Kirjoittaja Aihe: Kaksi sanaa, S | Aikas lyhyt, ABH  (Luettu 3213 kertaa)

Chiyo-chan

  • ***
  • Viestejä: 175
  • Maybe the world will change if we try hard enough?
Kaksi sanaa, S | Aikas lyhyt, ABH
« : 12.11.2010 22:11:16 »
Ficin nimi: Kaksi sanaa
Kirjoittaja: Chiyo-chan
Genre: Angst, Romance kai
Ikäraja: S
Paritus: Tämä on ABH ficci, joten toinen paritettavista olet siis periaatteessa sinä ^^ Toinen on tulkinnan varainen... Itselläni on tietty mielikuva asiasta, mutta taidan pitää sen omana tietonani...
Summary: Olet heikko. Et tarvitse kuin kaksi sanaa antaaksesi anteeksi. Hän on heikko kohtasi, etkä voi asialle yhtään mitään.
Varoitukset: Ei taida olla...
A/N: Ensimmäistä kertaa siis postaan tänne mitään joten toivon, että tämä on oikein postattu ^^ Eli tämä on tämmöinen ABH (sinä muodossa kirjoitettu) lyhyehkö ficci... Eipä siinä kai sen enempää... Toivoisin palautetta jos vain viitsisitte kommentoida ^^



Juokset. Juokset niin lujaa kuin pääset. Lujempaa, lujempaa. Et pääse enää nopeammin, mutta yrität joka tapsuksessa. Yrität ja yrität, mutta turhaan. Et vain ole tarpaaksi nopea. Et tarpeeksi hyvä kuntoinen etkä tarpeeksi ovela. Et ole tarpeeksi mitään. Toisin sanoen olet liian heikko. Täysin mitätön.

Lihaksesi alkavat ilmoittaa vajavaisuudestaan, etkä pysty enää pitämään tahtiasi yllä. Et kuitenkaan anna jalkojesi pysähtyä. Liikutat niitä niin tiuhaan tahtiin kuin vain suinkin pystyt sotkeutumatta niihin.

Synkkä metsä saa sinut kompuroimaan vielä tavallistakin pahemmin. Yleensä kävellessäsi tässä samaisessa metsässä olet varuillasi. Varautunut aivan kaikkeen. Taikasauvasi on aina kätesi ulottuvilla, jos puun takaa ilmestyykin, jokin odottamaton eläin tai olento. Tällä hetkellä sinua ei kuitenkaan kiinnosta yksikään metsän asukki. Oikeastaan se kuulostaa mielestäsi aika houkuttelevalta vaihtoehdolta.

Et peloltasi kykene pysähtymään, vaikka tiedätkin olevasti pahasti alakynnessä, niin kuin aina.
Tuplasti sinun askeliasi nopeammat askeleet kantautuvat takaasi ja lähestyvät sinua nopeammin ja nopeammin. Sinua seuraavan henkilön askeleet eivät hidastu lainkaan, vaikka hän on juossut perässäsi jo hyvän tovin. Kyllä sinä tiedät, ettet sinä ole mitään verrattuna häneen, mutta silti hänen ylivertaisuutensa yllättää sinut yhä uudelleen ja uudelleen.

Havahdut ajatuksistasi terävän oksan raapaistessa ilkeästi pohjettasi. Älähdät hiljaa ja jatkat matkaasi. Keskityt jalkoihisi, jotka tuntuvat vilistävän aivan liian nopeasti pitkin kosteaa aluskasvillisuutta. Jalkoja on tässä tahdissa kovin hankala kontrolloida, joten päätät antaa niiden elää omaa elämäänsä ja vilistää eteen päin niin lujaa kuin suinkin pystyvät.

Paljaat jalkasi takovat maata juostessasi. Yrität pehmentää askeliasi, mutta et paniikiltasi kykene. Epätasainen maa tuntuu ikävältä jalkapohjiasi vasten aivan kuin sekin yrittäisi pysäyttää sinut. Et kuitenkaan aio antaa periksi. Et missään nimessä.

Kuulet jo toisen askeleet täysin selvästi. Aivan liian selvästi. Sinulla ei ole enää pienintäkään mahdollisuutta päästä pois. Et ehdi enää edes piiloutua toisen huomaamatta. Sinun olisi pitänyt piiloutua eikä lähteä juoksemaan. Tiesit, ettet pääse häntä pakoon juosten, mutta paniikki sai mielesi pyyhkiytymään täysin.

