Finfanfun.fi

Vapaa keskustelu => Saivartelija => Aiheen aloitti: Ingrid - 08.03.2015 14:39:34

Otsikko: J. R. R. Tolkien
Kirjoitti: Ingrid - 08.03.2015 14:39:34
Mielestäni Fini tarvitsee tämän topikin, sillä meitä Keski-Maahan sydämensä jättäneitä on täällä varmasti ihan yllin kyllin. Tolkienin tunnetuimpia teoksia lienevät juurikin Hobitti eli sinne ja takaisin, Taru sormusten herrasta -trilogia sekä Simarillion - Tolkienia pidetäänkin nykyaikaisen fantasiakirjallisuuden isänä ja erityisesti hänen kehittämänsä yksityiskohtaiset fantasiakielet ja -maailmat ovat innoittaneet ihmisiä. Inspiraationaan Tolkien on käyttänyt eri maiden mytologiaa ja eepoksia, kuten meidän suomalaisten Kalevalaa.

Tolkienin muita tunnettuja teoksia ovat muun muassa Keskeneräisten tarujen kirja, Tom Bombadilin seikkailut, Maamies ja lohikäärme sekä Kirjeitä Joulupukilta. Suomentamattomiakin teoksia löytyy lukuisia ja niistä monet pureutuvat Keski-Maan kansoihin, historiaan ja maantieteeseen. Ei parane myöskään unohtaa Tolkienin tuotannosta valkokankaalle filmattuja elokuvia! Elokuvatrilogioista saamme Tolkienin itsensä lisäksi kiittää Peter Jacksonia työryhmineen, sillä Taru sormusten herrasta ja sittemmin Hobitti -elokuvat ovat toimineet monille ficcaajille arvokkaana inspiraatiolähteenä!

Toivoisin, että tämä oma esikuvani kirjoittamisen saralla saisi jonkinlaista keskustelua aikaan! Annan teille vapaat kädet ja toivon, että mahdollisimman moni tulisi höpöttelemään ja jakamaan ajatuksiaan - muistetaan kuitenkin käytöstavat ja hyvän keskustelun resepti, jotta topikki pysyy siistinä eikä kenenkään ei tarvitse pahoittaa mieltään. :)

Otsikko: Vs: J. R. R. Tolkien
Kirjoitti: The Pure-Blood Princess - 08.03.2015 21:56:01
Täältä löytyy yksi Keski-Maahan sydämensä jättänyt! Aivan täydellinen keskustelunaihe siis. :D Jooh, mistäpä sitä sitten aloittaisi...?

Tutustuin Tolkieniin ensimmäistä kertaa noin 11-vuotiaana kun löysin äidin kirjahyllystä Sormusten herran ensimmäisen osan. No, minäpä aloin sitä lueskella ja sitten kävin lainaamassa kirjastosta koko tiiliskiven, kun Kahta tornia ja Kuninkaan paluuta ei meillä ollut. (Myöhemmin kyllä ostin koko trilogian itselleni.) Muistan lukemisen olleen sellaista, että olisi vain halunnut lukea lisää ja lisää eikä ollenkaan lopettaa. Samoihin aikoihin aloimme katsoa koulussa LotR-leffoja ja olin aivan myyty! Rakastuin taruun entistä enemmän, ihastuin leffojen hienoon musiikkiin ja muistan kuinka jotkut kohtaukset aiheuttivat kylmiä väreitä...

Hobitin luin sitten Sormusten herran jälkeen, eli vähän väärässä järjestyksessä. Pidin kyllä siitäkin, mutta en missään vaiheessa ihastunut siihen samalla tavalla kuin LotR:iin. Ehkä mun olisi pitänyt lukea Hobitti ennen tarua, ja luultavasti hieman nuorempana, sillä se on kuitenkin sen verran lastenkirjamainen. Hobitti-leffat sitten taas ovat aivan oma lukunsa... Olen kuullut paljon kritiikkiä siitä, kuinka "Peter Jackson teki kolme upeaa LotR-leffaa ja kolme surkeaa Hobitti-leffaa" mutta minä kyllä tykkään myös Hobitti-elokuvista kovasti. Onhan niissä jonkin verran tehty muutoksia, mutta ei se mua haittaa. Ja kyllähän niissä oli hyvin samankaltaisia kohtia kuin LotR:ssa, mutta tykkäsin kuitenkin. :D (Köh köh, eikä olisi muuten voitu parempaa näyttelijävalintaa tehdä Thorinin roolin osalta... ;))

Silmarillionin olen myös lukenut joskus 12-13-vuotiaana, Keskeneräisten tarujen kirjaa muistan aloittaneeni mutta se taisi jäädä kesken, pitäisikin lukea se kokonaan. Kirjeitä Joulupukilta on tainnut tulla luettua, mutta noita muita ei varmaankaan... En muista. Täytyisikin perehtyä taas joskus Tolkienin teoksiin oikein kunnolla ja lukea Sormusten herrakin ajatuksella läpi; siellä kun on niin paljon asiaa ja pieniä yksityiskohtia että tuppaavat väkisinkin unohtumaan.

Jees, tästä saadaan varmasti paljon keskustelua aikaiseksi. Voisin tarinoida vaikka kuinka pitkään aiheesta, mutta täytyyhän sitä muillekin puheenvuoro antaa. :D
Otsikko: Vs: J. R. R. Tolkien
Kirjoitti: Eririn - 08.03.2015 22:09:11
Suureksi Tolkienin teosten (ja Jacksonin leffojen siinä samassa) faniksi tunnustaudun minäkin. Luin sekä Hobitin että Sormusten herrat 13-vuotiaana, kun Hobitti piti lukea äikäntunnille (luoja mä itkin lopussa) ja päätin siitä sitten saman tien jatkaa Sormusten herroihin. Siinä tuli myös katsottua leffat äidin kanssa^^ äiti oli jo aikaisemmin antanut mulle ne kirjat (jotka on hamalta seiskytluvulta, se itse asiassa luki ne myös 13-vuotiaana) ja ilmoittanut, että jos ei kerran Potter riitä, lue nämä.

Silmarillion on mulla tällä hetkellä työn alla, mutta saan varmaan sen luettua vasta kesällä, kun nyt pitää lukea pääsykokeisiin. So far olen erityisesti pitänyt kääpiöiden luomiskertomuksesta. Keskeneräisten tarujen kirjaa olen myös lukenut sieltä täältä, jossain vaiheessa luen sen kokonaan, ja sitten pitäisi tarttua Hurinin lasten tarinaan.

Mulla on varmaan varsin unpopular opinion Hobitti-leffoihin, koska jostain syystä pidän niistä enemmän kuin LotR:ista. En tiedä johtuuko se siitä, että näitä leffoja mä ihan tosissani odotin samanlaisella innolla kuin Pottereita. LotR:ia ei tarvinnut missään vaiheessa odottaa (ne tuli leffoihin kun olin 7-9, enkä tietenkään silloin saanut niitä katsoa). Joka tapauksessa koko leffasarja on mulle tärkeä, enkä tiedä, onko mikään muu sarja aiheuttanut mulle samanlaista tunteidenpurkauksia tai samanlaista intoa kirjoittaa ficcejä. (asiasta kukkaruukkuun Richard Armitage oli täydellinen valinta Thoriniksi. Ylipäänsä koko sarjan cast on ollut täydellinen, mutta erityisesti kyllä Armitage.) Mutta joo, rakastan näitä leffoja ja vaikka BotFA on edelleen elämäni suurin tuskan aihe (en oo eläissäni itkenyt yhtä paljon kuin sitä katsoessa), odotan innolla sen pidennettyä versiota, jotta voin maratoonata koko sarjan^^ joku laskeskeli että se olis noin 20 ja puoli tuntia xD

Mutta joo, nää kirjat ja elokuvat on mulle melkoinen henkireikä, soundtrackeistä puhumattakaan. Howard Shore on kyllä musiikin velho.
Otsikko: Vs: J. R. R. Tolkien
Kirjoitti: Ansa - 08.03.2015 22:52:56
Hii, täällä yksi Tolkien fani!

Katselin juuri kirjahyllyäni ennen tätä topaa, ja siellä on kunniapaikalla 60-luvun kansilla varustettu helkkarin ruma Sormusten herrojen eka kirja. Sen takia tänne topaan oikeastaan eksyinkin (huomasin tän kyllä heti kun tämä tänne tänään popsahti.)

Mutta niin. Sormusten herrat on oikeastaan mun ensimmäinen herääminen minkäänlaiseen kirjallisuuteen. Löysin tosiaan joskus vuonna papu ja nakki (ömm... 12 vuotta sitten...) kirjat pienen silloisen maalaiskirjastoni hyllystä, ja ruma kansi sai lukemaan takakannen, ja takakansi itse kirjan. Siitä se sitten lähti, vähän lapasesta, on meinaan tullut kahlattua satoja klassisia fantasiakirjoja kannesta kanteen teini-iässä. Kaikki muut luki jotain Tiina-kirjoja tai Neiti etsivää, eikä ollut Sormusten herroista kuullutkaan. Ja siis se samainen kirja mikä tutustutti mut Tolkienin maailmaan, on tuolla hyllyssä. Kun tuli ne uudet "nykyiset" ruskeet kansipainokset missä on se silmä, niin vanhat kaupattiin poistomyynnissä pois, oli niin huonokuntoisia. Ystävällinen kirjastotäti oli napannut sen sieltä muiden silmiltä talteen mua varten. Joo ei ole oikeen enää samanlaista meininkiä täällä kaupungissa, maalaiskirjastossa kaikki kuitenkin tunsi toisensa monen vuoden ajan, varsinkin jos kirjaston palveluita käytti päivittäin. Ja nyt kun on tuo Hobitti-buumi, niin ei taida nuo ruskeat kannet enää niin uudet ollakaan, kannet tainnut parin painoksen verran jo vaihtua, hupsista. :,D

Mutta niin, tässä nämä vanhat ihanan kamalat kannet mitkä omistan. :,D

(http://3.bp.blogspot.com/-3018Io2JqsE/UokclssWtDI/AAAAAAAABL0/lnuuPrZiHEg/s640/TSH4.png)

Mutta niin. Itse aiheeseen taas.

Rakastan LotRia, rakastan Hobittia. Silmarillionia ja Húrinin lasten tarinoita jumaloin ja Keskeneräisten tarujen kirja tyydyttää tiedonjanoa. Monta vuotta olen yrittänyt opetella haltiakieltä, koska haltiat on rakkaus, mutta en ole vain oppinut. Ainakaan kunnolla. Oon aina kateellinen parille kaverille, jotka ihan sujuvasti puhuu haltiakieltä.

Leffoihin sitten taas...

Rakastan LotR-leffoja, Hobitit onkin sitten meh. En nyt täysin sano että Hobitti ratsastaa Lotrin maineessa rahan toivossa, mutta olisihan lyhyestä seikkailuteoksesta saanut kyllä yhden pitkän leffan kolmen sijaan. Ja en edes muutenkaan niin pidä Hobitista, keskitytty liiaksi imo vääriin juttuihin ja lisätty turhia juttuja. Ja koska rakastan haltioita ja Arwen/Aragon on otp, niin ehkä siksikin LotR iskee enemmän.

-Ansa
Otsikko: Vs: J. R. R. Tolkien
Kirjoitti: Eririn - 09.03.2015 00:52:26
Mun kirjoissa on just nuo samat kannet ja jotenkin ne on kaikessa kamaluudessaan aika ihanat xD ne on irrotettavat, joten kun raahaan noita kirjoja kodin ulkopuolelle, otan ne pois. Eivätpä mene sen enempää rikki kuin jo ovat. Kuten sanottu, hamalta seiskytluvulta eli aika vanhat xD
Otsikko: Vs: J. R. R. Tolkien
Kirjoitti: LillaMyy - 09.03.2015 08:26:08
Täällä myös yksi Keski-Maahan sydämensä jättänyt! (:

Itse löysin 13 vuotta sitten ihan vahingossa ensin leffat, koska satuimme joskus kutosluokan viimeisinä päivinä katsomaan Sormuksen ritarit. Siitä sitten lähti hirveä innostus lukeakin ne kirjat, joten lampsin kotona suoraan isoveljen hyllylle, nappasin sieltä tuon Ansan näyttämän rumiluksen. :D Luin sen, siirryin sitten tämän näköisen (http://upload.wikimedia.org/wikipedia/fi/7/77/Taru_sormusten_herrasta.jpg) kokoelmateoksen pariin ja rakastuin aivan täydellisesti koko sarjaan. Sittemmin olen 2009 ostanut itselleni oman hieman uudemman version (http://www.lily.fi/sites/lily/files/user/2365/2012/06/media.jpg) tuosta kokoelmasta ja muutama vuosi sitten ostin vielä nuo kolme itselleni englanniksi pokkariversioina leffakansilla. Kirjan/kirjat olen lukenut niin jumalattoman monta kertaa, että tipuin laskuissani kärryiltä jonkun 10. kerran jälkeen, leffat tullut katsottua sekä pidennettyinä että leffateatteri-versioina vieläkin useammin ja kunhan saan Sormuksen ritarit ja Kuninkaan paluun hommattua jostain ruotsiksi, niin sitten nekin pitää kahlata läpi (sain siis tässä jokin aika sitten eräältä kaverilta Kahden tornin ruotsinnoksen!).

Muista Tolkienin Keski-Maa kirjoista on Hobitti, Silmarillion, Hurinin lasten tarina, Keskeneräisten tarujen kirja sekä kolme osaa History of Middle-earth-sarjaa luettuna. Näistä kirjoista kolme ensimmäistä löytyy hyllystäkin (kaksi ekaa englanniksi ja vika suomeksi) samoin viisi osaa History of Middle-earthia, joista tosin neljäs kesken ja viimeinen vielä avaamattomana. Näiden lisäksi Tolkienilta on The Legend of Sigurd and Gudrun luettuna ja hyllyssäkin, sekä satukirjat Roverandom, Seppä ja Satumaa ja Maamies ja lohikäärme luettuna. Vielä pitäisi siis saada luetuksi Tom Bombadilin seikkailut (hyllyssä!), Herra Bliss, Bilbon viimeinen laulu, Kirjeitä Joulupukilta, The Homecoming of Beorhtnoth Beorhthelm's son ja seitsemän osaa History of Middle-earthia, niin sitten olisi koko Tolkienin oma tuotanto kasassa. :D Hiukkasen on siis vielä tällä fanitytöllä urakkaa edessä, mutta kai se tästä joku päivä, kunhan saan tuon gradun ensin pois pyörimästä jaloissa koko ajan. :D

Hobitti-leffat sitten taas ovat aivan oma lukunsa... Olen kuullut paljon kritiikkiä siitä, kuinka "Peter Jackson teki kolme upeaa LotR-leffaa ja kolme surkeaa Hobitti-leffaa" mutta minä kyllä tykkään myös Hobitti-elokuvista kovasti. Onhan niissä jonkin verran tehty muutoksia, mutta ei se mua haittaa. Ja kyllähän niissä oli hyvin samankaltaisia kohtia kuin LotR:ssa, mutta tykkäsin kuitenkin.
Itse en toisaalta ymmärrä tuota kyseistä kritiikkiä, koska useimmiten sen perusteluina näkee juurikin sitä, että Hobittia on muokattu niin hirveästi ja sinne on lisätty kauheasti samanlaisia kohtia kuin LotR:ssa on. Totta kai sitä kirjaa joudutaan muokkaamaan hieman, jos meinaan saada se sopimaan tapahtuvaksi ennen LotR:ia, koska sitäkin oli muokattu jonkun verran. Samoin nuo samanlaiset kohtauksetkin ovat mielestäni loogisia, koska totta kai niissä on vähän jotain samaa, kun maailma on sama ja osa tapahtumista on kirjoissakin samanlaisia. Itse kyllä ymmärrän sen, että osa kritisoi Hobitteja "liiallisesta lisäämisestä", koska  no, let's face it, se trilogia olisi toiminut kyllä ihan ilman esim. Taurieliakin. Legolasin lisäystä ilmankin se olisi toiminut, sitten vain olisi pitänyt keksiä joku toinen tappamaan Bolg, mutta tuohan tämä toisaalta linkin LotR:iin, minkä takia kyseinen herra (ja BotFA:n lopun viittaukset Aragorniin) varmaan otettiinkin esille. Mitä itse en kuitenkaan niin hirveästi ymmärrä on se, että miksi tämä piti venyttää kolmeen elokuvaan, eikö alkuperäinen suunnitelma kahdesta olisi riittänyt? Toki, sitten niitä leffateatteri-versioita olisi pitänyt leikata vieläkin enemmän, mutta tuntuu jotenkin hassulta, että Smaugin kuoleman piti olla se koko homman kliimaksi ja se tapahtuu sitten kolmannen leffan alussa, jonka jälkeen tulee vain hirveää taistelumättöä... Toisaalta katsottuani Hobittien making offeja, ymmärrän tämän osittain, mutta sitten taas toisaalta se vain venyttää tarinaa ehkä vähän turhankin paljon... Tykkään kuitenkin koko Hobitti-trilogiasta, ja yhdyn Eririniin siinä, että BotFA on varmaankin se suurin tuskan aihe, koska äääääääää, fanien kiduttamista tuollainen (vaikka olinkin aavistuksen pettynyt Fílin ja Kílin kuoleman suhteen, koska pyh, niitten piti suojella Thorinia lopussa! >:() Niin joo, ja Eririn, tuohon kommenttiisi pidennetty-maratonista, jos katsoo kaikki kuusi pidennettyä putkeen, niin siitä tulee kiva pieni istuminen, koska itse olen maratonannut kaikki LotR:in pidennetyt putkeen, eikä se 12 tunnin istuminen ole mitenkään mukavaa --> 20 ja ½ tuntia tulee olemaan täyttä tuskaa... ;D
Otsikko: Vs: J. R. R. Tolkien
Kirjoitti: Ingrid - 09.03.2015 09:35:44
Olen juuri herännyt joten saas nähdä, millaista höpinää tästä nyt tulee.

Mulla on Taru sormusten herrasta -trilogia englanninkielisenä, tämän (http://i152.photobucket.com/albums/s163/Bamischijf/lord_ring1.jpg) näköisinä teoksina. Koulussa puolestaan muistan pitäneeni ja lukeneeni noita edellisessä postausessa linkattuja kirjoja, ne taitavat joka tapauksessa oli kaikista tunnetuimmat kannet kerta kirjastostakin TSH löytyy tuon näköisinä! Myös Hobitti (https://mattwyles.files.wordpress.com/2013/01/hobbit-front-001.jpg) löytyy kirjahyllystä alkuperäisellä kielellään enkä mä kyllä muistaakseni ole sitä suomeksi lukenut ollenkaan. Silmarillion on mulla vielä kesken, mutta aloitin jonkin aikaa sitten lukemaan Hobittia uudelleen, joten voipi olla että tovi tässä menee, että saan molemmat taas kaluttua kannesta kanteen. On kuitenkin ihan mielettömän jännittävää lukea eri aikakausista, maailman synnystä ja lajien alkutaipaleista, ja olisi tosiaan ollut sääli jos Tolkienin poika ei olisi saanut edesmenneen isänsä teoksia koottua ja julkaistua - me lukijat olisimme menettäneet paljon!

