kommentista kuin tunnesönkköä, joten kiitän sinua jälleen kerran ihanaisesta angstista. :)

Headstrong, today I feel headstrong.

banneri by raitis

Sädekehä

  • Hömelö otus
  • ***
  • Viestejä: 1 180
  • Until you believe
Vs: Varjovalssi | James/Sirius, K11
« Vastaus #2 : 13.10.2011 18:11:11 »
Miksi mulla menee aina sun J/S:si ohi ja löydän ne vasta joskus miljoonan vuoden päästä? No onneksi löysin edes nyt! Iski niin kauhea J/S-ikävä, ja nämä pojat tosiaan ovat rakkaus! Sääli, että heistä kirjoitetaan lopulta aivan syntisen vähän, mutta onneksi välillä sitten löytyy tällaisia helmiä. <3

Siis voi että. Tässä oli surullinen pohjavire sekä se surullisen kuuluisa lopussa Lily saa Jamesin ja Sirius jää yksin –tarina, joka kuitenkin toimii aina ja niin se toimi tässäkin. Tykkäsin kuitenkin tosi paljon siitä, miten lopussa Sirius ei tappanut katseellaan tuoretta morsianta, vaan halusi sanoa Jamesille olevansa vapaa. Toivo oli ihanasti käsin kosketeltavissa, vaikka herkistyinkin lopussa tosi paljon. Pidin myös siitä, että surullista valssia täydensi nuo muistot, jotka pääasiassa olivat hyviä, iloisia ja onnellisia. Sirius ja James juoksemassa sadepatsaiden takana (loved that <3) on uskomattoman kaunis, mutta myös leikkisä. Rakastuin myös siihen viittaukseen, miten he ovat tanssineet ennenkin (ja mikseivät olisikaan?).

Idea tässä oli uskomattoman hieno! On jotenkin tosi realistista, miten Sirius opettaa Jamesia tanssimaan häävalssia, mutta silti en ole koskaan törmännyt siihen! Aivan mahtavan suloista ja ironista ja riipivää ja ah! Tämä kyllä toimi tosi hyvin. Osasit punoa yhteen tanssiin kaiken, miksi J/S on niin jumalattoman ihanaa, ja sait kokonaisuuteen hienosti nykyisyyden, menneisyyden ja lopuksi sitten sen tulevaisuuden. Ja tykästyin erityisesti siihen kohtaan, missä James pyöritti Siriusta. <3 Ja mmm, mikä ajatus, että Sirius antaa Jamesin viedä.

Kirjoitat oikein kivasti ja nätösti, ja mii vaan tykkäsin tästä tosi paljon! Nimi oli äärettömän kaunis ja vangitsi kyllä todellakin katseen. Siinä on myös ihana piilomerkitys, eikä se vaan ole sananhelinää. Ja muutenkin tämä nyt oli mahtava kokonaisuus, oikein hyvä välipala pahimpaan J/S-nälkään. Kirjoita lisää näistä pojista!!

Kiitos! (ja anteeksi vajaa kommentti.) :)
All I wanted was you

Ava by Sinderella

Aapo

  • Pahatar
  • ***
  • Viestejä: 747
  • ex - annicamaria
Vs: Varjovalssi | James/Sirius, K11
« Vastaus #3 : 15.10.2011 09:52:05 »
KK:sta hyvää huomenta.

Lainaus
Kun musiikki lyö kovempaa, huutaa sen kanssa kilpaa myös Siriuksen varjokuvat. Ne, jotka sanovat että se on valhetta. Että on vääryys rakastua ja rakastaa. Eivät ystävät tee niin.