Askeleet ovat taas lähestyneet sinun ollessasi ajatuksissasi. Hän on luultavasti jo niin lähellä, että kykenee lähes tarttumaan käteesi. Et kuitenkaan käänny katsomaan, koska se hidastaisi huomattavasti jo ennestään liian hidasta juoksu tahtiasi. Et voi kuin toivoa, että takanasi juokseva henkilö kompastuu johonkin maasta pilkistävään juureen tai hänen tielleen tulee jokin muu este.

Tälläkään kertaa sinua ei kuitenkaan onnista. Käsi kiertyy tiukasti ranteesi ympärille ja saa sinut pysähtymään äkisti. Horjahdat taakseppäin nopean pysähdyksen johdosta ja haparoit askeleen taakse päin ennen kuin törmäät johonkuhun.

Sinut painetaan tiukasti toisen rintakehää vasten, vaikka yrität pyristellä irti kiinniottajasi tiukasta otteesta. Irti pyristely on kuitenkin turhaa. Toisen ote ei hellitä lainkaan, vaikka riuhdot niin paljon kuin päälle käyvältä väsymykseltä pystyt.

Ei kuitenkaan mene kauaakaan kun voimasi loppuvat ja jäät seisomaan paikallesi toisen pitäessä edelleen kiinni sinusta. Toisen ote hellittää hiukan hänen huomatessa sinun lopettaneen turhat poispääsy yritykset.

Hän kuitenkin tiukentaa otettaan polviesi notkahtaessa uhkaavasti painosi alla. Jalkasi ovat aivan tunnottomat ja seisominen tuntuu ylivoimaiselta tehtävältä. Vielä äsken lähes itsestään liikkuneet jalkasi ovat nyt aivan kivettyneet.

Nojaat toista vasten raskaasti huohottaen. Kyyneleet ovat alkaneet virrata poskiasi pitkin huomaamattasi. Nostat raskaalta tuntuvan kätesi aikomuksenasi pyyhkiä kosteita silmiäsi, mutta toteat kätesi liikuttamisen aivan liian raskaaksi.

Hetken siinä seisottuasi sinut käännetään hiukan epävarmasti ympäri. Joudut kohtaamaan vaalean harmaat silmät. Nuo silmät, jotka yleensä ovat aivan ilmeettömät. Nyt niistä kuvastuu jonkinlainen epätoivo. Katse on raastava. Yrität kääntää katseesi pois toisen silmistä, mutta et vain pysty.

Sinut painetaan uudestaan toisen rintaa vasten. Tunnet hiukan karhean kankaan poskeasi vasten. Kangas on hiukan epämielyttävä ihoasi vasten, mutta olet jo tottunut siihen. Nyt se tuntuu lähinnä kodikkaalta, mutta mikä tärkeintä se on lämmin.

Vasta nyt huomaat kuinka viileä syksyinen yö ilma on. Paljaat jalkasi ovat aivan kohmeessa ja paljaat käsivartesi ovat kananlihalla.

”Anteeksi. En minä tarkoittanut.” Miellyttävä miehen ääni kuiskaa korvaasi. Hänen toinen kätensä etsiytyy hiuksiisi rauhoittelevasti. Kyyneleet valuvat edelleen pitkin poskiasi vaikka yritätkin saada ne pysähtymään.

Kiedot kätesi toisen vyötärön ympärille ja painaudut toiseen kiinni. Toisen ruumiinlämpö lämmittää sinua hiukan, mutta täriset silti. Toinen huomaa sen, riisuu kaapunsa ja siirtää sen hartioillesi.

”Kiitos.” Sanot heiveröisellä äänellä lämpimän kankaan laskeutuessa painavana hartioillesi.

Tiukennat otettasi toisesta ja tuet päätäsi hänen olkaansa vasten. Olet kiitollinen toisen käsivarsista, jotka ovat kiertyneet ympärillesi, sillä ilman niitä olisit luultavasti jo polvillasi kosteassa maassa.

Huomaat toisen alkavan liikkua. Et sano mitään mutta pidät edelleen tiukasti toisesta kiinni,ettei hän lähtisi.

”Kaksi sanaa.” Kuiskaat hiljaa toisen korvaan itkun, jännityksen ja kylmyyden heikentämällä äänellä. Olet heikko. Et tarvitse kuin kaksi sanaa antaaksesi anteeksi. Hän on heikko kohtasi, etkä voi asialle yhtään mitään.

