Kirjoittaja Aihe: Ikipihka (Sirius/Remus, S, Fluff-proosarunoraapale)  (Luettu 4044 kertaa)

RoastedGarlic

  • pullatyttö
  • ***
  • Viestejä: 1 313
  • ilonpilaaja
    • Milkshakespeare
Ficin nimi: Ikipihka
Kirjoittaja: RoastedGarlic
Genre: Fluff, slash, proosarunoraapale
Ikäraja: Sallittu
Paritus: Sirius/Remus
Yhteenveto: Harmaantuneet, mutta yhä rakastuneet. Need I say more?

A/N: Kesätöissä oli välillä tylsää, ja putiikin kuittipaperille raavin kokoon satunnaisia lauseita. Sirius/Remus on paritus, josta olen kirjoittanut toistaiseksi eniten, ja minua alkoi kiehtoa nähdä sekä näyttää heidät vanhoina, kun vuosikymmenten rakkaus on jo kestänyt kaiken. Ficithän tunnetusti kuvaavat usein juuri rakkauden alkua – tässä on palanen sen loppupuolta, ja kuitenkin alkukin varasti muutaman rivin. Otsikko ei ole täysin mieleeni, mutta tällä kertaa en jaksa välittää.
Tästä piti tulla aivan tavallinen raapale, mutta sitten muoto valuikin runomaiseksi, ja nyt tämä on mitä sattuu.
Satunnaista kliseisyyttä pyydän anteeksi. Saanen parempaa aikaan, jos joskus löydän oman muusani. Mielellään Siriuksen näköisen.
Lukijakommentit tietenkin inspiroivat, joten olen kiitollinen joka sanasta.




Ikipihka


Kietoudumme flanelliin kun nivelet aavistavat sateen
sumussa vaellamme katsomaan merta
ja kun rantahiekka luhistuu, olemme kallio
jolle vuosien paino on hyväilevää vettä

Sormet lomittain, tummuneet hopeasormukset kiertävät
ikuisuutta yhä uudestaan

Niin, Mustakin harmaantuu

Muistatko ne hapuillen kavalletut minuutit, kun
hiuksesi valuivat kasvoilleni
Sinä hymyilit lupauksia
- me emme koskaan lopu ja
mitä meillä sitten oli, koti toisissamme

Irvistit sitruunateelle, en voinut olla
suutelematta sinua
Kuusikymmentä vuotta on sinussa maistunut
tuon sitruunan muisto

Ruttuinen hupsu, olet suloisin

Kun silmäsi hymyilevät, unohdan kuinka hengitetään
mutta ilman sinua en edes haluaisi muistaa uudestaan

Suden hetkenä pitelet minut

Kuinka kauniisti kahdesta kasvaa
kokonainen maailma

« Viimeksi muokattu: 15.06.2011 02:26:50 kirjoittanut Guadaloupe »
"Pardon me for breathing , which I never do anyway so I don't know why I bother to say it, oh God I'm so depressed. Here's another one of those self-satisfied doors. Life! Don't talk to me about life." -Marvin

RoastedGarlic

  • pullatyttö
  • ***
  • Viestejä: 1 313
  • ilonpilaaja
    • Milkshakespeare
Vs: Ikipihka
« Vastaus #1 : 01.01.2011 20:34:30 »
Kiitos, Kiiruna :) Ehkä syväluotaavin kommentti, minkä olen ikinä saanut :''D
Ei tähän varmaan monimutkaista runoanalyysia tarvita, kun en alun perin edes aikonut kirjoittaa runoa. En siis tietoisesti yrittänyt piilottaa tänne mitään monimutkaisia koodeja, joiden selvittelyyn menisi tuntikausia. Kuinkahan moni runoilija on tahallaan vaikea ja kuinka moni vain naureskelee tulkinnoille, kun ei itsekään huomaa rivien välejä?
Noita paria samaa kohtaa itsekin pohdin, mutta ilmeisesti kyllästyin hiomiseen ja sitten silmä turtui.  Kenties tästä olisi saanut paremman, mutta toisaalta juuri lähetyshetkellä tämä oli paras mihin jaksoin yrittää pystyä.
Aina yhtä mukavaa, kun joku kommentoi uutta tekstiä. Kuitenkin taustalla on ensin se pelko että entä jos tämä onkin kamalaa pashaa.
:D
"Pardon me for breathing , which I never do anyway so I don't know why I bother to say it, oh God I'm so depressed. Here's another one of those self-satisfied doors. Life! Don't talk to me about life." -Marvin

