Kirjoittaja Aihe: MCU: Kompromissi | S | Tony + Peter  (Luettu 737 kertaa)

Tomsessed

  • #58
  • ***
  • Viestejä: 602
MCU: Kompromissi | S | Tony + Peter
« : 10.04.2020 22:29:00 »
Kirjoittaja: Tomsessed
Fandom: MCU (Marvel Cinematic Universe)
Ikäraja: S
Hahmot: Tony Stark, Peter Parker
Yhteenveto: Pitkään oli hiljaista. Peter rutisti jalkojaan lujempaa ja huomasi tärisevänsä.
Vastuunvapautus: Kaikki kuuluu MCU:lle, kirjoitan vain huvikseni eikä kukaan maksa tästä mitään.

A/N: Irondad ja Spider-kiddo, mitä muuta tarvitaan. <3 H/C:ta elämäänne, olkaa hyvät.



Herra Stark oli kummallinen mies.

Hän saattoi viettää päiviä verstaallaan tai laboratoriossaan niin, ettei hänestä kuulunut mitään. Joskus herra Stark oli todella etäinen ja tuntui, ettei hän halunnut edes nähdä Peteriä, kun taas toisinaan hän ei päästänyt Peteriä silmistään. Joskus herra Stark saattoi istua keittiössä kahvikuppi kädessään, kun Peter tuli syömään aamupalaa, ja toisinaan nukkua vielä Peterin kaivatessa lounasta.

Kaikesta huolimatta Peter piti herra Starkista kovasti. Peter ei vieläkään ymmärtänyt, miksi herra Stark käytti niin paljon aikaansa häneen, mutta hän oli siitä todella kiitollinen. Peter oppi hurjasti herra Starkin opastuksessa, ja olihan Spider-manin puku päivitettynä aivan mahtava.

Mitä enemmän aikaa kului, sitä tärkeämpi herra Stark hänelle oli. Isähahmo, jopa.

xxx

Kun Peter oppi tuntemaan herra Starkia paremmin, hän huomasi monia asioita. Esimerkiksi sen, ettei herra Stark tykännyt puhua tunteista. Ensin Peter luuli, ettei herra Stark vain pitänyt hänestä, mutta erään läheltäpiti-tilanteen jälkeen herra Stark huusi hänelle puoli tuntia (siltä se ainakin tuntui) siitä, ettei Peter olisi saanut olla niin vastuuton ja että Peter olisi voinut kuolla ja että Peterin ei olisi missään nimessä pitänyt testata mitään niin yllättäen, Peter ymmärsi, ettei puhumattomuus tarkoittanut samaa kuin välinpitämättömyys.

Herra Stark ei ollut koskaan päästänyt Peteriä yksin mihinkään tapaamiseen, mikä edes etäisesti liittyi Avengers-toimintaan. Edes Nick Fury ei ollut vielä saanut jutella hänen kanssaan kahdestaan - herra Stark ja herra Fury olivat tapelleet pitkään -, ja lopulta herra Fury oli antanut periksi. Peterin makuuhuone oli lähellä herra Starkin omaa, ja Peter oli lisäksi saanut käyttöönsä puhelimen, jonka avulla hän pystyisi tarvittaessa ottamaan nopeasti yhteyttä suoraan herra Starkiin, mikäli joutuisi pulaan ollessaan muualla.

Peter oli luullut, että herra Stark halusi vain vahtia häntä. Vahtia, ettei hän lipsauta mitään arkaluontoista tai käyttäydy huonosti. Ja ehkä halusikin. Mutta herra Stark osasi myös naamioida välittämisensä taidokkaasti.

xxx

Kun herra Stark opetti hänelle jotain, Peter kuunteli keskittyneempänä kuin yhdelläkään tunnilla koulussa koskaan. Kun he työskentelivät yhdessä, herra Stark kyseli hänen päivästään ja miten hänen pukunsa ominaisuuksia pitäisi testien perusteella kehittää. Sellaisina hetkinä Peter tunsi olevansa oikeasti onnellinen.