Ja se kieli ja kerronta. Tolkien ei syyttä suotta ole kirjailijamaailman esikuvani, sillä hänen tapansa kirjoittaa oli vain jotain ihan käsittämättömän hienoa ja ainutlaatuista. Hän teki pienimmistä ja simppeleimmistäkin yksityiskohdista taidetta - eikä se jäänyt vain yhteen virkkeeseen tai yhteen lukuun vaan kaikki se kauneus purkautui hänen kynästään teoksesta huolimatta. Mitenkään helppoa ja yksinkertaistahan teksti harvemmin on eivätkä esimerkiksi TSH -kirjatkaan ole sellaisia, että no lukaisempa tässä puolella silmällä muutaman sivusen. Tai ainakin minun täytyy (ja haluan) keskittyä kirjoihin ihan täysillä saadakseni siitä kerronnasta, kuvailusta ja kielestä kaiken irti - ja se jos jokin aiheutta mulle yhtenään kylmiä väreitä kun luen Tolkienin teoksia. Kirjoja on tosi vaikea laskea käsistään, joten ennen nukkumaanmenoakin täytyy aloittaa hyvissä ajoin tai muuten sitä huomaa lukevansa vielä auringonnnousun aikaankin. :D

Lainaus
Mitä itse en kuitenkaan niin hirveästi ymmärrä on se, että miksi tämä piti venyttää kolmeen elokuvaan, eikö alkuperäinen suunnitelma kahdesta olisi riittänyt?
Olen samaa mieltä. Kasvoin itse TSH -trilogian parissa, joten odotin jännityksellä Hobitti -elokuviakin. Eivätkä ne nyt mitään suuria pettymyksiä olleet niin kuin monet ovat sanoneet, vaikka toki noista kolmesta elokuvasta löytyy paljon sellaisia lisättyjä juttuja, jotka olisi voinut mielestäni jättää pois ja korvata kirjan alkuperäisillä tapahtumilla. Pidennetyt versiot tarjoavat hieman enemmän kirjoistakin tuttua materiaalia, mutta kuitenin. Ajatus kääpiön ja haltian rakastumisesta on mielestäni ihan todella suloinen, mutta silti olisin jättänyt Taurielin pois kuten LillaMyy taisikin mainita. En vain näe hänelle mitään sen suurempaa tarkoitusta koko elokuvassa ja olisin ihan mielelläni hänen sijastaan nähnyt enemmän yksittäisten kääpiöiden touhuja - heillä jokaisella kun on se oma valloittava persoonansa ja juuri oikeat näyttelijät ovat tehneet heistä uskomattoman hienoja henkilöhahmoja, kukin omalla tavallaan. Olisin siispä ilman muuta suonut heille enemmän screenaikaa ja jättänyt suosiolla vaikka muutaman taistelukohtauksen väliin.

Lainaus
(vaikka olinkin aavistuksen pettynyt Fílin ja Kílin kuoleman suhteen, koska pyh, niitten piti suojella Thorinia lopussa! >:()
Komppi! Petyin itsekin veljesten kuolemaan, joka oli toteutettu kömpelösti siihen nähden, mitä kirjassa tapahtui. Thorinin kuolema Bilbon vierellä puolestaan oli surullisen kaunista ja mielestäni heidän viimeinen hetkensä kiteytti koko sen suhteen, joka heidän välilleen oli matkan aikana syntynyt.

Muistan kuulleeni myös paljon kritiikkiä siitä, että Hobitti -elokuvissa on käytetty liiaksi tekniikkaa ja tietokoneita. Olen siinä joissain osin ihan samaa mieltä, mutta toisaalta, mitä nykyaikana voi olettaa? Jos elokuvat olisi tehty samalla tyylillä kuin TSH -trilogia, olisi varmasti syntynyt marinaa siitä kuinka laahataan edelleen 2000-luvun alussa vaikka käytössä on mitä hienointa ja uusinta tekniikkaa helpottamaan elokuvan tekoa. Toki osa Hobitissa käytetystä kuvanmuokkauksesta (kuten nyt vaikka se Legolaksen hevonen) olivat vähän floppeja, mutta esimerkiksi Smaug oli ihan mieletön (ääntään myöten)!

Hobitti on kuitenkin minulle sellainen hyvän mielen elokuva enkä jaksa alati etsiä kaikennäköisiä virheitä ja miettiä, että onkohan tuo kivi tuossa nyt aito vai tehty lavasteeksi pahvista. Ymmärrän toki, että ympäristöllä on joillekin katsojille todella tärkeä merkitys, mutta itse keskityn paljon mieluummin näyttelijöihin, heidän työhönsä ja henkilöhahmoihin. Uusi-Seelanti kuvauspaikkanakin on jo niin upea, että se salpaa hengitykseni kerta toisensa jälkeen elokuvia katsoessani - vuorten ja luonnon kauneudesta ei pääse mihinkään ja mielestäni ko. maa on juuri oikea valinta Tolkienin Keski-Maaksi.
Otsikko: Vs: J. R. R. Tolkien
Kirjoitti: Eririn - 09.03.2015 14:05:25
Lainaus
(vaikka olinkin aavistuksen pettynyt Fílin ja Kílin kuoleman suhteen, koska pyh, niitten piti suojella Thorinia lopussa! >:()
Komppi! Petyin itsekin veljesten kuolemaan, joka oli toteutettu kömpelösti siihen nähden, mitä kirjassa tapahtui. Thorinin kuolema Bilbon vierellä puolestaan oli surullisen kaunista ja mielestäni heidän viimeinen hetkensä kiteytti koko sen suhteen, joka heidän välilleen oli matkan aikana syntynyt.
Toisaalta Filin ja Kilin kuoleman olisi voinut myös tehdä tismalleen kuten kirjassa. Eli sivuuttaa vain linjalla "ai by the way Fili ja Kili kuoli myös, kuka tahtoo pizzaa?" ja mulla oli just tämä pelko, että niin käy. Siihen nähden olin tyytyväinen. Totta kai mä toivoin, että ne olisi kuolleet puolustaessaan Thorinia (Filin kohdalla niin oikeastaan käy koska:
Lainaus
What he says: "I've got this."
What he means: "I definitely don't got this but if I do this my brother and uncle might live so I'm gonna do it."
)

Taurielia rakastan ja puolustan henkeen ja vereen. Itse en ainakaan olisi jaksanut katsoa koko trilogiaa niin, että siinä olisi ollut vain Galadriel (jota rakastan syvästi mutta jos voi saada lisää badass naisia niin en hitossa valita, koska yhdeksän tunnin makkarafestivaali vain on liian pitkä) ja ehkä Bardin tyttäret (joita myös rakastan). Tietenkin kääpiöillä olisi voinut olla paljon enemmän ruutuaikaa (ainoa kritiikkini BotFAlle, itse asiassa), mutta hitto soikoon en ala Taurielin lisäystä marista, koska minusta on tosi hienoa nähdä ruudulla nainen, joka toimii varsin miesvaltaisella alalla ja tekee duuninsa hyvin mutta on samalla myös feminiininen ja lempeä. Liian usein elokuvissa miesvaltaisilla aloilla toimivat naiset ovat hemmetin miesmäisiä. En sano, että siinä on mitään pahaa, mutta sitä vain tapahtuu liian usein. Ja siksi Tauriel on mun mielestä tärkeä hahmo siinä missä vaikkapa Éowyn. Sitäkään en ymmärrä, miksi porukat kritisoi, että "wehhhh Tauriel lisätty vain Kilin mielitietyksi!" Anteeks mutta mun mielestä tää toimii kumpaankin suuntaan. Kili on "love interest" siinä missä Taurielkin, enkä näe kenenkään kritisoivan sitä.

Okei, sori toi saarna, Tauriel on mulle vain niin intohimoinen aihe. Moving on^^

Tarkoitus ois hommata Hobitti ja Sormusten herrat enkuksi jossain vaiheessa, etenkin jos löydän taas pokkariboksin missä on ne kaikki Alan Leen kuvituksien kanssa (ovat tosi kauniita!) Hobitin olenkin jo lukenut enkuksi, mutta LotR:ia en vielä, joten se boksi tulisi tarpeeseen^^ vois kattoa jos pyytäisi synttärilahjaksi.

Mistä tulikin sitten mieleen, että olen tässä keräillyt vähän noita Hobitti-legoja xD (joo olen kypsä 20-vuotias, not!) Suosikkini on ehdottomasti Erebor-setti, jonka sain joululahjaksi. Tosin se samalla saa mut itkemään, koska siinä tuli mukana Fili ja Kili haarniskoissa ja, no, feelsit otti vallan. Mutta settinä se on aivan ihana <3 sellaista on tullut leikittyä, että olen mäiskinyt Arkkikivi-legoa Dwalinin sotavasaralla ja kiljunut: "Tyhmä kivenmurikka, sinusta ei ole muuta kuin harmia!!" (olen tosiaan kypsä parikymppinen lol)

Edit:// hei katos, viesti 666 xD
Otsikko: Vs: J. R. R. Tolkien
Kirjoitti: LillaMyy - 09.03.2015 14:33:45
Lainaus
(vaikka olinkin aavistuksen pettynyt Fílin ja Kílin kuoleman suhteen, koska pyh, niitten piti suojella Thorinia lopussa! >:()
Komppi! Petyin itsekin veljesten kuolemaan, joka oli toteutettu kömpelösti siihen nähden, mitä kirjassa tapahtui. Thorinin kuolema Bilbon vierellä puolestaan oli surullisen kaunista ja mielestäni heidän viimeinen hetkensä kiteytti koko sen suhteen, joka heidän välilleen oli matkan aikana syntynyt.
Toisaalta Filin ja Kilin kuoleman olisi voinut myös tehdä tismalleen kuten kirjassa. Eli sivuuttaa vain linjalla "ai by the way Fili ja Kili kuoli myös, kuka tahtoo pizzaa?" ja mulla oli just tämä pelko, että niin käy. Siihen nähden olin tyytyväinen. Totta kai mä toivoin, että ne olisi kuolleet puolustaessaan Thorinia (Filin kohdalla niin oikeastaan käy koska:
Lainaus
What he says: "I've got this."
What he means: "I definitely don't got this but if I do this my brother and uncle might live so I'm gonna do it."
)
No joo, totta tuokin. Tässä mielessä olen samaa mieltä kanssasi, että hyvä, ettei sitä ohitettu samalla lailla kuin kirjassa, mutta olisin kuitenkin toivonut, että se olisi mennyt enemmän kuin kirjassa ("Fili and Kili had fallen defending him with shield and body"). Toki, huonomminkin voisi olla, mutta en voi kiistää olleeni aavistuksen pettynyt heidän kuolemiinsa.

Mä en sano, että Tauriel olisi missään nimessä huono juttu, itsekin pidän tästä hahmona ja juurikin tuollaisena badass-lisäyksenä, mistä Eririn puhui. Totesin vain, että trilogia olisi voinut toimia ilmankin häntä, toki silloin siitä ei välttämättä olisi saanut revittyä juuri trilogiaa. Tauriel on tehty loistavasti, ja etenkin nostan hattua siitä, että tämän nimen kanssa on oikeasti nähty hieman vaivaa, eikä vain heitetty tälle jotain "no tää nimi oli Silmarillionissa sillä ja sillä sivuhahmolla, joten se voisi sopia tällekin hahmolle"- tyylillä.  Siitä siis todellakin pisteet kotiin, koska tämä oltaisiin voitu tehdä todella huolimattomastikin! (:

Äääää, mäkin haluan Hobitti-legoja (ja itse olen siis 25-vuotias, että no worries there Eririn ;))! Jos nuo legot olisivat edes aavistuksen halvempia, niin mäkin varmaan keräilisin niitä, koska täydellisyyttä, mutta kun hinta ei vaan sitten millään sovi opiskelijabudjettiin. Itselläni on kuitenkin tuollainen 3D-palapeli Hobittilasta, joten ehkä mä jotenkin kestän tämän pettymyksen. Nyt jos vielä jostain löytäisi jotain mini-size hobitteja pyörimään tuonne palapelin sekaan, niin se olisi täydellinen! <3

Uusi-Seelanti on kyllä niin täydellinen paikka Keski-Maalle, että varmaan sen täydellisempää ei olisi löydetty mistään, vaikka sitä olisi metsästetty useampia vuosiakin. Ne maisemat ovat jotain niin sydämen pysäyttäviä, että ihmettelen, miten mä hengitän vielä, kun olen kuolannut niiden perään jo 13 vuotta. Pitäisi tässä vielä joku päivä saada tarpeeksi rahaa kasattua, että pääsisi käymään itsekin Uudessa-Seelannissa kokeilemessa, josko siellä on oikeastikin sellainen Keski-Maa -fiilis, kuin minkä leffoista saa. (:
Otsikko: Vs: J. R. R. Tolkien
Kirjoitti: Eririn - 09.03.2015 14:57:08
Uusi-Seelanti on kyllä niin täydellinen paikka Keski-Maalle, että varmaan sen täydellisempää ei olisi löydetty mistään, vaikka sitä olisi metsästetty useampia vuosiakin. Ne maisemat ovat jotain niin sydämen pysäyttäviä, että ihmettelen, miten mä hengitän vielä, kun olen kuolannut niiden perään jo 13 vuotta. Pitäisi tässä vielä joku päivä saada tarpeeksi rahaa kasattua, että pääsisi käymään itsekin Uudessa-Seelannissa kokeilemessa, josko siellä on oikeastikin sellainen Keski-Maa -fiilis, kuin minkä leffoista saa. (:
Älä muuta virka! Mulle iskä on jo itse asiassa luvannut, että jos pääsen yliopistoon nyt vihdoin ja viimein, se auttaa mua kustantamaan reissun Uuteen-Seelantiin. Aloin itkeä kun se lupasi sen. Itsekin olen niitä maisemia kuolannut jo ainakin seitsemän, kohta varmaan kahdeksan vuotta, eikä kyllä täydellisempää Keski-Maata löydy vaikka etsisi sata vuotta.

Tuosta tuli kyllä ohimennen mieleen, että kävin viime kesänä Suomenlinnassa ja ne tunnelit Kuninkaanmiekan eteläkärjessä toi ihan mieleen Ereborin käytävät xD että Suomella on nyt oma Erebor jos multa kysytään ^_^ vois ihan hyvin vetää hobitti/kääpiöviitan ylle (äiti teki penkkareita varten^^) ja mennä sinne heilumaan ja imitoimaan kääpiöitä, varsinkin Thorinia. Multa menee jo jotkut replat aika hyvin. Fili sujuu vielä paremmin, mutta Thorinia on törkeän hauskaa imitoida^^
Otsikko: Vs: J. R. R. Tolkien
Kirjoitti: Ingrid - 09.03.2015 17:02:34
minusta on tosi hienoa nähdä ruudulla nainen, joka toimii varsin miesvaltaisella alalla ja tekee duuninsa hyvin mutta on samalla myös feminiininen ja lempeä. Liian usein elokuvissa miesvaltaisilla aloilla toimivat naiset ovat hemmetin miesmäisiä. En sano, että siinä on mitään pahaa, mutta sitä vain tapahtuu liian usein. Ja siksi Tauriel on mun mielestä tärkeä hahmo siinä missä vaikkapa Éowyn.
Enhän minäkään ole mitenkään moittinut Lillyn näyttelijäsuoritusta! Hän on taitava näyttelijä ja vetää roolinsa hyvin myös Hobitissa, mutta nyt puhutaankin hahmosta, joka ei esiinny itse kirjassa mutta on kuitenkin lisätty elokuvaan. Tai no, eihän siinä Hobitti -kirjassa kaikkia Synkmetsässä asustelevia suippokorvia nimiltä listatakaan, joten mistäs sitä tietää, vaikka Tolkienin ajatuksia ko. punatukka olisikin siellä hyppinyt! Itse hahmossa ei ole mitään vikaa (kuten joku jo sanoikin, Tauriel on suunniteltu huolellisesti nimeään myöten), mutta se, miten hän vaikuttaa elokuvan kulkuun ja vie aikaa muilta mielestäni tärkeämmiltä hahmoilta ei ole mieleeni. Mutta niin, kyllä minä ainakin jaksaisin katsoa Hobitti -elokuvia ilman yhtäkään naista, jaksoinhan lukea kirjankin enkä pistänyt edes suuremmin merkille että Galadriel oli ainoa merkittävä naishahmo. Éowyn on kuitenkin mainittavassa roolissa myös kirjoissa, joten totta kai hän esiintyy valkokankaallakin.

Eririn Vautsi, tuo antaa varmasti motivaatiota pääsykokeisiin lukemiseen. ;)

Kenestä Tolkienin luomasta hahmosta pidätte eniten ja miksi?
Otsikko: Vs: J. R. R. Tolkien
Kirjoitti: LillaMyy - 09.03.2015 17:19:24
Mutta niin, kyllä minä ainakin jaksaisin katsoa Hobitti -elokuvia ilman yhtäkään naista, jaksoinhan lukea kirjankin enkä pistänyt edes suuremmin merkille että Galadriel oli ainoa merkittävä naishahmo.
Itse asiassa, jos nyt ollaan aivan tarkkoja, niin Galadrielkaan ei esiinny Hobitti-kirjassa. Hobitissa ainoat haltiat ovat joko Rivendellin tai Synkmetsän haltioita, ja näistäkin vain Elrondille annetaan nimi (Thranduil on Haltiakuningas).

Kenestä Tolkienin luomasta hahmosta pidätte eniten ja miksi?
Tähän on toisaalta erittäin yksinkertaista, mutta toisaalta sitten taas erittäin vaikeaa vastata. Omalla tavallani pidän eniten Legolasista, koska tämä on kuvattu kirjassa niin hyvin tavallaan ikivanhaksi, mutta tavallaan iättömäksi. Viittaan siis lähinnä siihen, että koko Legolaksen olemuksesta huomaa, että tämä on koko saattueen (Gandalfia lukuun ottamatta) vanhin, mutta sitä ei kuitenkaan mitenkään korosteta matkan aikana, eikä mikään haltian ulkoisessa olemuksessa osoita sitä. Tuo paremman sanan puutteessa haltioiden mystisyys kiehtoo minua, ja Legolas nyt vain on noussut näistä kaikista haltioista siihen tärkeimpään osaan omassa päässäni. Eikä Orlando Bloomin näyttelijäsuoritus tietysti ole mitenkään lieventänyt Legolaksen suosikkistatusta tässä päässä... :'D

Sitten taas leffojen takia Aragorn on pakko nostaa tapetille, koska Viggo Mortensen *kuolaa*! Hobiteista erityisesti Sam ansaitsee erityismaininnan, koska tämä tuntuu jäävän aina kaikkien muiden varjoon, vaikka ilman Samia koko Sormuksen tuhoamisurakasta ei olisi tullut yhtään mitään.

Sitten taas, jos otetaan laskuun Hobitti, niin kirjan puolelta itselläni ei ole suosikkeja. Jos taas ajatellaan leffaa, niin Kíli ja Thorin nousivat aika nopeasti suosikkihahmoikseni osaksi näyttelijävalintojen takia. (Miten niin tuppaan suosia näitä vähän pidemmällä sängellä varustettuja tapauksia?)

