Kirjoittaja Aihe: Kalliorannalla, Remus/Neville, S, tuplaraapale  (Luettu 353 kertaa)

Thelina

  • Unelias luihuinen
  • ***
  • Viestejä: 905
Ficin nimi: Kalliorannalla
Kirjoittaja: Thelina
Tyylilaji: kesäistä romantiikkaa
Ikäraja: S
Paritus: Remus/Neville
Yhteenveto: Neville aistii, että paikka on Remukselle erityinen.
Vastuunvapaus: Kunnia kaikesta J.K. Rowlingin luomasta kuuluu hänelle.
A/N: Tämä on juhannustaika Vehkalle ♥ Remus ja Neville tulivat mieleeni mökillä ja maisema toimi inspiraationa tähän pikku raapaleeseen.



Kalliorannalla


”Ota kädestäni kiinni”, Remus pyytää.

Neville ottaa ja punoo sormensa hellästi Remuksen sormien lomaan. Hän sulkee silmänsä, kun Remus vetää hänet mukaansa tuttuun, nykäisevään pyörähdykseen.

Muutaman sekunnin kuluttua liike pysähtyy ja Neville tuntee jälleen kovan maan jalkojensa alla. Hän näkee edessään tyynen järven, alas veteen loivana luistavan kallion ja rantamatalikosta esiin pistävät kivet. On melkein hiljaista. Jostain kauempaa kuuluu lokin huuto, takana avautuvasta metsästä pikkulintujen viserrys.

Remus istuu alas kalliolle, koskettaen tasaista kohtaa vieressään. Neville laskeutuu siihen, aivan lähelle. Olka olkaa vasten, polvet toisiaan hipoen.

”Täällä on kaunista”, Neville sanoo.

Remus hymyilee. Kallio on vielä lämmin, vaikka ilta-aurinko on jo vähitellen painumassa mailleen. Taivaaseen on alkanut hiipiä punertavia sävyjä, joita vedenpinta toistaa väreilevänä peilikuvana.

”Vanhempani asuivat tässä lähellä. Silloin ennen”, Remus sanoo ja nyökkää kohti metsää.

”Sinäkin.”

”Niin.”

Neville aistii, että paikka on Remukselle erityinen. Remus arvostaa hiljaista kauneutta ja luontoa tavalla, joka sykähdyttää Nevillen sydäntä. Siinä suhteessa he ovat samanlaisia, vaikka Remus ei ymmärräkään puutarhanhoidosta paljoakaan. Remus antaisi senkin kasvaa villinä kuin vihreän lehtimetsän tai kukkivan niityn, jonka laidasta he poimivat ahomansikoita kävelyretkillään.

Remus kietoo kätensä Nevillen hartioille. On hyvä istua siinä lähekkäin ja katsella veteen, vain olla. Neville puristaa lempeästi Remuksen kättä.

Järvenpinnasta kuvastuu kiintymys ja kesäyön lämpö.

Kurkista matka-arkkuun

Avatar Ingridiltä ♥

Artsyann

  • Kaveriporukan Molly
  • ***
  • Viestejä: 52
Vs: Kalliorannalla, Remus/Neville, S, tuplaraapale
« Vastaus #1 : 22.06.2020 16:59:41 »
Ihanan herkkää kesäromantiikkaa!

Neville aistii, että paikka on Remukselle erityinen. Remus arvostaa hiljaista kauneutta ja luontoa tavalla, joka sykähdyttää Nevillen sydäntä. Siinä suhteessa he ovat samanlaisia, vaikka Remus ei ymmärräkään puutarhanhoidosta paljoakaan. Remus antaisi senkin kasvaa villinä kuin vihreän lehtimetsän tai kukkivan niityn, jonka laidasta he poimivat ahomansikoita kävelyretkillään.

