Kirjoittaja Aihe: Monta joulua myöhässä | S |  (Luettu 1196 kertaa)

Crysted

  • Queen of dead plants
  • ***
  • Viestejä: 3 065
  • inFINIty
    • Listaukseni
Monta joulua myöhässä | S |
« : 21.12.2016 13:53:32 »
Nimi: Monta joulua myöhässä
Kirjoittaja: Crysted
Ikäraja: S
Paritus: Severus/Lily, Lily/James
Genre: Angst
Disclaimer: En omista muuta kuin mielikuvitukseni
A/N: Ensimmäisen ficcini julkaisun vuosipäivän kunniaksi snilyä! Osallistuu haasteisiin Angst10 II, Joulumieltä -haaste, Perspektiiviä parittamiseen #2 ja ficlet300 sanalla vieraantuneisuus.


Severus tuijottaa puisen omakotitalon ikkunoita. Lumi narskuu Severuksen jalkojen alla, kun tämä vaihtaa painoa jalalta toiselle. Hän on melkein päättämässä lähteä, mutta alakerran olohuoneen ikkunaan ilmestyy nainen. Tämä heilauttaa punaiset hiuksensa taakse ja kävelee ikkunan eteen lausuakseen loitsun, joka sytyttää ikkunan alla seisovat kaksi kynttilää. Sitten tämä nosta katseensa suoraan Severukseen. Naisen silmät pyöristyivät. Hetken aikaa he vain tuijottivat toisiaan, sitten nainen vilkaisee taaksensa nopeasti ennen kuin tämän silmät palaavat lumisella tiellä seisovaan Severukseen. Sitten tämä katoaa ikkunasta.

Hetken päästä Severus huomaa omakotitalon oven avautuvan.

”Severus, mitä teet täällä?” Lily kysyy heilauttaessaan portin auki ja vetäessään takkiansa tiukemmin ympärilleen. Naisen punaiset hiukset lentävät tämän kasvoille kylmässä talvituulessa.

”Tulin...” Severus aloittaa, mutta hänellä ei ole sanoja. ”Halusin nähdä sinut.”

Lily vilkaisee taaksensa. ”James on sisällä. Ja Harry.”

Severus nyökkää. ”Kuinka- kuinka voit.”

”Hyvin”, Lily vastaa. ”On Harryn ensimmäinen joulu. Olin leipomassa piparkakkuja.”

Severus muistaa miten Lily oli tuonut hänelle eräänä jouluna tekemiään piparkakkuja joulun alla. Ne olivat olleet hieman palaneita, mutta Severus oli kehunut niitä maasta taivaaseen. He olivat menneet purolle ja heitelleet piparkakunmurusia linnuille ja nauraneet kun linnut kinastelivat niistä. Severus naurahtaa ääneen. Lily nostaa kulmakarvaansa. ”Muistatko neljännentoista joulumme”, Severus kysyy.

Lily miettii hetken, kunnes hänen kasvoilleen nousee pieni hymy. ”Aa, toin sinulle palaneita piparkakkuja”, Lily muistaa. ”Heitimme niitä linnuille. Silloin oli lumeton joulu, toisin kuin nyt.”

Nyt on tosiaan lunta. Ensilumi oli satanut jo marraskuussa ja siitä lähtien lunta on tullut muutaman päivän välein lisää muutamia senttejä.

Hymy häipyy Lilyn kasvoilta nopeasti. ”Kauanko olet seisonut täällä.”

”En kauaa”, Severus valehtelee. Kirpeä pakkanen nipistelee jo hänen poskiaan ja saa kädet tärisemään kaavun alla. ”Lily, olen… olen pahoillani. Kaikesta.”

Lily tuijottaa kengänkärkiään. ”On vähän myöhäistä.”

”Tiedän”, Severus sanoo. ”Halusin vain, että tiedät sen.”

Lily nyökkää vältellen yhä Severuksen katsetta. He pysyvät pitkän ajan hiljaa. Kylmä tuuli leikkii molempien heidän hiuksillaan.