Nostan kuitenkin ultimaattiseksi suosikikseni Legolaksen, koska tämä on aina ollut (ja tulee varmaan aina olemaankin) suosikkini Tolkienin luomista hahmoista edellä mainituista syistä.
Otsikko: Vs: J. R. R. Tolkien
Kirjoitti: Willy - 09.03.2015 17:24:19
Kaikista fandomeista ja ylipäänsä rakastamistani asioista Hobitti ja Sormusten herra ovat ne suurimmat vaikuttajat ja rakkauden kohteet. Ensimmäisen kerran pääsin tutustumaan noihin Sormuksen ritarit -elokuvan myötä, kun katsottiin tuo koulussa keväällä 2002 ja se olikin menoa sitten. Isältä löytyi koko Taru yksissä kansissa, joten "lainasin" sen enkä sitten koskaan palauttanut... Kahta seuraavaa elokuvaa tulikin sitten odoteltua mitä suurin into pyllyssä ja myös Tolkienin muuhun tuotantoon aloin pikku hiljaa tutustua, vaikka luettavaa on edelleen eikä mikään mennyt Sormusten herran edelle. Tolkienin tyyli ja tekstistä paistava intohimo ovat kuitenkin jotain, mikä on vaikuttanut muhun itseeni kirjoittana. Vaikka tyylini ei todellakaan ole verrattavissa Tolkienin tyyliin, on se toiminut innoittajana ja inspiraattorina. Hassua kyllä, en ole oikein itse kunnostautunut kirjoittamaan ficcejä Tolkienin maailmasta ja hahmoista. Jotenkin aina kun sitä on yrittänyt, ei ole saanut mitenkään vangittua sitä oikeaa fiilistä, jonka haluaisi tekstiin saada. Ne vähäisetkin räpellykset mitä olen kirjoittanut (julkaisemattomia), on enemmänkin fanfictionia leffoista kuin kirjoista.

Nuo edellä mainitut ruman kauniit kannet! Ah ja voih, kelpaisi. Pyörittelin niitä käsissäni viime syksynä Helsingin kirjamessuilla, mutta ne saivat jäädä paikalleen koska hintaa oli kappaleelta jotain 50 euroa tai jotain sinne suuntaan. Jonain päivänä haluan kuitenkin ehdottomasti Alan Leen kuvittaman versiot Tarusta ja Hobitista. Kirjoja kaupassa selailtuani oli hyvin vaikeaa laskea ne takaisin hyllyyn, mutta vielä joskus...

En tiedä onko vähän outoa vai ei, mutta mulla ole koskaan ollut erityistä sidettä haltioihin siinä missä monella muulla tuntuu ainakkin jossain vaiheessa olleen. Siinä missä kaveri vietti nuorempana aikaansa metsissä leikkimässä haltiaa, mä olen aina kokenut itseni enemmän hobitiksi. Hyvä ruoka ja juoma yhdistettynä rentoon elämänasenteeseen on just oikeat prioriteetit elämälle!

Koska Sormusten herra -leffat tekivät aikoinaan niin lähtemättömän vaikutuksen, odotin sitten tietysti Hobitteja kuin kuuta nousevaa. Mua ei oikeastaan haittaa lainkaan, että elokuvia tuli kolme vaikka jotain Alfrid -säätöä vikassa leffassa olisi voinut korvata niillä jutuilla, joita oli kirjassa. Tosin mä olen vakaasti sitä mieltä, ettei kirjoja ja leffoja saa lähteä rinnastamaan liikaa koska leffat on vain omia tulkintojaan kirjasta ja mulle on täydellisen okei, että leffaa muokataan suuntaan tai toiseen kunhan tarinan pääpuitteet on kohdillaan. Materiaalia oli kuitenkin sen verran, että kahdesta leffasta olisi tullut jäätävän pitkiä ja kuulemma leffateatterin ei mielellään pyöritä yltiöpitkiä leffoja koska vaikka sali olisi miten täynnä tulee siinä tappiota, koska samassa ajassa saisi rahat parista lyhyemmästä pätkästä. Tauriel puolestaan on sellainen hahmo, joka ei henkilökohtaisesti kosketa mua juurikaan, mutta ei tuo häiritsekään vaikka toki olisin pystynyt katsomaan leffat läpi ilman Taurieliakin. Kuitenkin, vaikka Tauriel ei ole osa Hobitti -kirjaa niin leffaa kyllä ja kuten sanottu, Jacksonin leffat ovat vain yksi tulkinta kirjoista.

Filin ja Kilin kuolemat puolestaan... No, kyllä mäkin olisin suonut heidän kuolevan puolustaessaan Thorinia, mutta no... Filin kuolema silti oli musta jollain karulla tavalla parempi (tai pahempi...), just toi, että Fili väittää hallitsevansa tilanteen ja lähettää pikkuveljensä muualle tilanteessa, jonka tietää varmasti päätyvän huonosti (you got this... yeah, sure...). Ja se miten viimeisillä elinsekunneillaan Fili vain yrittää saada Thorinin ja muut häipymään paikalta ääää! Ainoa mistä olin katkera on se, ettei kukaan jäänyt nyyhkyttämään Filin luo siinä missä Kilillä oli Tauriel ja Thorinilla Bilbo. Kilin kuolema oli vähän sellainen, että siinä vaiheessa on edelleen niin järkyttynyt Filin kohtalosta, että Kili vain menee sillain "oho, se kuoli". Thorinin kuolema puolestaan on niin sulaa kidutusta, että pelkkä ajatuskin herättää halun käpertyä nurkkaan ulisemaan.

Se mikä mua eniten vikassa leffassa häiritsee on se, että koko arkkikivi vain katoaa. Se on kuitenkin yksi leffan tärkeimmistä vaikuttajista, mutta sen jälkeen kun Thranduil ja Bard on käynyt vähän Ereborin porteilla heilumassa sen kanssa ja olleet että "kattokaa mitä meillä on" se vain... unohdetaan. Epäselväksi jätetään myös saiko Thranduil ne helyt mitä janosi ja saiko Järvikaupungin porukat massia saadakseen elämänsä takaisin jaloilleen. Toki kirjan lukeneena osaa täydentää tällaiset pienet aukot, mutta silti pisti hieman huvittamaan. Mulla ja kaverilla onkin tästä pikku asioiden unohtelusta pienimuotoinen vitsi, että Jackson tarkoituksella päätti ihan faneja kiusatakseen pihdata jokusta olennaista, mutta jännästi unohtunutta seikkaa extended editioniin. Että juu... täällä myös yksi, joka odottaa pääsevänsä maratoonaamaan pidennetyt versiot.

Ja koska Uusi-Seelanti on nyt vedetty keskusteluu mukaan niin pakko nyt lesoilla, että meiksi vietti tuolla aikaa marraskuun lopulta tammikuun loppuun ja... voi äiti. Takaisin reissulta rämysin vasta eilen illalla, mutta tuossa välissä tuli oltua myös Jenkkilässä mistä ei sen enempää. Mutta jos koskaan rahatilanne antaa luvan lähteä Uuteen-Seelantiin niin menkää! Oon edelleen sen verran sekaisin ja shokissa Suomeen paluussa, etten osaa nyt tehdä mitään kattavaa yhteenvetoa, mutta maa on ihan mieletön ja jokainen maisema hengittää Keski-Maata. Hobbiton ehkä ihanin paikka mitä maa päällään kantaa ja Green Dragonista saa ihanaa pikkupurtavaa ja juomista, eikä hinnatkaan sielä ole niin järjettömiä mitä voisi tuollaiselta turistikohteelta odottaa vaikken enää tarkkaan muista, koska siellä tuli käytyä jo joulukuun alussa. Ja Wellington on elokuvien fanien luvattu kaupunki! Weta Workshop tour on ihan mahtava, mutta tuonnekin saa helposti katoamaan tukun rahaa jos ei omista minkäänlaista itsehillintää. Me kaverin kanssa oltiin katsomassa BotFA tuolla Wellingtonin ensi-illassa ja vaikkei siellä mitään erityistä karkelointia ollutkaan niin se oli silti unohtumaton kokemus. Lisäksi on ihanaa, että faneille oli järjestetty myös ilmaista tekemistä kuten Custome trail, joka tarkoitti sitä, että leffoissa käytettyjä puvustuksia lasikoppeihin aseteltuna oli ripoteltu ympäri Wellingtonia erinäisiin hotelleihin, museoihin ja kahviloihin. Ja koska Wellington ei mikään huisin iso kaupunki ole, pystyi noita paikkoja koluamaan pääsääntöisesti jalkaisin, ainoastaan pariin paikkaan päästäkseen piti ottaa bussi alle. Sisäänpääsy kuitenkin oli ilmaista joka paikkaan, myös tuonne museoon mikä on iso plussa! Suurin osa noista asusteista oli myös helposti löydettävissä ko. paikasta jokusta poikkeusta lukuun ottamatta. Hotelleissa esimerkiksi nuo olivat pääsääntöisesti heti aulassa, mutta oli myös se ikimuistoinen tapaus kun metsästettiin Bardin asua joka oli jossain uber hienossa hotellissa jossain näköalabaarissa... Piti kysyä hotellin respasta, että missä tuo asu tarkalleen on ja onko ihan okei, että käydään kuolaamassa sitä.  :D

Matka imi meiksin täysin kuiviin, mutta silti kunhan tästä saan itseni työelämään takaisin alan säästää rahaa, että pääsen takaisin Uuteen-Seelantiin tavalla tai toisella. Vaikka kaksi kuukautta tuolla olikin, ei mitenkään ehtinyt kaikkea näkemään ja esimerkiksi Hobbitoniin on pakko päästä uudelleen! Enkuntaito koheni tuolla reissussa kyllä, mutta se on vielä puolitiessä joten tarkoitus olisi alkaa petrata kielitaitoa vielä lisää ja lähteä Work and Holiday -viisumin kera sitten joku päivä... Ehkä joku on tarpeeksi sekaisin, että palkkaisi meitsin pysyvästi ja voisin vaan jäädä asumaan Uuteen-Seelantiin.  ;D Wetan kaupassa oli yksi onnellinen suomalainen työntekijä, joka on mun kadehtimien ihmisten kärkikastissa.

Tämä aihe on sellainen josta olisi ihan hirveästi jaariteltavaa, mutten nyt mitenkään saa kaikkea mieleen kerralla... Uh, palailen asiaa kun saan ajatukseni ojennukseen.
Otsikko: Vs: J. R. R. Tolkien
Kirjoitti: Ingrid - 09.03.2015 18:46:08
Minullekin Legolas on varmaan muodostunut lempparihahmoksi, pitkälti samoista syistä kuin LillaMyyllekin. Kaikki teoksissa esiintyvät haltiat ovat omalla tavallaan kiehtovia ja toisaalta myös niin erilaisia keskenään, että jo heidänkin joukostaan on ollut vaikeaa päättää sitä, joka olisi ylitse muiden. Legolas kuitenkin hurmasi rauhallisuudellaan ja viisaudellaan mutta kuitenkin nuorella sydämellään. Ja ylipäätään se, että hän voi astella lumella kevyesti kuin keijukainen muiden upotessa umpihankeen on mielestäni ihan fine. :D Puhumattakaan Meren laulusta (tai miten se nyt onkaan suomennettu kirjoissa), joka on niin koskettava. Legolasin vastapainoksi voisin mainita myös Gimlin kääpiömäisine asenteineen ja kärkkäine kommentteineen, ja ylipäätään noiden kahden välille kehittyvä ystävyys on yksi lemppariasioistani koko trilogiassa.

Myös Aragorn kiehtoo omalla tavallaan númenorilaisine sukujuurineen, mutta eipä tosiaan Mortensenin (kuten ei herra Bloominkaan) ulkonäössäkään ole valittamista kun valkokankaalle mennään! Arwen on myös todella kaunis.

Hobitti -kirjoissa Beorn kiehtoi mua kaikista eniten ja olin ihan hirveän tyytyväinen siihen, miten ko. hahmo oli toteutettu elokuvassa. Tykkäsin kovin. Minäkin varmaan lähden Thorin-Fili-Kili -linjalle mitä tulee näyttelijävalintoihin, vaikka oikeastaan koko cast on mielestäni erittäin onnistunut. Thorinin (Armitagen) ääni saa väistämättä kylmät väreet iholleni ja sitten taas toisaalta pidän hänen jääräpäisestä luonteestaan ja siitä, miten periksiantamaton ja sisukas hän on. James Nesbitt Bofurina ansaitsee myös oman mainintansa, sillä herra on niin... no, bofurmainen, kuin vain saattaa olla, ja jos totta puhutaan niin henkilökohtaisesti varmaan samaistun kääpiöistä eniten juuri tähän iloiseen, huolettomaan ja höpsöön lakkiveikkoon.

Bilbo ja hobitit noin yleensäkin saavat aina hymyn huulille, he ovat oikeaa hyvän mielen kansaa! Jotenkin aina tulee tosi kotoisa fiilis, kun pääsee nojatuolimatkalle Kontuun ja sitä miltei toivoisi, että voisi itse liittyä ilakoivaan joukkoon. Hobittien viattomuus, hupsuus ja positiivinen asenne tuovat jopa aavistuksen synkkiin ja mystisiin kirjoihin väriä, lämpöä ja rauhallisuutta.

Itse asiassa, jos nyt ollaan aivan tarkkoja, niin Galadrielkaan ei esiinny Hobitti-kirjassa. Hobitissa ainoat haltiat ovat joko Rivendellin tai Synkmetsän haltioita, ja näistäkin vain Elrondille annetaan nimi (Thranduil on Haltiakuningas).
Niinpä muuten taitaakin olla - my bad! Tuudittauduin ihan siihen ajatukseen, että Galadriel olisi mainittu ja esitelty Elrondin anoppina ja Arwenin isoäitinä, mutta eipäs se niin sitten ollutkaan. Valkoinen Neuvostohan ei muistaakseni (en ole päässyt kirjassa vielä Rivendelliin asti) myöskään kokoontunut kirjassa vaan Jackson lisäsi ko. kohtauksen elokuvaan ylimääräisenä (tai no mistäs sitä tietää, kyllähän Valkoinen Neuvosto Hobitin aikoihin kokoontui, mutta siitä ei kai ole mainintaa että missä ja milloin tarkalleen).

Lainaus
Se mikä mua eniten vikassa leffassa häiritsee on se, että koko arkkikivi vain katoaa. Se on kuitenkin yksi leffan tärkeimmistä vaikuttajista, mutta sen jälkeen kun Thranduil ja Bard on käynyt vähän Ereborin porteilla heilumassa sen kanssa ja olleet että "kattokaa mitä meillä on" se vain... unohdetaan.
Siis tämä oli yksi juttu jonka unohdin jo aiemmassa viestissäni sanoa! Kirjassa Thorin haudataan arkkikivi mukanaan, mutta elokuvissa se tosiaan vain jää jonnekin, vaikka sitähän tässä ollaan koko ajan lähdetty hakemaan takaisin ja Bilbokin lähetetty sitä lohikäärmeeltä hakemaan. Bilbo tosiaan antoi kiven pois, mutta sitten se vaan unohtui. Toivon todella, että extended versionissa tähänkin tulee joku selvyys ja voi luoja, mun täytyy varata nessupaketti viereen jos ylimääräisistä kohtauksista löytyy hautajaiset. Filin ja Kilin kuolemaa voisin myös kommentoida vielä sen verran, että sinänsä joo oli positiivinen ylläri etteivät pojat vain löytyneet jostain kuolleena, mutta pilkkua viilatakseni olisin halunnut nähdä kohtauksen, jossa he taistelevat Thorinin rinnalla ja puolustavat tätä viimeiseen hengenvetoon.

PS. Willy Uuden-Seelannin reissusi kuulostaa ihan uskomattomalta, minä ainakin luin kokemuksiasi täältä ruudun takaa naama kateudesta vihreänä. :)
Otsikko: Vs: J. R. R. Tolkien
Kirjoitti: LillaMyy - 09.03.2015 19:17:21
Itse asiassa, jos nyt ollaan aivan tarkkoja, niin Galadrielkaan ei esiinny Hobitti-kirjassa. Hobitissa ainoat haltiat ovat joko Rivendellin tai Synkmetsän haltioita, ja näistäkin vain Elrondille annetaan nimi (Thranduil on Haltiakuningas).
Niinpä muuten taitaakin olla - my bad! Tuudittauduin ihan siihen ajatukseen, että Galadriel olisi mainittu ja esitelty Elrondin anoppina ja Arwenin isoäitinä, mutta eipäs se niin sitten ollutkaan. Valkoinen Neuvostohan ei muistaakseni (en ole päässyt kirjassa vielä Rivendelliin asti) myöskään kokoontunut kirjassa vaan Jackson lisäsi ko. kohtauksen elokuvaan ylimääräisenä (tai no mistäs sitä tietää, kyllähän Valkoinen Neuvosto Hobitin aikoihin kokoontui, mutta siitä ei kai ole mainintaa että missä ja milloin tarkalleen).
Juu, ei ole mainittu tosiaan Galadrielia, eli Valkoisen neuvoston kokoontuminen on Jacksonin lisäys. Se tosiaan tapahtuu joskus Hobitin tapahtumien aikaan, mutta mitään sen tarkempaa ei tuosta tiedetä. Tarkistin tässä samalla muuten LotR:in aikajanaa ja kirjassa mainitaan tuosta Valkoisen neuvoston kokoontumisesta vain se, että se tapahtui samana vuonna kuin kääpiöiden Ereborin retki. Ei mitään sen enempää.

Lainaus
Se mikä mua eniten vikassa leffassa häiritsee on se, että koko arkkikivi vain katoaa. Se on kuitenkin yksi leffan tärkeimmistä vaikuttajista, mutta sen jälkeen kun Thranduil ja Bard on käynyt vähän Ereborin porteilla heilumassa sen kanssa ja olleet että "kattokaa mitä meillä on" se vain... unohdetaan.
Siis tämä oli yksi juttu jonka unohdin jo aiemmassa viestissäni sanoa! Kirjassa Thorin haudataan arkkikivi mukanaan, mutta elokuvissa se tosiaan vain jää jonnekin, vaikka sitähän tässä ollaan koko ajan lähdetty hakemaan takaisin ja Bilbokin lähetetty sitä lohikäärmeeltä hakemaan. Bilbo tosiaan antoi kiven pois, mutta sitten se vaan unohtui. Toivon todella, että extended versionissa tähänkin tulee joku selvyys ja voi luoja, mun täytyy varata nessupaketti viereen jos ylimääräisistä kohtauksista löytyy hautajaiset. Filin ja Kilin kuolemaa voisin myös kommentoida vielä sen verran, että sinänsä joo oli positiivinen ylläri etteivät pojat vain löytyneet jostain kuolleena, mutta pilkkua viilatakseni olisin halunnut nähdä kohtauksen, jossa he taistelevat Thorinin rinnalla ja puolustavat tätä viimeiseen hengenvetoon.
En muista mistä, mutta jostain olen lukenut, että pidennetyllä tulee olemaan nuo hautajaiset. Samoin niiden ihmeotusten (mm. Dainin sotapossu ja Thorinin, Fílin, Kílin ja Dwalinin ratsut) saavat lisäselitystä pidennetyllä. En kyllä yhtään osaa sanoa, että miten noita olentoja aiotaan selittää tai mitään, mutta toivottavasti sen jälkeen en enää ole aivan täydellisen kujalla, että mistä ihmeestä ne otukset on oikein revitty sinne. Lisäksi kursivoin tuolta Luellan viestistä tuon yhden kohdan, koska se on juurikin sitä, mitä itsekin olisin toivonut Fílin ja Kílin loppujen suhteen.
Otsikko: Vs: J. R. R. Tolkien
Kirjoitti: Willy - 09.03.2015 21:13:54
Muistaakseni ainakin tumblrissa on pyörinyt kuva tuosta poistetusta hautajaiskohtauksesta, mutta en sitten tiedä mistä se on alunalkaen revitty nettiin vaeltelemaan. Trailereissa on myös aika paljon repliikkejä ja pätkiä (joskaan ei noin olennaisia juttuja) joita ei teatteriversiossa ollut lainkaan eli luultavasti nuokin on viimeisiä editointeja tehdessä jätetty pidennettyä versiota varten.