NeitiMusta

  • ***
  • Viestejä: 977
  • Hakunamatata
Vs: Ikipihka
« Vastaus #2 : 02.01.2011 15:57:36 »
Ku tää loppu nii mulle jäi sellanen; NO EI TÄÄ VOI VIELÄ LOPPUA!!

Täytyy sano, että olin eka vähän skeptinen, mut luin mitä genree tää edustaa. Runo? Se vähän ihmetytti mua. Sitten aattelin että kyllä mä tän nyt luen, ku oon jo tän avannukki. Ja täytyy myöntää, etten kyllä aikaan pettyny. Tää oli älyttömän sulonen. Toki siellä oli muutamia kliseitä, niinku iteki sanoit, mutta niitähän nyt kuuluuki aina sillon tällön tulla.

Tykkäsin äärettömän paljon sun kuvailusta ja siitä, että olit kertonut asiat sen jälkeen, kun Sirius ja Remus on ollu kauan yhessä (koska täytyy myöntää, että ne kertomukset niiden rakkauden puhkeamisesta alkaa ärsyttään, vaikka paritusta rakastankin). Tää oli ihanan erilainen. Jah.. jos haluaisin quottaa tästä joitain kohtia, se vois olla turhaa, nimittäin Kiiruna on suurelta osin ottanu samat kohat, joihin mäkin ihastuin.

Mä en oikein osaa sanoa mitään.. Mulla on sellanen fiilis, että mitä järkee mun on yrittää pakertaa jotain ku siitä ei kuitenkaa tuu yhtään mitään. Joten, taidan lopettaa kirjottamisen (vaikka en sitä teekkaan muuta ku omaks iloks) ja jäädä lukeen sun muitaki tekstejä. Elikkä, tästä varmaan selviää, että tykkäsin tästä hyvin, hyvin paljon. :)

NeitiMusta.
Kliseiden vannoutunut liittolainen! ♥

RoastedGarlic

  • pullatyttö
  • ***
  • Viestejä: 1 313
  • ilonpilaaja
    • Milkshakespeare
Vs: Ikipihka
« Vastaus #3 : 03.01.2011 18:00:57 »
NeitiMusta: Kyllä minäkin olisin skeptinen, jos pitäisi runo lukea, mutta kun itse kirjoittaa sellaisen vahingossa niin minkäs teet :D Ehkä mun pitäisi jatkaa tätä runoilijan uraa, ha ha.
Aivan loistavaa, että pidit tästä. Toivottavasti pidät niistä muistakin, jos minun tekstejä lähdit selaamaan - tätä paritusta ainakin pitäisi löytyä jonkin verran sekä huumorina että fluffina.  ;D Ja oletettavasti tulee lisääkin vielä joskus.
Kaiken kaikkiaan kiitän kommentista ja arvioinnista, se nk. teki minun päiväni:-*
"Pardon me for breathing , which I never do anyway so I don't know why I bother to say it, oh God I'm so depressed. Here's another one of those self-satisfied doors. Life! Don't talk to me about life." -Marvin

Tuulevi-Hillevi

  • viimeinen lohikäärme
  • ***
  • Viestejä: 385
  • Anna mun elää mun omassa legomaailmassa.
Vs: Ikipihka
« Vastaus #4 : 03.01.2011 19:29:56 »
Nyt se tapahtuu - korkkaan tällä vuoden 2011 kommenttihaasteen! Joka olisi kyllä pitänyt tehdä jo päiviä sitten, mutta joka tapauksessa...  :D

Oijoi, kuinka kaunis. Tykkään tämän parituksen ficeistä, vaikka yleensä niitä tuleekin vastaan lähinnä PWP-kamana tai angstisten tunteiden kuvaamisena, kun toinen ei voikaan saada toista. Tämä oli kuitenkin ensimmäinen runo heistä johon olen ainakaan törmännyt, joten tämä oli oikein virkistävä breikki. :) Runoja kirjoitetaan muutenkin liian vähän.  Tää oli ihanasti kirjoitettu, sait hyvästä aiheesta kasaan vieläkin paremman teoksen, kerronta oli polveilevaa ja mielenkiintoista lukea. Mieleen nousi tosi söpö kuva tuosta kaksikosta hampaattomina ja harmaina, elelemässä pienessä mökissä meren rannalla.

