Kirjoittaja Aihe: Joulun hengetär [S/R - S - FF100 - Jouluhaaste]  (Luettu 2097 kertaa)

Annie Black

  • ***
  • Viestejä: 298
  • VIVA ESPAÑA!
    • Salmiagin epäsyvälliset mietiskelyt
Nimi: Joulun hengetär
Kirjoittaja: Annie Black
Genre: fluff, angst
Paritukset: Sirius/Remus [James/Lily, Peter/OC]
Ikäraja: S
Disclaimer: Hahmot ja paikat kuuluvat J.K. Rowlingille, mie vain annoin mielikuvitukseni hieman lennellä, enkä saa tästä mitään rahallista hyötyä.
A/N: Tämä on minun vastaukseni jouluhaasteeseen. Aika paljon tuli mukaan naurua [nimenomaan hahmojen naurua ficissä] sekä Sirius-angstia, mutta ehkä tuo fluff tuolta tulee nyt enemmän esiin. Nimiehdotuksia oli kaksi, joulun hengetär ja tiilet naarmuilla, mutta päätin nyt valita tuon ensimmäisen, ehkä se kuvaa ficiä paremmin. En ole todellakaan varma, että milloin Sirius oikeasti joutui Azkabaniin, mutta se saa nyt olla tuolloin helmikuussa. Ja Remuksen syntymäpäivästäkään en aivan varma, tuon tiedon sain täältä. Ei muuta kuin hyvää joulun odotusta kaikille ja nauttikaa! :>

092. Joulu

Tiilet olivat täynnä naarmuja. Mutta naarmut eivät olleet mitä tahansa naarmuja. Ne olivat tasan keskisormen pituisia ja tasan keskisormen kynnen mitan päässä toisistaan. Yksi naarmu vastasi yhtä päivää ja yhteensä niitä oli kolme sataa ja kuusitoista kappaletta.

Sirius oli joutunut Azkabaniin helmikuun yhdentenätoista. Joka päivä hän vetäisi pienellä kivellä viivan seinään. Kiviä hänellä oli kulunut jo yhdeksänkymmentä seitsemän. Kuukauden ensimmäisenä päivänä viivasta tehtiin pidempi, samoin kuin kolmantena päivänä maaliskuuta, Remuksen syntymäpäivänä. Samoin tultaisiin tekemään seuraavana päivänä, joulupäivänä.

Sirius oli aina pitänyt joulusta. Joulusta Tylypahkassa oli vaikea olla pitämättä. Pöydät olivat täynnä mainiota ruokaa, parhaat kaverukset saivat viettää lomapäiviä yhdessä suunnitellen seuraavan lukukauden kepposia ja kotiväki lähetti paljon lahjoja. Joulut Remuksen kanssa tosin voittivat Tylypahkankin joulut. Mieluummin hän nytkin viettäisi jouluaan Remuksen kuin tiilien kanssa. Joulut Remuksen kanssa olivat täynnä lämpöä ja joululauluja. Lahjoja ei ollut yhtä paljon kuin Tylypahkan aikoina, eikä ruokakaan ollut aivan yhtä hyvää. Silti jokin teki niistä ainutlaatuisia. Ehkä se oli Remus hyörimässä koko päivän keittiössä kuin mikäkin kotiäiti, tai ehkä se oli jouluyö, juhlayö, joka ei koskaan mennyt aivan hukkaan.


Remus touhusi jääkaapilla valkoinen röyhelöesiliina lantiolleen sidottuna. Pieni keittiö oli siisti ja hehkui joulutunnelmaa. Ruskeahiuksisen miehen huomaamatta Sirius hiipi keittiön oviaukolle seisomaan.

”Sinäpä näytät ihanan homolta essussasi.” Siriusta nauratti. Nauru paljasti hänen valkoiset hampaansa, jotka olivat jääneet aamulla harjaamatta. Remus kääntyi jääkaapilta Siriukseen päin.

”Pitäisikö tuo ottaa kohteliaisuutena?” Remustakin nauratti, mutta hän tyytyi vain virnistämään. Sirius otti pari askelta eteenpäin ja Remus laski kädessään olleen punaviinipullon pöydälle.

