Kirjoittaja Aihe: Kihlajaistilaisuus, Draco/Astoria, S  (Luettu 1915 kertaa)

Arte

  • Puuskupuh
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 5 277
Kihlajaistilaisuus, Draco/Astoria, S
« : 01.12.2013 11:17:11 »
Nimi: Kihlajaistilaisuus
Kirjoittaja: Arte
Oikolukija: -
Paritus: Draco/Astoria
Ikäraja: S
Tyyli: draama
Yhteenveto: Astorian ja Dracon virallinen velhokihlajaistilaisuus, jossa osapuolet sidotaan toisiinsa taialla luoduin sormuksin.

Haasteet: FF100 sanalla 084. Mies, joulukalenteri 2013

A/N Ensimmäinen luukku joulukalenteriini, joka ei, kuten kuvasta näkyy, ole hirveän jouluinen. Oikeastaan ei juuri ollenkaan jouluinen. Tähän ficciin liittyy kaksi muuta itsenäistä ficciä, jotka julkaistaan jossain vaiheessa kalenteria.

Itsenäiset jatkot:
Valintalabyrintti, Pansy/Hermione, Astoria/Draco, S
Epävarmuuden viimeiset hetket?, Pansy/Hermione, S


Kihlajaistilaisuus

Tilaisuus oli upeasti järjestetty. Kartanon talvipuutarha oli koristeltu valtaisilla herkillä jääveistoksilla, jotka esittivät luminymfejä, ja niiden ympärille oli aseteltu hopeaa ja valkoista kimaltelevia kukkaruukkuja, joissa kuurankukat ja ikivihreät sanikkaiset loivat ikiaikaista tunnelmaa. Kattoon oli kirjailtu havunoksista erilaisia tummanvihreitä muodostelmia, ja tunnelma toi mieleen hiljaisen talvimetsän. Keskelle tilaa oli raivattu avoin tila, jonka laidoilla seisoskeli juhlaviin kaapuihin pukeutuneita velhoja ja noitia.

Astorian mekko puristi vyötärön kohdalta. Hänen äitinsä oli kiristänyt sitä vielä hetki sitten, ja Astorian täytyi koko ajan pidätellä henkeään, jottei mekko olisi ratkennut. Haaleanvärinen helma laahasi maata ja kahisi hänen liikkuessaan.

Draco seisoi toisessa päässä tilaa, muttei näyttänyt katsovan häneen. Miehen huulet tuskin liikkuivat, kun tämä vaihtoi muutaman sanan äitinsä kanssa.

Hän näpersi vasempaa nimetöntään. Hartioilla oli kylmä: mekko oli täysin avoin rinnoista ylöspäin. Puhtoinen, viaton.

”Kultaseni, nyt on aika.” Äidin kuiskaus oli jännittynyt. Astoria mietti, miksi. Hänen vatsansa tuntui tyhjältä. Jälkikäteen olisi juhlaillallinen perhepiirissä. Hänen perheensä. Dracon perhe. Lähisukulaisia molemmilta puolin. Oikea juhla olisi kuuden kuukauden päästä, keskikesällä. Hänen sormensa olivat hyvin kylmät.

Tilan täytti hidas, dramaattinen musiikki. Hänen isänsä sekä Lucius Malfoy astelivat asiaan kuuluvan ryhdikkäästi keskelle huonetta, kättelivät toisiaan muodollisesti kasvot vakavina ja kumarsivat. Sitten he astuivat poispäin toisistaan niin, että heidän väliinsä jäi tila, jota kohti Astoria alkoi lipua. Tumma lainehtiva tukka oli mattona hänen selässään, mistä hän oli onnellinen. Edes hieman lämpöä. Oli niin kovin kylmä. Käsivarret olivat kananlihalla. Draco tuli häntä vastaan, mutta silmät tuntuivat tuijottavan tyhjää.

Astoria laski katseensa lattiaan, kun pysähtyi isänsä viereen. Hän näki Dracon kengänkärjet nuoren miehen juhlakaavun alta.

"Draco, Astoria", Lucius ja Astorian isä aloittivat yhteen ääneen. "Liittäkää kätenne yhteen."

Draco tarjosi hänelle kämmeniään, joiden päälle Astoria asetti sormensa. Hän tuijotti tasaisesti kaartuneita kynsiään. Sydän löi hyvin hitaasti, äänet kuuluivat sumuisina, mekko puristi niin paljon että hänen oli vaikea hengittää, pää tuntui kevyeltä.

"Käsienne yhteenliittäminen symboloi elämienne yhteenliittämistä. Malfoyn ja Greengrassin suvut sitoutuvat toisiinsa uudella tavalla ja vahvistavat suhdettaan ja yhteenkuuluvuuttaan. Puhdasverisyytemme jatkuu teidän kauttanne."

