Kirjoittaja Aihe: Päivistä kaiken jälkeen, S, Harry/Draco  (Luettu 1322 kertaa)

Vehka

  • Unenkutoja
  • ***
  • Viestejä: 6 117
  • Phantom Thief of Hearts
Päivistä kaiken jälkeen, S, Harry/Draco
« : 02.07.2016 19:26:42 »
Ikäraja: S
Nimi: Päivistä kaiken jälkeen
Paritukset: H/D, sivuosassa muita
Fandom: Potter
Vastuuvapautus: Rowling kirjoitti Potterit, minä vain lainaan ilman rahallista tai muutakaan hyötyä, ellei omaa iloa lasketa.
Tyylilaji: siveltimenvetoja maailmanlopun jälkeen (taikuudeton dystooppinen rinnakkaisuniversumi)
Haasteet: H/D-haaste, Teelusikan tunneskaala (nostalgia), Kerää kaikki hahmot (Draco Malfoy), FF300 (Loppu)

K/H: No tuota... Öö... Joo. Piti kirjoittaa Vilnalle syntymäpäivälahja, mutta päädyinkin kirjoittamaan post-apocalyptistä non-magical AU:ta, että tuota... Ehkä tätä ei oikein voi kenellekään omistaa. Mutta se on yhtä kaikki Drarryä ja mulla oli valtavan hauskaa tätä kirjoittaessani. (Ja inspiraationa toimi isolta osin Emily St. John Mandelin Station Eleven, joka on huikean hyvä!)

*

Päivistä kaiken jälkeen

Puoli vuotta myöhemmin kaduilla ei enää lentele lehtisiä. Suurin osa kaupoista on ryöstetty tyhjiksi, ikkunoista arviolta viidesosa on särjetty. Kaupungin kirjastoa vartioidaan tiiviisti: se on edelleen avoin kaikille, mutta poistujat tarkastetaan. Kun maailma on loppunut, kirjoitettu menneisyys on arvokasta.

Draco ei viihdy kirjastossa. Häntä menneisyys ahdistaa, mutta vielä enemmän ahdistavat kynttilät ja paperi. Sen Harry ymmärtää. Draco ei ole koskaan puhunut asiasta suoraan, mutta Harry osaa jo arvata, mistä on kyse. Kun joku raapaisee tulitikun, Draco värähtää ja kääntää katseensa pois liekistä. Toisinaan mies herää keskellä yötä ja sopertaa katkonaisia lauseita, huitoo käsillään, sotkeutuu lakanoihin ja itkee.

Niinä öinä Harry nousee, keittää teetä ja asettelee gon kivet laudalle. Molemmat ovat pelissä aika surkeita, mutta toisaalta kilpailuvietti saa heidät aina pelaamaan loppuun saakka, ja keskittyminen pitää Dracon demonit loitolla aamunkoittoon asti.

*

Tässä maailmassa heidän on taivuttava jakamaan vuoteensa toisten kanssa. Ginny odottaa Harryn toista lasta, arvostelee asunnon sotkuisuutta kovin sanoin ja nyrpistelee nenäänsä Dracolle. Draco nyrpistelee takaisin, mutta vain silloin, kun Ginny ei näe - edes hän ei halua herättää nuoren naisen raivoa. Ginny on yksi kirjaston vartijoista, vaikkei juuri perusta lukemisesta. Toisinaan Harry aikoo kysyä, että miksi, mutta nykyään on helpompaa olla kysymättä.

Astoria ei ole raskaana vieläkään, vaikka yritetty on jo kaksi vuotta.

Draco tietää, että kyse on vaarallisesta pelistä. Vanhentuneet ehkäisylääkkeet voivat olla arvaamattomia, mutta Astoria sanoo, ettei välitä.

“Ei tähän maailmaan”, tyttö kohauttaa olkiaan ja sytyttää savukkeen. He jakavat sen, koska niin on nykyään tapana tehdä.