Tää kohta oli mun ehdoton lemppari. Olit niin kauniisti nostanut piirteen, joka on yhteistä näille kahdelle, vaikka sen alla onkin suuri ero. Muutenkin tuo, että Remus tuo Nevillen paikkaan, joka on hänelle tärkeä, sulatti mun sydämen ♥

Kuvailit niin hyvin ympäristöä ja kesän ääniä, että pystyin melkein itsekin kuulemaan lintujen äänen ja näkemään sen järven, jonka äärelle Remus ja Neville saapui. Ehkä vielä paremmin siksi, että olin itsekin eilen mökillä, jonka kallioiselta rannalta katselin järveä. Täytyykin tulla aina lukaisemaan tämä, kun tulee ikävä järvenrantaan!

Vendela

  • Teeholisti
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 2 798
  • Maistuisiko kupponen teetä?
Vs: Kalliorannalla, Remus/Neville, S, tuplaraapale
« Vastaus #2 : 22.06.2020 17:19:17 »
Kaunis kesähetki! Nämä hahmot sopivat täydellisesti tähän tunnelmaan. Ihan kiireetön oli tämä pieni tarina :)

Tästä aisti sen, että paikka on Remukselle tärkeä ja Neville oli hienosti mukana tilanteessa. Tuo oli ihana yksityiskohta, missä puhuttiin puutarhasta ja mansikoiden poimimisesta. Neville, jolle kasvit ovat tärkeitä ymmärtää kuitenkin Remuksen suhtautumisen puutarhanhoitoon ja hyväksyy, että toinen on erilainen. Ihanaa kuitenkin että heillä on tarpeeksi yhteistä että suhde toimii.

Kiitos tästä,
Vendela

©Waulish

I think it's time for little story... It's definitely Storytime!

hiddenben

  • ***
  • Viestejä: 1 133
    • H.E.R. – Things In Focus
Vs: Kalliorannalla, Remus/Neville, S, tuplaraapale
« Vastaus #3 : 23.06.2020 09:07:51 »
Tämä

oli

ihana.

<3

Tässä oli jotenkin täydellinen tunnelma – mökkimaisemat selvästi saivat sinut ottamaan kiinni Remus/Neville -ficeillesi ominaisesta tunnelmasta ja tässä kaksikon välinen lempeys on niin käsinkosketeltavaa, että ihan rintakehässä tuntuu. Tästä tuli jotenkin sellainen olo, että Remus ja Neville aistivat toisissaan pienetkin tunnevivahteet ja mielialan vaihtelut ja heidän yhteiselonsa on siksi kuin jonkinlaista keveää tanssia, jossa yhden liike vaikuttaa toiseen. Se on varmasti ollut läsnä myös muissa Remus/Nevilleissäsi, mutta tässä se tuli minulle vahvempana esiin.

Kuten aikaisemmissa kommenteissa kirjoitettiin, minäkin pidin tuosta lopussa olevasta erosta kaksikon välillä. On jotenkin mielenkiintoista löytää tuollainen suuri ero näiden kahden välillä, vaikka he molemmat näkevät luonnossa ja sen eri olomuodoissa hyvää. Hyvä vain ottaa erilaisia muotoja: jos puutarhan antaa kasvaa villinä, se saa ottaa oman, luonnollisen suunnan. Jos siitä taas kitkee rikkaruohot ja kastelee kuivina kausina, sinne istutetut kuvat ja kasvit saavat paremman mahdollisuuden kasvaa. Mielenkiintoinen ajatus, joka soljui upeasti tähän lyhyeen tarinaan mukaan :)

Kiitos tästä hienosta raapaleesta!

© Waulish

lemon trees don't make a sound
'til branches bend and fruit falls to the ground

Vehka

  • Unenkutoja
  • ***
  • Viestejä: 6 512
  • Phantom Thief of Hearts
Vs: Kalliorannalla, Remus/Neville, S, tuplaraapale
« Vastaus #4 : 23.06.2020 18:02:53 »
Olipa ihana pieni teksti! ❤️ Olin juhannuksen mökillä, joten tähän oli tavallista helpompi eläytyä, ja oli ihanaa kuvitella kaksikko omaan rauhaan luonnon keskelle. Pidän heidän välisestään lempeydestä ja hiljaisuudesta, ja juuri tuosta vaistomaisuudesta. Se kertoo minusta hyvin syvästä yhteisymmärryksestä ja sopii näille kahdelle hyvin.

