Kirjoittaja Aihe: Lomaa (susta) ✧ S ✧ Milo/Toivo ✧ angst ✧ ficlet (sarjan 4. osa)  (Luettu 859 kertaa)

kaaos

  • ***
  • Viestejä: 317
Otsikko: Lomaa (susta)
Kirjoittaja: kaaos
Ikäraja: S
Sanoja: 535
Tyylilaji: angst
Kuvaus: Milon PoV. Miloa väsyttää.

Osallistuu haasteisiin Teelusikan tunneskaala II tunteella väsymys ja Originaali10 #4 sanalla lähellä.



A/N: Tämä on siis neljäs osa tähän tarinaan, olen yrittänyt kirjoittaa nämä siten, että ne tavallaan toimisivat jokainen itsenäisinäkin, mutta on näissä selkeä jatkumo ja kronologia, joten kirjoittajana suosittelen tutustumaan aiempiin osiin ensin <3

01 riippuvuus : Lunta, K15
02 myötäeläminen : Leinikkejä, K11
03 kiinnostus : Leninkejä, K15
04 väsymys : Lomaa (susta), S
05 ikävä : Loiva mutka, K11
06 katumus : Lankeen, K15
07 tyytyväisyys : Lue lyriikat mun huulilta, K15





l o m a a   ( s u s t a )
lähellä



Suu on kuiva ja nielua pakottaa. Ikeniä kirvelee, eikä silmät jaksa aueta, eikä käsivarsien lihakset jaksa liikkua, eikä kumpikaan sierain jaksa hengittää.

Ehkä se on alkava flunssa, todennäköisesti ei.

Milo on herännyt kaikki vaatteet yllään, ilman peittoa, ilman sänkyä. Kestää hengenvetoja muistaa mihin sammui. Ilman unta nukuttu yö ei pahemmin virkistä, Milo ajattelee, kampeaa itsensä jaloilleen ja hoipertelee eteiseen. Keittiöön voi eteiskäytävästä kurkistaa ja siellä on aamukahvilla Kristo ja Janina.

Kristo on tavallaan Milosta aika hot, se on sellainen hahmo joka leffoissa on urpo, väkivaltainen, mutta sisältä hyvä. 

”Missä vitussa sä nukuit?” Janina kysyy ja paahtoleipää hyppelee sen suusta.

”Olkkarissa", Milo kähisee ja häpeää.

”Miksi? Kai Henkan viereen ois mahtunu?” Kristo kysyy ja kutsuu sormillaan Milon keittiöön. Milo istuu tuolille ja se tuntuu väärältä. Vielä väärempää on siinä vaan syödä toisten reiluja paahtoleipiä, kuin ei mitään. Varsinkin, jos ei edes maita vaan aikoo vain nyppiä leipää. Kahvia Milo kyllä tarvitsisi todella.

”Mä en…” antanu sille

Henrik on hot, urpo, väkivaltainen ja sisältä paha.

 

✧✧✧

 

Hei beibi, tsemppiä <3

Toivon viestiä lukiessaan Milo puraisee kieleen, joka on jo valmiiksi kipeäksi purtu. Miloa väsyttää niin, että horisontti heittelehtii ja kasvoihin koskee. Jalat ovat itsekseen osanneet reitin karhuvariksilta koulun pihalle ja röökipaikalle, missä hän pitkästyneesti osoittaa yhtä ykkösistä etu- ja keskisormellaan. 

”Sä oot täysikänen, voit ihan hyvin ostaa omat röökit…” joku ykkösistä uskaltaa sanoa, mutta sormellaosoitettu ojentaa jo Milolle savukkeen.

”Tänks", Milo mutisee ja napsauttaa sytkäriinsä liekin.

Bentsopyreeni, DDT, naftaliini, häkä ja vetysyanidi yhdessä muiden yhdisteiden kanssa savuaa Milon keuhkojen kautta lukion pihan poikki. Takataskussa muhii yksi proteiinipatukka, jonka Milo aikoo kohta syödä klikkaillessaan vastauksia pitkän englannin ylioppilaskokeeseen.

Väsymys valelee jo nyt luomia raskaiksi. 

 

✧✧✧

 

”Kyllä se läpi meni. Ei, en halua puhua siitä.”

”Helppo, vaikea, en mä tiedä.”

Väsyttää.



