Kirjoittaja Aihe: Täällä Pohjantähden alla: Punainen | k11  (Luettu 627 kertaa)

Aladdin Sane

  • ***
  • Viestejä: 284
  • lunki, pinnari,
    • tumblr
Täällä Pohjantähden alla: Punainen | k11
« : 12.02.2020 01:54:02 »
Nimi: Punainen
Kirjoittaja: Aladdin Sane
Fandom: Täällä Pohjantähden alla
Genre: katkeraa monologidraamaa
Ikäraja: k11
Päähenkilöt: Koskelan Akseli ja hiljaisena taustalla Koskelan Vilho
Yhteenveto: Akseli kuulustelee Vilholta tämän saamaa erikoisläksyä ja miettii sen sisältöä itsekin jupisten päänsä sisällä.
Varoitukset: Hiukan on puhetta sisällissodan kauhuista
Vastuunvapaus: Hahmot ja Täällä Pohjantähden alla yleensä kuuluvat Väinö Linnalle

A/N: Vilho saa todellakin opettaja Rautajärveltä erikoisläksyn noin 12-vuotiaana. Kun pojan tausta on niin punainen kuin on, Rautajärvi vihaa punaisia niin paljon kuin vihaa, ja kun Vilho on hitaahko ja hiljainen poika, ottaa Rautajärvi Vilhon hitauden melkein henkilökohtaisena loukkauksena ja antaa tarkoituksella ulkoa opeteltavaksi nimenomaan sellaisen kohdan, jossa korostetaan punaisten pahuutta sisällissodassa. Akseli joutuu sitä pojalta kuulustelemaan, kun Elina ei ehdi. Etenkin Koivusalon elokuvaversiossa Ilkka Koivulan Akselista tuntuu huokuvan kauas sellainen vähän piilotettu katkeruus, se suorastaan syljeksii repliikkinsä. Että siitä tämä sitten.

Osallistuu fanficsataseen sanalla 011 (punainen, kuka olisi arvannut). Löytyy myös Archive of Our Ownista.






PUNAINEN




verisenä kiristorstaina jyrisivät tykit taukoamatta… noin… pitkiä talojonoja paloi poroksi… ja noin… tu… tu…


Tuhannet kiväärit.

Sielä minäkin olin. Verisenä kiirastorstaina mitä tämä tässä kertoo. Se oli juur siinä lähellä kun veljes synty. Kylmiä päiviä ja märät vaatteet, yölläkin kylmä ja tappelua. Ja oli siellä vertakin niin, vaikken minä sitä sielä tietysti muualla kuin omalla puolella voinut nähdä. Oltiin kaukana toisista. Mutta kai se uskoa pitää kun näin on ylös kirjoitettu ja koulussa opetetaan. Mummukin sanoo ettei se yhden vika oo jos kaks tappelee ja se on oikeessa niinkun tiet.


tuhannet kiväärit kyl… kylvivät tuhoa ja… ja… kuolemaa… noin… kapinallisten riveihin…


Kapinallisten niin. Meitillä ei muuta ollukkan kun kapinaa. Helppo se on voittajan sanoo. Voiton nimikin on häpeäleima keskellä ottaa. Tietää siittä jo että isällänsä on niitä kapina-ajatuksia vielä näin paljon myöhemmin ja aina. Olisko nyt niin kannattanu vapauttaakkan, sano Toolperi siittä mitä sano.


kun punaiset kaikkialla maassa suorittivat lukuisia murhia… ja… ja… sekä harjoittivat kau… kau…


Juuri niinkun isäskin. Koska setäs vastaan tuli kaks valkosta ilman papereita ja toi sinne. Minä kirjoitin paperin ja lähetin ne meneen ja sitten ne olikin jo ammuttu. Ja se on juuri niinkun olisin itte ajanu rekee ja vetäny liipasimesta. Kohta kai potkinu ja sylkeny ja nauranu perään. Itte ruustinnankin minä sielä pistin vielä käymälää peseen kun ei kulkulupaa suostunu ottaan.

