Kirjoittaja Aihe: Ennen auringonlaskua emme voi, S || Harry Potter  (Luettu 4467 kertaa)

Luci

  • ***
  • Viestejä: 1 174
  • mielikuvitusastronautti
// Alaotsikko: S, Yaxley/Lucy

Nimi: Ennen auringon laskua emme voi
Kirjoittaja: Luci
Ikäraja: S
Tyyli: draama, angstailua
Fandom: Harry Potter
Paritus: Yaxley/ Lucy eli minä eli Luci
Varoitukset: Muutama kirosana löytyy
Vastuuvapaus: En omista muita henkilöitä paitsi itseni, enkä miljöötä, vaan ne kuuluvat Rowlingille.
Yhteenveto: Kuinka vaikeaa rakastuminen täysin erilaiseen ihmiseen voi olla?
A/N: Yaxleyn etunimi on valitettavasti jäänyt täysin pimentoon, joten Alec on itse kehittelemäni nimi hänelle. Ensimmäinen dialogini.
Osallistuu haasteisiin: Dialogihaaste #4 ja Het10 + Sinun Potterisi -haasteeseen.


”Anteeksi? Vaihdoin Durmstrangista Tylypahkaan, joten en oikein tiedä mistään mitään. Miten pääsen laiturille yhdeksän ja kolmeneljäsosaa?”
”Ja mikä saa sinut uskomaan, että minä tietäisin, miten sinne pääsee?”
”Tuskin ainakaan tuo kaapu, jota koristaa Tylypahkan vaakuna.”
”Älä vittuile minulle.”
”En minä vittuilekaan.”
”Hmmh. No seuraa minua sitten.”

**

”Miksi sinä seuraat minua?”
”Sinä käskit minun seurata sinua.”
”Voit lopettaa sen nyt.”
”Enkä, minä tulen kanssasi samaan vaunuun istumaan.”
”Etkä tule.”
”Tulen. Sinä et voi kieltää sitä.”

**

”Mikä sinun nimesi on?”
”Se ei taida millään muotoa kuulua sinulle.”
”Kyllä se taitaa kuulua. Minä olen jutellut kanssasi ja olen tulossa kanssasi samaan vaunuun istumaan.”
”Yaxley. Alec Yaxley.”
”Onko se sinun oikea nimesi?”
”Ei kun ihan vitsillä väitin, että se on minun nimeni.”
”Okei. Minä olen Lucy.”
”Oi kun kiva.”

**

”Minua jännittää lajittelu kauheasti!”
”Harmi.”
”Jännittikö sinua, kun sinut lajiteltiin?”
”Ei.”
”Missä tuvassa sinä olet?”
”Arvaa.”
”Rohkelikossa?”
”Kipitä vittuun siitä.”

**

”Alec! Minusta tuli luihuinen.”
”Voi ei.”
”Anteeksi, että sanoin sinua rohkelikoksi.”
”Tekisi mieli olla antamatta anteeksi.”
”Mutta annat anteeksi, koska pidät minusta.”
”Ei, minä en pidä sinusta.”
”Älä käännä selkääsi minulle.”
”Kyllä käännän.”

**
”Alec, kävelläänkö samaa matkaa tupaan?”
”Mielellään ei.”
”Käveletkö mielummin yksin?”
”Mielellään kyllä.”
”Mutta sinä et häädä minua pois, koska pidät minusta.”
”Niin pidänkin.”
”Muttet uskalla sanoa sitä ääneen ystäviesi kuullen, koska en ole puhdasverinen.”
”En uskallakaan.”

2 vuotta myöhemmin

”Muistatko, kun me tapasimme ensimmäisen kerran?”
”Kuinka voisin unohtaa? Olit mielestäni ärsyttävin koskaan tapaamani ihminen. Ja olet edelleen.”
”Itse olit kylmin koskaan tapaamani ihminen.”
”Mutten ole enää?”
”Yrität esittää kylmää ja itsenäistä, mutta kyllä minä tiedän tunteistasi. Sinä olet empaattinen.”
”Lopeta tuo vielä kun voit.”
”Mikä?”
”Minun analysointini.”