Edellä kysyttiin myös lempihahmoa ja hmm... Tämäpäs on kinkkinen kysymys, koska mulla ei ole oikein selkeää suosikkia. Monissa hahmoissa on piirteitä joista pidän ja mieltymykseni joihinkin hahmoihin vaihtelee sen perusteella puhutaanko leffasta vai kirjasta. Éowynista tykkään kovasti koska girlpower ja silleen. Lisäksi Éowynin naiseudessa vaikuttaa se, ettei tämä ole (toisin kuin muu Keski-Maan vahvat naishahmot) haltia vaan ihminen, jolloin tämä tuntuu samaistuttavammalta. Merri ja Pippin tietysti ihastuttavat hurmaavalla veijarimaisuudellaan, kuten aikaisemmin mainitsin olen itsekin aikamoinen hobittipersoona, joskin ehkäpä löytyy myös sitä Tukien seikkailumieltä.  :D

Hobitti -leffojen perusteella pitää nostaa esille myös Fili, vaikka tuolla onkin huomattavasti vähemmän ruutuaikaa kuin vaikkapa veljellään Kilillä. Varmasti Dean O'Gormanin tulkinta hahmosta (ja ne viikset) vaikuttavat asiaan, mutta se minkä kuvan olen Filistä saanut on rakastettava persoona, joka oikeasti kantaa huolta toisista ja on jollain tapaa paljon maanläheisempi ja vähemmän ahne mitä kääpiöt yleensä. Smaugin lopussa esimerkiksi kohtaus, jossa Fili käskee Bardia muksuineen häipymään ennen kuin Smaug saapuu ja kaikki se miten Fili lähetti Kilin muualle ja yritti saada Thorinin häipymään ennen kuin meni itse kuolemaan. Vaikeaa nyt kuvata onnistuneesti enkä tiedä onko tämä visio hahmosta vain mun päässä, mutta kaikkiaan tämä tulkinta saa meitsin rakastamaan hahmoa ihan älyttömästi.

LillaMyy tuolla edellä mainitsikin, miten Sam tuppaa jäämään toisten hobittien varjoon vaikka ansaitsee kunniaa huomattavasti enemmän. Kuten sanottu, sormuksen tuhoamisesta ei olisi ilman Samia tullut yhtikäs mitään. Kuulin tässä hiljattain myös teorian, jonka perusteella Samia voisi pitää koko trilogian suurimpana sankarina ja voin ainakin osittain allekirjoittaa tän väitteen. Sam on todella helppo hahmo lukijalle samaistua ja tämä pysyy lujana viimeiseen asti, siinä missä Frodo lopulta epäonnistuu vastustamaan sormusta eikä ole kykenevä tuhoamaan sitä omin voimin. Lisäksi tällaisen perinteiselle tarinankerronnalle ominaisesti Sam myös saa naisensa tarinan päätteeksi, mikä tukee tällaista kliseistä 'tarinan sankari' -teoriaa.  ;D Toki Aragornkin saa naisen ja tekee suuria tekoja, mutta tämä on kuitenkin jo tarinan alussa niin paljon enemmän elämänkokemusta kuin Konnussa puutarhurina toimineella Samilla, ettei Aragornin kehitys hahmona ole niin suurta kuin Samilla jolle jo lähtö Konnusta oli iso askel.

Ja erityismaininta Klonkulle myös. Ilman Klonkkua koko Keski-Maa olisi ollut niinikään tuhoon tuomittu.
Otsikko: Vs: J. R. R. Tolkien
Kirjoitti: Gil Galad - 11.03.2015 01:01:55
Mä tutustuin Tolkieniin kliseisesti sen jälkeen kun olin nähnyt Sormuksen ritarit elokuvissa. Luin Sormusten herran heti elokuvan jälkeen. Muita kirjoja mitä oon Tolkienilta lukenut on Hobitti, Silmarillion, Keskeneräisten tarujen kirja, Húrinin lasten tarina, Roverandom, Seppä ja Satumaa, Kirjeitä joulupukilta, Satuja kirja, yksi HoME  nro. 5 (History of Midle Earth), Bilbon viimeinen laulu ja Tom Bombadilin seikkailut. Mulla on tosta Sormusten herrasta kirjasta se ruskehtava yhteisnide.

Mä oon pelannu ite ps3:lla noita Lego Lotria ja Hobittia mitkä ovat olleet ihan miellyttäviä peli kokemuksia ja plussana elokuvien ääniraita. Eli väli animaatiot ja hahmojen ähinät ja puhinat on otettu leffoista. Osa noista väli animaatioista aiheuttaa räkätys kohtauksia koska jos on tarkkana huomaa eri juttuja mitä pelin tekijät on lisäilleet sinne. Ensimmäisenä tulee mieleen Hobitissa esiintyvä sika mikä ilmestyy lähes kaikkiin väli animaatio juttuihin ja Helmin syvänteen taistelukohdassa Jacksonin cameon heittämä Oscar pysti.

Elokuvat olivat kaikki ihan okei tasosia sovituksia. Tauriel on mulle sellanen hahmo etten tiedä miten siihen suhtautua, toisaalta käsikirjottajien väkisin vääntämä kolmio draama tuntu ontuvalta mutta toisaalta oli kiva saada elokuvaan joku nais hahmo joka pysty pitämään puoliaan.
Otsikko: Vs: J. R. R. Tolkien
Kirjoitti: Eririn - 11.03.2015 06:27:37
Kenestä Tolkienin luomasta hahmosta pidätte eniten ja miksi?

Ei oo vaikeampaa kysymystä olemassa xD Okei, Fili on mun ykkössuosikki, mutta hänen hahmonsa on, let's face it, enemmän PJ:n, Fran Walshin ja Philippa Boyensin luoma kuin Tolkienin, koska Thorinia lukuun ottamatta kaikki kääpiöt Hobitti-kirjassa oli lähinnä vain lista hauskoja nimiä + pari ylimääräistä yksityiskohtaa joidenkin kohdalla. Mutta joo, Fili on mun kulta <3 voisin puhua siitä vaikka koko yön ja kehua sitä maasta taivaisiin.

Tolkienin tarkemmin kuvaamista hahmoista suosikkini on varmaan Gimli, on ollut jo iät kaiket (rakastan kääpiöitä^^). Mutta pidän oikeastaan kaikista hyviksistä. Boromir on mulle julmetun tärkeä hahmo ja suunnittelen jatkuvasti ficciä, jossa hän jää henkiin ja auttaa etsimään Merrin ja Pippinin ja pitää Faramirin puolia ja näin. Sitten on tietty kaikki hobitit <3 rakkaita pikkuisia kaikki. Ja Legolas ja Aragorn, ja Faramir, Éowyn, Arwen, Galadriel, Elrond, Gandalf, Haldir (!!!) äää ihan kaikki! Klonkustakin pidän, vaikka aina välillä se vie mun hermot tyystin. Inhokkeja ovat oikeastaan vain Denethor ja Kärmekieli. Sarumania en jostain syystä osaa inhota, lieneekö syynä Christopher Leen uskomaton esitys hahmona.

Hobitin hahmoista kaikki ovat oikeastaan tosi rakkaita. *kietoo kätensä kaikkien ympärille* They're my babies!! Thorin on Filin ohella se hahmo, josta voisin puhua vaikka miten pitkään, olettaen etten ala jossain vaiheessa itkeä. Thorin ansaitsi niin paljon parempaa, for real. Sitten on ihan kaikki muut kääpiöt, rakastettavia tyyppejä kaikki. Joskus kirjoitan vielä yksityiskohtaisen ficin jokaisesta - toivottavasti. Kaikista löytyy leffojen antamien yksityiskohtien ansiosta niin paljon kerrottavaa! Pitää erityisesti nyt tässä vaiheessa mainita Kili (my brave baby <3), Dwalin, Bofur ja Dáin. Dáin erityisesti on ollut jo pitkään mun suosikkeja ja leffa sai mut vaan rakastumaan syvemmin. ("I have a wee proposition if you don't mind lending me yer time. Would you... JUST SOD OFF?!" <- ihana) Tauriel on myös mun rakas (ellette ole jo sitä tajunneet lol), samoin Bard ja hänen lapsensa <3 Thrandystakin pidän, vaikka samalla jos saan tilaisuuden tehdä hänestä pilaa niin hyödynnän sen xD Itse asiassa nyt kun mietin, niin inhoan vain Azogia, Bolgia ja Alfridia (sitä Järvikaupungin isännän niljaista apuria, joka sai vikassa leffassa aivan liikaa ruutuaikaa).

Okei, ja hobitteja pitää kehua oikeastaan ihan erikseen. Kaikki viisi päähobittia ovat niin rohkeita ja epäitsekkäitä ja upeita ettei tosikaan <3 Bilbosta pidän varmaan eniten, mutta vain pikkuisen enemmän kuin Frodosta, Samista, Merristä ja Pippinistä. Ne on kaikki ihania <3 Samista pitää sanoa samaa kuin mitä Willy sanoikin jo. Aivan hemmetin huima hahmokehitys!
Otsikko: Vs: J. R. R. Tolkien
Kirjoitti: LillaMyy - 11.03.2015 07:58:39
Inhokkeja ovat oikeastaan vain Denethor ja Kärmekieli. Sarumania en jostain syystä osaa inhota, lieneekö syynä Christopher Leen uskomaton esitys hahmona.
--
Itse asiassa nyt kun mietin, niin inhoan vain Azogia, Bolgia ja Alfridia (sitä Järvikaupungin isännän niljaista apuria, joka sai vikassa leffassa aivan liikaa ruutuaikaa).
Näissä molemmissa kohdissa selityksenä voisi olla se, että näiltä inhoamiltasi henkilöiltä puuttuu ainakin omasta mielestäni selkeät motiivit teoilleen. Saruman puolestaan on ehkä vähän ymmärrettävämpi pahiksena, koska tämä nyt vain sattui jäämään Sauronin ansaan ja häneen iski myös Sormuksen himo, joka kääntää melkein jokaisesta kamalan pahiksen aka häneltä löytyy motiivi teoilleen. Denethor taasen on vain ilkeä vanha papparainen, jonka Boromirin suosimista Faramirin ylitse ei perustella millään muulla kuin rakkaudella, mutta mun mielestäni tämä on aika ontuva selitys. Kärmekieli on myös hyvin epämääräinen hahmo motiiviensa kanssa. Tokihan Saruman varmasti lupasi hänelle varmaan jo melkein tähdet taivaaltakin, mutta riittääkö tämä oman maansa pettämiseen? Ei välttämättä. Hobitissa sitten taas Azogin ja Bolgin kääpiöiden viha ei ole läheskään yhtä loogista kuin se oli kirjassa, koska kirjassa Bolg vihasi kääpiöitä, koska nämä (Dain!) olivat tappaneet hänen isänsä. Leffassa taasen mä en näe mitään loogista selitystä sille, minkä takia Azog jo heti alussa haluaa tuhota kaikki kääpiöt; Azanulbizarin taistelun jälkeen hänelle kyllä tulee puolittainen motiivi kostaa Thorinille kätensä menetys, mutta miksi hän jo ennen sitä inhosi kaikkia kääpiöitä? Alfrid taasen on vikassa leffassa ehkä enemmän sitä comic relief-puolta, mikä selittää hänen ruutuaikansa. Ryan Gagen tulkinta hänestä oli kyllä jotain todella hienoa, mutta ymmärrän täydellisesti tuon, että hänellä oli liikaa ruutuaikaa, koska suuren osan siitä olisi voinut käyttää paremminkin. Plus pahis-Alfridin kullan- ja vallanhimo selittää ehkä osan tämän tekosista, mutta tuskin kuitenkaan ihan kaikkea, joten peräänkuulutan jälleen niitä motiiveja. Kaikista näistä pahiksista olisi saatu paljon toimivampia, jos heille olisi vain jaksettu keksiä loogiset perustelut sille pahuudelle, koska "everything happens for a reason".
Otsikko: Vs: J. R. R. Tolkien
Kirjoitti: Beatrix Bones - 11.03.2015 13:50:38
Täällä on myös yksi, joka rakastaa TSH:ta! Mä tutustuin Gil Galadin tavoin tuohon trilogiaan ensin elokuvien kautta joskus kymmenen vuotta sitten, ja kirjat tuli luettua vasta lukiossa, mutta siitäkin on jo joitain vuosia. Kirjoja en vieläkään omista, mutta on ollut jo pidempään suunnitelmissa kahmia ne jossain vaiheessa itselleni - vaikein päätettävä asia tässä mun kohdalla on se, että ostanko ne englanniksi vai suomeksi, koska esim. Hobitti on mulla englanninkielisenä, joten olisi tavallaan loogista, että nekin sitten löytäisivät tiensä kirjahyllyyni englanninkielisinä.

Nimenomaan Taru sormusten herrasta -elokuvat ovat lähellä sydäntä ja ne kuuluvat ehdottomiin suosikkeihini Armageddonin ja Titanicin lisäksi, joita jaksaa katsoa kerta toisensa jälkeen kyllästymättä (ai miten niin tykkään "vanhemmista" elokuvista). Trilogiassa mua viehättää erityisesti se, kuinka hyvin tarina vetää sisäänsä ja se on tietyllä tavalla "eeppinen". Leffoja katsoessa jaksan aina ihastella maisemia, joten munkin mielestä Uusi-Seelanti oli loistava valinta kuvauspaikaksi - ja sehän on yksi tärkeä osanen, kun yritetään siirtää kirjojen tunnelmaa elokuviin (on niin paljon elokuvia, joissa on epäonnistuttu). Myös hahmot ovat mahtavia ja Legolas on ehdoton rakkaus, eikä vähiten siksi, että on haltia (ja näyttelijänä on iki-ihana Orlando Bloom), mutta myös sen satunnaisesti näkyvän näsäviisauden vuoksi. Legolaksen ikä näkyy siinä, kun hän puhuu joistakin asioista itsestäänselvyyksinä.

Mun mielestä on myös ironista näin monta kertaa elokuvat katsottuna, että Boromirin rooliin valittiin nimenomaan Sean Bean (I see what you did there, Peter Jackson), koska tiedettiinhän jo käsikirjoituksessa, että Boromir tulee kuolemaan. Sinällään ihan loogista, että kyseinen herra valittiin sitten tähän rooliin, koska mä en ole ainakaan tähän mennessä nähnyt ainuttakaan leffaa, jossa hän olisi hengissä säilynyt. Nyt kun siirryin puhumaan näistä kuolleista hahmoista, niin en tykännyt yhtään siitä, että Haldir kuoli Two Towers-leffassa. Hänellähän on elokuvissa isompi rooli kuin itse kirjoissa, mutta mä tykkäsin hahmosta paljon elokuvissa ja olisin halunnut hänen säilyvän hengissä loppuun asti (en tosin osaa sanoa, kuoliko hän kirjoissa, koska en yksinkertasesti muista).

Lainaus käyttäjältä: The Pure-Blood Princess
Hobitti-leffat sitten taas ovat aivan oma lukunsa... Olen kuullut paljon kritiikkiä siitä, kuinka "Peter Jackson teki kolme upeaa LotR-leffaa ja kolme surkeaa Hobitti-leffaa" mutta minä kyllä tykkään myös Hobitti-elokuvista kovasti. Onhan niissä jonkin verran tehty muutoksia, mutta ei se mua haittaa. Ja kyllähän niissä oli hyvin samankaltaisia kohtia kuin LotR:ssa, mutta tykkäsin kuitenkin.
Mäkin tykkäsin Hobitti-leffoista paljon, mutta toisaalta mä myös ymmärrän kritiikin. Moni kriitikko on todennäköisesti verrannut (niin kuin ovatkin) Hobitti-trilogiaa TSH-trilogiaan, joista jälkimmäinen oli munkin mielestä parempi. Hobitti-leffoissa käytetty tekniikka oli myös erilaista, koska tekniikka on tottakai kehittynyt tässä kymmenen vuoden aikana paljonkin, jolloin elokuviin ei saatu samanlaista "mystistä" tunnelmaa, joka oli TSH:ssa (ja lisäksi saturaatio ja terävyys oli Hobiteissa paljon korkeampi, joka vei sitä mystisyyttä ja utuisuutta pois). Toisaalta mun mielestä Hobiteissa näyttelijävalinnat olivat täydellisiä ja varsinkin Thranduil meni nappiin, koska mä olin kirjaa lukiessa kuvitellut hänet juuri sellaiseksi "yes, I'm awesome" -haltiaksi ja leffa todellakin vahvisti kyseistä mielikuvaa. Tauriel oli myös kiva lisä, eikä vähiten sen vuoksi, että roolia näytteli Evangeline Lilly (johon tykästyin Lostissa), vaan siksi, että hahmo toi elokuviin tietynlaisen feminiinisen säväyksen.
Otsikko: Vs: J. R. R. Tolkien
Kirjoitti: LillaMyy - 11.03.2015 15:24:00
Nyt kun siirryin puhumaan näistä kuolleista hahmoista, niin en tykännyt yhtään siitä, että Haldir kuoli Two Towers-leffassa. Hänellähän on elokuvissa isompi rooli kuin itse kirjoissa, mutta mä tykkäsin hahmosta paljon elokuvissa ja olisin halunnut hänen säilyvän hengissä loppuun asti (en tosin osaa sanoa, kuoliko hän kirjoissa, koska en yksinkertasesti muista).
Kirjassahan Haldir esiintyi vain vähän aikaa Lórienissa, joten hänen kohtalostaan ei tiedetä juuri mitään. Muistaakseni Haldrin oli Lórienin "rajavartijoita" niin sanotusti, mutta tämä oli ainakin vielä elossa saattueen lähtiessä Kultaisesta metsästä, mutta tämän jälkeen häntä ei sitten mainitakaan missään kohtaa. Voi siis olla, että Lórienin taisteluiden aikana, jotka mainitaan liitteissä, Haldir kuolee, mutta voi myös olla, että hän selviää hengissä Sormuksen sodasta. Niin tai näin, olen kyllä samaa mieltä, että hänen olisin suonut säilyvän hengissä Helmin syvänteen taistelusta, tai edes saaneen vähän "armollisemman" lopun.

