Nimi: Ylitöitä ja sovintoja, ihan kuten otsikossa lukee
Kirjoittaja: Merriadoc
Genre: fluff, epämääräinen huumori
Paritukset: Harry/Percy
Ikäraja: S
Row-tätihän luonnollisesti omistaa hahmot, joilla minä hiukan huvittelin
A/N: En varmaan olis tätäkään valmiiks saanut, jos en olis Wingalle luvannut. Ja niin,
Winga betasi, sitä voi siis syyttää kirjoitusvirheistä. Muusta otan itse vastuun. Ja nyt voitte sitten mennä lukemaan!
"Jahas."
"Mitä? Onko jokin vialla?"
"Voi eeeei, kaikki on vallan mainiosti. Vietin juuri ratkiriemukkaan vuosipäivän
yksin, sillä rakas poikaystäväni oli ylitöissä. Neljä tuntia!"
"Harry, olen pahoillani. Olen ihan oikeasti, turha näyttää tuollaista naamaa. Minulla vain sattui olemaan tärkeä ja mitä mielenkiintoisin lakiesitys läpikäytävänä, enkä millään huomannut ajankulua."
"Eli sinun ei välttämättä olisi ollut pakko jäädä töihin normaalia pitempään?"
"No, ei niin, mutta -"
"Sinun ei tarvitse sanoa enempää. Keittiössä on ruokaa, minä menen sänkyyn."
"
Harry!"
***
"Percyy! Tule jo nukkumaan!"
"Ai etkö ole enää vihainen?"
"Olen, mutta yksin on tylsää mennä nukkumaan."
"Tuo on kyllä aivan totta."
"Tule sänkyyn niin sovitaan?"
"Tiesin että sinulla oli jotain taka-ajatuksia. Olet kovin ennalta-arvattava tapaus, Harryseni."
"Mmh. Sinulla on aika paljon vaatteita päällä. Voisit hiukan vähentää niitä?"
"Parempi? Oh, sinähän aivan kiemurtelet. Enkä ole vielä edes koskenut sinuun!"
"Älä kiusaa minua. Nyt, vähemmän puhetta ja enemmän toimintaa."
"Käytöstavat näköjään unohtuvat aina välillä. Pyydä nätisti."
"...Vain tämä peitto estää sinua näkemästä mitä sen alla on."
"No sehän nyt on ihan selvää. Mitä sinä oikein selität?"
"Tarkoitin, että minulla ei ole yhtikäs mitään päällä."
"Ai. No, tuota... Ehkä minua ei kiinnosta?"
"Mmm, ei varmastikaan. Niin voi päätellä jo tavasta jolla katsot. Toivot vain, että sinullakin olisi silmä jolla nähdä peittojen läpi."
"Mitä suotta, kun voin aina ottaa peiton pois ja katsoa mitä sen alle on kätketty."
"Niin sitä pitää!"
***
"Voisin taas maanantaina jäädä ylitöihin."
"Mitä? Miksi muka?! Sanoit että työsi ovat hyvällä mallilla ja voit ottaa seuraavat kaksi viikkoa ihan rennosti."
"Niin, mutta kun sinun kanssasi on niin mukava sopia riitoja."
"No sitten, riidelläänkö vähän?"
"Riidellään, jos minä voitan."
"Sopii toivoa."
"Ei se ole toive. Se on käsky."
"Unissasi."
"Oi, ei se pelkäksi uneksi tule jäämään."
//Kommentoida saa, tulisin siitä toooodella kiitolliseksi!
////Muoksin jotain pois, ihan teidän pikkuisten hermoja säästääkseni. Omistani puhumattakaan.