**

”Tämä on niin vaikeaa. Miksei elämämme voisi olla normaalia? Olen niin väsynyt tähän öiseen hiippailuun ja piileskelyyn.”
”Voimmeko muutakaan?
”Esimerkiksi tavata päivisin välittämättä muiden mielipiteistä.”
”Lucy, Pimeyden Lordi ei tiedä tästä mitään, eikä tule tietämäänkään.”
”Pimeyden Lordi? Luulin, ettei meno voi mennä enää pahemmaksi sen Voldemort-jutun jälkeen.”

**

”Jokaisena aamuna, kun palaan kotiini tunnen suunnatonta ikävää.”
”Minä tiedän sen. Minäkin ikävöin sinua ollessamme erossa.”
”Mitä tästä voi enää tulla? Olet siinä jengissäkin.”
”Eihän se merkkaa mitään.”
”Etkö sinä ymmärrä? Sen porukan tarkoitus on vain ja ainoastaan tappaa ja tuhota, tyhjentää velhomaailma jästisyntyisistä. Ymmärrätkö? Kun sinä olet yksi heistä, minä olen sinun uhrisi.”
”Voisimme silti tavata öisin. Voisin yrittää suojella sinua.”
”Mutta riittääkö yrittäminen?”

**

”Kenen puolella sinä olet?”
”Tämä on monimutkaista. Minä olen kuolonsyöjä ja sinä olet - ”
Kuraverinen, kyllä minä tiedän. Valedron porukassa sinun on tehtävä päätös, oletko kanssani, vai palveletko häntä. Et voi saada molempia.”
”Jos jätän hänet, niin hän tappaa minut. Mutta minä rakastan sinua.”
”Minäkin rakastan sinua.”

**

”Kaikki hyvä loppuu aikanaan, niinkuin tämäkin. Aloitan ensiviikolla aurorikoulutuksen.”
”Auroriksi? Sinä? Ei, et mene. Et voi mennä.”
”Alec... Kyllä minä voin mennä. Minä olen päätökseni tehnyt.”
”Ei, et voi! Minä... Minä...”
”Rakastat minua?”
”Niin. Et sinä voi mennä! Et voi jättää minua, en pärjää ilman sinua!”
”Kyllä sinä pärjäät ilman minua. Minusta tulee aurori ja sinusta kuolonsyöjä. Öiset tapaamisemme eivät voisi olla mahdollisia.”
”Minä rakastan sinua. Aina.”
”Niin minäkin sinua.”

A/N2: Kommenttia?
« Viimeksi muokattu: 27.05.2015 14:55:10 kirjoittanut Renneto »

Aapo

  • Pahatar
  • ***
  • Viestejä: 734
  • ex - annicamaria
Vs: Ennen auringonlaskua emme voi, K-11
« Vastaus #1 : 03.11.2011 19:50:01 »
Heivaain Luciukseni ♥

Miksei tää ficci ole saanut enempää kommentteja? Tää on ihan mielettömän ihana dialogi, yks parhaista mitä olen koskaan lukenut. Yaxley oli hauskan vittumainen ja kylmä, mutta silti sisimmässään tunsi jotain. Oli myös hauskaa, miten oma hahmosi ei antanut periksi, vaikka Yaxley antoikin aluksi todella kylmän vastaanoton.

Yaxley on minulle vieras hahmo ja tämä olikin ensimmäinen ficci, minkä luin hänestä. Kuitenkin minun mielikuvieni Yaxleyhin tämä sopi täydellisesti. Ficin idea oli myös hyvä. Valinta oikean ja väärän välillä, valinta järjen ja sydämen välillä. Olin ensin ihan varma, että Lucy valitsee Yaxleyn, mutta toisin kävi. Loppu yllätti, mutta positiivisella tavalla.

