Nimi: Odinin pojan syysvalssi
Fandom: Viikingit
Hahmot: Ragnar/Athelstan/Floki
Ikäraja: S
Kirjoittaja: Fairy tale
Tyylijaji: Draama
Vastuuvapaus: Viikingit-televisiosarjan on luonut ja käsikirjoittanut Michael Hirst kanadalaiselle History-televisiokanavalle. Minä ainoastaan lainaan hänen hahmojaan.
Yhteenveto: Ukkosmyrsky ravistelee viikinkilaivastoa keskellä Pohjanmerta
Kirjoittajalta: Osallistuu haasteeseen
kesäbingo – teksti aiheesta ukkonen~Odinin pojan syysvalssi~
Laivasto oli jättänyt Wessexsin ja Northumberlandin rannat taakseen jo muutama viikko sitten. Kesä oli kallistumassa syksyksi ja Atlantilta puhaltava viileä ilma oli törmäyskurssilla Pohjanmeren lämpimämmän ilman kanssa. Taivas muuttui harmaanvihreän ja purppuran sekoitukseksi ja aallonkorkeus oli koko ajan suurempi. Laivaston miehet ja naiset valmistautuivat pahimpaan, sillä he haistoivat jo yltyvän tuulen mukanaan tuoman sateen ja sitten jyrähti ensimmäisen kerran. Thor paukautti vasaransa alasimelle niin kovaa, että heikko sydän olisi jo pysähtynyt.
Ragnar istui laivansa keulassa seuraten oman miehistönsä toimia. Miehet laskivat purjeen alas ettei se repeytyisi tulevassa myrskyssä ja köyttivät hermostunutta toveriaan kiinni maston tyveen. Se oli usein ainoa keino saada Thorin vihaa pelkäävä pysymään paikoillaan ja tekemättä mitään typerää. Ragnar hymähti itsekseen ja etsi sitten katsellaan parin metrin päässä hänestä makaavan Athelstanin. Tuo kristitty entinen munkki näytti levolliselta kaiken myrskyn ja ukkosenpauhun keskellä. Kun hän kohtasi Athelstanin katseen, hän saattoi vain arvailla mitä mies mietti. Rukoiliko tämä parhaillaan kenties omaa jumalaansa vai syyttikö hän myrskystä heidän jumalia?
Laivanrakentaja Floki matkasi eri laivassa, kuin Ragnar. Kuinka monta laivaa hän olikaan jo elämänsä aikana veistänyt? Monta. Ja parhaimmat laivansa hän oli tehnyt Ragnarille. Hän ei pelännyt laivojensa puolesta, ne olivat ehdottomasti parhaita ja kestäisivät myrskyt. Lisäksi hän oli monesti pyytänyt, että Odin pitäisi poikansa Thorin villit syystanssit sellaisissa mitoissa, että he saattoivat päästä perille Kattegatiin. Enemmän hän pelkäsi Ragnarin sielun puolesta. Se munkki oli varastanut palan Ragnarin sydäntä ja nakertanut tämän uskollisuutta jumaliaan kohtaan. Floki ei paljoa piittaisi, jos Athelstan hukkuisi matkalla. Sellainen oli kuitenkin jumalien käsissä, ei hänen.
Athelstan oli ennen myrskyn yltymistä köyttänyt itsensä laivan sivustaan ja piteli lujasti kiinni mistä sai otteen. Laiva keinui korkeiden aaltojen vietävänä ja välillä vesipatsas hyökyi laivan ylitse kastellen kaiken kylmällä ja suolaisella vedellä yhä uudelleen ja uudelleen. Hän vilkaisi keulassa makaavaa Ragnaria, joka yski ja pärski saadessaan sylin täydeltä vettä päälleen. Athelstan laski salamaniskujen ja ukkosenjyrinän välistä aikaa. Vain muutama sekunti. Niinä vuosina, jotka hän oli asunut Kattegatissa Ragnarin luona, hän oli oppinut jotain jumalista ja Thorin luonteesta. Harvoin Thor tuhosi ja poltti, vaikka metelöikin kuin viimeistä päivää.
Pohjanmeri ylitettiin Odinin suopean silmän alla ja viimein koitti se päivä, kun laivasto saapui Kattegatiin. Ranta täyttyi vastaanottavasta väestä, kun hyvät ja huonot uutiset vaihdettiin. Menetyksiä surtiin ja voittoja juhlittiin.
”Kaikella on määräaika, ja aikansa on joka asialla taivaan alla. Aika on itkeä ja aika nauraa”, Athelstan puheli itsekseen laskiessaan jalkansa kiitollisena kovalle maalle. Aivan hänen takanaan oli Floki, joka kuuli mitä mies oli sanonut. Floki tuijotti munkkia hetken arvioivasti, tuhahti sitten jatkaen matkaansa. Viis munkista, hän kaipasi nähdä Helgan.
Ragnar, joka irrottautui juuri perheensä syleilystä, huomasi sen kipunoivan katseenvaihdon joka vaihdettiin Flokin ja Athelstanin välillä. Hänen sydäntään riipaisi, sillä jokin sanoi hänelle ettei tämä päättyisi hyvin. Miksi kaksi hänelle rakasta miestä ei voinut tulla toimeen keskenään. Tai miksi Floki ei vain voinut olla puuttumatta tähän? Hän halusi pitää molempien ystävyyden, mutta käsitti että se olisi mahdotonta. Tai sitten sen hinta olisi todella kova.
Loppu