Ei hyvä luoja. Kuuntelin tätä ficciä lukiessani sellaista tilulilu herkistelykitaramusiikkia ja pimpom, olin ihan hurmiossa.  Varsinkin tuo lainaamani kohta sai minut huokaisemaan. J/S on jotain niin ihanaa, ja rakastan lukea heistä kertovia ficcejä. Tämä ficinpoikanen oli oikea helmi. Rakastan sitä, miten jokainen kirjoittaja tuo aina paritukseen jotain uutta. Niin se oli tässäkin. Menee vähän vaikeaksi tää kommentointi, kun oli niin hyvä fic, etten tiedä mitä sanoa :D

Noh, siis. Kirjoitusasu oli helppolukuinen ja simppeli, kuvailut olivat upeita ja nuo ficciin ujuttamasi "sekä myötä- että vastamäessä" lainaukset sopivat tekstiin täydellisesti. Ficin loppu oli samalla haikea, mutta samalla vapauttava. + mieskaksikon tanssi oli todella herkkää ja muistot toivat ihanaa lisäsärmää tarinaan. Herkistyin.

No. Siis. Emmä osaa tästä sanoa muuta, kun että kiitos ihan jumalattomasti, ihana oli <3

~annicamaria
enemies of the heir, beware
and I can do anything, If it's worth it to carry on


13.1.2013 ♥ L
ava(c)Raitakarkki

Zacharias

  • les amis de l'abc
  • ***
  • Viestejä: 2 587
  • korkokenkäpoika
    • tumblr
Vs: Varjovalssi | James/Sirius, K11
« Vastaus #4 : 20.10.2011 11:48:07 »
rentunlupiini ah, kiitos todella paljon. Miä olen aina iloinen kuullessani, että angstitekstini ovat onnistuneet. Itsekin pidän niistä häihin sijoittuvista ficeistä. J/S on siitä nimenomaan hieno paritus, että se päättyy tragediaan, mutta siihen voi silti sijoittaa niitä onnellisia hetkiä sinne tänne. Mutta niin, kiitos kommentistasi (:

Sädis ööääw, miunhan se pitäisi sanoa olevani huono, kun aina jätän kommentoimatta siun teksteihin, vaikka niistä ihan hemmetisti pidänkin. En tunne ansaitsevani puoliakaan siitä mitä nyt sanoit, mutta otan sen silti vastaan kiitollisena. Eli siis, niin, kiitos! (ja kiitos siitä, että laitoit tämän kommentikampanjaankin ♥)

annicamaria ja kiitos ihan hemmetisti siulle! Ihana kuulla, että pidit tästä (: J/S:sään sisältyy aina se pieni haikeus, vaikka he onnellisia ovatkin. Tai no, se on miun näkökulmani (ja näkökulmani ovat tunnetusti angstia.) Ja sanoit aivan riittävästi, tuli oikein hyvä fiilis ja arvostan kovin!
l'univers nous reprend,
rien de nous ne subsiste


Funtion

  • Vieras
Vs: Varjovalssi | James/Sirius, K11
« Vastaus #5 : 03.07.2012 13:37:05 »
Uu, James/Siriusta. Virkistävää lukea taas "pitkään" aikaan lempiparitustaan.

Kuuluu vain pieni naksahdus, kun valssi soi taas heidän korvissansa ja täyttää ajatukset.
Hassu taivutusmuoto… eikö sen pitäisi olla korvissaan, eikä korvissansa? Eihän sitä omitusliitettä tarvii enää tuonne laittaa.

Ja sitten kun kukaan ei huomannut, James vei eteenpäin ja kurottautui hipaisemaan Siriuksen huulia. Lupasi vapautta, jota Sirius ei ollut koskaan tuntenut.
Siis onko tämä mennyttä tapahtumaa vai tapahtuuko tuo tuolla hetkellä? Meinaan tässä on imperfektiä, keskellä preesenslauseita. Eli muisteliko Sirius tätä tapahtumaa vai onko tässä vain käynyt moka ja se on tullut väärässä aikamuodossa?