Ficci oli selvästi ja virheettömästi kirjoitettu. Dialogissa sai kokoajan selvää, kumpi puhui ja se on hyvä asia. Omissa dialogeissani tuppaa olemaan aina sitä vikaa, että hahmot menevät sekaisin. Tässä sitä probleemaa ei ollut. Hyvä!

Kerrassaan ihana fic, ja kommenttini jääkin siksi vähän lyhykäiseksi. Kiitos tästä! :-*

Lainaus
”Missä tuvassa sinä olet?”
”Arvaa.”
”Rohkelikossa?”
”Kipitä vittuun siitä.”
Ihana kohtaus :D! Nauroin.

~annicamaria
enemies of the heir, beware
and I can do anything, If it's worth it to carry on


13.1.2013 ♥ L
ava(c)Raitakarkki

EmilieWow

  • ***
  • Viestejä: 95
  • Ex Tilkkutilli
Vs: Ennen auringonlaskua emme voi, K-11
« Vastaus #2 : 03.11.2011 19:52:31 »
Miksei tää ficci ole saanut enempää kommentteja? Tää on ihan mielettömän ihana dialogi, yks parhaista mitä olen koskaan lukenut. Yaxley oli hauskan vittumainen ja kylmä, mutta silti sisimmässään tunsi jotain. Oli myös hauskaa, miten oma hahmosi ei antanut periksi, vaikka Yaxley antoikin aluksi todella kylmän vastaanoton.

Ficci oli selvästi ja virheettömästi kirjoitettu. Dialogissa sai kokoajan selvää, kumpi puhui ja se on hyvä asia. Omissa dialogeissani tuppaa olemaan aina sitä vikaa, että hahmot menevät sekaisin. Tässä sitä probleemaa ei ollut. Hyvä!

Enempää en sanokkaan :---DDDD Tähän ei ole paljoa lisäämistä, upea dialogi, siinä kaikki. Kiitän ja kumarran.

#Tilli
"One person's madness is another person's reality" ~ Tim Burton
"Don't worry. You're just as sane as I am" ~ Luna Lovegood
"I always channel my emotions into my work. That way, I don't hurt anyone but myself" ~ Cinna

Lils

  • ***
  • Viestejä: 2 077
    • tumblr
Vs: Ennen auringonlaskua emme voi, K-11
« Vastaus #3 : 03.11.2011 20:00:05 »
No mitäs hemmetin himputtia, miksei tässä ole kommentteja! Boo.

Tämä oli tosiaankin hieno ja ihana fic, kaunis. Nimi on herätellyt minua ennemminkin mutta olen vähän laiska, ja joskus katsoin tämän ihan eri fandomin ficiksikin, ihme ajatushäröjä. Bongattuani tämän Sinun Potterisi -haastetopasta oli kuitenkin pakko tulla uudestaan kommentoimaan ja oii!

Minulla ei ole sellaista otettu kuolonsyöjistä, että tietäisin näistä herroista ja rouvista kovastikaan. Yaxleyn luonne oli siltikin minun silmääni aika hyvin sisäistetty tähän ficciin, no ei sillä että minä osaisin sanoa mikä hahmolle sopii ja ei, mutta että tässä hänellä oli jonkinlainen persoona ja uskottavakin sellainen! Kaksikon sanailu oli hauskaa ja oikeastaan sopivissa mitoissa ärsyttävääkin, Lucy kun oli kovin itsepäinen ja itsetietoinen tyttö ja roikkui veikeästi ja pirteästi pojan mukana.

Lainaus
”Muistatko, kun me tapasimme ensimmäisen kerran?”
”Kuinka voisin unohtaa? Olit mielestäni ärsyttävin koskaan tapaamani ihminen. Ja olet edelleen.”
”Itse olit kylmin koskaan tapaamani ihminen.”
Ihan söpöä, mutta tällainen keskustelu on käyty ehkä niin miljoonassa ficissä että olisin mieluusti jättänyt väliin.

