Kirjoittaja Aihe: Ne pillerit (K-11)  (Luettu 1977 kertaa)

Ruskapoika

  • Kivikuorinen
  • ***
  • Viestejä: 1 554
  • Mock me.
Ne pillerit (K-11)
« : 21.04.2010 20:57:12 »
// Alaotsikko: Angst, Minttu/Jasper, Nuutti

Kirjoittaja: Ruskapoika
Ikäraja: K-11
Genre: Angst, Drama, PoV
Paritus/Henkilöt: Minttu/Jasper, Yksipuolinen Nuutti/Japser
Varoitukset: Huumeet, kielenkäyttö
Vastuuvapaus: Miunmiunmiunmiun Paitti tuo kursivoitu pätkä tuolla lopussa taitaa kuuluu johonkin rukoukseen ;D
A/N: Spinoffia Poissa jaloista -ficilleni. Menee syrjästä katsojan tarina -haasteeseen :)

Pov Nuutti


Etsin kaikki mahdolliset viinat kököttämään eteeni sohvapöydälle. Musta nahkasohvani tuntuu upottavalta ja toivonkin, että se voisi niellä minut pois. Pois näkemästä sinua ja niin rakasta tyttöystävääsi. Kolme pilleriä makaa minicrip-pussissa pöydällä huutaen minua nielemään niitä sisälleni.

Muistan, että Jani oli sanonut jotain siitä monta niitä saisi ottaa kerralla, mutta en muista lukua yhtään. Ei kolme pilleriä voi olla paha. Haalean keltaiset pillerit kuitenkin jäävät vielä oman onnensa nojaan pöydälle kun tartun kaljapulloon. Niitä olisi juotavana ainakin kaksitoista ennen kuin ne pääsisivät loppumaan. Sitten voisin siirtyä hyvällä omalla tunnolla viskeihin ja raakaan koskenkorvaan. Se on helvetin pahaa raakana, mutta en todellakaan ala lantraamaan sitä mihinkään. Tänään vedän niin isot kännit kuin vain voin!

***

“She oli shin vikah! Shinä she minut jätit ykshin kytemään oman ykshinäishen syrämmeni kanssh!”

Huudan tyhjälle asunnolle kuvitellen, että sinä istut vieressäni. Kuuntelemassa mitä sanon. Kännykkä alkaa täristä taskussani ja lähden haparoivin käsin kaivamaan sitä sieltä. Naureskelen yksinäni kun se ei heti onnistu, vaan juuttuu juuri taskun suulle. Kädessäni olleen kaljapullon jämät kaatuvat sohvalle, mutta mitäs tuolla on väliä. Ne voisi siivota sitten huomenna, jos jaksaa.

Näytöllä vilkkuu sinun nimesi ja tuhahdan pilkallisesti. Tuliko tylsää Minttu-Pirun kanssa? Heitän kännykän pöydälle tyhjien kaljapullojen joukkoon, mutta se meneekin hiukan ohi ja tippuu lattialle. Soittoääni jatkaa itsepäisesti rimputustaan, mutta minä hymyilen sille ivallisesti; soi niin kauan kuin haluat, minä en tule sinuun enää koskemaan.

Kurotan ottamaan pöydältä uutta kaljapulloa, mutta täytyy todeta, että ne ovat loppuneet. Viskipullo osuu ensimmäisenä käteen ja avaan sen hiukan jäykän korkin hetken äheltämisen jälkeen. Minicrip-pussikaan ei tunnu olevan minulle ystävällisellä päällä, mutta sekin aukeaa pienen näpräämisen jälkeen. Ensimmäinen pilleri menee helposti alas viskin kanssa. Alkoholi on jo mukavasti sumentanut mielen, mutta se tulee olemaan sekaisemminkin; turha epäillä yhtään.

***

Kun viimeinen viskipullo tippuu lattialle ja särkyy, päättää kännykkä taas alkaa soittaa pirteää tanssimusa soittariaan. Nousen huojuville jaloilleni ja väistelin parhaani mukaan lasin sirpaleita ja vastaan kännykkään, katsomatta kuka edes soittaa. Ehkä se pillerin nieleminen ei ollut hyvä ajatus.