Harjoittivat kauhistuttavia hirmutekoja yltyi.


yltyi mielten kiihko… noin… noin…


Siinä oli vielä että rauhallisia kansalaisia vastaan, yltyi mielten kiihko valkoisissakin niin, että he toisinaan ampuivat sotavankinsa, mikä kohtalo pääasiassa tuli kuitenkin venäläisten sotamiesten osaksi, jotka olivat taistelleet punaisten riveissä.

Ne ruumiit jotka kasvaa horsmaa tääläkin sen mäen alla oli sitten tietysti kaikki vaan kapinallisia. Rikollisia ja akitaattoreita. Sinun veljes kummisetä on sielä, jos Halmeen muistat, tätä kun lukee niin se mies kai kohta oli sielä sarvet päässä ja tappeli loppuun asti niin että vei lahtarit mennessänsä. Aunen velivainaa Hennalassa kai akiteeras vielä Halmettakin kovemmin kun niin viimmen tukehtu omiin sanoihinsa. Kun minä katoin sinun enoos kun sitä ammuttiin sekin varmasti vielä hymyili ja kähis että eläköön vallankumous ja kuolema Mannerheimille, ja minä en vaan kuullut kun siinä oli sitä pauketta ja hälinää. Setiäs ei kai olis ammuttukkan ellei ne olis juur astuneet eteen kun oikein hyviä nimettömiä vankeja ruvettiin ampuun. Eikä niilläkän ollu kun murhaajan veri. Kyllä ne on viisaita ne jotka täänkin meitille selittävät. On murhaajan veli niin on murhaajan veri sitten myös. Sitten on kelvoton. Ei voi päästää kun ei tie mihin semmonen rupee.

Mutta seuraavan sukupolven voi vielä pelastaa. Pitää tietää historiasta ettei semmonen enää toistus. On se viisas ihminen se uusi kansakoulunopettaja kun pitää huolen että varmasti menneet kauheudet muistetaan. Tietää olla tervehtimättäkin tunnettua murhaajaa ja rikollista kun näkee kylällä ja syljeksii työväentaloo ettei kapina vaan rupee uudestaan nouseen.

Mistä semmonen pahuus kumpuukaan kun punaasilla vapaussodan aikaan. Semmonen on alhasta ja raakalaismaista ja sen takia siihen ei rupeekkan muut kun rikolliset ja muut parantumattomat sivistyneen yhteiskunnan viholliset.

Niin se menee. Kyllä sinun on vielä luettava. Luet sillai ajatuksella että se jää päähän.

Tiet sitten mitä isäskin sielä teki aikanansa.

later you'll laugh at it, happy you're through

Lupus Aeterna

  • Mrs. Steve Rogers
  • ***
  • Viestejä: 6 037
  • Lupa in fabula.
Vs: Täällä Pohjantähden alla: Punainen | k11
« Vastaus #1 : 28.03.2020 20:45:16 »
Pohjantähti-ficciä <3 <3

Oon ollut aika epäaktiivinen Finissä, ja jotenkin mennyt ihan totaalisesti ohi, että oot tätä fandomia kirjoitellut. Kyllä mä sun lahjat tietysti tiesin jo aiemmin (terveisin sun Floyd-ficit on ainoita, joita luen RPF:än piiristä, koska ne on vaan niin hyviä) mutta tää fandomvaltaus on mennyt ohi. Ja ah kuinka iloinen olenkaan, että löysin nämä - Täällä Pohjantähden alla järisytti mun maailmaa silloin kun pari vuotta sitten sen luin.

Tässä oli kyllä tavoitettu fandom aivan loistavasti. Tuntuu kuin lukisi Linnan omaa tekstiä, tässä on kertojaääni niin kohdallaan. Ja maailma. Ja sellainen hienovarainen hahmojen ja Pentinkulman keskinäisten jännitteiden kuvailu. Ja Akseli, ah, jotenkin tuosta hänen äänestään välittyy niin kaikki piilotettu lävitse. Luoja. Tää pisti kylmiä väreitä mun selälle.

Kiitos tästä, pitää mennä kattoon mitä muuta oot tästä fandomista kirjoittanut. Anteeksi sisällötön kommentti. : D

- Lupa


I'm not looking for forgiveness, and I'm way past asking for permission.
- Steve Rogers