Lainaus
Niin, Mustakin harmaantuu
Yksi ehdottomista suosikeistani tässä. :-* Niitä on kyllä hankala valita, koska runo oli (ficiksi, muttei runoksi) lyhyt, ja siinä oli paljon mahtavia lauseita.
Lainaus
me emme koskaan lopu ja
mitä meillä sitten oli, koti toisissamme
Hmm, tässä kohtaa joku voisi olla vähän toisinkin, vaikka ja-sanan tilalle eikä.

Myös Kiirunan lainaukset olivat parhautta, vaikka en jaksanutkaan koko kommenttia lukea, josta johtuen varmaan jauhan samaa asiaa :D mutta toivottavasti saan sen anteeksi. Loppu oli myös juuri oikea, ei pidempi eikä lyhyempi. En osaa imllään päättää, oliko viimeinen lause hyvä sellaisenaan, vai olisiko "kasvaa" pitänyt siirtää jo seuraavalle riville. Kumpikin käy, joten sovitaan että näin on parempi. Tiedän tunteen, kun joskus tulee vain ikään kuin vahingossa kirjoitettua runo... Mutta tämä oli hyvä juuri näin, ja eihän runon tarvitse aina rimmata. Ainutlaatuinen jälki+pidin myös nimestä, vaikka et olisi siihen itse ihan täysin tyytyväinen... se kuitenkin sopii tähän. Kiitos. Jatka samaan malliin!
« Viimeksi muokattu: 03.01.2011 19:34:08 kirjoittanut Tuulevi-Hillevi »

RoastedGarlic

  • pullatyttö
  • ***
  • Viestejä: 1 313
  • ilonpilaaja
    • Milkshakespeare
Vs: Ikipihka
« Vastaus #5 : 03.01.2011 21:42:48 »
Kylläpä tähän ficciin saapuu poikkeuksellisen pitkiä kommentteja! Ihanaa!

Tuulevi-Hillevi: Itse en muista törmänneeni finissä vielä runoihin ollenkaan, joten sikäli ei ole yllätys, että tämä on harvinaisuus. Minunkin mielestäni mielikuva Siriuksesta ja Remuksesta vanhoina yhdessä on juurikin todella ihana ja suloinen. Olen iloinen, että ficinpoikasestani oli sinulle viihdykettä, ja punastelen kaikkien kehujen edessä :)
"Pardon me for breathing , which I never do anyway so I don't know why I bother to say it, oh God I'm so depressed. Here's another one of those self-satisfied doors. Life! Don't talk to me about life." -Marvin

Nassu

  • Vieras
Vs: Ikipihka (Sirius/Remus, S, Fluff-proosarunoraapale)
« Vastaus #6 : 10.02.2012 01:51:19 »
Tätä on ihan pakko kommentoida. Vaikkakin lyhyesti, en osaa kommentoida pitkästi.

Ihana, rakastuin tähän. Tämä on sellainen, joka saa hymyilemään. Kliseinen toki, mutta eikö rakkaus aina ole...

Se mikä ehkä hiukan häiritsi on suurehko ero alun ja lopun välillä - alussa hyvin vertauskuvallista, mutta loppua kohden muuttuu yhtäkkiä paljon suoremmaksi. Toki loppusäkeet sitovat hyvin yhteen, mutta tämä yhtäkkinen muutos jotenkin hieman hajottaa runoa, tekee siitä vähemmän yhtenäisen kuin se voisi olla.