“Nuuthi.”

“Nuutti, missä sä olet?” Kysyt. Katsahdan kelloon ja hetken silmien siristelyjen jälkeen päätän sen olevan yli puolen yön. Ainakin ulkona on niin pimeä, ettei se muuta voi olla.

“Jossainh.”

“Nuutti, oikeasti. Oon yrittäny saada sua kiinni jo monta tuntii.”

“Miks? Mää oonh täysin kunnossha“ Hihitän kysymyksen. Se pilleri oli ehdottomasti liikaa.

“Mitä sä oot vetäny?” Kysyt huolestuneella äänensävyllä.

“Vähhän kaikkeen.”

Kuulen Mintun äänen taustalta ja se saa vereni kuohahtamaan. Se paska ei ansaitse sinua! Tulisit minun luokse. Antaisit minun rakastaa sinua, Jasper. Jasper rakas, minä en koskaan pettäis sinua, toisin kuin Minttu.

Miksi edes soitat minulle tähän aikaan yöstä? Ei vielä ole lauantai. Tai on, mutta ne bileet on vasta myöhemmin tänään. Jess! Niissäkin pääsee vetämään pään täyteen.

“Sun vanhemmat oli yrittäneet saada sua aiemmin kiinni soittamalla, mutta sä et ollu vastannu. Sun kuulemma piti mennä sinne tänää.”

“Jooh! Niihn piti, muta se nyt vähän niinkuh jäi?”

“Onks jotain sattunu?”

“Shinä…?”

“Mitä musta?”

“Ei mitäähn.”

Säikähdän omaa suorasukaisuuttani. Ei, ei minun tuota pitänyt hänelle sanoa. Joku järkevä osa aivoissani sanoo, käskee minua lopettamaan puhelun siihen mutta en saa sormiani tottelemaan. Joten puhelu jatkuu ja voin vain toivoa syvällä sisimmässäni, etten sano mitään kovin tyhmää joka saisi sinut suuttumaan.

“Missä sä olet?” Kysyt toistamiseen. Älä luulekaan, että kertoisin sen sinulle. Tulisit pian tänne ja näkisit mitä olen vetänyt. Voin jo nyt kuvitella pettyneen ilmeesi. Sanoit silloin joskus, että minun pitäisi heittää nuo pillerit pois. Niistä koituisi kuulemma vain harmia.

“Shenhän sä halusit tietää.”

Nuutti. Nyt kerrot heti missä sä olet.”

“En. Tuu ettimään.”

Väitän vastaan kuin viisivuotias ja katkaisen puhelun. Kompuroin pöydän luokse, jossa viinat odottavat kiltisti juojaansa. Jotain pitäisi jättää illaksi, tiedän sen, mutta nyt on liian hyvä syy juoda kaikki loppuun. Minttu saa kuitenkin sinut jäämään kotiin ja huomenna illalla te menisitte sinne leffaan minne Minttu halusi ja minä märehtisin omaa kurjuuttani krapulan kanssa kotona. Koska tässä kunnossa mikään kauppa ei myisi minulle enää lisää alkoholia.

Koskenkorva näyttää vedeltä, mutta sen kyllä tunnistaa heti ensimmäisellä maistamis kerralla, että se on vahvaa alkoholi juomaa. Toinen kolmesta pilleristä putoaa nieluni läpi kitkerän makuisen juoman kanssa. Ajatus alkaa pikku hiljaa puuroutua ja keho raskaalta.

Kuitenkin, jos joku tulisi asunnolle ja löytäisi tuon viimeisen pillerin nousisi siitä suuri haloo. Nappaan sen sormieni väliin ja vain tuijotan sitä. Olisikohan se kolmas pilleri sittenkin liikaa? Olo alkoi jo nyt tuntua niin huteralta ja väsyneeltä.

Vitut väliä! Heitän pillerin suuhuni ja juon niin paljon koskenkorvaa päälle kun pystyn. Unohtamistahan minä olin halunnut. Jalat pettivät alta ja kaaduin makoilemaan sohvalleni. Päässä alko oikeasti huipata ihan helkkaristi ja nyt olen varma; se viimeinen pilleri oli liikaa.