Hassua, miten tuolla tekstissä sanottiin, että nimenomaan James oli käskenyt Siriusta olla vapaa… mä taas oon aina kuvitellut, että idea on ollut lähtösin nimenomaan kokonaan Siriuksen omasta päästä. Tiedäthän sä, lähteminen Mustien suvusta ja ja ja ja… tavallaan pystyi melkein rivien välistä lukemaan, että sekin oli Jamesin ns. pyyntö. Tai siis kehotus olla vapaa. Hassua, miten tää on tässä käännetty näinpäin! Mut ei se mua haittaa (eikä tolla välttämättä tarkoitettu tuota, mutta näin mä sen tulkitsin.)

Ärsyttää jo hieman, miten James/Siriusta löytää aina angstiosastoilta. Vaikka, niin, pakkohan se on myöntää että harvoinpa siitä saa kirjoitettua ilman angstista vivahdetta. Jo pelkkä mahdollinen suhteen ajatus noiden kahden välillä tuntuu jotenkin traagiselta, sillä siellä on se Lily. Ja koska kummatkin on niin "jalomielisiä" ettei seisoisi toisen onnen edessä. Traagistahan se on. (Mutta olisi kivaa vaihtelua lukea onnellista James/Siriusta…)

Mä pidin tästä tekstin asettelusta! Siitä, miten tuonne väliin oli laitettu kursiivilla tuo kohta, jossa James vannoo Lilylle ikuista rakkauttaan.

Sirius on tanssinut jo niin monesti mollissa, että se voisi jo melkein olla totta. Melkein.
Kamalan raastava lopetus! Melkein, mutta ei ihan. Käy niin sääliksi Siriusta. Eikä tätä angstista fiilistä paranna yhtään Jared Leton synkkä ääni joka laulaa mun korviin Spotifysta. Tai tuo ficin nimi, joka lupaa varjoja ja synkkyyttä. Tässä tekstissä oli kamalasti tunnetta.

Tää idea on aika perus ja tavanomainen, vaikkakin toi tanssijuttu on jotain uutta! Ainakaan mä en oo vastaavaan vielä törmännyt. Mutta mun mielestä on kiva, että tavanomaisistakin ja ylikulutetuista ideoista kirjoitetaan, sillä niistäkin voi löytää aina jotain uutta. Ja jos tekstin kieli ja laatu ja tunnelma on kohdallaan, mä en valita. Kiitos tästä, tää oli ihan superkiva teksti, joskin hieman katkeransuloinen. :)

malla

  • ***
  • Viestejä: 181
Vs: Varjovalssi | James/Sirius, K11
« Vastaus #6 : 02.08.2012 13:23:56 »
Ficletpiiristä mmmoi!

Valitsin ficlettisi pystyyn kuolleeseen ficletpiiriin parituksen ja genren vuoksi, sillä oon viime aikoina mieltynyt lukemaan enemmän kelmeistä, ja angsti nyt maittaa meikälle aina. Lisäksi en ole ihan varma oonko lukenut sun ficcejäsi aikaisemmin, joten tulipa samalla myös se tehtyä. (Tosi harmi vaan jos sieltä ficletpiiristä ei tulla kommentoimaan tänne saakka, mutta odotellaan ja toivotaan parasta!)

Okei, J/S:ssä on aina se sama asetelma, aina se sama angsti kun James valitseekin lopulta Lilyn, ja aina Sirius jää yksin muistelemaan poikien nuoruutta. Voisi siis kuvitella, että näitä ficcejä kymmenisen vuotta lukeneena jo hiljalleen kyllästyisi? Nää, mä tykkään. Aina. En tiedä mikä siinä on, mutta J/S iskee kyllä joka kerta. Tää oli musta kiva idea, että James harjoitteli häävalssiaan Siriuksen kanssa. Voin vaan kuvitella ne katseet, hiipuvat hymyt, sanattomat lauseet. Äww. Nämä Jamesin ja Lilyn häiden alle ajoittuvat J/S:t on muutenkin meikälle aina herkkua - niissä on mukana ihan omanlaisensa tunnelma jo pelkästään edessä odottavan avioliiton vuoksi.