Lainaus
”Jokaisena aamuna, kun palaan kotiini tunnen suunnatonta ikävää.”
Jos en ihan erehdy, tulisi kotiini-sanan jälkeen pilkku.

Tässä ficissä oli tosi nätti idea ja tunnelma. Dialogit ovat välillä aika puuduttavia varsinkin pidempinä ficceinä, kun sellainen leikkimielinen, kisaileva sanailu vain paisuu ja paisuu ärsyttäväksi ja itseään toistavaksi. Useimmiten siis. Siksi pidin siitä, että tässä oli tosi monta pientä pätkää nuorten ja aikuisten elämästä ja sellainen selkeä kusikaari kehityskaari. Tarina oli kaunis: Yaxleyn ja Lucyn suhde oli alusta asti sellaista orastavaa, jotain ystävyyden ja parisuhteen välillä, ja kun lopulta erottiin, oli sekin vähän pilke silmäkulmassa. Tuli jotenkin mieleen sellainen West Side Story -kuvio, sellainen öisten tapahtumien ja dramatiikan ja kaiken juonittelu. Kävi sääliksi rakastavaisia, kun maailma sillä tavalla erotti heidät toisistaan - Yaxley oli toki vastahakoinen niin rakastumaan kuin lähtemäänkin, mutta kumpikaan ei koskaan unohtanut toisiaan. Vähän niin kuin istuisi rannoilla meri välissään ja miettisivät, että siellä se toinen on toisella puolen, vastarannalla.

Tosi näpsäkkää ja hymyilyttävää dialogia ja kaunis, kehittyvä ja hieman yllättäväkin tarina. Pidin hirmuisesti tästä tosi erilaisesta, ihanasti nimetystä ja tunteita ja ajatuksia herättävästä ficistä, kiitos!
"Should I wear the purple dress?"
That's all she cares about
What a silly life she has

Luci

  • ***
  • Viestejä: 1 174
  • mielikuvitusastronautti
Vs: Ennen auringonlaskua emme voi, K-11
« Vastaus #4 : 19.11.2011 00:02:50 »
annicamaria, iso kiitos kommentistasi! Kivaa, jos tykkäsit ja ihan mahtavaa, jos hahmot ja replat eivät ole menneet sekaisin, koska se on usein mullakin perus dialogimokien joukossa. Kiitos, olet ihana kommentoija♥

Tillille myös kiitos kommentista!

Lils, ihan mahtava kommentti! Onneksi tykkäät hahmoista, taistelin niiden kanssa melko kauan. Oli kamalan vaikeaa keksiä Yaxleylle persoonallisuus, kun sitä ei niin hurjasti kirjoissa puida. Ja no, itseni kanssa taistelin vielä enemmän. Halusin hahmoon jotain omaa ja jotain minua ja luultavasti onnistuinkin. Kiitos loistokommentista!

Epik, siis kyllä, Yaxley on muru♥ Kivaa, että oon onnistunut luomaan tuon tarinan ja vielä yllättämäänkin ja kivaa on myös että tykkäilit. Kiitos hyvänmielenkommentistasi! Voiko tuo olla yhdyssana....?

Antelope

  • Vieras
Vs: Ennen auringonlaskua emme voi, K-11
« Vastaus #5 : 20.11.2011 15:49:25 »
Ohihihi! :'D

Siis hyvää päivää Kommenttikampanjasta, josta tämän nappasin, että saisin viimeinkin otettua itseäni niskasta kiinni ja lukea tämän, sillä olen jo pitkään katsonut tätä sillä silmällä. (Jajoo, Yaxley on aina ollut ihanamuru, vaikka kuolarit ei aina ihan olekaan se mun juttu... :-*)

Aloitetaanpa vaikka ensiksi otsikosta. Se oli todella nätti, ehkä jopa liiankin. Tai siis, se antoi ehkä odottaa vähän liikaa tältä ficiltä ja lopussa olin hieman pettynyt, kun semmoista haikeaa ja kaunista synkistelyäangstia ei ollutkaan niin paljon. Mutta se siitä, kaunis nimi joka tapauksessa.

