Title: Itkisitkö jos kuolen?
Author: Toju eli minä
Genre: Angst
Raiting: Sallittu
"Itkisitkö jos kuolen? Olisitko surullinen, kaipaisitko? Olisiko minulla paikka aina sydämessäsi vai unohtaisitko minut heti, kuin en olisi koskaan ollut?"
"Höm..."
"Ei, älä vastaa, kuvitellaan etten ole ikinä kysynyt, en tahdo tietää vastausta, tahdon elää näin. Kaikki on hyvin ja elämä hymyilee, ainakin melkein."
"Ööh..."
"Niin, mitä kuuluu? Onko kaikki hyvin ja sydän ehjä ilman haavoja, oletko elänyt kuplassasi ilman huonoja vaikutteita? Minun saippuakuplani puhkaistiin kun olin lapsi sydämeni ei ole enää ehjä, ei ole ollut vuosiin. Se on vain rinnassa ja tykyttää, yrittää pumpata verta, tunteet eivät sille kuulu, ehkä silloin joskus. Ehkä minäkin opin joskus elämään, tuntemaan. Olemaan ihminen ja hymyilemään aidosti. Ehkä vielä joskus uskallan näyttää jollekulle haavat ja kertoa totuuden. Paljastaa sisimpäni..."
"Tuota..."
"Anteeksi, vein puheenvuorosi turhuudella, tyhjällä puheella enkä millään muulla. Olen pahoillani. Unohda kaikki, mikään ei ollut tärkeää. Mikään ei ole tärkeää. Miksi elän kun en arvosta, miksi olen olemassa vaikka muut olisivat ansainneet sen enemmän, olisivat olleet parempia ihmisiä? Ihmisiä eivätkä robotteja terässydämineen ilman mitään valoa. Robotit vain hoitavat tehtävänsä ja häviävät kuolemaan, tuhoutumaan. Uskon olevani yksi, mikä vain on tehtäväni..?"
"Elää."
"Mitä?"
"Elää. Tehtäväsi on elää."