*

Nevillen käsivarsissa on naarmuja ja kynsien alla multaa. Lunan hiukset ovat sekaisin ja täynnä korsia. Tuomisina kaksikolla on rupisia perunoita ja yksi kesäkurpitsa, mutta niistä saa melkein juhla-aterian. Sen täydentää Severuksen tokaijiviini, jota kaikki saavat tilkan. (Kaikki, paitsi Luna, joka hymyilee seesteisesti ja silittää vatsaansa.)

Harry ja Severus eivät vieläkään suostu katsomaan toisiaan. Hermionen niskat ovat jännittyneet ja sanat kiertävät taitavasti vaarallisia aiheita. Dracoa tilanne huvittaa.

Maailma on loppunut, mutta jotkin vanhat kaunat eivät vain suostuneet kuolemaan sen mukana.

Yhtä kaikki elokuinen ilta on kaunis ja jos katsoo laskevaa aurinkoa viinilasin läpi, voi hetken kuvitella, että kaikki on kuten ennen.

*

Kullalla ei ole enää arvoa, joten eräänä marraskuisena aamuna Harry ja Draco kävelevät sisään laitakaupungin unohtuneen antiikkiliikkeen ovesta ja särkevät koruvitriinin lasin.

Kahta samanlaista sormusta ei löydy, mutta eivät he toisaalta ole koskaan samanlaisia olleetkaan.
« Viimeksi muokattu: 02.07.2016 19:36:08 kirjoittanut Nevilla »

Kun luet tämän, meidän mielemme hipaisevat toisiaan. Mieti miten siistiä!
Myös: olet ihana, olet tärkeä, ja minä uskon sinuun.

ultramariini

  • evening botanist
  • ***
  • Viestejä: 81
Vs: Päivistä kaiken jälkeen, S, Harry/Draco
« Vastaus #1 : 03.07.2016 21:51:36 »
Nappasin tarinan Kommenttikampanjasta, mutta olisin varmasti tullut lukeneeksi muutenkin, ajatus Station Elevenistä inspiroituneesta post-apokalyptisestä AU:sta kun on sen verran houkutteleva. Tykkäsin myös otsikosta, se on sopivan kuvaava ja mieleenpainuva, mutta samalla jotenkin mukavan yksinkertainen. H/D kulki mielestäni hyvin parituksena siellä taustalla, mutta pidin siitä, että lyhyessä tekstissä oli läsnä kokonainen ryhmä hahmoja, se herätteli ajatuksia siitä, keitä kaikkia maailmanloppu olisi voinut liittää sellaiseen uuteen, kotikutoiseen perheeseen. Nyt kun ajattelen niin tavallaanhan H/D sopii tosi hienosti parituksena tällaiseen todellisuuteen, jossa syntyy kaikenlaisia muuten epätodennäköisiä yhteyksiä ihmisten välille.

Tässä oli aika paljon sellaista, mitä sai lukiessa tavallaan kursia itse kokoon (mitä on tapahtunut Dracolle?) ja se sopi mielestäni erityisen hyvin tällaiseen lyhyeen tarinaan, joka tulee ihan luonnostaankin luettua useamman kerran putkeen. Erityisesti Dracon ja Astorian suhteessa oli pohtimista, toisaalta lasta on yritetty kaksi vuotta, toisaalta leikitään Ihan tosi juttuantuneilla ehkäisylääkkeillä. Omat päätelmäni osuvat ehkä ihan harhaan, mutta ajattelin tavallaan, että tässä dystopisessa rinnakkaisuniversumissa lasten saaminen (toisin sanoen ihmiselon jatkaminen) on erityisen tärkeää, mutta Astoria ei halua lapsia? Menee hieman spekulaatioksi, mutta yhtään ei kyllä lukiessa haitannut, että asia jätettiin lievästi päättelyn varaan. Surkein olo tuli Ginnyn ja Astorian ja muutenkin naisten puolesta – jos päättelyni ei osunut harhaan niin ajatus raskautta suuresti vaalivasta dystopiasta on aika synkkä.