Toivo on järjestänyt jonkin ihmeellisen milonesittelyillallisen frendeilleen ja illallisen aihe istuu kymmenettä minuuttia vessanpöntön kannen päällä. 

Toivo on nuttura heiluen hösännyt koko iltapäivän eikä se ollenkaan tajua, ettei Milo pysty nyt ollenkaan mihinkään tällaiseen. Toivo yrittää olla kiltti. Se ei koskaan toimi tahallisesti väärällä tavalla. Se on ihana, kuuma ja sisältä hyvä hyvä hyvä.

Oven läpi Milo kuulee, että Toivon läppä ja kauhee summeri pirisee. Se piristää vähän, mutta edelleenkään hän ei olisi valmis poistumaan vessasta.

Peilistä irvistää iljettävä ihminen. Ovi narahtaa ja sitten kolahtaa.

 
”Hei, mä oon Hilda. Hauska tutustua!”

”Joel, moro.”

”Mitä jätkä, onks ylppärit ohi? Meikä on Atte.”

Esittäytyjien naamat ja nimet puuroutuvat Milon silmissä ja korvissa ja paniikki juoksee kohti.

Miksi Toivo tulee niin lähelle? Älä ole niin lähellä. 



 
✧✧✧



Jäseniä särkee, nitkut rasittaa, migreenikohtaukset tihentyy.

Milo ei saa yöaikaan unta, on liian stressaantunut. Nukahtelee päivisin, on liian pitkästynyt.

Miloa väsyttää koko ajan.

Lopulta Miloa väsyttää Toivokin.

 

✧✧✧

 

Milo on ylioppilas. C, B, A, M. Keskiarvo 7,12.

”No mut täähän on jees. Tolla sun opiskelumotivaatiolla varsinkin", Toivon silmät säihkyy ja se vitsailee, mutta Miloa ei naurata. Miloa ei huvita Toivon jutut, vaikka ihastui juuri sen huumorintajuun.

”Mä luulen, että tää oli tässä”, Milo sanoo, vaikka haluaisi käyttää sanoja kuten: mä oon rakastumassa ja se pelottaa, tai: sä oot niin täydellinen ja mä oon niin rikki, siksi tää on vaikeaa, mutta älä anna mun jättää sua.

Toivo hymyilee lannistuneesti, halaa Miloa lempeästi ja sitten kerää itsensä ja tavaransa Milon huoneesta. 

 
« Viimeksi muokattu: 27.11.2019 14:25:52 kirjoittanut kaaos »
words make worlds

ava : auro

nannu

  • ***
  • Viestejä: 406
Vs: Lomaa (susta) ✧ S ✧ Milo/Toivo ✧ angst ✧ ficlet
« Vastaus #1 : 16.01.2019 19:22:58 »
Olen lukenut nämä kaikki ällät. Pitänyt jokaisesta, erityisesti ekasta ja nyt tästä, mutta jotenkin en ole aiemmin saanut tekstistä sellaista otetta, että olisin saanut kommentoitua. Olen huono tässä. Mutta tämän osan myötä saan sanottua edes jotain.
Tämä tuli näistä kaikista lähimmäs mua. Vaikka tausta on ihan eri, on samaistuttavia elementtejä runsaasti. Ihan otsikosta ja perusajatuksesta alkaen, kurja ihmisriekale kaipaa lomaa vähän kaikista ja kaikesta. Älä mee, älä oo niin lähellä. Mä en pysty, en ainakaan nyt. Ja se kaiken maalaava, kaiken alleen laveeraava väsymys. Niin.
Toivon puolessakin on paljon tuttua, ehkä joku tuleva sen näkökulmainen osa saa mut erittelemään sitäkin tarkemmin.
Milolla on Toivo, eiköhän sillä ole se edelleen tai vielä uudelleen. Tekstien kokonaisuus ei ole liian onneton, maltillisen toiveikas ehkä pitkällä tähtäimellä. Täytyy silti sanoa, että tämä on niitä tarinoita, joissa onneton loppu ei olisi vääryys. Vaikka eipä tässä varmaan hetkeen tarvitse lopusta huolehtia :)
Tykkään tämän osan rytmistä ja siitä, että pätkät ovat aika lyhkäsiä. Niiden sisälläkin irtonaisuutta, aivan riittävästi seurattavaa ja kiinnostavaa ainakin tällaiselle sekaiselle päälle.

