Nimi: Berliini: sälekaihtimien takaa
Kirjoittaja: Nevilla
Ikäraja: S
Tyylilaji: koleita aamuja parvekkeella
Vastuuvapautus: Rowling kirjoitti Potterit, minä vain lainaan.
Yhteenveto: lass mich alleine
Ei sitä ole mitään järkeä kirjoittaa saksaksi, eikä niin rujosti, eikä ylipäätään vastata, mutta Dracoa väsyttää ja saksa on jykevämpi kieli, torjuvampi.
Haasteet: Harry/Draco - kaikkien aikojen paritus!, Kerää kaikki hahmot (Draco Malfoy), Ficlet300, Finfanfun1000 (279. Punaviini).
K/H: H/D ei kyllä vieläkään tunnu täysin luontevalta, mutta ei se mitään. Ehkä vielä jonain päivänä.
*
Berliini: sälekaihtimien takaa
Dracon iho on marmoria ja sydän mausoleumi, jonne on haudattu haaveet ja harhakuvat. Aamuisin hän istuu parvekkeella ja odottaa, että kahvi jäähtyy kupissa, unohtaa sätkän palamaan kunnes se polttaa sormia. Sitten nuori mies nousee, kävelee keittiöön ja kaataa kylmenneen kahvin lavuaariin.
Aamiaisen jälkeen hän istuu olohuoneessa, sälekaihtimet ovat kiinni ja vuodenajat vaihtuvat niiden takana. Berliini on kiireinen mutta kohtelias, eikä yritäkään tunkeutua sisään pieneen yksiöön. Toisinaan joku puhuu rappukäytävässä, mutta Draco ei ole vaivautunut opettelemaan saksaa, joten sanat on helppo jättää kuulematta.
Draco odottaa, että kello on kaksitoista. Paahtaa leivän, jos sitä on jäljellä, voitelee ja syö. Toisinaan lämmittää valmiskeiton kattilassa. Jos ruokaa ei ole, Draco kävelee kauppaan ja ostaa sitä, laskee edelleen jästirahat piinallisen hitaasti. Kauppakassit ovat painavia, koska kerralla on ostettava ruokaa viikoksi, ja sitä paitsi ihmisten katseet - todelliset ja kuvitellut - painavat myös.
*
Potterilta tulee edelleen kirjeitä, koska tietenkin hänen täytyy yrittää pelastaa Dracokin, eihän pelkkä velhomaailma riitä. Draco avaa ne, lukee ensimmäisen rivin ja heittää loput roskiin. Ruokkii sentään pöllön, koska eihän se nyt ole syyllinen omistajansa jääräpäisyyteen.
*
Draco oppii hitaasti saksaa, ainakin viisikymmentä sanaa. Eräänä iltana hän kirjoittaa Harrylle vastauksen.
lass mich alleine
Ei sitä ole mitään järkeä kirjoittaa saksaksi, eikä niin rujosti, eikä ylipäätään vastata, mutta Dracoa väsyttää ja saksa on jykevämpi kieli, torjuvampi.
Warum?
Potterin vastaus on yhtä lyhyt. Draco tuhahtaa ja kuvittelee Potterin selaamassa sanakirjaa tai kysymässä käkkärätukkaiselta ystävältään. Lappu lentää alas parvekkeelta tupakantumpin mukana.
*
Koputus ovella on terävä ja määrätietoinen. Draco avaa oven ja odottaa näkevänsä pizzakuskin, mutta se onkin Potter. Mustat hiukset ovat sateesta märät ja silmät kirkkaat mutta niiden katse liian intensiivinen, liian tarkka.
Potter sujahtaa sisään juuri kun Draco on läimäyttämässä oven takaisin kiinni.
"Mene pois", Draco murahtaa ja ääni on vaimea, tukahtunut, äänettömien kuukausien pumpuliin kääritty.
"Ennemmin tai myöhemmin", Potter vastaa ja hänen katseensa pysähtyy punaviinitahroihin Dracon t-paidassa, silmäpusseihin, teräviksi kuihtuneisiin poskipäihin.
"Nyt. Tämä on minun asuntoni", Draco sähisee kuin kissa.
"Niin on", Potter nyökkää. "Mutta..."
Hiljaisuus on tahmeaa ja Dracon tekee mieli tarttua Potteria kauluksista ja ravistella loput lauseesta ulos.
"Ginny ja minä erosimme. En enää voinut jäädä, piti lähteä ja no, se kaikki oli liikaa, ja ajattelin -"
"Et selvästikään ajatellut yhtään mitään", Draco tuhahtaa, mutta jostain syystä Potterin suru ja epävarmuus auttaa. Ehkei kyse olekaan vain pelastusrankaasta. Ehkä he ovat hukkumassa kummatkin.
*
Potter juo aluksi kahvinsa keittiössä. Draco katselee sumuista Berliiniä ja viivyttelee, kunnes sormet ovat kylmästä kankeat ja hampaat kalisevat.
"Käyn kaupassa. Tuonko sinulle jotakin?" Potter kysyy. Kolmannella kerralla Draco vastaa antamalla lyhyen kauppalistan. Potter jättää viinin ostamatta, eikä Draco jaksa lähteä ulos pelkästään sen vuoksi.
*
Viikko ja neljä päivää myöhemmin Harry pakkaa laukkunsa ja ilmoittaa, että lähtee Lontooseen. Draco ei sano mitään.
"Käyn vain perehdyttämässä sijaisen. Tulen takaisin parin päivän päästä", mies vakuuttaa.
"Hyvä", Draco murahtaa vasta oven sulkeuduttua, mutta uskoo Harryn kuulleen silti.