Ruttuinen hupsu <3

RoastedGarlic

  • pullatyttö
  • ***
  • Viestejä: 1 313
  • ilonpilaaja
    • Milkshakespeare
Vs: Ikipihka (Sirius/Remus, S, Fluff-proosarunoraapale)
« Vastaus #7 : 10.02.2012 14:55:52 »
Nassu: ihanaa että tykkäsit, ja rakkaus nyt on vähän kliseinen juttu, vaikka eihän se ole mikään hyvä perustelu kliseisille ficeille... Hmm, mää en jotenkin huomaa mitään yhtäkkistä muutosta tässä, pikemminkin tuolla on sekaisin suoria ja vertauskuvallisempia säkeitä, mutta kai se riippuu siitä minkä tulkitsee vertauskuvaksi ja mitä pitää suorana. Kiitos kommentista!
"Pardon me for breathing , which I never do anyway so I don't know why I bother to say it, oh God I'm so depressed. Here's another one of those self-satisfied doors. Life! Don't talk to me about life." -Marvin

Beelsebutt

  • old but not obsolete
  • ***
  • Viestejä: 4 630
Vs: Ikipihka (Sirius/Remus, S, Fluff-proosarunoraapale)
« Vastaus #8 : 11.02.2012 10:15:27 »
Mä en tiedä mitään runoudesta, en ees tykkää runoista, mutta sun nikin kannustamana päädyin lukemaan tän. Ja tykkäsin. Tässä oli sellaista... mm, haikeutta ja elämän makua (sekä sitruunaa) ja sitä elämää itsessään! Tässä tuntuvat tosissaan ne vuodet, jotka eivät ole vain ohitse vierineitä vaan todellakin eletty niin hyvässä kuin pahassakin.

Teknisesti mua häiritsi pisteiden puuttuminen, kun toisaalta lauseet lauseet/riimit/kappaleet whatever :D alkoivat isoilla alkukirjaimilla. Mutta kaikki on sallittua sodassa rakkaudessa sekä taiteessa, eiskje? :D

Sunhan pitäis siirrättää tää Riimitarhaan, niin olis omiensa seurassa tää runollinen.


Kiitos :-*
Bbuttis


Pst. Ficin/Runon nimi on kovin kaunis, mutta en valitettavasti voi katsella sitä kovin pitkään hekottelematta, nimittäin kaverini on alkanut käyttää sanaa "pihka" korvatakseen sen toisen peellä alkavan kirosanankaltaisen (joskin oikeasti tietynlaista lämmintä koloa kuvastavan) sanan. Hämmentää ;D
Beelsebuttin laari
sometimes my brain doesn't work so brain

RoastedGarlic

  • pullatyttö
  • ***
  • Viestejä: 1 313
  • ilonpilaaja
    • Milkshakespeare
Vs: Ikipihka (Sirius/Remus, S, Fluff-proosarunoraapale)
« Vastaus #9 : 11.02.2012 18:19:35 »
BB: Ihanaa että joku klikkaa auki mun nickin takia, se on ehkä paras kohteliaisuus minkä kirjoittaja voi saada <3  :-*

Niin no pisteet puuttuu kai koska tää on melkein runo mut sit kuitenkaan en osannu suhtautua tähän niin runona että olisin laittanut tätä runo-osastolle. En mä tiedä, en osaa perustella vanhoja ratkaisujani! :''D

Olen iloinen että tykkäsit ja kiitän suuresti kommentoinnista! Ja ajattele vaan pihka miten ikinä haluat sen ajatella, haha :''D
"Pardon me for breathing , which I never do anyway so I don't know why I bother to say it, oh God I'm so depressed. Here's another one of those self-satisfied doors. Life! Don't talk to me about life." -Marvin

Varjuska

  • sanojen sirottaja
  • ***
  • Viestejä: 434
  • Clue-ing for looks.
Vs: Ikipihka (Sirius/Remus, S, Fluff-proosarunoraapale)
« Vastaus #10 : 18.02.2012 00:31:36 »
: ) Mistä mä aloittaisin.