Lainaus käyttäjältä: The Pure-Blood Princess
Hobitti-leffat sitten taas ovat aivan oma lukunsa... Olen kuullut paljon kritiikkiä siitä, kuinka "Peter Jackson teki kolme upeaa LotR-leffaa ja kolme surkeaa Hobitti-leffaa" mutta minä kyllä tykkään myös Hobitti-elokuvista kovasti. Onhan niissä jonkin verran tehty muutoksia, mutta ei se mua haittaa. Ja kyllähän niissä oli hyvin samankaltaisia kohtia kuin LotR:ssa, mutta tykkäsin kuitenkin.
Mäkin tykkäsin Hobitti-leffoista paljon, mutta toisaalta mä myös ymmärrän kritiikin. Moni kriitikko on todennäköisesti verrannut (niin kuin ovatkin) Hobitti-trilogiaa TSH-trilogiaan, joista jälkimmäinen oli munkin mielestä parempi.
Tuo on kyllä todennäköisesti hyvin suuri syy siihen, miksi tuota The Pure-Blood Princessin lainaamaa kritiikkiä kuulee niin paljon, koska Hobittia verrataan LotR-leffoihin. Totta kai se trilogia, joka tulee ensimmäisenä ulos, niittää ehkä enemmän mainetta kuin jäljessä tullut. Etenkin, jos molemmissa trilogiassa on näinkin paljon samaa kuin Hobiteissa ja LotR:issa. Sitä en kuitenkaan ymmärrä, miksi näitä trilogioita pitää verrata toisiinsa, vaan ne pitäisi osaa arvottaa erillisinä trilogioina, vaikka ne kertovatkin samaa tarinaa, toinen alun ja toinen lopun. Jotenkin vain tuntuu kauhean tyhmältä laittaa vertailuun kaksi erillistä trilogiaa vain koska niillä on sama ohjaaja ja niiden kertoma tarina liittyy näin vahvasti toisiinsa. Totta kai niistä löytyy paljon samaa, jos ne kertovat samaa tarinaa ja ohjaajakin on sama! Sehän on vain loogista.
Otsikko: Vs: J. R. R. Tolkien
Kirjoitti: Ingrid - 12.03.2015 18:15:30
Lainaus käyttäjältä: The Pure-Blood Princess
Hobitti-leffat sitten taas ovat aivan oma lukunsa... Olen kuullut paljon kritiikkiä siitä, kuinka "Peter Jackson teki kolme upeaa LotR-leffaa ja kolme surkeaa Hobitti-leffaa" mutta minä kyllä tykkään myös Hobitti-elokuvista kovasti. Onhan niissä jonkin verran tehty muutoksia, mutta ei se mua haittaa. Ja kyllähän niissä oli hyvin samankaltaisia kohtia kuin LotR:ssa, mutta tykkäsin kuitenkin.
Mäkin tykkäsin Hobitti-leffoista paljon, mutta toisaalta mä myös ymmärrän kritiikin. Moni kriitikko on todennäköisesti verrannut (niin kuin ovatkin) Hobitti-trilogiaa TSH-trilogiaan, joista jälkimmäinen oli munkin mielestä parempi.
Tuo on kyllä todennäköisesti hyvin suuri syy siihen, miksi tuota The Pure-Blood Princessin lainaamaa kritiikkiä kuulee niin paljon, koska Hobittia verrataan LotR-leffoihin. Totta kai se trilogia, joka tulee ensimmäisenä ulos, niittää ehkä enemmän mainetta kuin jäljessä tullut. Etenkin, jos molemmissa trilogiassa on näinkin paljon samaa kuin Hobiteissa ja LotR:issa. Sitä en kuitenkaan ymmärrä, miksi näitä trilogioita pitää verrata toisiinsa, vaan ne pitäisi osaa arvottaa erillisinä trilogioina
Oon tässä kyllä ihan samaa mieltä. Luulen, että tämä kritiikki tosiaan pohjautuu pitkälti siihen, että katsojilla oli niin korkeat odotukset Hobitti -elokuvista sen vuoksi, että niiden odotettiin olevan tyyliltään suunnilleen identtisiä LotR -elokuvien kanssa. Mutta kuten itse aiemmin totesin, ja niin kuin Beatrix Bones mainitsi myös, tekniikka on mennyt eteenpäin ja siihen on toisaalta jo niin totuttukin, etteivät elokuvaan tehdyt muokkaukset saaneet sellaista wou -ilmiötä aikaan toisin kuin silloin kun LotR -elokuvat ilmestyivät - muistan, että kyllä silloin ihmeteltiin, miten upeasti monet kohtaukset ja hahmot (esim. Klonkku) oli saatu tehtyä ja miten aidon oloisia ne olivatkaan! Toki näissä Hobitti -elokuvissa on joitain tekniikalla toteutettuja pätkiä, joissa tuota muokkausta ei ole mielestäni viimeistelty kovin huolella, mutta eivät ne kyllä ole sen suuremmin haitanneet leffaelämystä. Hobitti on kyllä selkästi jotenkin värikkäämpi ja tietyllä tavalla iloisempi ja huolettomampi kuin LotR, enkä usko, että lastenkirjaksi tarkoitetusta teoksesta olisi millään saatu (tai haluttukaan) tehtyä yhtä synkkämielistä ja "mystistä" (Beatrix Bonesia lainatakseni) elokuvasarjaa kuin LotR oli.

Mä jäin tässä miettimään tuota Filin ja Kilin lapsuuteen sijoittuvaa raapalesarjaa kirjoitellessani, että kuoliko Dis jossain vaiheessa ennen kuin pojat kasvoivat aikuisiksi? En ole löytänyt tästä rouvakääpiöstä mitään merkintää kyseistä asiaa koskien, joten se on jäänyt arvoitukseksi. Tietääkö joku muu? ::)
Otsikko: Vs: J. R. R. Tolkien
Kirjoitti: Eririn - 12.03.2015 19:30:28
Luella: Dísistä ei ole oikeastaan muuta tietoa kuin että hän on Thorinin sisko, sekä syntymävuosi (ei mahdollista kuolinvuotta). Nämä tiedot löytyy Kuninkaan paluun (kirjan) liitteistä. Kääpiönaisia ei yleensä liitetä sukupuihin tai edes mainita (mene ja tiedä miksi), mutta Dís on mainittu veljensä ja poikiensa urotöiden vuoksi. Anyway, tässä asiassa saa jokainen mun mielestä tulkita oman mielensä mukaan. Tosin sen, että Dís on elossa, puolesta puhuu Kilin maininta DoS:issa, kun se esittelee Taurielille sitä riimukiveä ja sanoo saaneensa sen äidiltään. "She worries, thinks I'm reckless." Kili puhuu preesensissä, mistä voisi päätellä Dísin olevan elossa (ja oman headcanonini mukaan pitämässä jöötä Sinivuorilla).

Mutta kuten totesin, tätä voi tulkita monella tapaa, koska Tolkien mokoma jätti homman auki.
Otsikko: Vs: J. R. R. Tolkien
Kirjoitti: Gil Galad - 12.03.2015 23:39:18
Mustakin toi Dísin kuolin ajan voi päättää itselle sopivimmaksi, koska sitä ei ole kerrottu.

Ajattelin laittaa tän kuvan (http://lotrff.nwps.ws/viewtopic.php?f=3&t=6403&start=15#p166633) tännekkin kun loftiksessa tämä jo oli. Jos joku ei ole nähnyt niin kuvassa luetellaan Taurielin vikoja hahmona. Osalla luetelluista asioista oli pointti osalla ei.
Otsikko: Vs: J. R. R. Tolkien
Kirjoitti: LillaMyy - 13.03.2015 09:09:59
Jotain poimintoja tuosta Gil Galadin linkkaamasta kuvasta tulossa...

She does not protect Bard's children.
Ömmm, anteeksi. Miksiköhän se Desolationin taistelu Bardin mökissä(?) oli sitten olevinaan? Tai BotFA:ssa ollut venematka pois Järvikaupungista, kun Tauriel eräässä kohtaa mm. estää sitä venettä liikkumasta, KOSKA Smaug lentää juuri siitä yli yms.? Onkohan tämän väitteen esittäjä edes katsonut samoja elokuvia kuin minä, koska tuo on kyllä aivan täydellisen hatusta heitettyä kritiikkiä!

She does not protect the people of Laketown.
Niin, no, lohikäärmeeltä suojeleminen voi olla vähän hankalaa ilman sitä Mustaa nuolta, jotenjoten... Ja muutenkin, kyllähän tätäkin tapahtuu tuossa yllämainitussa Desolationin taistelu-kohtauksessa, jota mitä oletettavimmin on edeltänyt örkkien listiminen muuallakin kaupungissa kuin vain Bardin mökissä, vaikka tätä ei näytetäkään meille.

She couldn't care less about Mirkwood people, too.
Mistäköhän tämä nyt sitten on taas revitty? Jos Desolationia on uskominen, niin Taurielhan halusi tuhota sen hämähäkkin pesän Dol Guldurissa, jotta niitä hämähäkkejä ei tulisi enää enempää sieltä, joten eikö tämän voisi jo laskea Synkmetsän haltioiden ajattelemikseksi?

She fails at killing any important Orc.
No tuota, kuinkakohan monta oikeasti _tärkeää_ örkkiä koko elokuva-trilogiassa edes oli? Örkkejähän siellä on pilvin pimein, mutta kuinka moni heistä oli oikeasti tärkeä; ehkä joku kymmenisen kappaletta? Eikä koko trilogiassa kovin moni muukaan pääse tappamaan näitä tärkeitä örkkejä, joten miksi nostaa tämä Taurielin "viaksi", kun ei ketään muutakaan trilogian henkilöä syyllistetä tästä?

She can heal with Athelas?! Silvan Elves aren't supposed to know about Kingsfoil and neither can they heal with it.
Silvan Elves don't glow.

Nämä kaksi ovat asioita, joista olen toisaalta samaa mieltä, mutta eivätpä nuo kyllä mun leffan katsomistani häiritse millään tavalla. Itse en edes ihan aluksi kiinnittänyt näihin mitään huomiota, kunnes sitten näin tuon kuvan ensimmäistä kertaa joskus vähän BotFA:n tulon jälkeen. Sen jälkeen olen hieman ajatellut asiaa, ja no, jos mennään ihan by the book, niin tottahan tuo on, että salohaltioilla ei pitäisi olla tuota taitoa (tai loistetta), mutta ei tämä kyllä edelleenkään vaikuta mun leffan katsomiskokemukseen millään tavalla.

Silvan Elves don't have red hair, only 5 Noldor do.
Öööö, okei, anteeksi mikä oli? Perusteleeko joku ihan oikeasti Tauriel-inhonsa tämän hiusten värillä? Mitähän hittoa oikeasti? Kuka muuten on edes laskenut, että viidellä Noldorilla on punaiset hiukset, ja millä todennäköisyydellä nämä viisi ovat mukamas ainoat haltiat koko Keski-Maassa, joilla on punaiset hiukset? Koska siis, vaikka Silmarillionista (ja muista Keski-Maa -kirjoista) löytyykin paaaaaaljon haltioita, ei missään kuitenkaan ole mitenkään voitu mainita edes kaikkien esivanhempien nimiä, joten miten kukaan voi sanoa, että jollain muullakin noiden viiden ulkopuolelta ei voisi olla punaiset hiukset. Tällä perustelulla ei vain oikeasti ole minkäänlaista pohjaa, jonkun on vain pitänyt repiä joku todellakin "hieno" tapa perustella, miksi inhoaa Taurielia ja tällä on ideat loppuneet kesken, joten sitten kiskotaan epäolennaisuuksia mukaan. Mitä väliä edes jollain hahmon hiusten värillä on, koska jos ihan tarkkoja ollaan, niin eikös kirjan mukaan Fílillä ja Kílillä pitänyt olla keltaiset hiukset ja parta?!

En oikein itsekään tiedä, miten lähdin taas ajattelemaan tätä asiaa, mutta kysynpäs teiltä nyt kuitenkin... Mitä mieltä te olette, voisiko Arkkikivi olla yksi Silmarileista? Täältä (http://askmiddlearth.tumblr.com/post/41497309376/was-the-arkenstone-a-silmaril) löytyy yhdenlainen pohdinta asiasta, mutta itse en oikein tiedä, etenkään kun Silmarillionissa taidetaan jopa mainita, että ne kaksi Silmarilia (pois lukien se, jota Eärendel kantaa) pysyvät kadoksissa Ardan loppuun asti. Tuo kuitenkin selittäisi todella ison osan Arkkikiven vetovoimasta, mutta... en tiedä. Mitä mieltä te olette tästä teoriasta? (:
Otsikko: Vs: J. R. R. Tolkien
Kirjoitti: Sca - 13.03.2015 10:37:00
Pakko munkin tulla vihdoin tänne höpisemään! Mie olen Tolkienmaailman suhteen vähän myöhäisherännyt, sillä vaikka Hobitin luin jo joskus naperona, niin Lotr-leffat katsoin ekan kerran vasta pari vuotta sitten ja kirjan luin ekan kerran kokonaan vasta tänä viime vuonna (lol enää ei tosiaan ole 2014...) ja lähiaikoina vasta hurahdin koko juttuun kunnolla.

Keskustelua lukeneena totean, että taidan olla vähän vähemmistössä, sillä itseäni on aina kiehtoneet haltiat kaikkein eniten. Toki tämän Hobittitohinan ja leffojen myötä olen tykästynyt esim. Filiin ja Kiliin ja vaikkapa Samia rakastan hahmona yli kaiken ja muutenkin Keski-Maa on täynnä hienoja hahmoja, mutta etenkin nyt kun sain Silmarillionin luettua haltiat vaan on mun lemppareita! Tai no, mulla on hirveän ristiriitaisia tuntemuksia melkein koko noldor-sakkia kohtaan joten ihan kaikista haltioista ei voida puhua, mutta sindar-haltiat ovat vieneet sydämeni. Esimerkiksi kuningas Thingol on hirveän mielenkiintoinen hahmo, ja hänen suhteestaan Melianiin ja tietysti myös Luthieniin (+ Bereniin) jaksaisin puhua vaikka kuinka!

Kenestä Tolkienin luomasta hahmosta pidätte eniten ja miksi?
Yhtä on ihan mahdoton valita, mutta jo mainitsemani Thingolin lisäksi Thranduil ja Haldir ovat haltioista suosikkini. Haldir ehkä lähinnä elokuvien takia, sillä eihän hänellä tosiaan kirjoissa niin suurta roolia ole, ja Thranduiliinkin tykästyin ensin ihan vain Lee Pacen takia, mutta perehdyttyäni haltiakuninkaaseen hahmona enemmän, tykkään hänestä myös sen kaiken moniulotteisuuden ja ristiriitaisuuden takia.

Muista hahmoista sitten suosikkeja on Sam, Merri, Pippin ja Faramir, heihin jostain syystä samaistun hahmoista eniten. Eowynistä tykkään myös. Ja vähäsen haltioista vielä - en oikein tiedä, voinko varsinaisesti laskea Elrondin poikia Elladania ja Elrohiriä lempihahmoihin, sillä heistä on kirjoissa niin hirveän vähän mitään, mutta mulla on muodostunut heistä niin vahvat headcanonit ja tykkään heistä siksi : D

Lainaus
Mitä mieltä te olette, voisiko Arkkikivi olla yksi Silmarileista?
Oi, mielenkiintoinen teoria! Onhan se todennäköistä, ettei se ole kun niiden kahden silmarilin sanottiin jääneen kadoksiin, mutta selittäisihän se paljon asioita. Mutta tähän teoriaan sopisi niin hyvin juuri tuo, että toinen noista Keski-Maahan jääneistä silmareileista päätyi maan syvyyksiin, ja sieltähän se Arkkikivi kuitenkin esiin kaiveltiin... Ja muutenkin perusteluja tälle on helppo keksiä! Voi että, miten en olekaan itse tullut ajatelleeksi tätä aikaisemmin..? : D

Lopuksi vielä pakko munkin kommentoida tähän Tauriel-juttuun. Mie en aina täysin ymmärrä, miksi Tauriel on pitänyt Hobitti-elokuviin lisätä, mutta kyllä se kuitenkin mun mielestä on hyvin kirjoitettu hahmo enkä siinä mielessä osaa hänestä valittaa. Ihan hyvin se sinne juoneen sopii ja tuollaiset naishahmot, jotka pistää kunnolla tuulemaan, on aina kivoja. Eri asia tietysti olisi, jos Tauriel ihan selkeästi olisi pelkästään Kilin love interest eikä mitään muuta, mutta onneksi asia ei ole niin.

+ Nuo Gil Galadin linkkaamat argumentit Taurielia vastaan hahmona on kyllä ihan hassuja. Kyllähän Tauriel suojelee Laketownia ja Bardin lapsia parhaansa mukaan ja tuon athelas-jutun tyylisiä pikkuvirheitä löytyy varmasti elokuvista vaikka millä mitalla muitakin, jos etsimään ryhtyy! Muutenkin, itse olen ottanut Hobitti-leffoihin sen näkökulman, että ei siellä kaikki kuitenkaan juuri kirjacanonin mukaan mene ja siellä on outouksia, jolloin on ne elokuvina hyviä ja oikein viihdyttäviä : ) Kuitenkin, vaikkapa näyttelijävalinnoissa Hobitit ovat mielestäni onnistuneet ihan mielettömän hyvin, niistä mulla ei ole varmaankaan mitään valitettavaa.
Otsikko: Vs: J. R. R. Tolkien
Kirjoitti: Eririn - 13.03.2015 15:54:18
She can heal with Athelas?! Silvan Elves aren't supposed to know about Kingsfoil and neither can they heal with it.
Silvan Elves don't glow.

Nämä kaksi ovat asioita, joista olen toisaalta samaa mieltä, mutta eivätpä nuo kyllä mun leffan katsomistani häiritse millään tavalla. Itse en edes ihan aluksi kiinnittänyt näihin mitään huomiota, kunnes sitten näin tuon kuvan ensimmäistä kertaa joskus vähän BotFA:n tulon jälkeen. Sen jälkeen olen hieman ajatellut asiaa, ja no, jos mennään ihan by the book, niin tottahan tuo on, että salohaltioilla ei pitäisi olla tuota taitoa (tai loistetta), mutta ei tämä kyllä edelleenkään vaikuta mun leffan katsomiskokemukseen millään tavalla.
Tuohon argumenttiin mä haluan lisätä aina seuraavan: "Have you met Aragorn?" Jätkä on IHMINEN ja hyvä taistelija ja parantaja ja ylipäänsä basically täydellinen jne. eikä kukaan valita (okei, ei se Frodoa paranna mutta tietää Athelaksesta, ja sitten myöhemmin Minas Tirithissä - ainakin leffassa - se auttaa aivan helvetisti parantaakseen Éowynin, ehkä jopa hoitaa homman itse). Mutta luoja paratkoon jos jollain naishahmolla on enemmän kuin yksi taito, jonka se osaa hyvin. Sitten kaikki tulee kirkuen "MARY SUE!!!!" mutta kun kyseessä on mies, kukaan ei silmääkään räpäytä.

Lainaus
Mitä mieltä te olette, voisiko Arkkikivi olla yksi Silmarileista?
Oi, mielenkiintoinen teoria! Onhan se todennäköistä, ettei se ole kun niiden kahden silmarilin sanottiin jääneen kadoksiin, mutta selittäisihän se paljon asioita. Mutta tähän teoriaan sopisi niin hyvin juuri tuo, että toinen noista Keski-Maahan jääneistä silmareileista päätyi maan syvyyksiin, ja sieltähän se Arkkikivi kuitenkin esiin kaiveltiin... Ja muutenkin perusteluja tälle on helppo keksiä! Voi että, miten en olekaan itse tullut ajatelleeksi tätä aikaisemmin..? : D
Tästä teoriasta olen itsekin kiinnostunut ja itse asiassa aika innoissani. Se nimittäin selittäisi aika monta seikkaa esimerkiksi siitä, minkä takia porukka on niin paljon sen perään. (Joo voi päätellä, etten ole kyseisen kiven suurin fani. Mulle tuottaa suurta nautintoa, kun voin mäiskiä sen Lego-versiota Dwalinin sotavasaralla ja leikkiä tuhoavani sen.) Mutta joo, pitäisi varmaan lukea Silmarillion jotta ylipäänsä tietäisin tästä asiasta enemmän. Heti kesällä otan kirjan uudestaan työn alle^^
Otsikko: Vs: J. R. R. Tolkien
Kirjoitti: Ingrid - 13.03.2015 17:11:46
"Have you met Aragorn?" Jätkä on IHMINEN ja hyvä taistelija ja parantaja ja ylipäänsä basically täydellinen jne. eikä kukaan valita
Aragorn kuitenkin varttui Rivendellissä ja on númenorilaista sukua, ja juuri númenorilaiset toivat Athelaksen Keski-Maahan ja muistaakseni haltioiden rinnalla pohjoisen samoojat (joihin myös Aragornin isovanhemmat kuuluivat) pitivät yllä tietoa ko. yrtistä sekä sen parannuskeinoista. Että sinänsä on mun mielestä vähän pointless alkaa vertaamaan Keski-Maan hahmoja keskenään, koska heillä kaikilla on oma tarinansa, taustansa sekä kykynsä, jotka he ovat kuka mitenkin saaneet tai opetelleet (sen vuoksi tuossa kuvassa mua häiritsee myös erityisen paljon se, että Taurielia on taas verrattu Éowyniin). Toki esim. Taurielin tapauksessa juuri tämä Athelaksen tunteminen ja parannustaitojen osaaminen vähän yllätti ja mielestäni neitokainen olisi pärjännyt ihan hyvin pelkillä taistelutaidoillaankin (joita siltä löytyy kyllä takataskusta vähän joka lähtöön) kerta Legolaskaan ei osoittanut sen suurempaa tietämystä asiaa kohtaan (mikä saattoi ehkä johtua siitä, että parannettavana oli Kili), mutta ehkä Taurielilla on ollut keinonsa oppia kaiken sen taistelutaitojen harjoittelun ja kapteenin roolin vetämisen keskellä... Kyllä muuten myös meinasi tippua silmät päästä kun Legolasilta loppuivat nuolet kesken BotFA:ssa - en uskonut, että niin voisi koskaan käydä!

