Kirjoittaja Aihe: Tervapääskyt ja minä (K-11 • tervapääskyistä ja toivottomuudesta • raapale)  (Luettu 6266 kertaa)

Waulish

  • rohkupuusku Nedric ♡
  • Administrator
  • *****
  • Viestejä: 8 765
  • ”Mutta totta kai sitä munnaaki pittää olla.” #50




K-11 • varoitus: itsetuhoisuus

Originaalikiipeily sanalla 9. viimeinen
Sana/kuva/lause10 #3, kuva
Spurttiraapale VI, 1. kierros, sanalla tai

Spurttiviikon viimeinen tuotos eli sunnuntain raapale, tasan sata sanaa. Minulla oli näin viikon päätteeksi isoja vaikeuksia keksiä, mistä kirjoittaisin, kunnes inspissana tai johdatti minut miettimään valintaa elämän ja kuoleman välillä. Lämmin kiitos, jos luet, ja kaikenlaiset kommentitkin ovat mitä lämpimimmin tervetulleita! ♡


Seuraan viidennentoista kerroksen parvekkeeltani, kuinka tervapääskyt syöksähtelevät kirkuen. Luin jostain, että ne nukkuvatkin ilmassa ja saattavat lentää liki vuoden laskeutumatta hetkeksikään. Niiden aktiivisuus on ällistyttävää. Pystyisinpä samaan.

Jotain samaa minussa ehkä onkin. Minäkin olen ikiliikkeessä, pysähtymättömässä oravanpyörässä. Arki kiitää niin, etten erota päiviä; minä vain suoritan ne. Tuskinpa tervapääskytkään pitävät lukua auringonnousuista.

Minulla ei kuitenkaan ole tarkoitusta, ei alkukantaistakaan päämäärää. Elämänhaluni on hapertunut, vaistoni vettynyt. En onnistuisi pesänrakennuksessa tai mahtavissa muuttomatkoissa.

Ajatus itsemurhasta ei enää säikäytä minua, vaan lohduttaa. Viimeinen auringonlasku on levollisin, sillä sitä se merkitsee – lepoa. Tervapääskyt jaksavat, minä väsyn.

Kun aika koittaa, iloitsen lentokyvyttömyydestäni. Annan tervapääskyjen kirkua.


lately I’ve been looking hard
where is my love, where is my luck, where is my faith


my reason to die another day

miisuli

  • Neiti Herrasmies
  • ***
  • Viestejä: 405
  • ava by Sokerisiipi
Halusin tulla kommentoimaan sen verran, että tämä kolahti. Surullinen ja toiveikas samaan aikaan. Ja niin kovin tuttua pohdiskelua, varmasti liian monelle. Kaunis teksti kaiken kaikkiaan. <3
"You must have a twinkle in your eye, a naughtiness - and the audience must realize your mind is working faster than your words."
Jeremy Brett