”Kyllä se pitäisi.” Sirius otti vielä muutaman askelen eteenpäin, niin, että heidän varpaansa koskettivat toisiaan.

”Minusta olisi oikein mukavaa nähdä sinut vain tuo päälläsi.” Sirius katseli esiliinaa, joka oli koristeltu punaisilla kukilla, samalla kun hänet kätensä olivat löytäneet tiensä essun päälle.

”Niinkö todella? En tiennytkään sinulla olevan esiliinafetissiä.”
’Tiedätkö, en minäkään. Meidän täytyy lisätä se Siriuksen fetissit – listalle.” Remusta nauratti. Sen näki tämän silmistä, jotka yrittivät samaan aikaan nauraa ja olla vakavina. Sirius halusikin Remuksen nauravan, tämä otti aivan liian paljon stressiä joulusta.

Juuri kun Siriuksen kädet olivat valumassa lupaavasti Remuksen takapuolelle, ulko-oveen koputettiin. Sirius äännähti pettyneesti, eikä Remus enää voinut pidättää nauruaan nähdessään tämän katkeran ilmeen.

Oven takana värjöttelivät Lily, James, Peter ja tämän tyttöystävä Jane. Ulkona todella oli kylmä, vettä satoi ja tuuli kävi kovana. Lily halasi Remusta, joka oli tullut avaamaan ovea ja James huudahti ”Sirius, pitkästä aikaa!” ja harppoi muutamalla pitkällä askeleella halaamaan parasta ystäväänsä.

”Niin, ei sitä ole kyllä kuin viikko, kun te viimeksi tapasitte.” Lily huomautti huvittuneena.
”Kiitoksia, että tulitte pelastamaan minut tuolta joulun hengettäreltä. Remuksesta on tullut hullu!” Sirius kuiskasi Jamesin korvaan ja tämä naurahti. Remus oli jo ehtinyt palata takaisin keittiöön tarkastamaan kalkkunan vointia.

”Sirius, jos haluat sitä vanukasta, niin saat kyllä itse tulla tekemään sen.” Sirius parahti ja katsoi Jamesiin anovasti. Tätä vain nauratti, eikä Lilykään voinut peittää hymyään.

”Taas se alkaa”, Sirius mutisi ennen kuin käveli nöyrästi keittiöön.


”Remus, tämä oli aivan upea ateria. Miten ihmeessä pystyit tähän yksin?” James kysyi kylläisen näköisenä, kun he kaikki olivat syöneet itsensä aivan täyteen.

”Hei, minä autoin Remusta!” Sirius älähti loukkaantuneena.

”Edelleenkin, kuinka sait loihdittua jotain näin hyvää ilman apua?” Remus ja James nauroivat ja Siriuksen mököttävä ilme vain yllytti heitä enemmän. Aiemmin melko hiljaisena istuneet Peter ja Janekin nauroivat Siriukselle.


Kun kaikki olivat varmistaneet mukavuutensa avaamalla housujen nappeja, he siirtyivät olohuoneen pehmeille tuoleille. Takkatulen lämmössä oli mukava istua. Heillä jokaisella oli viinilasi kädessä ja muutama paketti sylissään. Lily oli kaivautunut Jamesin kainalon lämpöön ja Sirius istui heitä vastapäätä samalla sohvalla. Remus kiiruhti keittiöstä vielä muutaman lahjapaketin kanssa.

”Meillä on Jamesin kanssa teille uutisia.” Lily hymyili onnellisen näköisenä muiden odottaville ilmeille. Remus istahti sohvan käsinojan päälle hieman järkyttyneen näköisenä, vaikkei Lilyn ilmeen perusteella oikeastaan voinut odottaa huonoja uutisia.

”Minä odotan vauvaa.” Jamesin hymy ulottui korvasta toiseen, kun hän katseli vaimoonsa onnellisena. Remus ja Sirius nousivat molemmat seisomaan ja onnitellen halasivat sekä tulevaa isää että äitiä. Kaikkien halatessa kaikkia he lopulta päätyivät halaamaan toisiaan ja Sirius suuteli poikaystäväänsä hellästi suulle, saaden muut keskittymään Lilyn mahaan.