Astoria yritti olla värisemättä. Jalat tärisivät. Dracon kädet tuntuivat viileiltä, vaikka he tuskin koskettivat toisiaan.

Hän ei ollut koskaan edes puhunut kahden kesken Dracon kanssa. Nuori mies oli häntä kaksi vuotta vanhempi eivätkä he olleet koskaan liikkuneet samoissa piireissä Tylypahkassa, vaikka Daphne olikin ollut Dracon vuosikurssilla. Ei pikkusiskon kanssa vietetty vapaaehtoisesti aikaa. Totta kai hän oli vaihtanut joitain sanoja miehen kanssa useampaan otteeseen, mutta silloinkin paikalla oli aina ollut lauma muita luihuisia, hänen äitinsä, molempien isät, hänen siskonsa, kuka nyt milloinkin. Hänellä ei ollut minkäänlaista henkilökohtaista kontaktia mieheen, johon hänet oltiin sitomassa koko loppuelämäksi.

Astoria kohotti viimein katseensa. Mies hänen edessään tuijotti heidän yhteenliitettyjä käsiään eikä nostanut leukaansa. Hän ei ollut edes varma, tiedostiko Draco, että juuri hän oli tässä. Hän olisi mieluusti tahtonut tietää, mitä tämä ajatteli koko tilanteesta. Kihlajaisista.

Hän ei tiennyt miehestä mitään. Daphne oli kertonut koulujuttuja, mutta ne olivat vain koulujuttuja, nuoren pojan kommelluksia. Draco ei ollut ollut Tylypahkassa enää kolmeen vuoteen. Astoria oli kuullut miehen suorittaneen viimeisen kouluvuotensa Dumstrangissa. Nimenomaan kuullut. Samoin kuin sen, että tämä oli palvellut Pimeyden lordia sodan aikana, ja että tällä oli pimeyden piirto vasemmassa käsivarressaan. Milloin hän saisi tietää, oliko tuo kaikki totta? Milloin hän saisi tietää ylipäänsä jotain? Hän oli joululomalla Tylypahkasta, paluu olisi vain muutaman päivän sisällä. He tuskin näkisivät toisiaan ennen kesää, ennen häitä.

Mitä siitä saattoi ajatella? Mitä ajateltavaa oli siinä, että kihlautui mieheen, jota ei tuntenut ollenkaan?

Lucius ja isä olivat vetäneet sauvansa esiin. Astoria ei ollut kuunnellut harmoniassa lausuttuja sanoja ollenkaan, mutta tiesi, mitä oli tulossa. Sauvoista alkoi valua kirkkaansinistä nauhaa, joka kieppui ilmassa ja kiertyi heidän käsiensä ympäri. Loitsu kuumotti.

Äiti oli hehkunut onnesta, kun avioliitosta oli sovittu. Astoria ei kyennyt enää laskemaan, kuinka monta kertaa nainen oli toistellut, kuinka onnekas ja etuoikeutettu Astoria oli saadessaan puolisokseen niin vanhan ja arvokkaan suvun nuorimman pojan. Hänelle oli vakuutettu, ettei hänen elämässään voisi sattua mitään tämän parempaa. Hänen vanhempansa olivat niin onnellisia hänen puolestaan. Ja Daphne oli sanonut, että Draco oli ihan mukava, kun hänet oppi tuntemaan.

Ihan mukava?

Valonauha jakautui kahteen osaan, ja osat kiertyivät sekä hänen että Dracon nimettömien ympärille. Ohuista suikaleista tiivistyivät kirkkaanhopeiset sormukset. Sormus poltti hetken aikaa, mutta viileni pian.

Sauvat laskettiin, ja kaikki taputtivat. Musiikki muuttui keveämmäksi, kirkkaammaksi, onnellisemmaksi. Heidät jätettiin yksin keskelle tilaa, kun isät peruuttivat takaisin muiden joukkoon. Draco laski vasemman kätensä, tarttui häntä paremmin oikeasta ja käänsi heidät sivuttain niin, että kaikki saattoivat nähdä heidän yhteenliitetyt kätensä, kun he pyörivät hitaasti ympäri kohdaten kaikkien hymyilevät kasvot.

Mekko puristi kovaa, Astoria ei uskaltanut juuri hengittää. Hän oli kihloissa ihan mukavan miehen kanssa, eikä häneltä oltu kertaakaan kysytty, halusiko hän tätä vai ei.