Levolle laske Luojani
Armias ole suojani
Jos en sijaltain nousisi...
« Viimeksi muokattu: 06.12.2014 13:36:21 kirjoittanut Pyry »
Hei homepää! Leikitäänkö sanahippaa, jos saatais aikaan tarinoita?

maisamiisa

  • pähkinäpoika
  • ***
  • Viestejä: 1 740
  • nanana
Vs: Ne pillerit (K-13)
« Vastaus #1 : 06.05.2010 22:15:42 »
*naur*

en nyt tunnusta olevani stalkkeri tai mitään, mutta kehkeh.

mä tykkäsin tästä. oi voi. miksi nuutti sekoaa tuollein, se kuulostaa sillä tavalla tosi tutulta, todellakin. tästä jää tosi surullinen fiilis, mutta niin kuuluukin, ja sopii tosi hyvin tänhetkiseen alakuloiseen mielialaan (william control-fiilistely meni ohi jo)... joo.

mä tykkään sun tyylistä edelleenkin ihan sairaasti. mää rakastan tätä ihan saatanan paljon ah, mä rakastan _sua_ aaa hihi. punastutan sua kehkeh, siihen tähtään mä, en tiedä onnistunko vai en mutta sitten en onnistu. hehe. mutta joo. hitsi kun kukaan muu ei ole kommentoinut ! toivottavasti joku muukin saa aikaiseksi napsauttaa tuota vastausnappulaa, että saisit lisää kommenttia, jossa kaikki ylistäisi sua maasta taivaisiin kun mä en sitä osaa. rakentava meni pois, ja tällä kertaa enter jäi melkein raiskaamattomaksi  :3
Sharpen up your teeth, your dreams are more than worth defending

Ruskapoika

  • Kivikuorinen
  • ***
  • Viestejä: 1 554
  • Mock me.
Vs: Ne pillerit (K-13)
« Vastaus #2 : 06.05.2010 22:34:28 »
Nyt täytyy tunnustaa, sie sait miut taas punastumaan >_< En oo tottunu tommoseen ylistämiseen, niin vähemmästäkin punastuu! Ilkeetä tommoset punastuttamis suunnitelmat :D

Lainaus
miksi nuutti sekoaa tuollein, se kuulostaa sillä tavalla tosi tutulta
Tämähän oli spinoff tuolle Poissa jaloista -ficilleni ja spoilaan nyt hiukan, jos joku ei ole lukenut(ja ehkä aikoo lukea) *virn* Siinä tuo Jasper peruu bileisiin menon Nuutin kanssa, vaikka oli luvannut tälle jo aikaisemmin. Ja näin kun tiedän kaiken mitä hahmojen päässä liikkuu, niin Nuutti odotti sitä bileisiin menoa kauheasti, varsinkin kun sinne olisi menty ilman tuota Jasperin tyttöystävää Minttua, jonka niin ilkeästi tungit heidän tielleen :)

Rakentavalla ei niin väliä, ei sitä aina tarvitse edes olla. Ja jos mie sellasia ylistyskommentteja saisin, niin olisin koko ajan naama punasena :D

Mie kiitän ja kumarran aivan ihanasta(ja punastuttavast) kommentistasi Placebo! :-*
Hei homepää! Leikitäänkö sanahippaa, jos saatais aikaan tarinoita?

puolipro

  • ***
  • Viestejä: 497
  • BANG
Vs: Ne pillerit (K-13)
« Vastaus #3 : 22.06.2010 19:22:52 »
miks löysin tän vasta nyt :D tyhmää. mutta joo, tämä oli ihana, vaikkei voitakaan Poissa jaloista -tekstiäs. tämä kuvas ihanasti kaikkee, mitä voisin kuvitella kenen tahansa tuntevan tuollaisessa tilanteessa, ja mitä osa saattaisi radikaalisti tehdäkin. Nuutti oli söpö kännissä, vaikka se mitä siitä koitui ei ollutkaan ihan niin söpöä.

tää sun tyylis on ihanasti sellanen kaunistelematon ihanine yksityiskohtineen, jotka lisää mielenkiintoo.

ja nää hahmot on ihania btw, mums<3 kiitos !
can't you see, in my handwriting
the curve of my g? the longing

Resonanssi

  • ***
  • Viestejä: 1 011
  • Seamus Finnigan + Theodore Nott = <3
Vs: Ne pillerit (K-13)
« Vastaus #4 : 22.06.2010 19:42:23 »
hei, sä taas kirjotat noilla hahmoilla ;)
ihanaa, en osaa sanoin kuvailla miten onnellinen olen.