Pidin sellaisesta aika suoraan asiaan menevästä kirjoitustyylistä tässä, kovasti ei jääty tunteita tai maisemia maalailemaan ja sävy oli usein toteava, mikä sopi hienosti tarinan hieman karuun maailmaan. Kuitenkin tässä oli joitakin nätisti esiin pilkahtavia yksityiskohtia, kuten improvisoitu juhla-ateria ja erityisesti lopun romanttinen koruvarkaus, josta pidin kovasti. Olisin todella mielelläni jäänyt viipyilemään tämän ficin maailmaan vähän pidemmästikin, koska kohtaukset muodostavat tässä mielenkiintoisen ja uskottavan kokonaisuuden, ja erityisesti Harryn ja Dracon suhteen taustoista olisin lukenut innolla enemmänkin, vaikka ratkaisuna tämä siveltimenvetomaisuus toimiikin hyvin.

Kaiken kaikkiaan tämä oli mielestäni omaperäinen ja hieno lyhyt vilkaus toisenlaiseen todellisuuteen. Nautin paljon lukemisesta, kiitos tästä! :)

baby, that is not a righteous groove.

toyhto

  • ***
  • Viestejä: 1 004
    • Nyt myös tumblr:issa! Jee!
Vs: Päivistä kaiken jälkeen, S, Harry/Draco
« Vastaus #2 : 28.07.2016 12:20:25 »
Tykkään tästä tosi paljon! Tuntuu että lyhyistä kohtauksista rakentuu kokonaisuus ja että myös tää miljöö, missä tässä eletään, rakentuu sellaisista palapelin palasista mistä osa kyllä puuttuu mutta se ei haittaa lainkaan. Lukijalle jää täydennettävää ja kuviteltavaa ja se on kivaa, tässä on todellakin sellainen fiilis että mitään ei yritetä selittää lukijalle auki. Myös hahmot ja hahmojen väliset suhteet rakentuvat palasista ja niistäkin tulee silti tavallaan ehyt kuva, mielikuvitus täydentää raot. On mielenkiintoista miten vaimot tuntuvat olevan messissä, ja itse kuvittelisin tämän sellaiseksi tilanteeksi, missä kaikki tietää tai arvaa kaiken mutta kaikkia asioita ei sanota ääneen ja maailma on vinksallaan joten vanhoja normejakaan ei niin yritetä noudattaa.

Melkein loppuun saakka tää tarina tuntuu mielestäni staattiselta, tai siis tuntuu enemmänkin katsaukselta yhteen hetkeen tai tilanteeseen kuin kronologiselta kertomukselta joka alkaa ja kehittyy ja päättyy jonnekin - mutta sitten tuo lopun sormustenosto kuitenkin ikään kuin liikauttaa tätä askeleella eteenpäin ja tuo mukavalla tavalla tähän myös just sopivasti pikkuisen liikettä. Tykkään tosi paljon myös maailmanlopun meiningistä tässä, pienistä yksityiskohdista kuten kullan arvottomuudesta ja Astorian haluttomuudesta hankkia lapsia "tällaiseen maailmaan" ja kirjoitetun menneisyyden arvosta ja siitä, että viinilasin läpi auringonlaskua katsoessa voi kuvitella että kaikki on niin kuin ennen - hieno kohta mikä tavallaan myös tuntuu kertovan että kaikki ei todellakaan ole niin kuin ennen.

Tykkään tosi paljon myös aloituksesta puoli vuotta myöhemmin, koska siitä tulee heti jo ensimmäinen arvoitus ja sijoitat sillä lausahduksella tyylikkäästi ja simppelillä tavalla tämän tarinan jonkinlaiseen "jälkeen" -maailmaan, missä tämä sitten tietysti onkin.