Eikä kyse ollut vain kaikesta siitä uskomattomasta tekniikasta, joka täytti kaikki Peterin villeimmätkin unelmat. Silloin herra Stark oli oikeasti läsnä, läsnä aidosti vain hänelle, ja siitä herra Starkista Peter piti eniten. Se herra Stark oli rennompi. Peter rakasti sitä, kun herra Stark hymyili hänelle silmäkulmiin asti ulottuvaa hymyä tai pyöritteli silmiään mutta ei silti ollut vihainen. Peter sai olla oma itsensä, eikä kukaan haukkunut häntä typeräksi nörtiksi tai mitään muutakaan.

Kun paikalla oli muitakin, herra Starkin kehonkieli muuttui heti. Herra Stark seisoi aina hiukan kauempana Peteristä, eikä hymystä näkynyt yleensä jälkeäkään.

xxx

Peterin ensimmäinen kunnon tehtävä muiden kanssa oli ohi, ja Peteriä ahdisti. Hänen takiaan yksi siviili menehtyi - herra Stark antoi yksinkertaisen käskyn saattaa kyseinen henkilö turvaan, eikä Peter kyennyt täyttämään sitä.

Häntä oltaisiin varmasti kaivattu muuallakin, mutta Peter suuntasi herra Starkin verstaalle. Sen sijaan, että Peter oikeasti olisi tehnyt mitään, hän käpertyi pöydän alle ja itki. Hän tiesi, että elämä Spider-manina sisälsi myös paljon vastuuta eikä sen kuulunut olla pelkkää päivänpaistetta, mutta ihminen kuoli hänen silmiensä edessä, hänen takiaan. Sillä hetkellä Peter toivoi, että olisi ollut vain tavallinen nuori poika ilman pukua ja voimia.

Jonkin ajan kuluttua Peter huomasi, kuinka herra Stark pysähtyi pöydän eteen ja kumartui katsomaan häntä. Peter väisti isähahmonsa katseen ja painoi pään käsiinsä - herra Stark oli varmasti pettynyt.

"Tule pois sieltä", Peter kuuli herra Starkin sanovan, mutta pudisti päätään.

Peter kuuli huokaisun ja näki sivusilmällä, että herra Stark istuutui pöydän eteen.

"En aio lähteä mihinkään, ennen kuin puhut minulle", herra Stark totesi sitten. Peter ei halunnut puhua, mutta hän tiesi myös, ettei herra Stark luovuttaisi ennen kuin hän tottelisi.
"Minä tapoin hänet", Peter kuiskasi lopulta. "Petin teidät, herra Stark."

Pitkään oli hiljaista. Peter rutisti jalkojaan lujempaa ja huomasi tärisevänsä.

"Sinä et ollut se, kuka hänet tappoi, Peter. Kukaan ei syytä sinua siitä", herra Stark sanoi lopulta. "Se oli ensimmäinen oikea, todellinen tehtäväsi - se meni kaikkien mielestä hyvin."
"Herra Stark..."
"Kutsu minua Tonyksi, jooko. Me istumme lattialla. Ei meidän tarvitse olla muodollisia."
"Herra... Tony." Se tuntui Peteristä hyvin oudolta, mutta viimein hän kohotti päätään ja katsoi Tonya silmiin. "Minä petin tei... Sinut. Sinä käskit viedä sen siviilin turvaan. Enkä minä vienyt."
"Minä olin vieressäsi", Tony vastasi surua silmissään. "Et voinut sille mitään. Kukaan ei olisi voinut. En... En minäkään." Tony painoi päänsä, veti syvään henkeä ja katsoi sitten taas Peteriä. "Niin tämä homma menee. Me haluamme pelastaa maailman, meidän vihollisemme tuhota sen. He tekevät kaikkensa tavoitteensa eteen ihan siinä missä mekin. Voitto on aina kompromissi."
"Miten sinä selviät?" Peter kysyi sitten ja pyyhki silmiään. Tonyn ääni oli jollain tavalla hyvin rauhoittava. "Miten kuoleman voi vain ohittaa?"
"Sinun on ajateltava elossa olevia. Niitä, jotka pelastit", Tony sanoi. "Haluaisin sanoa, että se on helppoa. Mutta ei se ole. Se on hinta, joka meidän on maksettava. Me aiheutamme hyvää ja me aiheutamme pahaa, mutta loppujen lopuksi meitä kuitenkin tarvitaan. Jos kukaan ei taistelisi vastaan, koko maailma pääsisi hengestään. Niin vaikeaa kuin se onkin, meidän on keskityttävä niihin, jotka selvisivät hengissä, ei niihin, jotka eivät."