Tässä oli... värejä. Ja tunteita. Ja kuvia. Monen menneen vuoden edestä. Kun luin runoa, saatoin nähdä (kliseistä ilmaisua käyttääkseni) sieluni silmin palasia Siriuksen ja Remuksen yhteisestä elämästä, ensikohtaamisesta ja muista ensi-jutuista (;D) monen vuoden ja mutkan kautta siihen pisteeseen, jolloin tuntee toisen päästä varpaisiin ja elää kuin kaksi yhteen hiottua osasta. Minun silmissäni tässä runossa käyvät rinnakkain sekä nuoruuden intohimo ja kiihkeys että vanhuuden kypsyneempi rakkaus. Nämä kaksi rakkauden muotoa ja elämänvaihetta vuorottelevat tekstissä sulavasti ja sekoittuvat toisiinsa ja menneestä ja nykyisestä rakentuu se monisävyiseksi kehittynyt suhde Siriuksen ja Remuksen välillä. Rakastuin kaikkiin noihin kielikuviin, joihin kätkeytyy hienoa symboliikkaa. Esimerkkinä vaikka tämä:
Lainaus
Suden hetkenä pitelet minut
Ensimmäisenä tulee toki mieleen, että tämä viittaa Remuksen ihmissusi-puoleen. Ja siihen, että Sirius on Remukselle se tukipilari, joka ei kaikkoa edes "suden hetkenä", vaan päinvastoin osaa olla ja pidellä tiukasti kiinni, vähän kuin olisi olemassa juuri sitä varten. Toisaalta pieni - ja vähemmän kuulutettu - likainen puoleni näki tämän myös eroottisena vihjauksena (suden hetki -> 'pieni kuolema' -> orgasmi ;D heh, syytä vaikka kuumetta).

On vain pakko lukea tämä uudelleen ja uudelleen, koska musta tuntuu siltä, että tästä löytyisi vielä ihan hirveästi kommentoitavaa. Hitsi, en tosin kyllä ole parhaimmassa kommentointikunnossa, mutta yritetään, yritetään. : D Myös tämä oli erityisen ihana kohta:
Lainaus
Irvistit sitruunateelle, en voinut olla / suutelematta sinua / Kuusikymmentä vuotta on sinussa maistunut / tuon sitruunan muisto
Noh, sitruunasta tulee ensimmäisenä mieleen kitkeryys, happamuus. Siitä tulikin ajatus, että vuosikymmenten varrella heidän välillään on saattanut olla myös kitkeryyttä. Silti rakkaus on viime kädessä laimentanut kitkakohtia ja lähentänyt kaksikon välejä entisestään. Kenties kitkeryyden maku on muistissa, mutta ei katkerana, vaan pikemminkin vain yhteisenä muistona muistuttamassa siitä, millaisia asioita he toisissaan loppujen lopuksi rakastavat.

Viimeiset kaksi säettä muuten ovat uskomattoman kauniita! Äh menin ihan ymmälleni, koska jotenkin tuntuu, että tuo lause tiivistää rakkauden perimmäisen ajatuksen yksinkertaisesti, mutta täydellisesti. Ihanaa lukea vaihteeksi ficci, jossa on kuvattuna pitkä ja onnellinen rakkaussuhde.

// Meinasin unohtaa mainita yhden jutun! Nimittäin mielestäni tuo otsikko on myös hyvin ihana ja heijastaa loistavasti koko tekstin sisältöä. Remus ja Sirius, ikipihkassa toisiinsa.

Oioioi. Nyt kiitän ja painun jonnekin salanurkkaan kiljumaan "ääääääääääw", ettei kukaan vain häiriinny...
- V.
« Viimeksi muokattu: 18.02.2012 00:33:43 kirjoittanut Varjuska »

banneri ja ava (c) raitis

Elämän keskipäivässä
minäkin eksyin synkkään metsään.

RoastedGarlic

  • pullatyttö
  • ***
  • Viestejä: 1 313
  • ilonpilaaja
    • Milkshakespeare
Vs: Ikipihka (Sirius/Remus, S, Fluff-proosarunoraapale)
« Vastaus #11 : 18.02.2012 12:03:29 »
Mustalupiini: No, onneksi tämä ei ole runo-osastolla :D Olen iloisen yllättynyt näistä kaikista ylisanoista joita vanhalle puolirunolleni vuodatetaan, kiitos pus niistä  :-* Ihanaa että joku tykkää!