Sydän tuntui hyvin tyhjältä.
« Viimeksi muokattu: 12.12.2013 18:47:08 kirjoittanut Arte »


“Tomorrow may be hell, but today was a good writing day,
and on the good writing days nothing else matters."
- Neil Gaiman

Kaatosade

  • pervektionisti
  • ***
  • Viestejä: 4 949
  • kiero ja sarkastinen
Vs: Kihlajaistilaisuus, Draco/Astoria, S
« Vastaus #1 : 01.12.2013 17:44:29 »
Huu. Järjestetyt avioliitot on musta aina olleet kamala ajatus, ja tämä vahvisti mielikuvaa kyllä. Vaikka tässä Astoria onkin nyt saamassa "ihan mukavan" miehen, niin juuri se ettei saa itse valita ja vaikuttaa on niin angstista. Hienot puitteet ja tyhjä sydän, olit kuvannut sen jotenkin niin sattuvasti.

Jos näiden liitosta kerrotaan lisää jossain muussa luukussa, niin odotan sitä innolla. Kiitoksia. <3
Mitä tarinoita kertoisin sinulle hämärän rannalla
että haihtuisi surusi, suloinen ja surullinen nukkeni.   (Pablo Neruda)


Sofiesque

  • Vieras
Vs: Kihlajaistilaisuus, Draco/Astoria, S
« Vastaus #2 : 04.12.2013 00:11:34 »
Tää oli hieno teksti. Astorian ahdistuneisuus oli käsinkosketeltavaa, rupesi nimittäin itseänikin ahdistamaan, mikä on sinänsä saavutus kirjoittajalta. Tykkäsin siitä, että muutamaan kohtaan oli siroteltu hyvinkin lyhyitä virkkeitä - ne ikään kuin syvensi sitä hermostunutta tunnelmaa ja tuntui lyhyiltä, pinnallisilta hengenvedoilta.

Pidin myös siitä, millaiseksi olit kirjoittanut Dracon - ainakin omaan headcanoniini sopii, ettei kumpikaan ollut avioliitosta kovin innoissaan, kuten myös toi tietty vierauden tunne. Astorian kiristävä mekko muodosti hienon jatkumon, joka muuttui sitä symbolisemmaksi, mitä enemmän tilanne valottui lukijalle. Tuoreesta avioparista jäi semmoinen tunne, että molemmat olivat vielä pitkälti lapsia, jotka oli pakotettu aikuisten leikkiin. Myös vihkiseremonia oli kirjoitettu hienosti ja juuri sopivan omaperäisesti, kun velhovihkimisestä on kyse.

Muistan lukeneeni sun ficcejä aikaisemmin ja tykänneeni niistä, ja tykkäsinpäs tästäkin. :D Kiitos myöhäisillan lukukokemuksesta.

Arte

  • Puuskupuh
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 5 277
Vs: Kihlajaistilaisuus, Draco/Astoria, S
« Vastaus #3 : 04.12.2013 09:35:36 »
Pics, mulla kans menee kylmät väreet kun puhutaan järjestetyistä liitoista. Oma vapaa tahto on erittäin tärkeä. Lisää tulossa!

Dolores, itse vihkimistilaisuus on vielä tulossa! Tässä oli esimakua kihlajaisista. (: Kiitos, kommenttisi piristi!


“Tomorrow may be hell, but today was a good writing day,
and on the good writing days nothing else matters."
- Neil Gaiman

maigaro

  • ***
  • Viestejä: 390
  • ava by raitakarkki
Vs: Kihlajaistilaisuus, Draco/Astoria, S
« Vastaus #4 : 04.12.2013 17:34:42 »
Tykkäsin tästä kovasti. Täs oli hienoa kuvailua että tuntu ihan siltä kuin olis itteki tuola juhlassa :) Astoriaa kävi sääliksi ku joutui vihille ennestään tuntemattoman miehen kanssa.

Verinen Paronitar

  • pimeyden kalkkuna
  • ***
  • Viestejä: 1 631
  • monokkeli huurussa
Vs: Kihlajaistilaisuus, Draco/Astoria, S
« Vastaus #5 : 08.12.2013 17:46:55 »
Kommenttikampanjan kautta täällä, olipa taas mukava löytö sen topicin välityksellä!

Dracosta kirjoitetaan usein tosi vahvoja mielipiteitä - sitä poikaa vihataan ja rakastetaan palavasti, halveksutaan ja ihaillen halutaan - joten oli suorastaan sympaattista, että kerrankin jätkä kuitattiin sanoin ihan mukava. Kuin kädenlämpöistä vettä, ei herätä mitään tunteita. Myös Astorian persoona tuntui jäävän vähän taka-alalle, olennaisemmaksi nousi tämä hetki kaikessa viileydessään (sekä emotionaalisessa että konkreettisessa mielessä), ja se oli minusta ratkaisuna yllättävän viehättävä.