Mulle olisi kyllä jäänyt vielä paljon sanottavaa, mutta täytynee palata myöhemmin asiaan kerta kello tikittää tuohon malliin. :)
Otsikko: Vs: J. R. R. Tolkien
Kirjoitti: Eririn - 13.03.2015 19:10:21
No joo, tuo on totta, mutta se mikä mun pointti oikeastaan oli, niin mua vaan ärsyttää ihan sikana, että mieshahmot saa olla kuinka täydellisiä tahansa, mutta jos naishahmolla on enemmän kuin yksi taito, jossa se on hyvä, alkaa just tuo Mary Sue -shitstorm. Ja kumminkin kun on haltia, on ikuinen elämä ja aikaa opetella vaikka mitä.

Mä muuten repesin ihan kunnolla, kun Leggyltä loppui nuolet xDDD no, oli senkin aika tapahtua, mutta kyllä repes ja oikein kunnolla (varsinkin kun ottaa huomioon että sitä ennen olin suunnilleen itkenyt silmäni päästä)
Otsikko: Vs: J. R. R. Tolkien
Kirjoitti: LillaMyy - 13.03.2015 19:43:41
"Have you met Aragorn?" Jätkä on IHMINEN ja hyvä taistelija ja parantaja ja ylipäänsä basically täydellinen jne. eikä kukaan valita
Aragorn kuitenkin varttui Rivendellissä ja on númenorilaista sukua, ja juuri númenorilaiset toivat Athelaksen Keski-Maahan ja muistaakseni haltioiden rinnalla pohjoisen samoojat (joihin myös Aragornin isovanhemmat kuuluivat) pitivät yllä tietoa ko. yrtistä sekä sen parannuskeinoista.
Juurikin näin. Elrondin pojat myös opettivat Aragornia 'seuraamaan jälkiä' (hitto, että suomen kieli on hankalaa enkun opiskelijalle, en keksinyt millään, mitä on tracking på finska x)), joten oletettavasti nämä ovat voineet opettaa tälle vaikka ja mitä muutakin. (:

No joo, tuo on totta, mutta se mikä mun pointti oikeastaan oli, niin mua vaan ärsyttää ihan sikana, että mieshahmot saa olla kuinka täydellisiä tahansa, mutta jos naishahmolla on enemmän kuin yksi taito, jossa se on hyvä, alkaa just tuo Mary Sue -shitstorm.
Totta tuokin kyllä, että mieshahmoilta sallitaan yleensä enemmän, mutta itse en ainakaan tässä kohtaa tarkoittanut ihan tuota. Olisin pitänyt tuota Athelasilla parantamista vähän outona keneltä tahansa salohaltialta, oli tämä sitten mies tai nainen. Tokihan tämä tuo Taurieliin muitakin puolia kuin ne übersiistit taistelutaidot, ettei sen puoleen.

Nyt kuitenkin ajattelin viedä keskustelua ihan eri raiteille, ja kysäistä teiltä, mitkä on teidän lemppariparituksianne Keski-Maassa? Ja otetaanpas ihan huvin ja urheilun vuoksi canon ja fanon-paritukset erikseen. ;)
Otsikko: Vs: J. R. R. Tolkien
Kirjoitti: Eririn - 13.03.2015 20:15:55
Ehkä tarkin käännös termille "tracking" on "jäljittäminen" (tälleen sivumennen sanoen). Ookkei ja sitten siihen toiseen asiaan...

mitkä on teidän lemppariparituksianne Keski-Maassa?

*hieroo käsiä yhteen* My time has come!! Mulla näitä parituksia riittää, niin canonin kuin fanoninkin puolelta.

Canon-paritukset:
- Éowyn/Faramir (olen näitä kahta shipannut siitä asti kun luin Kuninkaan paluun ekan kerran, en muista mikä oli reaktio, mutta varmaan jotain epäselviä fanityttöääniä xD)

- Aragorn/Arwen (hemmetti nää vaan on niin suloisia yhdessä <3)

- Elrond/Celebrian (arvatkaa kuinka paljon parun kun ajattelen näitä kahta? Eivät ansainneet sitä mitä Celebrianille tapahtui - toivottavasti tapaavat taas toisensa Valinorissa. Muuten en ala.)

- Kili/Tauriel (meep mun pikkuiset <3 sama kuin Aragorn/Arwenissa, nää kaksi vaan on niin suloisia yhdessä <3 mulla on kolme suurta OTP:tä Tolkienversessä ja tämä on niistä yksi)

Borderline canon (ei ihan siis canon muttei voi fanoniksikaan kutsua):
- Legolas/Gimli (tän voi nähdä myös ihan platonisena mutta itse näen nämä kaksi ihan romanttisena parina - ja kuten shippauspiireissä sanotaan, this ship sails itself (to Valinor). Jotenkin mun mielestä on vaan hellyyttävää, että nää kaksi saa selvitettyä erimielisyytensä ja elävät yhdessä kunnes Aragorn kuolee, ja Legolas päättää että hitot rakennetaan paatti ja lähdetään yhdessä Valinoriin! Yksi Kolmesta Suurestani.)

Fanon:
- Bagginshield (no, jos multa kysytään, tää on canonia, mutta kun sitä ei ole virallisilta tahoilta vahvistettu, niin... anygay, mun ei alun perin edes pitänyt shipata tätä. Menin AUJ:n katsomaan ja olin jo päättänyt, etten ala shipata mitään vaikka mitä tapahtuisi. No sitten se perhanan hali tapahtui ja shit happened ja olen itkenyt näiden kahden perään siitä asti. Don't get me started on BotFA, se leffa suunnilleen canonisoi koko parituksen! *köh* tammenterho ja Thorinin ilme *köh* nää kaksi rakastaa toisiaan piste. Suurin Kolmesta Suurestani.)

- Fili/Sigrid (tääkin oli vahinko xD ei niillä ole edes kunnolla kohtauksia yhdessä, tää paritus vain jotenkin tapahtui. Mutta tää on söpö paritus, joten hitot onko niillä kohtauksia yhdessä vai ei! Lisäksi jos mennään fix-it -linjalla, näiden kahden välille vois hyvin jotain kehittyäkin, kun Bardista tulee Laakson hallitsija ja Sigridistä näin ollen prinsessa, eli kaksikko olisi tasa-arvoinen. Yksi suosikki-ideoitani on se, että he angstaavat toisilleen kaikkia niitä odotuksia, joita heidän harteilleen ladataan.)

- Dwalin/Ori (koko tän parituksen dynamiikka on herkullinen (pikkuinen kirjuri/iso soturi) mutta kuitenkin niin, että he ovat tasa-arvoisia suhteessa. Ori on kumminkin kääpiö, eikä ihan avuton taistelukentälläkään, eikä Dwalinkaan ole pelkästään väkivaltainen taistelukone. *punastelee kun ajattelee näiden kahden haleja*)

Dwalinia multishippaan myös Norin kanssa, ja Oria tilanteesta riippuen Filin ja Bofurin kanssa. Filiä puolestaan multishippaan Sigridin ohella myös Norin ja Bofurin kanssa. Ja Noria Bofurin. Mun shippauskuviot on oudot.

- Bard/Thranduil (syyttäkää Tumblria xD tää on mun tän hetken crackship. Jotenkin mua vaan huvittaa ajatus näistä kahdesta luomassa toisiinsa tuomitsevia katseita kun porukka säätää)
Otsikko: Vs: J. R. R. Tolkien
Kirjoitti: Hallahäive - 13.03.2015 20:45:46
Itse rakastuin Sormusten Herra-leffoihin kauan sitten, varmaan joskus siinä ala- ja yläasteen vaihteessa, ja sen jälkeen kyseinen trilogia onkin tullut nähtyä ties kuinka monesti. Ficcejä luin jossain vaiheessa LotRistakin, mutta itse aloin kirjoittamaan ja kunnolla ahmimaan niitä tämän fandomin kohdalla vasta Hobittiin liittyen. Kirjoista olen lukenut kaksi ensimmäistä, sekä Hobitin, Silmarillionin ja Kirjeitä joulupukilta. Pitäisi joskus saada se Kuninkaan paluukin luettua (olen vain selaillut), ja se löytyy hyllystä kun mulla on se kolmen kirjan yhteisnide. Tosiaan, Hobitit on myös kaikki käyty katsomassa elokuvissa ja vaikka aluksi kieltämättä vertailin niitä LotRiin niin viimeistään tuon vikan mukana taivuin ja hurahdin täysin. Yksi syy tähän saattoi olla eräs kyyneleitä kohtalollaan herättävä kaksikko, mutta tuota...

Itse olen aina pitänyt haltioita kenties kiehtovimpina Keskimaan asukkaista, mutta tätä nykyä olen vallan kiintynyt myös kääpiöihin ja hobitteihin. Suosikkihahmoihini kuuluvat Aragorn, Eowyn, Frodo, Bilbo, Thorin, Legolas, Faramir, Lady Galadriel, Haldir, Pippin, Fili ja Kili. Joku varmaan unohtui :D Olen kyllä kiintynyt moneen hahmoon tämän fandomin kohdalla.


Mitkä on teidän lemppariparituksianne Keski-Maassa?

Canon

Arwen/Aragorn: Kun olin pikkuinen, tämä kuului ehdottomiin suosikkeihini. Sopivat yhteen ja kaiken haikailun jälkeen saivat satuloppunsa. Rakastan sitä kohtaa, kun Aragorn on tippunut kalliolta ja uneksii Arwenista.

Eowyn/Faramir: Olen aina fanittanut Eowynia ja pitänyt Faramirista veljeään enemmän. Mielestäni nämä kaksi ovat erittäin suloisia yhdessä.

Sam/Ruusa: Olihan se söpöä kun Sam ei uskaltanut pyytää tanssimaan, mutta lopulta pääsi kotiin armaansa luo.

Fanon

Bagginshield. Minkäs teet. Mun ei ollut tarkoitus alkaa parittaa sitä. Mutta sitten kävi viimeinen leffa ja tammenterhot ja mitä lie ja nyt sitä sitten vollotetaan noiden kahden kohtaloa päivät pääksytysten. En kadu :D

Legolas/Aragorn: Siinä missä suurin osa fandomia tykkää pistää yhteen Legolaksen ja Gimlin, minä shippaan hänet Aragornin kanssa... ainakin mikäli Arwenia ei olisi.

Merri/Pippin: Hurmaava kaksikko kerrassaan.

Siinä nyt ehkä ne suosikit, mutta pidän kyllä useista muistakin. Tätä nykyä tulee oikeastaan luettua lähinnä Bagginshieldiä, joten muut tuppaavat jäämään hieman taka-alalle.


Ah, nyt tuli ihan sellainen olo, että tahtoisin taas katsella kaikki.
Otsikko: Vs: J. R. R. Tolkien
Kirjoitti: Willy - 13.03.2015 22:14:54
Ooooh, pääsen paasaamaan lempiparituksista! Irl mun pitää liian usein vaieta tästä aiheesta, koska kaveri jonka kanssa enimmäkseen Sormusten herrasta ja Hobitista houruilen on niin shippausvastainen kuin olla voi ja pidän ihan mieluusti turpani kiinni aiheesta, koska jo pelkkä murhaava katse kaverin taholta riittää säikäyttämään mut  :D Mutta enempiä turhia paasaamatta niihin parituksiin.

Canon:

Aragorn/Arwen: Tämä paritus on kuvattu niin uskomattoman kauniisti että voi itku, otp jos mikä. Joskus takavuosina yritin kovasti aivopestä itseäni Aragorn/Legolasiin, mutta ei se vaan koskaan napannut kun mielessä vaan pyöri ajatus "kyllä Arska kuuluu Arwenille ja sillä sipuli".

Faramir/Éowyn: Nämä kaksi vaan ansaitsevat toisensa kaiken sen jälkeen, mitä osapuolet ovat käyneet läpi. Kuten edelläkin on mainittu, niin nämä kaksi ovat huippusöpöjä yhdessä <3


Fanon:

Bagginshield: Voi sairaus, tämä on sellainen paritus jota ilman mä olisin paljon onnellisempi koska pariin liittyy niin vahvasti kipu, tuska, itku, epätoivo, ahdistus ja mitä näitä nyt on. Mäkin aluksi yritin kovasti olla shippaamatta näitä kahta, mutta olin heikko ja tää paritus ikään kuin tökki jotain tiettyä kohtaa mun ajatuksissa ja oli silleen "katopa nyt kun söpöjä ollaan yhdessä, etkö nyt shippais ihan pikkusen edes?" ja lopulta annoin periksi. Vika leffa oli kyllä niin helkkarinmoista kidutusta, ettei paljon puuttunut ettenkö olisi juossut salista ulos hippulat vinkuen hokien samalla "NOPE NOPE NOPE". Ja niin tuota... niin. Ehkä lopetan tän tähän.

Sam/Frodo: Niin ihanaa kuin onkin se, että Sam saa Ruusan tarinan päätteeksi en voi olla shippaamatta Samia myös Frodon kanssa. Varsinkin, kun tää on ehkä ekoja parituksia joista koskaan innostuin. Kaksikon kemia pelaa kuin unelma ja vaikkei näitä romanttisena parina ilmaistakaan, niin kyllä Samin ja Frodon vuorovaikutus pesee koskettavuudellaan mennen tullen monet canon-paritukset.

Merri/Pippin: Jostain syystä tää oli mulle takavuosina tosi kova juttu, mutta nyt se on vähän jäänyt. En vieläkään sanoisi ei hyvälle Merri/Pippin parituksella varustetulle ficcille, mutta kyllä kaksikko kelpaa mulle ihan 'vain' bromancenakin.

Dwalin/Ori: Tässä parituksessa on sellaista söpöä vastakkainasettelua, eräänlaista jin ja jang henkeä. Kuten Eririn edellä mainitsi, niin Orista tulee ensimmäisenä kuva söpöstä pikku taitelijasta kun taas Dwalin on karskinpuoleinen soturi, joka ei pahemmin pistä tunteitaan tiskiin suoralta kädeltä. Kuitenkin, molemmissa on myös se toinen puoli ja klisee 'vastakohdat täydentävät toisiaan' käy toteen tämän parituksen kohdalla.

Thranduil/Bard: Juu elikkäs niin. Tätä en shippaa oikeastaan mitenkään romanttisessa mielessä, tämä vaan... on. Vika leffa kuitenkin antoi selkeästi ymmärtää, että kyllä näiden kahden väliltä jonkinlainen kemia löytyy.

Eiköhän siinä ne tärkeimmät. Ja parituksia joita tulee myös satunnaisesti luettua ovat Fili/Kili ja Bofur/Bilbo. Filistä tosin luen niin mielelläni, että tarpeen tullen olen valmis shippaamaan tuota about kenen kanssa tahansa.  :D
Otsikko: Vs: J. R. R. Tolkien
Kirjoitti: Resonanssi - 13.03.2015 22:58:08
Heipä hei :D

Täälläkin yksi Tolkien-fani.
Olen lukenut TSH:n, Hobitin ja Silman läpi tuhat kertaa :D
Leffat löytyy ja niitä katselen...no, valitettavasti harvoin.

Quenyaa olen opetellut, mutta se unohtuu aina kun ei pääse käyttämään.
Löytyvätpä multa haltiakorvatkin ja ystäväni tekee mulla haltiapukua cosplayhin kesäksi :D

Parituksista...Aragorn ja Arwen on liian kaunis, liian upea :-*
Ja haluan ajatella Frodo/Sam-olevan canonia ;D
Otsikko: Vs: J. R. R. Tolkien
Kirjoitti: LillaMyy - 14.03.2015 09:07:39
mitkä on teidän lemppariparituksianne Keski-Maassa?
canon:

- Aragorn/Arwen, muut ovat edelläni perustelleet tämän jo varsin hienosti, joten en aio toistella niitä kaikkia asioita tässä. OTP mikä OTP.

- Éowyn/Faramir, tämä kuuluu samaan kategoriaan edellisen kanssa.

- Kíli/Tauriel, kyllä myönnän tuolla aiemmin maininneeni, että Hobitti-trilogia olisi pärjännyt ilman Taurieliakin, mutta kyllä tämä paritus silti jotenkin onnistui voittamaan mut puolelleen. Ei ehkä ihan heti ensisilmäyksellä olisi uskonut tällaista tapahtuvan, mutta kuten itse nykyisin aina sanon, niin leffa-Kíli on selkeästikin elf-sexual, jotenjoten! :D Itse myös yhdistän tämän sen söpöyden, mitä suurin osa tuntuu yhdistävän Legolas/Gimliin, koska tässäkin kuitenkin on sitä samanlaista haltia/kääpiö-'ristiriitaa', vaikka nämä kaksi eivät nyt sitten eläkään yhdessä elämiensä loppuun asti...

- Beren/Lúthien, olen suorastaan ihmeissäni, että tätä ei ole kukaan maininnut mua ennemmin, koska tämähän kuuluu samaan kastiin Aragorn/Arwenin kanssa.

- Húrin/Morwen, Silmarillionista ja Húrinin lasten tarinasta tuttu paritus, ja yksi ehkä sydäntäsärkevimmistä koko Keski-Maassa. En viitsi hirveästi spoilata tätä paritusta, jos joku ei vaikka ole lukenut jompaa kumpaa noista eikä siten tiedä ihan kaikkea, mutta siis hyvin samantapainen paritus kuin Bagginshield, mikä varmaan selittääkin ihan tarpeeksi tuota sydäntäsärkevyyttä.

fanon:
- Bagginshield, ihme ja kumma selvisin kyllä elokuvista kääntymättä tähän paritukseen, mutta sitten kompastuin ja luin liian monta Bagginshield-ficciä ja nyt lasken itseni käännynnäiseksi. Mä huomaan kyllä, mitä kaikki fanit näkevät niissä elokuvissa tämän parituksen osalta, mutta itse vain jotenkin osaan edelleen luikerrella siitä jotenkin irti tai jotain, en tiedä. Mä vaan en edelleenkään leffoissa ajattele tätä parituksena, enemmän jonain bromancena, kun taas sitten ficceissä se on jotain ihan muuta. x)

Tässä kohtaa taidankin sitten olla ernu, koska itse en näe mitään Merri/Pippin, Legolas/Gimli, Sam/Frodo, tai mitään muitakaan vastaavia parituksia missään. Jotenkin vain itse olen niin tarkka näissä asioissa, etten osaa ajatella Keski-Maahan mitään homoparituksia (tuota ficcien Bagginshieldia lukuun ottamatta). En tiedä, mistä tämäkin oikein johtuu, koska ei mulla muiden fandomien kanssa ole minkäänlaista onkelmaa parituksien kanssa, mutta Tolkienin suhteen olen harvinaisen nirso parituksissa... Nyt kuitenkin tässä näitä teidän viestejänne lukiessa tuli mieleen tuosta Eririnin mainitsemasta Fíli/Sigridistä, että tuossahan olisi ehkä jopa ainesta ficciksi, jos jotakuta alkaa kiinnostaa fixailla Hobitin loppua taas vähän uuteen uskoon. ;)
Otsikko: Vs: J. R. R. Tolkien
Kirjoitti: Ingrid - 14.03.2015 10:03:19
mitkä on teidän lemppariparituksianne Keski-Maassa? Ja otetaanpas ihan huvin ja urheilun vuoksi canon ja fanon-paritukset erikseen. ;)

Aragorn ja Arwen kuuluvat toisilleen. He ovat hyvin kaunis pari ja tapa, jolla he katsovat ja kohtelevat toisiaan on jotenkin todella koskettavaa. Iltatähti loisteineen kuvaa mielestäni heidän tarinaansa hyvin - kun he ovat erossa, sen säihke himmenee kuitenkaan sammumatta koskaan täysin. Vaikka Elrond ei hyväksynytkään tyttärensä suhdetta Aragornin kanssa ja esillä on tavallaan sellainen Romeo ja Julia -asetelma, niin minä kyllä uskon, ettei toivoa haudattu täysin missään vaiheessa. Olisi ollut surku, jos Arwen ei olisi nähnyt onnen pilkahdusta tulevaisuudesta ja muuttanut mieltään, sillä muuten kuningas tuskin olisi saanut kuningatartaan.