”Jossain toisessa todellisuudessa me ehkä-” Lily lopettaa lauseensa seinään ja puraisee huultaan katsellessaan kaukaisuuteen. Kirkonkellot lyövät kymmenen kertaa jossain kauempana. ”Ehkä olisi käynyt toisin”, Lily jatkaa kirkonkellojen hiljennyttyä.

Severus tietää, ettei Lily tarkoittanut satuttaa häntä lauseellaan, mutta se sattuu silti. Sattuu tietää, että hän oli ollut niin lähellä, mutta tehnyt sitten liikaa virheitä.

”Mutta nyt on liian myöhäistä”, Severus toteaa. Lilyllä on Harry. Tämä ei jättäisi lapsensa isää noin vain.

”Niin”, Lily myöntää. Tämä vetää taas takkiaan tiukemmin ympärilleen. Severus huomaa tämän alkaneen täristä kylmästä. Lily vilkaisee taloa.

”Minun täytyy ottaa piparkakut uunista”, tämä toteaa ja kääntyy kävelläkseen taloa kohti. Severus tuijottaa naisen kävelyä taloa kohti. Tämä kuitenkin pysähtyy portin kohdalla ja vilkaisee taaksensa.

”Hyvää joulua Sev”, Lily sanoo.

Vanhan lempinimen kuuleminen sattuu enemmän kuin äskeiset sanat. ”Hyvää joulua Lils”, Severus kuiskaa ja nielaisee.

Lily puraisee huultaan ja nyökkää, enemmän ehkä itselleen. Sitten tämä avaa portin ja kiirehtii sisälle.

Ovi avautuu ja sulkeutuu. Severus tuijottaa ovea pitkään.

Ikkunan ohi kävelee mies lapsi sylissään. Mies nauraa, heiluttelee lelua lapsen pienten kätösten hapuillessa sitä. Severus puristaa kätensä nyrkkiin. Mies vilkaisee ulos nopeasti, mutta lapsi vaatii huomiota ennen kuin tämä ehti tarkastella lumista tietä tarkemmin. Kun mies vilkaisee ulos uudestaan, tie on tyhjä.


Never underestimate the power of fanfiction

mimamu

  • ***
  • Viestejä: 766
    • ficcilistaus
Vs: Monta joulua myöhässä | S |
« Vastaus #1 : 25.12.2016 18:12:17 »
Oivoi, en tiedä mikä masokismi mut aina ajaa tätä paritusta lukemaan, kun ei näistä kahdesta saa mitään onnellista oikein kirveelläkään. Että sikäli hyvin pysyttiin canonissa tässäkin, Lily rakentamassa ensimmäistä joulua pikku perheensä kanssa ja Severus hangessa stalkkaamassa... Riipaisevaa.

Hieman pisti silmään runsas tämä-pronominin viljely, mutta muutoin oikein sujuva ficceröinen. Etenkin lopetus oli naseva.

Ja ainiin, onnea ensimmäisen ficin julkaisuvuosipäivän johdosta! Kyllähän moista nyt on syytä juhlistaa :)

ficcilistaus: Fini | AO3
podficit: SoundCloud

nominal

  • ***
  • Viestejä: 3 392
Vs: Monta joulua myöhässä | S |
« Vastaus #2 : 28.12.2016 10:10:11 »
Hahaha mun tekee mieli sanoa vain, että tämä oli kiva, mutta ei kai tällaisesta voi sanoa, että olipas kiva :D

Nuo piparkakut olivat hauska yksityiskohta, ja kuvasivat myös osaltaan sitä, kuinka Lily on kasvanut. Severus muisteli lämmöllä niitä palaneita piparkakkuja, ja Lily vaikutti vähän jopa nolostuneelta, että oli kehdannut antaa sellaisen lahjan, mutta enää ei aio polttaa pipareitaan - tai no, saattaa olla että ylitulkitsen, mutta niin minä sen ajattelin :D

Pidin myös siitä, että Lily vain totesi, että nyt on liian myöhäistä. Että siinä ei ollut mitään neuvoteltavaa, ja että Severuskin ymmärsi sen, vaikka olikin tullut. Ja vaikka siinä ei ollutkaan mitään neuvoteltavaa, Lily kuitenkin halusi sanoa, että periaatteessa olisi voinut käydä toisinkin, mutta Severus oli itse tehnyt valintansa.