Tässä tarinassa on vaikka mitä hienoja teemoja ja koskettavia kohtia. Tämä on jollain lailla tavattoman kaunis. Ansaitsisit paljon paremman, sisällöllisemmän kommentin, mutta toivottavasti tällainen vajavainenkin kelpaa.
Kiitos kun kirjoitat näistä.
This is what you wanted. Hope it makes you happy.
Be safe. And be kind - if there is any kindness in you.

kaaos

  • ***
  • Viestejä: 317
Vs: Lomaa (susta) ✧ S ✧ Milo/Toivo ✧ angst ✧ ficlet
« Vastaus #2 : 16.01.2019 21:47:10 »
Heipu, nannu!

Haa, hauskaa, että olet lukenut kaikki aiemmatkin, se on aina ihana ihana kuulla!! Joskus tuntuu, että pitäisi itsekin laskea kommentoinnin rimaa, vaikka vain siihen "hei tää on kiva, seuraan :D", koska itelle ainakin tulee välillä sellainen olo, että jahas linkki avattu, mutta ei varmaan ollut niin hyvä että jäisi lukemaan... heh.

Joo, Milon hahmoa on ollut jotenkin helppoa, mutta surullista kirjoittaa. Toivossa on tavallaan paaljon enemmän samaa, kuin mussa, mutta sen kirjoittaminen on vaikeampaa. Ehkä se näkyy teksteissäkin kukaties.

Mulla ei ole mitään logiikkaa siinä, että kuinka paljon seurataan Milon ja kuinka paljon Toivon näkökulmasta, mutta kumpaakin esiintyy vielä, sillä ei, tämä ei ole ihan heti vielä lopussa.

Kiva, että kappaleiden ja koko osankin lyhyys toimii. Ajattelin sen sellaisena... hmm "tehokeinona" kuvaamaan Milon auttamattoman väsynyttä elämäntilaa. Silleen... kohtaukset elämässä välähdyksenomaisia tai jotain :D

Ja siis pyh pah, pois tuollaiset itseä ja omia kommentteja lytistävät ajatukset <3 kaikki kommentit ovat aina tervetulleita ja tämä oli ihan megapiristävä!

Kiitos itsellesi palautteesta!!
words make worlds

ava : auro

Vendela

  • Teeholisti
  • ***
  • Viestejä: 1 804
  • Maistuisiko kupponen teetä?
Vs: Lomaa (susta) ✧ S ✧ Milo/Toivo ✧ angst ✧ ficlet
« Vastaus #3 : 04.02.2019 14:25:37 »
Ai ai, näinkö tässä nyt kävi, että Toivo keräilee tavaroitaan ja lähtee. No, enpä usko sillä tuolla on kuitenkin vielä jokunen osa jäljellä. Kuitenkin hieno käänne tähän vaiheeseen tarinaa.

Pidin siitä, että tämä oli Milon näkökulmasta. Hänellä ei mene kovin hyvin, ja sen olit osannut tuoda tuolla tekstissä hyvin esille alleviivaamatta sitä kuitekaan liikaa. Henrikin rooli Milon elämässä kiinnostaa nyt entistä enemmän. Siitä ehkä kuullaan myöhemmin lisää. Se, että Kristo on Toivon kaveri ja Henrikin kämppis saa pienen pientä toivoa viriämään, että ehkäpä se katsoisi Milon perään jos/kun Toivo on poissa kuvioista. Tai sitten ei. Jää nähtäväksi.

Väsymys ja turtumus paistoi tekstistä, hienoa! Myös tietyllä tavalla Milon nuoruus oli luettavista rivienvälistä. Nimi oli osuva, mutta herätti myös ajatuksen, että voisiko se loma olla jotain muuta.

Matkani jatkuu näiden parissa! Joten nähdään taas :)

Vendela

©Waulish

I think it's time for little story... It's definitely Storytime!

kaaos

  • ***
  • Viestejä: 317
Vs: Lomaa (susta) ✧ S ✧ Milo/Toivo ✧ angst ✧ ficlet
« Vastaus #4 : 05.02.2019 20:06:00 »
Oi ihana olet Vendela, kun jaksat paneutua kommentoimaan jokaista osaa <3 se merkkaa mulle tosi paljon!!

Kirjoitan toiseen pidemmin, tässä kiitän vain! Pus.
words make worlds

ava : auro