Peter ei osannut sanoa enää mitään, joten he hiljenivät. Tonyn sanoja oli vaikea käsitellä kerralla, mutta Peter ymmärsi kyllä, mitä Tony yritti hänelle sanoa.

"Tulisitko pois sieltä?" Tony pyysi, eikä Peterillä riittänyt voimia väittää vastaan. Kun Peter nousi pöydän alta, Tony näytti epäröivältä, mutta lopulta Peterin suureksi yllätykseksi kietoi kätensä hänen ympärilleen ja painoi lähemmäs. Se tuntui aluksi kiusalliselta, Tony oli todella jännittynyt, mutta kun he hetken vain olivat niin, Tony lopulta rentoutui, ja silloin Peter uskalsi halata takaisin.

"Sinä olet hyvä poika, Peter", Tony sanoi ja vetäytyi sen verran, että pystyi katsomaan Peteriä silmiin. Ellei Peter nähnyt väärin, myös tämän silmissä kiilsi kyyneliä. Peter ei ollut koskaan nähnyt mentoriaan sellaisena. "Sille on syynsä, miksi minä valitsin sinut. Haluaisin suojella sinua maailmalta, mutta se tarvitsee sinua, ja minä yritän parhaani mukaan valmistaa sinua siihen."

Peteriä alkoi uudelleen itkettää, mutta Tony ei työntänyt häntä pois, vaan antoi itkeä olkapäätään vasten. Peter rutisti lujempaa, lähes paniikinomaisesti, ja tunsi sitten kevyen suukon päälaellaan. Se ei ainakaan auttanut häntä rauhoittumaan, mutta Tonylla ei tuntunut olevan kiire.

“Miltä kuulostaisi, jos tekisimme pannukakkuja?” Tony kuiskasi kuin liittolaiselle, kun Peter oli saanut kerätä itseään rauhassa ja pysyi jo kasassa omin voimin. “Sinulla on varmasti nälkä.”
“Onko meillä vaahterasiirappia?” Peter innostui heti.
“Kyllä on”, Tony hymyili. “Tai jos ei ole, niin me haemme sitä.”
“Entä vadelmia? Tai mustikoita?”
“Oletpa vaativa”, Tony tuhahti, mutta pörrötti samalla Peterin hiukset kunnon sotkuksi. “Hyvä on, mitä ikinä haluatkaan.”
“Kiitos, herra Sta… Tony”, Peter sanoi sitten. Tony nyökkäsi hänelle, nosti kätensä hänen hartialleen ja lähti ohjaamaan eteenpäin.
“Mennään etsimään Bruce. Myös hän ansaitsee pannukakkuja.”
« Viimeksi muokattu: 11.04.2020 10:41:49 kirjoittanut Tomsessed »