Olen hieman flunssasta pökkeröinen enkä ehkä osaa sanoa tämän enempää, mutta tykkäsin ja halusin tulla kertomaan sen :)

Avatarista kiitos Ingridille!
Ficcini Finissä.

Violetu

  • Rottaprinssi
  • ***
  • Viestejä: 3 002
  • End of the line
Vs: Päivistä kaiken jälkeen, S, Harry/Draco
« Vastaus #3 : 11.01.2020 21:45:47 »
Tämän maailma oli maailmanlopusta huolimatta jotenkin mukava, seesteinen ja rauhallinen. Kaikki elivät vain parhaansa mukaan niin kuin asiat olisivat jotenkin hyvin. Ensin olin vähän hämmennyksissäni koko Ginny/Harry/Draco/Astoria -kuviosta, mutta sitten tulin ajatelleeksi, että jos maailma on kerran loppumassa, ja elämä voi loppua sekin koska tahansa, niin miksi rajoittaa rakkauttakaan?
Siitä tykkäsin, että vanhat kaunat olivat läsnä kaikesta muusta sopuisuudesta huolimatta.

Kaikki pikkuiset yksityiskohdat erityisesti lämmittivät, heinänkorret ja rupiset perunat, kirjasto ja antiikkiliike sitoivat ficin tähän maailmaan, vaikka loppuva maailma hyvin erilainen onkin. Vai onko sittenkään...?

~Violet
Vie minut kanssasi yöhön ja seikkailuun.

Lauchuo

  • Prince of Thrones
  • ***
  • Viestejä: 3 860
  • Try me.
Vs: Päivistä kaiken jälkeen, S, Harry/Draco
« Vastaus #4 : 12.01.2020 16:45:23 »
Minun oli tarkoitus kommentoida Kellopelisydäntä kommenttiarpajaisviikkoa varten, mutta koska kommenttini on yhä kesken (ihan vain muutama luku oli lukematta :D), niin jätän sen työn alle ja kommentoin sen sijaan tätä! Valitsin tämän koska olen kaikki muut H/D:si lukenut, mutta tätä en!

Tämä alkaa kyllä ihan ehtana Nevillana, jotenkin heti kaikista sanavalinnoista ja tyylistä tulee ihan selkeästi Nevilla mieleen. Tykkään siitä, miten sinulla on ihan omanlaisesi kirjoitustyyli, joka on miellyttävää mutta vähän erilaista lukea.

Yllätytkö jos sanon, että jäin tästä nälkäiseksi? Ripottelit niin paljon mielenkiintoisia palasia tästä maailmasta, että tekisi mieli heti kuulla lisää tarinasta tämän takana! Mitä on tapahtunut? Oletan, että ehkä jotain muutakin kuin viimeinen taistelu Voldemortia vastaan, tarina on mitä ilmeisimmin ainakin päättynyt siltä kannalta kovin eri tavalla. Miksi Harry ja Draco ovat yhdessä, mutta silti Ginny odottaa Harrylle jo toista lasta? Miksei kulta enää ole minkään arvoista? Ja miksi kirjoitettua menneisyyttä halutaan suojella niin tarkasti? (No, ehkä siksi, ettei koko menneisyys katoaisi, mutta eikö olisi tärkeämpiäkin asioita huolehdittavana?) Toisaalta myös pidän siitä, miten jätät asioita kertomatta ja lukijan oman arvailun varaan.

Ah pidin tämän tekstin tunnelmasta! Sellainen pysähtynyt, mutta kuitenkin tavallaan jotain odottava. Ehkä parempaa tulevaisuutta. Toisaalta ehkä hahmot itsekään eivät jaksa uskoa tulevaisuuden parantuvan, vaikka sitä odottavatkin, sillä Harry ja Dracokin hakevat eriparisormukset varastamalla.

Kiitos taas kerran, pidin tästä tekstistä ihan hurjasti! Olipas hyvä että tulin lukemaan tämän!

Vain sinä voit vaikuttaa tulevaisuuteesi

Ava ja bannu Fractalta <3