Varjuska: Ooh, äärimmäinen kiitos ylistävästä kommentista - nyt tiedän miltä runoilijoista tuntuu, kun tekstejä ajatellaan pidemmälle kuin itsekään on vaivautunut tulkitsemaan alitajuntansa tuotosta :''D
Kiva että pidät sitruunakohdasta, sitä muistelen hioneeni jonkin aikaa, kun en oikein osannut päättää miten sen kirjoittaisin vaikka kuva oli selvänä päässä. Tekstille oli myös vaikeaa keksiä nimi, joten ilahduttavaa että senkin ajatustyön lopputulos on jonkun mielestä onnistunut.

Kiitos nyt molemmille, en mä tiedä mitä tuollaiseen kehuryöppyyn pitäisi vastata! Ehkä pitäisi kirjoittaa fluffya useammin hmm.
"Pardon me for breathing , which I never do anyway so I don't know why I bother to say it, oh God I'm so depressed. Here's another one of those self-satisfied doors. Life! Don't talk to me about life." -Marvin

Funtion

  • Vieras
Vs: Ikipihka (Sirius/Remus, S, Fluff-proosarunoraapale)
« Vastaus #12 : 02.07.2012 17:24:29 »
Mua vähän jännitti lukea tämä, kun en tajua runoista suoraan sanottuna yhtään mitään, mutta koska tää kuitenkin oli ficciosastolla, oli pakko tarttua tähän. Ja otsikon pihkamaisuus ja Sirius/Remus (vaikkakin oon truu Sirius/Jamesin fani!) oli viimeinen naula arkkuun: mun oli tosiaankin pakkopakkopakko lukee tää.

Harvemmin saakaan lukea tällaista nannaa kuin suhteen lopun viimeisistä hetkistä (tai siis niin, henkilöt oli vanhoja, ja jotenkin oletin että kuolema lähestyy niitä kumpaakin aikapommin tavoin.) Tää oli ehdottomasti positiivisesti erilaista, lisäksi tää proosamainen muoto teki tästä kauniin runollisen ja kevyen ja heleän. Ja kielen nerouksia löytyi tuolta monia ihasteltavaksi!

Mustakin harmaantuu… väreillä leikkimistä, vaikka Musta tarkoittaakin Siriusta. Kuusikymmentä vuotta on sinussa maistunut tuon sitruunan muisto… vaikka hän irvisti sitruunateelle. No, kukapa nyt happamasta pitäisi? Ja viimeinen "säkeistä" tai rivit vai miksi ikinä niitä kutsutkaan, kruunas tän hienosti ja tiivisti tän tunnelman yhdeksi isoksi mytyksi joka ryöppysi lopulta auki… kuinka kauniisti kahdesta kasvaa kokonainen maailma. Paljon k-alkuisia sanoja, ehkä sen takia tuo maailma hämäsi tuolla, mutta toisaalta se toi kivaa säröä tuohon. Ja olihan se merkityksenkin kannalta tärkeä sana.

Kuten joku fiksu aikaisemmissa kommenteissa jo totesikin, tää teksti muuttu aika yllättäen erilaiseksi. Alussa oli vertauskuvia joita en välttämättä tajunnut mutta ei niitä kai pitänytkään sen syvemmin tajuta (rantahiekka luhistuu, olemme kallio — selvää nyt on ainakin, että Sirius ja Remus kesti kaikki myrskyt ja tuulet kalliona yhdessä) kun taas lopussa oli ns. selkeämpää tekstiä (suden hetkenä pitelet minut — mikä on vähän hassusti kirjoitettua, jotenkin oisin kuvitellut että tuossa lukisi "minua" eikä minut.. mutta kai tuokin kelpaa!)