Bannu Ingridiltä ♥

Aurinkolapsi

  • oathbound
  • ***
  • Viestejä: 1 385
Vs: MCU: Kompromissi | S | Tony + Peter
« Vastaus #1 : 10.04.2020 23:05:53 »
Oon ottanut iltalääkkeet niin kommentoinnista ei nyt kyllä tule mitään, mutta haluan heittää puumerkkiä. Tämä on aivan ihana ja minua itkettää aivan valtavasti. Rakastan näitä hahmoja eniten ja kirjoitat heistä aivan upeasti, etenkin minun pojasta Peteristä ;;;;; Kiitos <3 Olen tosi iloinen, että sinäkin olet alkanut kirjoittaa Marvelista, jatka samaan malliin!! Ihailen sinua kovasti, olet aivan loistava.

ps.
Lainaus
"Sinun on ajateltava elossa olevia. Niihin, jotka pelastit", Tony sanoi.
Niitä? :3 Tai Sinun on keskityttävä elossa oleviin.
'cause there's a crown covered in glitter and gold
i'm gonna wear it, whether you like it or not

Tomsessed

  • #58
  • ***
  • Viestejä: 602
Vs: MCU: Kompromissi | S | Tony + Peter
« Vastaus #2 : 11.04.2020 10:47:28 »
Aurinkolapsi, kiitos kovasti kauniista sanoista, muakin itkettää täällä. ;___; Tony ja Peter on mullekin hirveän tärkeitä hahmoja ja on tosi jännää kirjoittaa niistä oikeasti, joten ihan parasta kuulla, että tämä toimii. Tuo nostamasi lainaus oli alun perin vähän erilainen, näköjään jäänyt puolitiehen siinä kohtaa. :P Hyvä että huomasit, kävin korjaamassa. :3

Bannu Ingridiltä ♥

Hopearausku

  • Vedenelävä
  • ***
  • Viestejä: 364
Vs: MCU: Kompromissi | S | Tony + Peter
« Vastaus #3 : 19.01.2021 17:13:44 »
Voi että ;_; tämä ficci oli yhtä aikaa niin surullinen ja niin suloinen, etten ihan tiedä, miten päin olla. Voisin lukea Tonyn ja Peterin isä-poika -suhteesta maailman tappiin asti, nämä kaksi ovat vain niin hyvä perhe.

Tonyn hiljainen välittäminen on kuvattu loistavasti. Hirmuisen söpöä, että vaikka päällepäin Tony vaikuttaakin välinpitämättömältä, on hän silti sisältä lämmin ja kantaa suurta huolta Peteristä. ♥ "Kylmän kuoren alla on lämmin sydän" vai mitenkäs se menee :D

Alussa oli jopa hupaisaa, miten Peter kutsuu Tonya herra Starkiksi, kuvaa hyvin heidän ei-vielä-kovin-tuttavallisia välejään... Ja toisaalta siinä vaiheessa, kun Tony pyysi Peteriä kutsumaan häntä Tonyksi, sydän suli aivan totaalisesti. Jännää, miten näinkin "pienet" asiat saavat koko tarinan tuntumaan niin paljon eläväisemmältä ja tunteikkaammalta. :)

Lainaus
Peter rutisti lujempaa, lähes paniikinomaisesti, ja tunsi sitten kevyen suukon päälaellaan. Se ei ainakaan auttanut häntä rauhoittumaan, mutta Tonylla ei tuntunut olevan kiire.
Mainitsinko jo, että sydämeni sulaa? Koska nyt se ainakin sulaa. Ensinnäkin, ihanan isämäistä, ettei Tony jättänyt Peteriä yksin, !hali! oli ihana ja nyt vielä tämä <3 Rakastan h/c -kamaa ehkä eniten maailmassa. Ja loppu oli niin herttainen! Nyt tekee itsekin mieli tehdä pannukakkuja :)

Kiitos tästä tekstistä, oli ilo lukea ♥

bannu © Ingrid
ava © Felia

Angelina

  • B a r o n e s s
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 4 759
Vs: MCU: Kompromissi | S | Tony + Peter
« Vastaus #4 : 19.01.2021 18:48:25 »
Naaaawweeee miksen oo lukenut tätä aiemmin! Voi että - rakastan Irondad & Spider-kid komboa ja tää oli niin ♥♥