Tässä oli muutamia mun silmiin hassuja sanavalintoja tai lauserakenteita, kuten mm. askeleiden taivutus (joka on todella typeränä sana, nyt kun sitä jäin päässäni taivuttelemaan) ja "James pysähtyy ja laskee ilmaan paria kuvitelleet kädet alas." (piti lukea kahdesti, jotta tajusin ettei James laske käsiään ilmaan). Tykkäilin tosta avioliittokaavasta tuolla välissä, ne toi kivasti väriä ja syvyyttä näin lyhyeen tekstiin.

Tykkäilin myös tosta lopusta, josta jäi jokseenkin toiveikas olo - vapaus on aina vapautta.

Kiitokset tästä! :3
Papin aamen ei tee kenestäkään toisen itsestäänselvää omaisuutta.

Lils

  • ***
  • Viestejä: 2 086
    • tumblr
Vs: Varjovalssi | James/Sirius, K11
« Vastaus #7 : 14.09.2012 23:25:40 »
Noniin, vihdoinkin minä saan aikaiseksi kommentoida tätä, sillä tätä olen jo silmäillyt ihan liian monta kertaa. Sinun tekstisi ovat kaikki niin mukanaan vieviä, kuin toinen maailma; ne ovat synkkiä ja vähän ahdistavia, mutta sopivasti, tai sitten vähän onnellisempia mutteivät fluffyhöttöäkään, ja tämä oli taas sitä ihanaa pimeämpää puolta. Varjovalssi on nimenä niin simppeli, että siitä tulee esille tietyt mielikuvat aika välittömästi, ei tarvitse miettiä hirveästi mitä kaikkea tässä on pyöritelty ja leikitelty, vaan saa sen harmaamustan sävyn tähän mukaan heti. Tämä koko fic oli niin kuin se häävalssi mollissa, ja siten tämä oli hienosti yhdistetty ja nimetty. Ettei vain kerrottu sitä biisin tarinaa, vaan tämä itsessään oli vähän niin kuin se biisi.

Sen myötä tuo rakenne oli ihastuttava! Siriuksen ja Jamesin hetket olivat vähän eri puolilta vuosia, vaikka koko ajan tanssittiin samalla siinä nykyisyydessä, ja lopussa pyörähdettiin siihen viimeiseen kohtaukseen. Se kuvaus ja siirtyminen olivat onnistuneet hirveän hyvin: tuli vähän elokuvamainen fiilis, niin kuin kaikki olisi nähty sellaisen savuverhon takaa ja tavallaan tanssittu dramaattisesti siihen viimeiseen kohtaukseen. Se oli kaikista onnellisin, kliseisesti ajateltuna, mikä taas toi hyvin vahvasti esille sen, miten katkera ja synkkä, kaikista tummin, se hetki olikaan. Näitä tapahtumia kuvattiin juuri tällä tavalla selkeästi ja upeasti, mutta vähän vuosien himmentämänä, ja siihen tapaan tässä rakastuin.

Tämäkin on jälleen niin kuin jokin taideteos, niin kuin sinun aina! Tuntuu niin viimeistellyltä ja niin tunteelliselta, laittaa ajattelemaan ihan eri tavalla kuin kukaan muu. Hahmojen synkät ja salatut puolet pääsevät esille, puhutaan taas omistamisesta ja vapaudesta ja pimeyksistä, ja näissä sinujn teksteissäsi aina vain on se fiilis minkä takia aina tulen lukemaan näitä - taatusti hyviä ja upeita. Anteeksi, en osaa tästä oikein sanoa mitään paremminkaan, mutta kerrassaan upeaa.