Lainaus
Sattuu tietää, että hän oli ollut niin lähellä, mutta tehnyt sitten liikaa virheitä.

Tekee taas mieli sanoa, että tämä oli kiva kohta, mutta ehkä se olisi liian julmaa Severusta kohtaan, joten sanon, että tämä oli hieno kohta. Kun Severus tajusi itsekin tilanteen - no, ei kai tällaisissa jutuissa pitäisi voida vain toista syyttää, mutta toisaalta...
Never regret something that once made you smile.

FractaAnima

  • Francesca R. Anima
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 3 836
  • Like Molly Weasley, but Slytherin
Vs: Monta joulua myöhässä | S |
« Vastaus #3 : 29.12.2016 18:07:27 »
Kommenttikampanjasta terkkuja! o/

Ja huh. Mitä tähän sanoisi? Tämä voisi ihan yhtä hyvin olla canonia. Severus voisi ihan oikeasti seisoa tunteja pakkasessa vain nähdäkseen vilauksen Lilystä. Kauhean surullinenhan tämä on, ja silti niin kovin kaunis. Tykkään siitä miten Lily vetää takkia paremmin ympärille ja vilkaisee taakseen, kun alkaa jo tulla kylmä, tai kun piparit odottavat, tai ehkä James ja Harry. Tykkään siitä, miten Severus jää vielä pitkäksi toviksi katsomaan ovea, koska on niin paljon ajatuksia. Kylmyys ei ehkä enää edes tunnu miltään ympärillä. Tämä on ihailtavan realistinen ja siksi niin kovin kipeä. Kovin aito. Tykkään. Olipa hyvä, että törmäsin tähän kommiksessa. Kiitos tästä!

- Frac

Crysted

  • Queen of dead plants
  • ***
  • Viestejä: 3 065
  • inFINIty
    • Listaukseni
Vs: Monta joulua myöhässä | S |
« Vastaus #4 : 31.12.2016 21:21:19 »
mimamu: Heh, joo mulla on kyllä (paha) tapa käytellä tuota tämä-prononomia aika paljon. Kiitoksia kommentistasi :)
nominal: Kiva, että tämä oli angstisuudessaan kiva sun mielestä, kiitos kommentistasi :)
FractaAnima: Oi, kiva että olet tämän kommenttikampanjasta löytänyt! Kiitoksia sinullekin kommentistasi :)

Never underestimate the power of fanfiction

Dokumentti

  • ***
  • Viestejä: 1 173
Vs: Monta joulua myöhässä | S |
« Vastaus #5 : 03.01.2017 00:43:43 »
Voi Severus. Mitä tähän voi sanoa edes? Tämä oli hieno, raaka ja jotenkin niin aito.
Severuksen kaipuu menetettyä kohtaa sattui muakin vähän. Raukka parka.

Piparkakut olivat kiva yksityiskohta, yhdistivät tämän hetken ja heidän menneisyytensä. Ettei vain tämän kertaisetkin keränneet palamaan? :D

Lainaus
”Tulin...” Severus aloittaa, mutta hänellä ei ole sanoja. ”Halusin nähdä sinut.”

Tämä pitää vielä nostaa. Tuo jotenkin esiin sen, ettei Severus oikeastaan  suunnitellut mitä sanoisi. Oli jo lähtemässä ja kuinka paljon hän kaipaakaan.

Kiitos tästä, jotenkin piristi, vaikka olikin haikea! :D
Ava&banner @Waulish
Spend life with the people who make you happy,
not the people who you have to impress.

Crysted

  • Queen of dead plants
  • ***
  • Viestejä: 3 065
  • inFINIty
    • Listaukseni
Vs: Monta joulua myöhässä | S |
« Vastaus #6 : 04.01.2017 15:03:06 »
Dokumentti: Kiitos kommentistasi ja hyvä jos piristi :)

Never underestimate the power of fanfiction