Yhteenvetona voisin todeta, että tää oli hurjan kaunis, vaikka tässä olikin sellaista lopun tunnetta. Ja idea kirjoittaa Siriusta ja Remuksesta vanhoina on kerta kaikkiaan mielenkiintoinen! Kiitos tästä lukuelämyksestä, pidin hirveästi! :D

ps. lempikohtani on vielä pakko lainata;

Kun silmäsi hymyilevät, unohdan kuinka hengitetään
mutta ilman sinua en edes haluaisi muistaa uudestaan


<3

RoastedGarlic

  • pullatyttö
  • ***
  • Viestejä: 1 313
  • ilonpilaaja
    • Milkshakespeare
Vs: Ikipihka (Sirius/Remus, S, Fluff-proosarunoraapale)
« Vastaus #13 : 02.07.2012 17:51:14 »
Funtion: Melkein sääliksi käy jos jotain kommenttihaastetta varten pitää rustata näin yksinkertaisesta tekstistä noin pitkä ja analyyttinen kommentti, kun itse kirjoittajana en ole suuria merkityksiä tähänkään piilottanut :D Mutta siis, ilahduin suuuuuresti kommentistasi ja tietenkin siitä että sinä pidit tästä. Eikä runoista tarvitse kyllä tietää mitään että voisi lukea tämän, ei tämä niin runomainen ole. Kiitos!  :-*
"Pardon me for breathing , which I never do anyway so I don't know why I bother to say it, oh God I'm so depressed. Here's another one of those self-satisfied doors. Life! Don't talk to me about life." -Marvin

Kharon

  • coolein rotta
  • ***
  • Viestejä: 355
  • papa has dough
Vs: Ikipihka (Sirius/Remus, S, Fluff-proosarunoraapale)
« Vastaus #14 : 07.02.2013 20:51:42 »
Tämä on kyllä sellainen tapaus jonka olen lukenut jo tusinan kertaa, ja pari lisää. Ja aina palaan uudelleen.

Tämä on tosi herkistävä, nimenomaan tässä runomaisessa muodossaan, kun kaikki turha on karissut pois! Muhun vielä aivan erityisesti vetoaa tällainen vanhuuteen asti kestänyt rakkaus, että sietää toista hamaan ikuisuuteen ja harmaantuu yhdessä. Jotenkin se vielä sopiikin Remukseen ja Siriukseen hyvin - vaikka ok, canonin perusteella vähän hankalaa, mutta kuitenkin. Jotenkin mä näen tämän runoistuksen (tai mikä ikinä onkaan) luomat tunnelmat ja kohtaukset tosi hyvin mielessäni. :')

Tykkään ihan hirveesti tämän symboliikasta. No mistä mä en tässä tykkäiskään, en kyllä keksi, mutta etenkin tää on niin ovela:

Lainaus
Niin, Mustakin harmaantuu

Ja jotenkin nää lyhyet kohdat tuntuu parhaimmilta, tuo suden hetkikin on mainio kohta. Mutta lempparini on silti varmaan tuo "Ruttuinen hupsu, olet suloisin", niinku... todella uhkaa tulla kyyneleet silmiin koska ei tuollaista vaan sanota niissä tavallisissa romanttisissa ficsuissa mitä oon Siriuksesta ja Remuksesta lukenut ja juuri sitä mä niissä ficeissä jäänkin kaipaamaan! Tuollaista aitoa hellyyttä. Tui.

Ai niin, ja mun mielestä tuo otsikko on aivan nappivalinta. :--) Kiitos kovasti lukunautinnosta. <3
“Viini on suloista, mutta suloisempaa on ihmisveri.”

Otuksia.

RoastedGarlic

  • pullatyttö
  • ***
  • Viestejä: 1 313
  • ilonpilaaja
    • Milkshakespeare
Vs: Ikipihka (Sirius/Remus, S, Fluff-proosarunoraapale)
« Vastaus #15 : 07.02.2013 22:36:05 »
Kharon: Oh my God kun mua pelotti ku näin että oot kommentoinu tätä, että jos tuomitset koko tekstin teennäisenä paskana tai jotain! Onneksi näin ei käynyt :)

Yhdessä harmaantumisesta pitäis kirjoittaa enemmän. Niin paljon kirjoitetaan alkavista parisuhteista eikä juurikaan kestäneistä! Harmillista!

Kiitos kommentistasi <3
"Pardon me for breathing , which I never do anyway so I don't know why I bother to say it, oh God I'm so depressed. Here's another one of those self-satisfied doors. Life! Don't talk to me about life." -Marvin