Ficin nimi: Heillä oli hetkensä
Kirjoittaja: Odo
Genre: romance, angst
Paritus: Shin/Reira
Ikäraja: Sallittu
Fandom: NANA
Vastuunvapaus: Ai Yazawa omistaa alkuperäisen tarinan, sen hahmot ja maailman. Minä vain leikittelen hahmoilla, enkä saa tästä rahaa. Kappaleetkaan eivät ole omaisuuttani vaan tekijöidensä.
A/N: Suffle-haaste \o/ En kyllä ikinä onnistu saamaan biisejä osumaan tarinaan (onneksi se ei ole pakollista) eli kappaleet eivät liity pätkiin vaan haasteen ideana on
aika. Tarkoitus siis kirjoittaa kappaleen aikana (minuutit kerrottu pätkien alussa), eikä sen jälkeen saa enää jatkaa. Tällaista syntyi ja ihan pieniä palasia kahdessa ensimmäisessä on kappaleestakin saatu inspiksenä. En vaan osaa seurata sanoja muutenkaan ja olen surkea englannissa, joten, näin siinä käy. : D NANA on aivan upea fandom, joten pitkästä aikaa kirjoitan sitä. Jälleen Suffle-haasteen hengessä. Myös Multifandom-haasteeseen.
Guns N' Roses – Sweet Child O'Mine (04:59)
Rockmusiikki soi levykaupassa, johon Reira astui Shinin jäljestä. Naisella oli tummat aurinkolasit, valtava lierihattu ja ohut kaulahuivi peittämässä kasvoja. Shin oli välttämättä halunnut esitellä hänelle paikan, jossa hänellä oli muistoja.
Ja Reira oli suostunut, vaikka paparazzeja saattoi olla missä vain, liian innokkaista faneista puhumattakaan. Hän tunsi hermostuneisuutta nähdessään suuren Trapnestin julisteen, jossa hän seisoi valkoisessa mekossaan.
"Pidätkö Guns N' Rosesista?" Shin kysyi ajatuksiinsa vaipuneelta tytöltä. Reira katsoi levyn kantta, hiveli sen pintaa ja selasi kappaleluetteloa ennen kuin nyökkäsi.
Shin tarttui häntä kädestä huomatessaan toisen vaitonnaisuuden.
"Ei hätää. Minä pidän huolen sinusta", Shin sanoi nauravaisesti ja Reira puristi toisen kättä omassaan.
He jatkoivat levyhyllyjen tutkimista ja hymyilivät toisilleen pehmeästi. Se oli arkista ja juuri sellaista, mitä Reira oli salaa kaivannutkin elämäänsä. Ehkä Shin oli aavistanut sen?
George Thorogood and Destroyers – Bad to the Bone (04:03)
Shin tiesi särkeneensä useita sydämiä nuoresta iästään huolimatta. Vanhemmat naiset olivat ottaneet hänet luokseen, nauttineet hänen seurastaan ja antaneet lahjoja, joita hän oli kaivannut. Rahaakin, että hän pärjäisi. Vaikka Shin ei koskaan mennyt sen pidemmälle hän sai naiset kiintymään itseensä ja heikoimmat rakastumaan vasten tahtoaan.
Ei hän tahtonut satuttaa. Monet elivät uskossa, että hän oli maksullinen mies – tai vielä poika. Reira oli tarjonnut hänelle rahaa seksiä vastaan ja Shin oli ottanut ne vastaan. Huomannut, että tämän naisen viereen hän tahtoi jäädä.
Salaiset tapaamiset olivat nopeita ja ohi meneviä hetkiä, joista he saivat nauttia harvoin. Mutta Shin huomasi, että vietti yhä vähemmän aikaa muiden naisten kanssa. Hän jätti taakseen särjettyjä sydämiä, sillä vain siitä yhdestä hän halusi pitää huolta.
Steppenwolf – Born to be wild 1969 (03:11)
Hotellihuoneen pyyhe tuntui pehmeältä ihoa vasten, kun Shin kietoi sen ympärilleen tullessaan suihkusta. Reira katseli ikkunasta surumielisesti ja se satutti poikaa. Käveltyään ajatuksiinsa vaipuneen naisen luokse toinen sävähti ja kohotti kasvoilleen taas hymyn.
Shin sai hänet hymyilemään, mutta heidän suhteensa ei olisi ikuinen. Tai niin hän uskoi eivätkä kaikki tunteet Takumia kohtaan olleet hälvenneet.
Silti heillä oli hetkensä.