Ficin nimi oli minusta ehkä vähän turhan osoitteleva, mutta toisaalta taas se toimi hyvin yhteen sisällön ja erityisesti tunnelman kanssa. Ikään kuin todetaan, että tässä tää kihlajaistilaisuus nyt sitten ois, mitäpä sitä suotta fiilistelemään, kun ei Astoriakaan nyt oikein mitään tunne. Ilmaisun paljaus tuki näkökulmahahmon mielenmaisemaa hyvin.
Kuitenkin tässä oli kohtia, joissa minusta jotenkin takerruttiin selittelemään ns. teknisiä yksityiskohtia, ja minä jumituin vahtaamaan niitä. Esim. "mekko oli täysin avoin rinnoista ylöspäin" oli tällainen kohta - sanojen asettelu oli ehkä sellainen, että meikäläisen mielikuvat olivat ensilukemalta vähintäänkin hämmentävät, ja sitten jäinkin pohtimaan, onko ollenkaan tarpeen kertoa tällaisia teknisyyksiä. Makuasia tietysti, toiset tykkää tarkemmasta kuvauksesta, kunhan pohdin  :)

Erityisesti ihastuttaneena yksityiskohtana sen sijaan mainitsen sen, että sormus poltti hetken aikaa - lyhyt ravistus tasaisesta apatiasta, mutta sitten palataan kuitenkin takaisin siihen viileään. Kivasti jättää lukijan pohtimaan pariskunnan yhteiselämää, milloin ja millaisena se polte sitten tulee aikanaan ilmenemään. Kaiken kaikkiaan oikein mukava tilannekuvaus leudon pakkaspäivän fiilikseen, kiitoksia tästä!
sano mua rovastiks

Arte

  • Puuskupuh
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 5 277
Vs: Kihlajaistilaisuus, Draco/Astoria, S
« Vastaus #6 : 11.12.2013 16:11:30 »
maigaro, kiitos! Hyvä että tunnelma välittyi. (:

Verinen Paronitar, tekstien nimeäminen ei ole vahvinta alaani, joten tekotaiteellisen väännön ja suoran kerronnan välillä päädyin tällä kertaa suoraan kerrontaan. Tarpeeksi pelkistetty ja yksinkertainen otsikko toimii minusta tässä hyvin. Mitä yksityiskohtiin tulee, jakelen niitä yleensä melko harvaan. Ehkä pitäisi supistaa se vähäkin kuvailu pois ja mennä vain mahdollisimman minimalistisella kerronnalla. : D Tuolla Astorian mekolla oli lähinnä symbolinen kuvaustarkoitus, siksi se siinä on.


Lupailin A/N:ssa, että tähän liittyy muitakin tekstejä. Tässä toinen niistä:
Valintalabyrintti, Pansy/Hermione, Astoria/Draco, S


“Tomorrow may be hell, but today was a good writing day,
and on the good writing days nothing else matters."
- Neil Gaiman

Chibi

  • Huispausholisti
  • ***
  • Viestejä: 585
  • Sirius <3 Olive
Vs: Kihlajaistilaisuus, Draco/Astoria, S
« Vastaus #7 : 26.03.2020 18:34:47 »
Kommenttiarpajaisten tiimoilta hyvää alkuiltaa!

Selailin listaustasi ja tämä vähän vanhempi teskti valikoitui luettavaksi, koska Draco ja Astoria ovat mielenkiintoinen yhdistelmä ja olen heistä varsin vähän lukenut.

Vaikka en sitä tarkemmin ole ajatellutkaan, olihan se itsestään selvää, että tämä liitto on järjestetty ja turvaa puhdasverisyyden jatkumisen. Olit kirjoittanut karun kauniisti Astorian fiiliksistä. Perhe on tietysti tyytyväinen, että tyttö pääsi niin sanotusti hyviin naimisiin. Vaikka Dracoa oli kuvailtu tekstissä sanoilla; "Ihan mukava" jäi hänestä todella kylmä ja kolkko kuva tekstin perusteella, mutta liekö sitä, ettei hänkään hyppinyt innosta päätyessään järjestettyyn avioliittoon.

Tietynlainen ahdistus tekstistä huokui ihan selvästi. Äiti oli kiristänyt mekonkin ahdistavan tiukalle, varmasti osaksi siksi, että Astorian piti näyttää mahdollisimman täydelliseltä siitä huolimatta, että se hankaloittaisi hengitystä.

Teksti oli, kuten aiemmin sanoin, todella karu ja kaunis kuvaus. Tykkäsin kirjoitustyylistäsi, jossa sanoja ei oltu lisäilty vain tekstin pidentämiseksi vaan ne kaikki toivat tunnelmaa ja kuvasivat hyvin tilannetta. Haluaisin lainata tähän jotain todella osuvasti kirjoitettua, mutta teksti on niin hyvä kokonaisuus, etten osaa leikata irti jotain yksittäistä, joka olisi erityisen onnistunut.

Kiitos tästä lukukokemuksesta!
"This is no time to be a gentleman! Knock her off her broom if you have to!"