Tykkäsin, että tuo alku oli kiusallinen ja molemmat ehkä vähän tarkkailivat ja jännittivät tilannetta - Peter analysoi Tonya ja Tony ei ehkä oikein tiedä miten pojan kanssa olla - mutta sitten ajan myötä heidän välinsä lämpenevät ja Peterkin tajuaa, miten paljon Tony tästä huolehtii :'3 Musta oli myös hyvä, että otit tähän mukaan supersankariuden raadollisen puolen ja sen, miten kaikki ei aina ole ruusuilla tanssimista. Peterin reaktio oli oikein uskottava ja ah, Tony yrittää auttaa ja lohduttaa, vaikka se ei varmasti ole ihan helppoa.

Tää oli kovin söpö ♥ Ja herra... Tony:lle nauroin ;D


ava & bannu © ♥ Inkku ♥

Tomsessed

  • #58
  • ***
  • Viestejä: 602
Vs: MCU: Kompromissi | S | Tony + Peter
« Vastaus #5 : 05.02.2021 17:24:29 »
Hopearausku, IronDadSpiderKid on kyllä oikeesti ihan parasta. <3 Kylmä kuori lämmin sydän pitää kyllä ehdottomasti paikkansa! Vaikka ei se kuorikaan aina niin kylmä ole. ;D Pannukakut on erittäin toimiva lahjonnan väline, ja tekee aina mieli kun ajattelen tätä tekstiä, hah. Kiitos kommentista. ♥

Angieee, toi alku oli kyllä niin kiusallinen että voi moro. XDD Olin kirjottaessa ihan silleen että onko pakko ei en pysty, mutta toisaalta tuollaistahan sen vähän alkuun tartteekin olla, että Tonylla on aikaa saada se "huh, guess I'm a father now" hetki. :'''D Supersankariuden varjopuoli on aihe, mihin en varmaan kyllästy ikinä, koska sellastahan se paljon nimenomaan on. Ja se tekee niistä samaistuttavia ja ihmisiä, jos nyt ei aina ihan sanan varsinaisessa merkityksessä, mutta kuitenkin. Herra Tony on se juttu hei. ;D Kiitos sullekin. ♥

Bannu Ingridiltä ♥

DulzGraham

  • Darling
  • ***
  • Viestejä: 1 244
  • Magnificent Bastard ♥
Vs: MCU: Kompromissi | S | Tony + Peter
« Vastaus #6 : 24.04.2021 00:56:01 »
Terveisiä yön sydämestä :D törmäsin tähän stalkkerinappulan kautta ja halusin vain sanoa (olen vähän hiprakassa enkä todellakaan osaa satuilla kauniita) että tämä on ihan hiton söpö ja kaunis ja kuvaa peterin ja tonyn dynamiikkaa upean, jotenkin, canon-maisesti. Tällaista se voisi olla. Peter on tässä vielä ihan lapsi (ja <333), ja tony on <333 as always. I will always. Love. every. Freaking. Version. Of. Tony.

Lainaus
Haluaisin suojella sinua maailmalta, mutta se tarvitsee sinua
Tonylla on paljon viisaita sanoja tässä, ja tää on niitä kans. Tää on vähän... sotilasmainen? Ammattimainen? Suhtautuminen asiaan, mutta siinä Steve on imo oikeassa, että Avengersit on eräänlaisia sotilaita. (+ Se mitä lapselle sanotaan ja mitä ajatellaan on 2 eri asiaa. Kun ajattelen (ja ajattelen että tonykin ehkä ajattelee) että eihän ketään voi maailmalta suojella. Kukaan ei voi olla turvassa elinympäristöltään.)

On se herra Stark vaan kummallinen mies.

Vitsi tää on söpö. ja samalla vähän raffi, ei oo helppoo olla supersankari.

Sulla riittää taitoa <3 Kiitos <33

Pannu by ingrid ♥
OMNIA MUTANTUR, NIHIL INTERIT