Hän naurahtaa hiukan ja tunnet pienen henkäyksen korvaasi vasten toisen puhuessa.
”Rakastan sinua.”
« Viimeksi muokattu: 15.06.2011 02:17:36 kirjoittanut Unrealistic »
Näyttäisikö taivas kauniimmalta toiselta puolelta maapalloa katsottuna?
Olisivatko tähdet kirkkaampia ja kuu lähempänä?
Olisimmeko me pienempiä vai vuoret suurempia?
Vai jäämmekö sittenkään mistään paitsi jäämällä kotiin?
Ajatuksia maailmalta

Tuulevi-Hillevi

  • viimeinen lohikäärme
  • ***
  • Viestejä: 385
  • Anna mun elää mun omassa legomaailmassa.
Vs: Kaksi sanaa, S
« Vastaus #1 : 14.11.2010 19:40:23 »
 :o MIKSI, ihmiset, olette missanneet tämän?? Ihana. Pidin. Kieli oli hyvaa, ja heti alku nappasi mielenkiintoni. Koska olen aioka helposti mukaan tunnelmaan tempautuva, syke alkoi jo melkein kiihtyä kun luin juoksusta metsässä pakokauhuisena. Aidontuntuista oli myös nuo silmät, käsivarret, kylmyys,karheus, kaikki. Näin vahvasti tulkinnanvaraiset tekstit ovat hyvinkin mielenkiintoisia. Kiitos tästä. Minulla on myös omat mielikuvani, mutta ei siitä sen enempää :D

Chiyo-chan

  • ***
  • Viestejä: 175
  • Maybe the world will change if we try hard enough?
Vs: Kaksi sanaa, S
« Vastaus #2 : 14.11.2010 19:45:56 »
Tuulevi-Hillevi: Kiva huomata että edes joku on vaivautunut tämän lukemaan loppuun asti ^^ Ja vielä kommentoimeenkin ^^
 Ja jos ainakin joku pitää tästä niin ei ole koko kirjoitus mennyt hukkaan ^^
Näyttäisikö taivas kauniimmalta toiselta puolelta maapalloa katsottuna?
Olisivatko tähdet kirkkaampia ja kuu lähempänä?
Olisimmeko me pienempiä vai vuoret suurempia?
Vai jäämmekö sittenkään mistään paitsi jäämällä kotiin?
Ajatuksia maailmalta

tutti frutti

  • Rouva Kalkaros
  • ***
  • Viestejä: 608
  • Ficci riippuvainen
Vs: Kaksi sanaa, S
« Vastaus #3 : 11.12.2010 22:50:46 »
Ihana. Pidin tosi paljon tästä. Kuvailu ja kerronta olivat hyviä.
Nämä virheet löysin
Lainaus
lopettaneen turhat pois pääsy yritykset.
eikös poispääsy ole yhdyssana
Lainaus
Et sano mitään mutta pidät edelleem tiukasti toisesta kiinni
luulen, että pitäisi olla edelleen
Pahoittelen ettei tässä ollut mitään kovinkaan järkevää, mutta sille ei voi nyt mitään.

Tutti frutti kiittää ja kumartaa uskomattomasta lukukokemuksesta


Hulluilla on halvat huvit, idiooteilla ilmaiset.

Snarmione<3
Alan Rickman<3
Emma Watson<3
Helena Bonham Carter<3
Johnny Depp<3
Tom Felton<3

Chiyo-chan

  • ***
  • Viestejä: 175
  • Maybe the world will change if we try hard enough?
Vs: Kaksi sanaa, S
« Vastaus #4 : 12.12.2010 17:41:50 »
tutti frutti: Kiitus kommentista ^^ Ja ei se ole turhaa kun joku edes viitsii kommentoida ^^
Ja  olen itse todella huono oikeinkirjoituksessa (hirmuisen pitkä sana... Pitäisiköhän siinä olla jossain välii... O.o) ja varsinkaan yhdyssanoista (kirjoitetaankohan tuo yhteen...?) en oikeastaan ymmärrä yhtään mitään joten olen iloinen, jos siellä ei tuon enempää virheitä löytynyt ^^

~Chiyo
Näyttäisikö taivas kauniimmalta toiselta puolelta maapalloa katsottuna?
Olisivatko tähdet kirkkaampia ja kuu lähempänä?
Olisimmeko me pienempiä vai vuoret suurempia?
Vai jäämmekö sittenkään mistään paitsi jäämällä kotiin?
Ajatuksia maailmalta