Lämmitänkö nilkkasi?
Genre: femme, fluffy
Ikäraja: S
Paritus: Luna/Ginny
Haasteet: Aakkoshaaste III (L), OTS20#2 (genre: femme)
Summary: Kun Ginny ojenti Lunalle höyryävän kaakaomukillisen ja otti itselleen myös ihanan kuuman ja joka solun lämmittävän kupillisen ruusunmarjateetä, ei ilta olisi voinut olla suloisempi.
A/N: Tänään ajattelin kirjoittaa "jotakin". Eka piti kirjottaa Dokumentille Drarrya, mutta sit päätinkin kirjoittaa lempitytöistäni Luna/Ginnysta. Ja tänään oli niin kiva päivä, että sormet päätti fluffya.
Lämmitänkö nilkkasi?
Ginny katseli ikkunasta talvista maisemaa kotitalonsa pihalla. Lunta satoi hiljakseen, oli jo myöhäinen ilta. Silti hänen tyttöystävänsä tanssahteli ulkona lumisateessa hyräillen jälleen jotain omaa lauluaan. Hän rakasti Lunassa sitä huoletonta ja enkelimäistä olemusta, jonka nytkin Ginny hänestä aisti sisälle asti. Hymynkare hiipi Ginnyn huulille hänen katsellessaan Lunan hentoja käsiä, jotka piirtelivät kuvioita ilmaan, ja jalkoja, jotka tanssahtelivat sulavasti kevyellä puuterilumella. Vaaleat hiukset heiluivat Lunan keinahtelun tahdissa ja ne olivat saaneet päälleen kauniita lumikiteitä. Tuota näkyä Ginny katselisi vaikka hautaan saakka. Hän rakasti Lunaa niin paljon.
Jonkin ajan kuluttua Ginnyn mieli ja sydän vaativat häntä menemään ulos rakkaansa luokse. Luna oli niin suloinen näky, että hänen oli pakko päästä suutelemaan tämän kylmästä viilenneitä huulia ja sivelemään lumisia hiuksia. Tuumasta toimeen ryhdyttyään Ginny riensi Lunan luokse tämän yhä tanssahdellessa lumisateen keskellä. Juuri kun Ginny pääsi Lunan luokse, kääntyi hän juuri sopivasti kohdatakseen Ginnyn hymyn.
”Ihana lumisade, eikös vain”, Luna totesi hymyillen ja kiilasi kevyin askelin ne muutamat metrit hänen ja Ginnyn välillä.
”Niin on, joskin se ei lyö vertoja sinun ihanuudellesi”, Ginny sanoi ja Luna vastasi sanoihin kevyellä suudelmalla. Mansikkahuulet kohtasivat kirsikan.
”Tulisiko rakkaani kuitenkin nyt täältä tanssahtelemasta sisälle?” Ginny ehdotti tarttuen Lunan sinisellä lapasella verhottuun vasempaan käteen. Luna kietoi oikean kätensä Ginnyn ympärille ja painoi kevyen suukon hänen otsalleen.
”Voisihan se vaikka tullakin”, Luna vastasi. Silti he hetken vielä nojailivat siinä lumisateen keskellä toisiinsa ja Ginnylle tuli väkisinkin mieleen, että se hetki olisi kaunis ikuistettavaksi valokuvaan. Lopulta heidän irtauduttuaan kaksikko käveli yhdessä sisälle pitäen toisistaan kädestä, ja Ginnyn oli pakko välillä sujauttaa toinen kätensä Lunan niskaan hivelemään tämän enkelinhiuksia. Sisälle matkatessaan he vilkuilivat toisiaan vähän väliä hymyillen, ja Ginnyn valtasi pakkasesta huolimatta silti lämmin rakkauden ja autuuden tunne.
Sisällä Ginny vaati saada auttaa Lunalta ulkovaatteet pois, mihin toinen suostui mielellään. Kuin vahingossa Ginny sipaisi muutaman hiussuortuvan Lunan korvan taakse ottaessa tältä pipon pois päästä, ja kuin vahingossa myöskin hipaisi Lunan kylkeä ottaessa tältä takin pois. Luna vain hymyili tietäväisenä ja pilkettä silmissä.