”Hyvää joulua, Kuutamo.” Siriuksen kädet olivat Remuksen kaulan ympärillä ja molempia hymyilytti.

”Hyvää joulua sinullekin, Anturaiseni. Toivottavasti ostit tänä vuonna minulle jotakin muutakin kuin villasukat.”
”Hei, minä tein ne ihan itse!” Sirius näytti jälleen harmistuneelta. Remus nauroi ja suuteli uudelleen tummahiuksista miestä.



Jouluyönä vain naarmuiset tiilet todistivat uuden merkin ilmestymisen keskisormen kynnen mitan päähän edellisestä. Tämä uusi viiva oli kuitenkin pidempi ja sen piirtäminen tuskaisempaa kuin muiden.

A/N2: Kommenttia saa laittaa tulemaan! :)
« Viimeksi muokattu: 14.03.2015 20:17:35 kirjoittanut Kaapo »
Just laughing my ass off.

AVATAR

Urandael

  • ***
  • Viestejä: 15
  • Tahmatassu
Re: Joulun hengetär [S/R - PG - FF100 - Jouluhaaste]
« Vastaus #1 : 09.12.2007 19:23:22 »
Ihana ficci. Minä tyhmä en ensin tajunnut että Sirius muisteli vanhoja.. Aika surullista että pikku Sirre joutuu viettämään ypöyksin joulunsa jossain tyhmässä Azkabanissa! Unfair.  :'( En oo koskaan oikein tykänny Sirius & Remus parituksesta, mutta tässä se ihan totta toimii!

Ihania kohtia:

Lainaus
Joulut Remuksen kanssa olivat täynnä lämpöä ja joululauluja. Lahjoja ei ollut yhtä paljon kuin Tylypahkan aikoina, eikä ruokakaan ollut aivan yhtä hyvää. Silti jokin teki niistä ainutlaatuisia. Ehkä se oli Remus hyörimässä koko päivän keittiössä kuin mikäkin kotiäiti, tai ehkä se oli jouluyö, juhlayö, joka ei koskaan mennyt aivan hukkaan.

Jotenkin... uiiihh.. toi kotiäiti  :D

Lainaus
”Hyvää joulua sinullekin, Anturaiseni. Toivottavasti ostit tänä vuonna minulle jotakin muutakin kuin villasukat.”
”Hei, minä tein ne ihan itse!” Sirius näytti jälleen harmistuneelta. Remus nauroi ja suuteli uudelleen tummahiuksista miestä.

Alko naurattaa  :roll:

Vodkamartini

  • ***
  • Viestejä: 153
Re: Joulun hengetär [S/R - PG - FF100 - Jouluhaaste]
« Vastaus #2 : 05.02.2008 21:14:16 »
Tämä oli ihana. En aluksi oikein osannut samaistua "Jouluhengetär"-Remukseen, mutta kyllä sekin sitten luonnistui. Kirjoitustyylisi on ihanan sujuvaa ja helppolukuista eikä virheitäkään ollut. En yleensä lue Sirius/Remus ficcejä, mutta tämän lukeminen ei kaduta. Riipaisi oikeasti rinnasta kun ajatteli Siriusta yksin Azkabanissa muistoineen ja viivoineen.
Älä kahlitse kättäni lyttyyn,
olenhan monestikkin vierelläsi.
Siltikin lytyssä.

Annie Black

  • ***
  • Viestejä: 298
  • VIVA ESPAÑA!
    • Salmiagin epäsyvälliset mietiskelyt
Vs: Joulun hengetär [S/R - PG - FF100 - Jouluhaaste]
« Vastaus #3 : 04.04.2008 20:37:38 »
Urandael: Kiitoksia paljon kommentoinnista! Ja mukavaa, että sain Sirre/Rempan toimimaan, se on aina mukava kuulla sellaisen ihmisen suusta, joka ei pidä parituksesta muuten.

Vodkamartini: Joulunhengetär/Kotiäiti - Remus voi olla vähän vaikea sulattaa, koska se kuitenkin on vähän OoC, mutta hyvä ettei se nyt ihan ylitsepääsemätöntä ollut. Ja kiva, että sinäkin tykkäsit, vaikket S/R:ää muuten lukisikaan!
Just laughing my ass off.

AVATAR