Hahmoista hiukkasen; Lucy oli todella hurmaava hahmo, kun rokkui Yaxleyssä kiinni koko ajan. (Salli minun sääliä häntä hiukan ;D) Tykästyin Lucyyn kamalasti, tuohon sitkeään luonteeseen, vaikka Yaxley toirjuikin häntä tuossa alussa koko ajan. Sitä paitsi pisteitä Lucylle siitä, että hänellä oli kanttia arvata Yaxleyn olevan Rohkelikossa, sitä kun ei nyt ihan moni uskaltaisi tehdä! : DD Ja Yaxley vaikutti IC:ltä, vaikka hän jääkin Pottereissa ihan sivuun, mikä on aika nyyh, eikä hänen perusluonnettaan sillä lailla tiedetä, mutta minun fanonkäsitystäni hän vastasi aika lailla. Tuollainen kylmä, kova, mutta kuitenkin humoristinen ja ihihi. (Sait minut tykästymään häneen vieläkin enemmän, mikä on aika suuri saavutus!)

Dialogi oli ihanan humoristista ja söpöä. Ja luontevaa! Voisin hyvin kuvitella tuommoisen keskustelun Yaxleyn ja henkilön x välille. Hahmotkaan eivät menneet sekaisin ja hyvin pääsin mukaan tähän tarinaan. Tarinahan tässä tosiaan oli. Vaihe kerrallaan Yaxleyn ja Lucyn suhteen alkutaipaleesta loppuun. Siitä tykkäsin aivan erityisen paljon. Loppu oli hieno ja haikea - ei näille kahdelle olisi sopinut happy ending -tyylistä loppua. (Tosin olisiko ollut edes siisteintä, aurori/kuolonsyöjä -salasuhde! hmm...)

Lainaus
”Alec, kävelläänkö samaa matkaa tupaan?”
”Mielellään ei.”
”Käveletkö mielummin yksin?”
”Mielellään kyllä.”
”Mutta sinä et häädä minua pois, koska pidät minusta.”
”Niin pidänkin.”
Kohtaus oli suloinen, mutta kuitenkin jäi häiritsemään minua hiukan. Nimittäin oletan, että tämä on vielä sitä samaa päivää, kun lajittelut hoidettu etc. En uskoisi Yaxleyn aivan noin nopeasti myöntävän pitävänsä tytöstä, joka on jästisyntyinen?

Jokatapauksessa pidin tästä ihan hirmusesti, Yaxley on puss, Lucy on suloinen ja dialogi mahtavaa! Kiitos todella paljon. :-*


Antelope :-*

Anne Helttunen

  • *
  • Viestejä: 1
Vs: Ennen auringonlaskua emme voi, K-11
« Vastaus #6 : 15.02.2012 12:04:46 »
Hei Luci

Otan sinuun yhteyttä tällä tavalla, koska varsinaisia yhteystietojasi en tietenkään tiedä. Minulla olisi pieni kysymys liittyen hienoon tekstiisi Ennen auringon laskua emme voi. Voisitko ottaa yhteyttä suoraan sähköpostiini: anne.helttunen@aidinkielenopettajainliitto.fi? :)

Zabit

  • katsoo peilistä kuolemaansa
  • *
  • Viestejä: 1
  • ♥♥♥
Vs: Ennen auringonlaskua emme voi, K-11
« Vastaus #7 : 23.04.2012 21:04:55 »
Kun analysoin tätä jo äidinkielen valtakunnallisessa kokeessa, voinen kai sitten kommentoida tännekin. Haha, vittuilut oli sensuroitu pois :D

IMO tekstit tarvitsee dialogin lisäksi miljöön ja hahmojen kuvailua, tapahtumakerrontaa jne, mutta koitan nyt kuitenkin arvioida tekstiä dialogina, vaikken niihin ole niin hyvin tutustunutkaan.