”Rakastan sinua”, Luna sanoi lempeästi ja sipaisi puolestaan Ginnyn karanneet suortuvat takaisin korvan taa.
”Niin minäkin sinua”, Ginny vastasi ja suuteli taas Lunan huulia. ”Huulesi ovat kylmät.”
”Eivät enää kauaa, jos sinulta kysyisi”, Luna totesi ja heläytti ilmoille sen suloisen heleän naurunsa, jota Ginny myös hänessä niin paljon rakasti.
”Minulla on sinulle jotain tuolla keittiössä”, Ginny sitten muisti. Luna katsoi häntä kulmien alta vilpittömän uteliaana, ja Ginnyn teki mieli taas suudella kirsikkahuulia.
Kun Ginny ojenti Lunalle höyryävän kaakaomukillisen ja otti itselleen myös ihanan kuuman ja joka solun lämmittävän kupillisen ruusunmarjateetä, ei ilta olisi voinut olla suloisempi. Hymyillen tytöt istuivat vierekkäin sohvalle ja Luna käpertyi punatukkaisen rakkaan pisamanaamansa kainaloon.
”Oli kyllä ihana yllätys”, Luna sanoi hykerrellen onnesta. ”Lämmittää mukavasti, kun tuolta iltapakkasesta sisälle tulee.”
”Ja tiesin sinun pitävän paljon kuumasta kaakaosta tanssahtelujesi jälkeen”, Ginny sanoi hymyillen ja Luna suukotti nopeasti Ginnyn poskea, nyt jo kaakaon ansiosta lämmenneillä huulillaan. Tytöt siemaisivat juomiaan yhtä aikaa ja Ginnyn oli pakko hymähtää huvittuneena. Hän sai pian huomata Lunan kaakaomukista vapaan käden sivelevän hänen villasukan peittämää jalkaansa. Villasukat olivat Lunan hänelle viime jouluna kutomat, persoonallisen moniväriset ja raidalliset. Niissä oli punaisia, vihreitä ja sinisiä raitoja. Ginny rakasti niitä villasukkia, ja piti niitä lähes aina jaloissaan.
”Sinulla ei ole villasukkia”, Ginny teki huomion siirtäessään katseensa Lunan kädestä tämän jalkoihin.
”Ei niin, ja nilkkoja paleltaa”, Luna sanoi ja Ginny aisti siinä vihjeen.
”Lämmitänkö nilkkasi?” Ginny kysyi siirappisesti, ja Luna vastasi myöntävästi hymisten. Ruusunmarjatee sai jäädä hetkeksi sohvapöydälle kaakaomukin seuraksi, kun Ginny nosti tyttöystävänsä jalat syliinsä. Hän veti hellästi Lunan valkoiset pitsisukat pois tämän jaloista ja tunnusteli sormenpäillään tämän nilkkoja.
”Nämä totisesti ovat kylmät. Ne täytyy lämmittää, ettei ne tule kipeiksi”, Ginny sanoi ja alkoi hieroa Lunan nilkkoja. Luna otti paremman asennon Ginnyn kyljessä ja sulki silmänsä. Luna aikoi selkeästi ottaa kaiken ilon ja nautinnon irti tilanteesta. Ginny kyllä tiesi Lunan tykkäävän, kun hänen nilkkojaan lämmiteltiin. Ja etenkin, kun Ginny niitä lämmitti. Hän päätti tehostaa hieromisoperaatiotaan, ja puhalteli suustaan hentoa lämmintä ilmaa Lunan nilkkoihin. Luna ynähti tyytyväisenä, ja Ginny tiesi siitä tehneensä oikean liikkeen. Luna oli nyt saatu haltioitumaan ja hurmioon.
Kun Lunan nilkat oli lämmitetty, käpertyi Ginnyn oma enkeli hänen syliinsä, kietoen kätensä Ginnyn ympärille. Siihen he kumpikin illan myötä nukahtivat, ja heräsivät sylikkäin vasta seuraavana aamuna.