Nuutti parka, mutta mä tykkäsin tästäkin, en ihan niin paljon kuin Poissa jaloista-ficistä, mutta oli tää tosi hyvä :D

en edes muistanut sitä ficciä ja kun tän parituksen näin niin muistin ja oli pakko tulla lukemaan.

mutta eihän Nuutti kuollu eihän? :'(
mä mietin että kun se kuoli tuossa toisessa niin onko tää vaihtoehtonen loppu, vai onko tää tapahtunu aikasemmin?
Seamus Finnigan <3 Theodore Nott
http://www.finfanfun.fi/index.php?topic=15036.0

Ruskapoika

  • Kivikuorinen
  • ***
  • Viestejä: 1 554
  • Mock me.
Vs: Ne pillerit (K-13)
« Vastaus #5 : 23.06.2010 01:22:50 »
puolipro: Ei kaikkee voi heti huomata :D*pyörii vaivaantuneena ympyrää ja yrittää miettiä mitä järkevää osaisi sanoa* No ensinnäkin, mahtavaa kuulla, että pidit! Vaikka myönnän itsekin Poissa jaloista -ficci on parempi :D Mie ite tykkään lukee paljon sellasia, joissa asioita ei kaunistella - ainakaan paljoa - vaan kerrotaan - tai kuvataan - suoraan, ja se on vaan kehkeytyny omaksi kirjoitustyyliksi. Mutta se on hyvä, että siitä pidetään! Kaikesta söpöstä ei kehkeydy yhtä söpöä loppu tulosta :( Mikä on harmi(koska oisin niin mielelläni kirjottanu pitempää, laittanu Nuutin sairaalaan, letkuihin kiinni ja huono-oloisena, koska on ollut vatsahuuhtelussa ja sitten Jasperin sinne huutamaan miks Nuutti teki niin ku teki :P).
Lainaus
nää hahmot on ihania btw, mums<3
Hih, itekin pidän Nuutista ja muista, vaikka oonkin ne ite luonu.

Resonanssi: Khyll kirjotin. Jäi häiritsemään se, etten saanu omassa päässänikään mitään selkyyttä siihen miten se Nuutti kuoli. Onneks mainittin siinä Poissa jaloissa -ficissä ne pillerit :D Ihanaa kuulla, että tykkäsit ♥ Se jos mikä on aina positiivista :) Ja joo, pakko myöntää itekin(kuten äsken): se Poissa jaloista -ficciliini on parempi ^^ en edes muistanut sitä ficciä ja kun tän parituksen näin niin muistin ja oli pakko tulla lukemaan. <No hyvä, että muistit :D
Lainaus
mä mietin että kun se kuoli tuossa toisessa niin onko tää vaihtoehtonen loppu, vai onko tää tapahtunu aikasemmin?
No tää on sillein, että kun se Nuutti siinä häviää sen Jasperin luota niin se kiiruhtaa kotiin vetämään pään täyteen ja sitten käy miten käy :( Sitten Helena ja sen mies löytää Nuutin. Joten tää on siltä väliseltä ajalta. Se mitä Nuutti teki ja syy siihen miks se kuoli. Ja kyllä - niisk -, Nuutti kuoli.

Näin yöaikaan alkaa aivotoiminta heikentyä (vaikka se onkin aika heikkoa aina), mutta kai tuolta jotain järkevääkin löytyy *skrollaa ylös alas ja silmäilee epäilevä tekstiä läpi*
Kiitän molempi aivan ihanista kommenteista!
Hei homepää! Leikitäänkö sanahippaa, jos saatais aikaan tarinoita?