Kuvailu ja tunteiden maalailu oli jälleen kerran tosi kaunista ja en kyllä varmaan ikinä saa tarpeeksi Remus/Nevillestä sinun kirjoittamanasi. ❤️ Siksi tämä teksti ilahdutti juhannustaikanakin poikkeuksellisen paljon!

Kiitos valtavasti, tämä tuo mukavasti voimaa tähän työviikkoon. :)
i'm working on a song / it isn't finished yet
but when it's done and when i sing it / spring will come again

Okakettu

  • revonhäntä
  • ***
  • Viestejä: 1 075
Vs: Kalliorannalla, Remus/Neville, S, tuplaraapale
« Vastaus #5 : 23.06.2020 20:31:15 »
♥ ♥ Kuten muutkin ovat jo sanoneet, tämä on aivan ihana, tällainen kesäisen romanttinen luontotunnelmointi sopii näihin kahteen hahmoon aivan täydellisesti.  Artsyannin lainaama kohta oli minunkin suosikkini, ja hän tiivistikin hyvin tuon ajatuksen siitä, miten nuo asiat ovat heille tärkeitä, mutta eri tavalla. Pidin myös hurjan paljon aivan viimeisestä virkkeestä, sinulla on aina todella kauniita lopetuksia! Ihanaa että kirjoitit jälleen Remuksesta ja Nevillestä yhdessä, kiitos paljon lukukokemuksesta. ♥

sentimentaalista löpinää.

avan kuva © cinnamoonie

Thelina

  • Unelias luihuinen
  • ***
  • Viestejä: 905
Vs: Kalliorannalla, Remus/Neville, S, tuplaraapale
« Vastaus #6 : 24.06.2020 17:23:22 »
Artsyann: Ihanaa kuulla, että tykkäät näistä kahdesta ♥ Minäkin olin juuri tuollaisella rannalla juhannuksena, joten kuvailin suoraan sen, mitä näin. Mukavaa kuulla suosikkikohtasi, tuo on oikeastaan viittaus toiseen Remus/Neville -ficciini Kesävalon väreet (S), jossa Neville hoitaa Remuksen laiminlyömää puutarhaa :D Kiitos kommentista ♥

Vendela: Remuksella ja Nevillellä ei aluksi kuvittelisi olevan mitään yhteistä, mutta he toimivat ihanasti yhteen, vaikka ovatkin erilaisia osaltaan ♥ Ihanaa kuulla, että pidit tuosta puutarhakohdasta, niin minäkin. Ja kiitos kommentista ♥

hiddenben: Remus/Neville tosiaan vaatii ihan omanlaisensa kirjoitustunnelman. Minullakin on sellainen olo, että tässä (ja toki muissakin Remille-ficeissäni) lempeys ja välittäminen oikein väreilee ilmassa heidän välillään ♥. Mukavaa kuulla ajatuksiasi, kiitos kommentista ♥

Vehka: Ihanaa kuulla, että sait tästä voimaa ja iloa! Tuntuu, että se lempeys ja hiljainen ymmärrys vaatii juuri tietyn kirjoitustunnelmankin, eikä siksi tahdo aina onnistua. Joten mukavaa kuulla, että tästä se välittyi ♥ Kiitos kommentista ♥

Okakettu: Olet kyllä oikeassa, että luontotunnelmointi on juuri näille kahdelle aivan omiaan ♥ Ja ihanaa, että pidit lopetuksesta, välillä viimeinen lause on tosi vaikea keksiä ja pyörittelen sitä usein kamalan kauan, ennen kuin jokin loksahtaa paikalleen. Kiitos kommentista ♥
Kurkista matka-arkkuun

Avatar Ingridiltä ♥