Hahmoilla on molemmilla selkeästi vahvat luonteet, jotka tulevat selvästi tekstissä esille. Tiettyyn pisteeseen asti selkeää tekstiä oli mukava lukea, mutta sitten...

Lainaus
”Jokaisena aamuna, kun palaan kotiini tunnen suunnatonta ikävää.”
”Minä tiedän sen. Minäkin ikävöin sinua ollessamme erossa.”
”Mitä tästä voi enää tulla? Olet siinä jengissäkin.”
”Eihän se merkkaa mitään.”
”Etkö sinä ymmärrä? Sen porukan tarkoitus on vain ja ainoastaan tappaa ja tuhota, tyhjentää velhomaailma jästisyntyisistä. Ymmärrätkö? Kun sinä olet yksi heistä, minä olen sinun uhrisi.”
”Voisimme silti tavata öisin. Voisin yrittää suojella sinua.”
”Mutta riittääkö yrittäminen?”

Eih, mitä saippuaoopperaa! Tuskanhiki alkoi helmeillä kasvoilla tässä vaiheessa, kun kliseet turruttivat aivot. Mitä tapahtui? Melko sujuvilta vaikuttavat repliikit muuttuivat siirapilla kuorrutetuiksi ah-voih-niin-traagisiksi puheenvuoroiksi. En pitänyt lopustakaan.

Dialogi näyttää mielestäni kenties tönköltä ja töksähtävältä, koska en ole tottunut sen lukemiseen. Tämän perusteella olet kuitenkin mielestäni hyvä kirjoittaja, mutta altis sortumaan liialliseenkin draamaan :'D

Sanoin suoraan mielipiteeni, älähän loukkaannu mistään sanomisistani, ne on vain mun mielipiteitä :>
Have you ever heard them singing? No, you haven't... You're not insane like me and the others.

Freyafan

  • Humanoidi
  • ***
  • Viestejä: 8
  • Onko hyvä, että tänne jään?
Vs: Ennen auringonlaskua emme voi, K-11
« Vastaus #8 : 24.04.2012 13:15:11 »
Kun nyt kerran on tehty äidinkielen valtakunnallinen koe tästä niin vastataas tännekin ^^''

Oikeasti hyvin tehtyä tekstiä, en yleensä pahemmin dialogista välitä, mutta tällä kertaa halusin oikeasti lukea tän kunnollisenkin version koeversion jälkeen. Tätä oli kiva lukea kokeessa ja oikeasti, vaikka tietysti tämä versio olikin parempi (yllätys!) Oot hyvä dialogin kirjoittaja, sillä saat asiat liikkumaan eteenpäin vaikka käytät vain dialogia. Hienoa työtä!

Enpä tässä nyt sen enempää osaa sanoa, mutta toivottavasti jotain iloa tästäkin on :)
That is not dead
which can eternal lie,
And with strange eons
even death may die.

SANNISAYSWIUHH

  • ***
  • Viestejä: 37
    • Blogini
Vs: Ennen auringonlaskua emme voi, K-11 || Harry Potter
« Vastaus #9 : 16.05.2012 14:07:47 »
Samoilla linjoilla kun edellinen. Luin tämän jo ennen äidinkielen valtakunnallista, mutten ole kommentoinut. Nyt sitten voisin kommentoida, hihi. Itse pidin tästä dialogista tosi paljon ja pystyin vain kuvittelemaan Yaxleyn eleet ja ilmeet mielessäni. Ei mulla mitään valitettavaa ole, mutta kiitos että tämä paransi kokeesta läpipääsemismahdollisuuksia :D !
‘Cause just one kiss is all I need.
Take my hand and let me lead
Far away to an empty place.
I live to see your face smiling back at me after kissing you.
Got a trick right up my sleeve if I’m missing you…