Kiitos. ♥
"Should I wear the purple dress?"
That's all she cares about
What a silly life she has

Vuorna

  • tahdonalainen
  • ***
  • Viestejä: 486
Vs: Varjovalssi | James/Sirius, K11
« Vastaus #8 : 05.05.2021 13:37:57 »
Päivää! Etsiskelin kommentointihaastetta varten jotain sopivaa vuodelta 2011, ja tämän pariin päädyin minkä muunkaan kuin stalkkerinapin kautta. Tekstillä on hurjan kaunis ja kiehtova nimi, ja tätä nykyä luen ihan mielelläni James/Siriustakin, joten varsin kiinnostuneena lähdin tekstiin tutustumaan. En hetkeen olekaan lukenut tekstejä, joissa lähestymistapa olisi näin melankolinen ja senin takia tätä oli oikeastaan ilo lukea!

Pidin paljon tämän rakenteesta ja siitä, miten tanssiminen sijoittui niin nykyhetkeen kuin menneisyyteen. Se oli minusta erittäin toimiva ratkaisu ja loi vallan voimakkaan kuvan Jamesin ja Siriuksen suhteesta ja sen lopusta. Tässä oli hurjan hyvin kuvailtu sitä dynamiikkaa, joka Jamesin ja Siriuksen välillä on. Ystävyydestä syvempään suhteeseen liukuminen tuntui luontevalta kaikkine lupauksineen ja Jamesin tavallaan hylätessä Siriuksen, sitä seurannut sydänsuru välittyi tekstistä vahvasti. Voi vain kuvitella, kuinka vaikea tilanne on seisoa sivussa rakastamansa miehen häissä. Kuitenkin oli kiva, miten lopussa oli pienoinen välähdys jo positiivisempaa, vaikka se saattoikin olla vain Siriuksen epätoivoista toiveajattelua.

Lainaus
Kuiskata, että hän on nyt vapaa. Kuiskata, ettei Sirius enää välitä. Sirius on tanssinut jo niin monesti mollissa, että se voisi jo melkein olla totta. Melkein.
Niin, tämä viimeinen rivi oli varmaankin oma suosikkini kaikista näistä hienoista riveistä! Oikein hieno lopetus ihastuttavan tunnepitoiselle tekstille.

Tätä oli hurjan kiva lukea, tässä oli paljon mielenkiintoisia ja kiehtovia elementtejä, jotka vahvistivat lukukokemusta. Angst sopii tälle paritukselle tosi hyvin, ja sitä oli tässä hyödynnetty vallan mainiosti. Nuo häälainaukset tuolla keskellä olivat todella hieno tehokeino, vaikutuin niistä kovin. Kaikkiaan pidin tästä paljon, Lils on aikanaan verrannut tätä taideteokseen ja siitä täytyy kyllä olla samaa mieltä! Kiitos paljon tämän tekstin kirjoittamisesta, toivottavasti ei liikaa haittaa, että tämän nostan taas esille.
de tes bras, je m'arracherai tout doucement
et c'est la réalité qui m'attend

Angelina

  • Stark-Rogers
  • ***
  • Viestejä: 4 523
Vs: Varjovalssi | James/Sirius, K11
« Vastaus #9 : 07.05.2021 21:15:32 »
Ehkä joskus vielä löydän ja luen kunnolla fluffista James/Siriusta, mutta näemmä en tänään :'''D Vuornan noston myötä tämän nappasin kirjanmerkkeihin ja nyt oli oikea fiilis vähän angstailla -- ai että miten hieno tää oli ♥

Muhun aina sattuu Siriuksen puolesta, kun James valitsee Lilyn hänen sijastaan - varmasti kamalaa seurata sitä vierestä ja yrittää näyttää iloista naamaa muille, opettaa vielä Jamesia tanssimaankin... Tästä on jotenkin ihan liian helppo lähteä ajattelemaan, miten Sirius lipuu syvemmälle ja syvemmälle synkkyyteen häiden jälkeen - varsinkin, kun hän tuolla lopussa ajatteleekin ensin olevansa vapaa, mutta jatkaakin sitten heti ajatuksella siitä, että se on melkein totta <//3

Tää rakentui hienosti tanssimisen ympärille ja minäkin pidin siitä, että teema kietoi yhteen mennyttä ja nykyhetkeä. Todella hieno teksti, tykkäsin!


bannu © Inkku ♥