Tavallaan ajatus Éowynista ja Aragornista yhdessä ehti kutkutella mieltäni tovin, jotenkin he vain ovat niin samanluonteisia keskenään. Mielestäni se, miten he haluavat vältellä vastuun tuomia kahleita ja pelkäävät tietynlaisen vapauden menettämistä yhdistää heitä. Lopulta tulin kuitenkin siihen tulokseen, että heidän suhteensa (yksipuolisesta ihastuksesta huolimatta) on ehkä enemmän jotenkin sisaruksellinen - he suojelevat toisiaan, enkä puhu vain fyysisestä suojelemisesta vaan myös henkisestä. Uskon, että he löytävät toisistaan voimaa, joka antaa heille rohkeutta - Éowynin tapauksessa rohkeutta tehdä päätöksiä ja toimia oman tahdon mukaan, Aragornin tapauksessa myöntää, ettei hän koskaan voi unohtaa Arwenia.

Loppujen lopuksi olen kuitenkin ihan samaa mieltä siitä, että Éowyn ja Faramir kuuluvat ehdottomasti toisilleen. He ansaitsevat toistensa tuoman ilon kaiken sen menetyksen jälkeen ja mielestäni he ovat ehdottomasti yksi Tolkienin maailman kauneimmista pareista Aragornin ja Arwenin sekä Berenin ja Lúthienin rinnalla.

Tulin niin iloiseksi, kun Samvais sai Ruusan itselleen. He ovat ihan mielettömän suloisia yhdessä ja jotenkin Sam on niin valloittava yrittäessään tehdä aloitetta saadakseen Ruusan huomion puoleensa. Ja jos minulta kysytään, niin Ruusa on kyllä todella kaunis myös ja hän suorastaan säihkyi elokuvan hääkohtauksessa! Ja voi että niitä heidän pikkuhobittejaan, joita syntyi peräti kolmetoista, puhumattakaan heidän nimistään - oli koskettavaa, kuinka uuden sukupolven joukosta löytyivät myös Frodo, Bilbo, Merri ja Pippin. :')

Taurielin ja Kilin tarina puolestaan herätti sellaisen aaw -elämyksen yleisesti kääpiö/haltia -paritusta kohtaan (jota Legolas/Gimli eivät onnistuneet samaan aikaan), joten sen vuoksi nuo kaksi keräävät multa pisteet kotiin.

Fili ja Kili ovat myös ehdottomasti lemppareitani. Mielestäni se veljessuhde tuo heidän välilleen tietynlaista jännitettä mutta samalla myös sellaista lämpöä, jota en muissa parituksissa näe tai koe niin vahvana. Ja he jotenkin vain sulautuvat niin luonnollisesti yhteen, ihan huomaamattaan. Ehkä siitäkin syystä he ovat itselleni hyvin ainutlaatuinen paritus ja siksi tykkään myös kirjoittaa heistä niin paljon. Toisaalta, kuten Eririn mainitsi, näen myös jotain hyvin suloista ja hellyttävää Fili/Sigrid -asetelmassa (joka antoi muuten uutta inspiraatiota raapalesarjaani!).

Mullakin meni kieltämättä tovi tottua ajatukseen Bilbosta ja Thorinista, vaikka muistan kyllä kirjoittaneeni heistä jo pitkän aikaa sitten. Shippasin aika innoissani veljesten suhdetta ja silloin muut saivat jäädä taka-alalle, ja jos rehellisiä ollaan niin Bagginshield kuulosti mun korvaan aluksi tosi oudolta ja hämmentävältä paritukselta, en vain jotenkin osannut yhdistää heitä millään toisiinsa. No, kirjoittaminen kyllä sitten auttoi vaikka se aluksi hankalalta tuntuikin, ja sittemmin tämä paritus kyllä löysi mutkittelevan tiensä sydämeeni. Elokuvia katsellessani en kuitenkaan kiinnitä ehkä niinkään paljon huomiota Bilbon ja Thorinin väliseen suhteeseen, en ainakaan ennen DoS:n loppupuoliskoa. Toki se halihommeli ensimmäisessä elokuvassa pistää hymyilemään kuin joku hölmö, mutta ehkä sitten vasta tarinan lopussa näiden kahden suhde nostaa päätään minun puoleeni. Loppu on sanoinkuvailemattoman surullinen ja kaunis, siitä ei pääse mihinkään ja sitä kyllä vollottaisi vaikka kuinka pitkään!

/LillaMyy väliin! Olen sun kanssa pitkälti samoilla linjoilla noiden homoparitusten kanssa Fili/Kili ja Bagginshieldiä lukuun ottamatta, jotka nekin ovat kyllä pitkälti syntyneet mielikuviini elokuvien pohjalta, koska en mä kirjoja lukiessani muistanut leikitteleväni moisilla ajatuksilla. Mutta tosiaan, kuten mainitsit niin kaikenlaiset Frodo/Samit, Legolas/Aragornit ja Legolas/Gimlit ei juurikaan nappaa, vaikka toki niitäkin on uteliaisuuden vuoksi tullut kokeiltua. En tiedä, ehkä näen Legolas-Gimli-Aragorn -jengin jossain määrin samoin kuin Hermione-Harry-Ron -trion - heidän välillään vallitsee syvä ja vilpitön ystävyys enkä näe mitään syytä, miksi sitä pitäisi alkaa sen enempää sorkkimaan. :D
Otsikko: Vs: J. R. R. Tolkien
Kirjoitti: Sca - 14.03.2015 12:11:16
Mitkä on teidän lemppariparituksianne Keski-Maassa?

Ensin canon:
- Thingol/Melian: tästä jo mainitsinkin aikaisemmin, musta Silmarillionissa vain jotenkin huokui se miten he välittävät toisistaan ja se kohta, missä kuvailtiin heidän ensitapaamisensa, on kaunis.
- Beren/Luthien: tässä parituksessa on kivaa se, kuinka kaikista vaikeuksista ja mahdottomuuksista huolimatta he saavat viettää elämänsä yhdessä, ja valitsevat aina toisensa. Aragorn/Arwen toki menee tähän samaan kastiin, aika samantyylinen rakkaustarina.
- Eowyn/Faramir: musta tämä on vain niin söpö paritus, alkaa aina hymyilyttää kun miettii mitä kaikkea kumpikin on kokenut ja sitten he vähän niin kuin sattuvat löytämään toisensa ♥
- Kili/Tauriel: vaikka mulla onkin ristiriitaisia ajatuksia Taurielista, niin kyllä tämä paritus silti on toimiva ja suloinen!

Sitten myös täällä mainitut Elrond/Celebrian ja Hurin/Morwen on sydäntäsärkeviä : (

Sitten fanon:
- Thranduil/Celeborn: tähän olen hurahtanut vasta ihan lähiaikoina, mutta jotenkin tämä vain heti kolahti! Mulla on joku juttu sellaisiin melankolisiin ja monimutkaisiin parituksiin, sillä mun mielestä Galadrielia ei kuitenkaan voi jättää kuviosta pois. Mulla on tällä parituksella tekeillä yksi moniosainen fikki ja hurrpurr, heistä on niin kiva ja helppo kirjoittaa! Tavallaan haluisin myös shipata Haldiria jommallekummalle näistä, mutta jotenkin siinä ei vain palaset loksahda yhtä hyvin paikoilleen.
- Thranduil/Bard: alkuun vain pyörittelin päätäni niille, jotka Tumblrissa Barduilia shippasivat, mutta sitten taisin AO3:ssa lukea tällä parituksella jotain ja se oli menoa sitten : D Ei tämä tosiaan missään kovin romanttisessa mielessä toimi, mutta Thranduilin ja Bardin välillä kuitenkin on kutkuttelevaa kemiaa.

Ai miten niin mun fanonparitukset = paritetaan Thranduilia vähän joka suuntaan :--D No mut, kyllä mie ymmärrän esimerkiksi Bagginshieldiä, Legolas/Gimliä, Frodo/Samia ja Merri/Pippiniä, mutta en vain itse shippaa niitä.
Otsikko: Vs: J. R. R. Tolkien
Kirjoitti: The Pure-Blood Princess - 15.03.2015 09:49:17
Ensin on ihan pakko mainostaa että multa löytyy kirjahyllystä Sormuksen ritarit tuollaisella "ihanan kamalalla" kannella, mistä Ansa laittoi kuvan. :'D Toki mulla on sitten uudempi yhteisnidekin.

Kenestä Tolkienin luomasta hahmosta pidätte eniten ja miksi?
Liian vaikea kysymys... Yyh, en mä osaa tämmöiseen vastata.

Tolkienin tarkemmin kuvaamista hahmoista suosikkini on varmaan Gimli, on ollut jo iät kaiket (rakastan kääpiöitä^^). Mutta pidän oikeastaan kaikista hyviksistä. Boromir on mulle julmetun tärkeä hahmo ja suunnittelen jatkuvasti ficciä, jossa hän jää henkiin ja auttaa etsimään Merrin ja Pippinin ja pitää Faramirin puolia ja näin. Sitten on tietty kaikki hobitit <3 rakkaita pikkuisia kaikki. Ja Legolas ja Aragorn, ja Faramir, Éowyn, Arwen, Galadriel, Elrond, Gandalf, Haldir (!!!) äää ihan kaikki! Klonkustakin pidän, vaikka aina välillä se vie mun hermot tyystin. Inhokkeja ovat oikeastaan vain Denethor ja Kärmekieli. Sarumania en jostain syystä osaa inhota, lieneekö syynä Christopher Leen uskomaton esitys hahmona.
Mä kanssa tykkään oikeastaan kaikista hyviksistä omalla tavallaan. En myöskään osaa inhota Sarumania. Klonkku on symppis. :) Gimli on kyllä ihana, naureskelen erityisesti aina tälle kohdalle Kahdessa Tornissa: I'm wasted on cross-country, we dwarves are natural sprinters! Very dangerous over short distances. :D Boromirin kuolemasta järktyin ekalla lukukerralla niin paljon että teki mieli jättää koko kirja kesken, mutta enhän mä siihen pystynyt. Pidän Éowynistä, Faramirista, Legolaksesta, Arwenista,  Galadrielista, Gandalfista, Elrondista, Haldirista... Ja Aragronista! *kuolaa* Hobitit on tietysti oma lukunsa! Eihän niistä voi olla pitämättä. Maailman suloisimpia olentoja. <3

Okei, mutta jos jotain päätöksiä pitäisi tehdä niin nimeäisin kaksi hahmoa: Éowyn ja Sam. Éowyn on ollut mun suosikki Tolkienin naishahmoista ihan alusta alkaen, ja Sam... No, Sam on Sam. Niin kuin täällä on jo mainittukin, niin sormuksen tuhoamisesta ei olisi tullut yhtään mitään ilman Samia. "Frodo wouldn't have got far without Sam" vai miten se Kahden Tornin lopussa olikaan muotoiltu. Samia arvostetaan ihan liian vähän!

Öh, niin, ja ne Hobitit hahmot... Pidän kyllä kaikista kääpiöistä omalla tavallaan, mutta tässä valinta on huomattavasti helpompi; Thorin on mun suosikkini aina ja ikuisesti. :D

Mitkä on teidän lemppariparituksianne Keski-Maassa?

Canon:

Éowyn/Faramir on ehdottomasti ykkössuosikkini. Toki pidän myös Arwen/Aragornista. Mitäpä näitä sen enempää perustelemaan, kaikki tarpeellinen on täällä jo sanottu.

Kíli/Tauriel, kyllä myönnän tuolla aiemmin maininneeni, että Hobitti-trilogia olisi pärjännyt ilman Taurieliakin, mutta kyllä tämä paritus silti jotenkin onnistui voittamaan mut puolelleen. Ei ehkä ihan heti ensisilmäyksellä olisi uskonut tällaista tapahtuvan, mutta kuten itse nykyisin aina sanon, niin leffa-Kíli on selkeästikin elf-sexual, jotenjoten! :D Itse myös yhdistän tämän sen söpöyden, mitä suurin osa tuntuu yhdistävän Legolas/Gimliin, koska tässäkin kuitenkin on sitä samanlaista haltia/kääpiö-'ristiriitaa', vaikka nämä kaksi eivät nyt sitten eläkään yhdessä elämiensä loppuun asti...
Sotken nyt myös lusikkani tähän soppaan ja sanon, että aluksi vierastin ajatusta Taurielista, mutta nyttemmin oon tullut siihen tulokseen, että kyllä Hobitti-trilogia kaipasikin sellaista Éowynin tyyppistä hahmoa. Mutta nyt menen sivuraiteille tästä paritushommelista. Eli kyllä, Kíli/Tauriel on myös yksi suosikeistani. Ehkäpä juurikin tuon "haltia/kääpiö-ristiriidan" takia.

Fanon:

No niin, siis Bagginshield ihan ehdottomasti. En löydä sanoja... Nyyh, en halua ajatellaa liikaa tai alan itkeä. Mutta mites ne muut... No, insesti ei ole mitenkään mun juttuni, mutta luen kyllä Fíli/Kíliä ihan mielelläni.

Tässä kohtaa taidankin sitten olla ernu, koska itse en näe mitään Merri/Pippin, Legolas/Gimli, Sam/Frodo, tai mitään muitakaan vastaavia parituksia missään. Jotenkin vain itse olen niin tarkka näissä asioissa, etten osaa ajatella Keski-Maahan mitään homoparituksia (tuota ficcien Bagginshieldia lukuun ottamatta). En tiedä, mistä tämäkin oikein johtuu, koska ei mulla muiden fandomien kanssa ole minkäänlaista onkelmaa parituksien kanssa, mutta Tolkienin suhteen olen harvinaisen nirso parituksissa...
Mäkin taidan olla näiden Tolkienin maailman parituksien suhteen aika nirso. En oo koskaan innostunut ajatuksesta Aragorn/Legolas, vaikka se tuntuukin olevan aika suosittu paritus. Legolasta ja Gimliä pidän vain todella hyvinä ystävinä. Merri/Pippin... No, periaatteessa se menee mutta en sillekään oikein ole lämminnyt. Frodo/Sam-juttu on vähän sama juttu kuin tuo Legolas/Gimli että korostan ennemmin sitä heidän välilleen kehittynyttä ystävyyttä. Oon kokeillut ficcejä kyseisellä parituksella mutta ei oikein iskenyt. Voisi toki kokeilla uudestaan ja katsoa, mitä tykkään nyt. :D
Otsikko: Vs: J. R. R. Tolkien
Kirjoitti: LillaMyy - 20.03.2015 15:37:04
"Have you met Aragorn?" Jätkä on IHMINEN ja hyvä taistelija ja parantaja ja ylipäänsä basically täydellinen jne. eikä kukaan valita
Aragorn kuitenkin varttui Rivendellissä ja on númenorilaista sukua, ja juuri númenorilaiset toivat Athelaksen Keski-Maahan ja muistaakseni haltioiden rinnalla pohjoisen samoojat (joihin myös Aragornin isovanhemmat kuuluivat) pitivät yllä tietoa ko. yrtistä sekä sen parannuskeinoista.
Juurikin näin. Elrondin pojat myös opettivat Aragornia 'seuraamaan jälkiä' (hitto, että suomen kieli on hankalaa enkun opiskelijalle, en keksinyt millään, mitä on tracking på finska x)), joten oletettavasti nämä ovat voineet opettaa tälle vaikka ja mitä muutakin. (:

No joo, tuo on totta, mutta se mikä mun pointti oikeastaan oli, niin mua vaan ärsyttää ihan sikana, että mieshahmot saa olla kuinka täydellisiä tahansa, mutta jos naishahmolla on enemmän kuin yksi taito, jossa se on hyvä, alkaa just tuo Mary Sue -shitstorm.
Totta tuokin kyllä, että mieshahmoilta sallitaan yleensä enemmän, mutta itse en ainakaan tässä kohtaa tarkoittanut ihan tuota. Olisin pitänyt tuota Athelasilla parantamista vähän outona keneltä tahansa salohaltialta, oli tämä sitten mies tai nainen. Tokihan tämä tuo Taurieliin muitakin puolia kuin ne übersiistit taistelutaidot, ettei sen puoleen.
Palaanpas vielä hetkiseksi tähän keskustelunaiheeseen, koska aloin jostain kumman syystä (don't ask why, en tiedä itsekään) pohtia tätä asiaa yksikseni tässä pari päivää sitten. Pohdiskelin sitä, että ehkä tuossa Taurielissa ja athelasissa mulla kolahtaa nykyisin siihen, että tämä parantaa Kílin samalla tavoin kuin Elrond parantaa Frodon FotR:ssa. Koska siis teknisestihän se on juuri tämä haltiamainen tapa parantaa, jonka vain korkeammat haltiat osaavat, ei niinkään se varsinainen kasvin tuntemus. Siispä, jos Desolationissa Tauriel olisi parantanu Kílin samalla tyylillä kuin mitä Aragorn parantaa Éowynin RotK:ssa, niin mulla ei olisi mitään pahaa sanottavaa tästä, koska tuo on varmasti ihan opittavissa oleva asia, kun taas tuosta edellisestä tyylistä en niinkään mene vannomaan. Tuo Elrondin parannustapa tuntuu musta enemmänkin sellaiselta, minkä joko hallitsee tai sitten ei, kun taas Aragornin tyyli on seurausta nimenomaan siitä, että hänet on opetettu siihen. Tajuaakohan tästä mun selityksestäni taas yhtään mitään? :D

Oletteko te muut katsoneet fanien tekemiä elokuvia Tolkienin teosten pohjalta?
Itse olen katsonut Hunt for Gollum-nimisen elokuvan ja nyt, kun taas muistin tuon olemassaolon ajattelin katsoa Born of Hopen. Hunt for Gollum siis nimensä mukaisesti kertoo siitä, kuinka Aragorn metsästää Klonkkua, mistä kirjassa on vain lyhyitä mainintoja. Born of Hope taasen kertoo Aragornin syntymän ja tämän vanhempien tarinan. Molemmat elokuvat kestävät vähän reilun tunnin ja ovat tosiaan fanien tekemiä, mutta sitä ei kyllä näistä välttämättä huomaa, koska ainakin muistaakseni tuo HfG oli oikeastikin aika laadukas pätkä. Toki, näiden kanssa joutuu totuttelemaan erinäköisiin hahmoihin, mutta jos osaa jättää sen omaan arvoonsa, niin nämä ovat oikeastikin aika hyviä. (: Tietääkö kukaan teistä muuten muita fani-leffoja Keski-Maasta? (:

//Okei, pikku vinkki, jos ette halua parkua itseänne kipeiksi, niin älkää katsoko Born of Hopea. Arathornin ja Gilraenin tarina nyt on muutenkin jo ihan tarpeeksi surullinen, ja kun siihen lisää älyttömän söpön kiharapäisen ja vaahtosammuttimen kokoisen Aragornin toisiksi viimeisessä kohtauksessa (en halua spoilata), niin parkuminen on aika taattua.
Otsikko: Vs: J. R. R. Tolkien
Kirjoitti: Karvalakkirakastaja - 23.07.2015 03:23:11
Pakko sanoa, että kun nyt olen veivannut Hobitti-leffat useampaan kertaan, musta tuntuu että toi trilogia on oikeasti tosi huono.  ;D Siis kerronnallisesti jotenkin huono. En osaa edes selittää, mitä haen, koska mä tykkään noista leffoista, hahmoista ja näyttelijöistä ja silti mua naurattaa siinä esiintyvät ratkaisut ja musta tuntuu, että ne on onnettomia. ;D Suoraan huonoksi voi sanoa kaikkia niitä kohtia, missä taistelun tiimellyksessä kuullaan kaukaa, mitä joku huutaa. Ja voi hitto joitakin ratkaisuja, millä hahmot saa informaatiota (kuten esimerkiksi se kun se randomörkki, joka jää vangiksi, kertoo kuinka hän haavoitti tummahiuksista jousimiestä. Voi jestas! Sen aiheuttama tunne oli kuin lukisi huonoa ficciä, jossa kerrotaan tummahiuksisista ja vaaleahiuksisista, vaikkakin eri syistä. :o ;D)

Hämmentävää, etten ollut tullut edes ajatelleeksi Taurielia Mary Suena, mutta olen useammankin pitänyt Aragornia Gary Stuna, vaikka sen Gary Stu -statusta vähän himmentää se, että Frodo on kuitenkin Sormuksen Viejä, mutta Aragorn kuitenkin on se rääsyistä kuninkaaksi ja hyljeksitystä sankariksi -kulkeva tyyppi. Aragorn ei ole koskaan oikein iskenyt muhun kirjan hahmona, mutta se ei liittynyt tuohon edellä mainittuun. Se vaan on aina tuntunut melko kuivalta henkilöltä. Tauriel on Hobittitrilogian kiintiönainen ihan niin kuin Arwen Lotrissa, kun Tolkienin maailma on melkoisen miespainotteinen noin lievästi sanottuna. Pieni modernisointi oli siinä mielessä paikallaan ja musta oli ihan kivaa nähdä, ettei ainoastaan Legolas ole kickass haltia. ;D Olisin itse toivonut tuolle romanssille tai kolmiolle enemmän ruutuaikaa samoin kuin ylipäätään hahmojen keskinäisille suhteille, mutta Hobitin jälleen myös luettuani tajusin, että ei sielläkään pahemmin mitään keskinäisiä suhteita pohjustettu vaan kerrottiin vain, että nämä meni tuonne ja tuo tuonne. Kirjasta en todellakaan saanut mitään tuntua siitä, että kukaan olisi ollut läheinen kenellekään. Leffassa kääpiöt oli rohkeampia kuin kirjassa. Kirjassahan ne suunnilleen odotti lopulta, että Bilbo ratkaisee kaikki niiden ongelmat, johtaa niitä ja ne lähinnä kiukuttelee sille. ;D Pidin tuota havaintoa jotenkin tosi hilpeänä, vaikka totta kai leffassa aina kaikki on vähän coolimpaa kuin kirjassa. ;D

Kenestä Tolkienin luomasta hahmosta pidätte eniten ja miksi?

En ole varma, olisinko yhä samaa mieltä, jos lukisin taas TSH:n, mutta aikoinaan muhun iski hirveästi Faramir. Se oli riittävän fiksu ja vahva päästääkseen sormuksen haltijan menemään. Tykkäsin myös kovasti Legolasista ja Gimlistä ja niiden keskinäisestä interaktiosta. Tykkään niistä sekä parituksettomana kaveritulkintana että romanttisen rakkauden muodossa olevana tulkintana. Kummallakaan ei ole puolisoa.

Niin, ja Sam oli kanssa mun suosiossa. Muistan vieläkin sen tunteen, minkä koin kun tajusin, ettei Frodo pääse lähtemään yksin Tuomiovuorelle.
Otsikko: Vs: J. R. R. Tolkien
Kirjoitti: Eririn - 23.07.2015 13:14:12
Lainaus
Palaanpas vielä hetkiseksi tähän keskustelunaiheeseen, koska aloin jostain kumman syystä (don't ask why, en tiedä itsekään) pohtia tätä asiaa yksikseni tässä pari päivää sitten. Pohdiskelin sitä, että ehkä tuossa Taurielissa ja athelasissa mulla kolahtaa nykyisin siihen, että tämä parantaa Kílin samalla tavoin kuin Elrond parantaa Frodon FotR:ssa. Koska siis teknisestihän se on juuri tämä haltiamainen tapa parantaa, jonka vain korkeammat haltiat osaavat, ei niinkään se varsinainen kasvin tuntemus. Siispä, jos Desolationissa Tauriel olisi parantanu Kílin samalla tyylillä kuin mitä Aragorn parantaa Éowynin RotK:ssa, niin mulla ei olisi mitään pahaa sanottavaa tästä, koska tuo on varmasti ihan opittavissa oleva asia, kun taas tuosta edellisestä tyylistä en niinkään mene vannomaan. Tuo Elrondin parannustapa tuntuu musta enemmänkin sellaiselta, minkä joko hallitsee tai sitten ei, kun taas Aragornin tyyli on seurausta nimenomaan siitä, että hänet on opetettu siihen. Tajuaakohan tästä mun selityksestäni taas yhtään mitään? :D
Se mikä mulle tuli tässä mieleen, niin alun perin ne kuvasi Taurielin suorittamassa Kilille ihan kunnon leikkauksen, siis että se poisti sen nuolen ja kaikkea ja vasta sitten tunki athelaksen haavaan. (Löytyy DoS:in lisämateriaaleista.) Ja nyt ketuttaa ihan sikana että menivät sen poistamaan, koska veikkaan, että Tauriel ei ois saanut osakseen läheskään kaikkea sitä paskaa mitä se sai, jos se ois saanut sen leikkauksen suorittaa on-screenillä (oon vakuuttunut siitä, että se kuitenkin teki sen, sitä ei vain näytetty). (Vaikka sitten toisaalta osa porukasta ois kuitenkin ruikuttanut sitä, että miten se osaa tuollaisia suorittaa vali vali mari mari.)
Otsikko: Vs: J. R. R. Tolkien
Kirjoitti: LillaMyy - 23.07.2015 13:21:51
Lainaus
Palaanpas vielä hetkiseksi tähän keskustelunaiheeseen, koska aloin jostain kumman syystä (don't ask why, en tiedä itsekään) pohtia tätä asiaa yksikseni tässä pari päivää sitten. Pohdiskelin sitä, että ehkä tuossa Taurielissa ja athelasissa mulla kolahtaa nykyisin siihen, että tämä parantaa Kílin samalla tavoin kuin Elrond parantaa Frodon FotR:ssa. Koska siis teknisestihän se on juuri tämä haltiamainen tapa parantaa, jonka vain korkeammat haltiat osaavat, ei niinkään se varsinainen kasvin tuntemus. Siispä, jos Desolationissa Tauriel olisi parantanu Kílin samalla tyylillä kuin mitä Aragorn parantaa Éowynin RotK:ssa, niin mulla ei olisi mitään pahaa sanottavaa tästä, koska tuo on varmasti ihan opittavissa oleva asia, kun taas tuosta edellisestä tyylistä en niinkään mene vannomaan. Tuo Elrondin parannustapa tuntuu musta enemmänkin sellaiselta, minkä joko hallitsee tai sitten ei, kun taas Aragornin tyyli on seurausta nimenomaan siitä, että hänet on opetettu siihen. Tajuaakohan tästä mun selityksestäni taas yhtään mitään? :D
Se mikä mulle tuli tässä mieleen, niin alun perin ne kuvasi Taurielin suorittamassa Kilille ihan kunnon leikkauksen, siis että se poisti sen nuolen ja kaikkea ja vasta sitten tunki athelaksen haavaan. (Löytyy DoS:in lisämateriaaleista.) Ja nyt ketuttaa ihan sikana että menivät sen poistamaan, koska veikkaan, että Tauriel ei ois saanut osakseen läheskään kaikkea sitä paskaa mitä se sai, jos se ois saanut sen leikkauksen suorittaa on-screenillä (oon vakuuttunut siitä, että se kuitenkin teki sen, sitä ei vain näytetty). (Vaikka sitten toisaalta osa porukasta ois kuitenkin ruikuttanut sitä, että miten se osaa tuollaisia suorittaa vali vali mari mari.)
Oikeasti?! Hitsit, miten mä olen voinut missata tuon? Koska siis tuo tuollaisen parannustavan nyt ainakin olisi luullut menevän läpi kaikista katselijoista, koska tuo nyt on aika "basic-parantamista". Siis siten, että varmaan aika monet soturit osaisivat suorittaa jonkun perusleikkauksen hätätapausten sattuessa sota-aikana. Jonkun toisen hengen pelastaminen riippuu kuitenkin sotatilanteessa aina välillä muutamista sekunneista, eikä siinä kohtaa aina välttämättä ehdi huutaa sitä parantajaa paikalle, joten varmaan niitä on jokaisessa sotajoukossa useampia, jotka osaavat ne basic asiat. (: (Nyt pitää kyllä tapittaa DoS:in lisämateriaalit tavallista tarkemmin, koska ihan oikeasti olen missannut tämän ihan totaalisesti ja nyt hävettää! :D)
Otsikko: Vs: J. R. R. Tolkien
Kirjoitti: Eririn - 23.07.2015 13:41:50
Lainaus
Palaanpas vielä hetkiseksi tähän keskustelunaiheeseen, koska aloin jostain kumman syystä (don't ask why, en tiedä itsekään) pohtia tätä asiaa yksikseni tässä pari päivää sitten. Pohdiskelin sitä, että ehkä tuossa Taurielissa ja athelasissa mulla kolahtaa nykyisin siihen, että tämä parantaa Kílin samalla tavoin kuin Elrond parantaa Frodon FotR:ssa. Koska siis teknisestihän se on juuri tämä haltiamainen tapa parantaa, jonka vain korkeammat haltiat osaavat, ei niinkään se varsinainen kasvin tuntemus. Siispä, jos Desolationissa Tauriel olisi parantanu Kílin samalla tyylillä kuin mitä Aragorn parantaa Éowynin RotK:ssa, niin mulla ei olisi mitään pahaa sanottavaa tästä, koska tuo on varmasti ihan opittavissa oleva asia, kun taas tuosta edellisestä tyylistä en niinkään mene vannomaan. Tuo Elrondin parannustapa tuntuu musta enemmänkin sellaiselta, minkä joko hallitsee tai sitten ei, kun taas Aragornin tyyli on seurausta nimenomaan siitä, että hänet on opetettu siihen. Tajuaakohan tästä mun selityksestäni taas yhtään mitään? :D
Se mikä mulle tuli tässä mieleen, niin alun perin ne kuvasi Taurielin suorittamassa Kilille ihan kunnon leikkauksen, siis että se poisti sen nuolen ja kaikkea ja vasta sitten tunki athelaksen haavaan. (Löytyy DoS:in lisämateriaaleista.) Ja nyt ketuttaa ihan sikana että menivät sen poistamaan, koska veikkaan, että Tauriel ei ois saanut osakseen läheskään kaikkea sitä paskaa mitä se sai, jos se ois saanut sen leikkauksen suorittaa on-screenillä (oon vakuuttunut siitä, että se kuitenkin teki sen, sitä ei vain näytetty). (Vaikka sitten toisaalta osa porukasta ois kuitenkin ruikuttanut sitä, että miten se osaa tuollaisia suorittaa vali vali mari mari.)
Oikeasti?! Hitsit, miten mä olen voinut missata tuon? Koska siis tuo tuollaisen parannustavan nyt ainakin olisi luullut menevän läpi kaikista katselijoista, koska tuo nyt on aika "basic-parantamista". Siis siten, että varmaan aika monet soturit osaisivat suorittaa jonkun perusleikkauksen hätätapausten sattuessa sota-aikana. Jonkun toisen hengen pelastaminen riippuu kuitenkin sotatilanteessa aina välillä muutamista sekunneista, eikä siinä kohtaa aina välttämättä ehdi huutaa sitä parantajaa paikalle, joten varmaan niitä on jokaisessa sotajoukossa useampia, jotka osaavat ne basic asiat. (: (Nyt pitää kyllä tapittaa DoS:in lisämateriaalit tavallista tarkemmin, koska ihan oikeasti olen missannut tämän ihan totaalisesti ja nyt hävettää! :D)
Joo, oikeasti! En muista, missä siellä se on, mutta sieltä se kyllä löytyy (samasta kohdasta löytyy myös sellainen yksityiskohta, että kun Tauriel suorittaa sitä leikkausta Bofur pyörtyy ja Sigrid heittää sen päälle vettä. Hauskaa siinä on se, että Sigridin näyttelijä Peggy Nesbitt on Bofurin näyttelijän James Nesbittin tytär xD Jimmy itse asiassa kommentoikin sen olleen Peggyn elämän paras hetki).
Otsikko: Vs: J. R. R. Tolkien
Kirjoitti: Beatrix Bones - 23.07.2015 22:57:32
Lainaus käyttäjältä: Karvis
En ole varma, olisinko yhä samaa mieltä, jos lukisin taas TSH:n, mutta aikoinaan muhun iski hirveästi Faramir. Se oli riittävän fiksu ja vahva päästääkseen sormuksen haltijan menemään.
Mä tykkään kanssa Faramirista ihan älyttömästi! En tiiä kuinka iso osa näyttelijän ulkonäöllä on vaikutusta tähän asiaan, mutta mä tykkäsin siitä leffoissa, kun jäi jotenkin symppis fiilis. Juurikin sun mainitsemat fiksuus ja vahvuus tulee mieleen, mutta tavallaanhan Faramir on myös se isoveljen varjoon jäänyt yhtä kyvykäs reppana. Jotenkin kävi niin sääliksi sitä Kuninkaan paluussa, että ehkä se on osa hahmon viehätysvoimaa.
Otsikko: Vs: J. R. R. Tolkien
Kirjoitti: Fairy tale - 04.06.2019 22:04:36
Löytyykö täältä Finistä ketään, joka olisi seurannut tiiviimmin kirjoittelua tuosta Dome Karukosken ohjaamasta Tolkienin elämäkertaan perustuvasta elokuvasta? Tai onko joku käynyt katsomassa itse elokuvan ja tykännyt tai ei tykännyt siitä? Minulle kävi niin, että seurasin kyllä keskustelua asiasta ja sen ympäriltä, mutta en ole ainakaan vielä saanut itseäni potkittua tuota elokuvaa katsomaan. Elokuva on jakanut Tolkien-fanien mielipiteet. Moni on tykännyt kovastikin näkemästään ja sitten on niitä, jotka eivät tykkää siitä, että elämäkertaan on laitettu (liikaa) omia.

Tuli väkisinkin mieleen, että onko tässä nyt joukko tiukan "canonin" puolustajia, jotka ovat sitä mieltä ettei koko elokuvaa olisi pitänyt tehdäkään, kun ei siihen olisi saanut lisätä mitään omaa? Minulla on Tolkienin elämäkerta kirjana omassa hyllyssäni, eikä sen pohjalta ainakaan saisi aikaiseksi mielenkiintoista elokuvaa. Tarinat on aina väritetty sanoin ja kohokohtia ja jännittävyyksiä on korostettu.

Entä tuleeko Tolkienista lähinnä mieleen ensin tutut elokuvat Hobitti ja Taru Sormusten Herrasta? Vai kenties kirjat?
Itse muitakin herran kirjoittamia kirjoja lukeneena luen Sormusten Herran läpi aina muutaman vuoden tauon jälkeen. Hobittikin menettelee useammin luettuna. Silmarillion sitten harvemmin. Hänen kirjoittamistaan lastenkirjoista en niin välitä, ne ovat tylsiä.

Otsikko: Vs: J. R. R. Tolkien
Kirjoitti: Vlad - 24.06.2019 16:29:50
Lainaus
Löytyykö täältä Finistä ketään, joka olisi seurannut tiiviimmin kirjoittelua tuosta Dome Karukosken ohjaamasta Tolkienin elämäkertaan perustuvasta elokuvasta? Tai onko joku käynyt katsomassa itse elokuvan ja tykännyt tai ei tykännyt siitä? Minulle kävi niin, että seurasin kyllä keskustelua asiasta ja sen ympäriltä, mutta en ole ainakaan vielä saanut itseäni potkittua tuota elokuvaa katsomaan. Elokuva on jakanut Tolkien-fanien mielipiteet. Moni on tykännyt kovastikin näkemästään ja sitten on niitä, jotka eivät tykkää siitä, että elämäkertaan on laitettu (liikaa) omia.
Mä seurailin sitä kirjoittelua ja mies kysyikin haluanko lähteä katsomaan, mutta itse totesin, että en. En oo ollut kauhean innoissani tuosta leffasta, en oo toki siihen niin syvällisesti perehtynyt, mutta noin ylipäänsäkään en ole mikään elämäkerrallisten elokuvien (tai kirjojen) ystävä, joten en kokenut myöskään olevani varsinaisesti kohdeyleisöä - huolimatta siitä, että olen Tolkien-fani. En osaa siis sanoa, että mitä mieltä oon itse leffasta, kun en ole sitä nähnyt enkä todennäköisesti aio katsoakaan. Itse en myöskään osaa sen suuremmin ottaa kantaa siihen, onko tarinan värittäminen hyvä vai ei. Tavallaan kyseenalaistan toisen ihmisen elämän värittämistä asioilla, jotka eivät siinä muodossa pidä paikkaansa, mutta toisaalta ymmärrän sen, jos sen tekee hyvällä maulla.

Lainaus
Entä tuleeko Tolkienista lähinnä mieleen ensin tutut elokuvat Hobitti ja Taru Sormusten Herrasta? Vai kenties kirjat?
Mulla tulee Tolkienista mieleen nimenomaan kirjat eikä Jacksonin ohjaamat elokuvat. Toki rakastan niitä elokuviakin, mutta mulle kirjat on se kaikista puhtain canon Tolkienin ja Keski-maan suhteen. Sormusten herra tulee luettua kuitenkin aika harvoin, koska a) se on niiin pitkä ja b) se on loppujen lopuksi kirjoitustyyliltään aika puisevaa ja polveilevaa ja siten jopa raskasta luettavaa. Kyllä mä sen silti aina välillä haluan kahlata läpi, kun siihen vaan jaksaa syventyä ja uppoutua monen tunnin ajaksi Keski-maahan. Hobittia tulee luettua vähän harvemmin, yleensä luen sen englanniksi, mutta Silmarillion on edelleen kesken. Siinä jotenkin se polveilevuus, puisevuus ja raskaus tuntuu entistä korostuneemmalta, vaikka mielenkiintoisia ja upeita teoksia ne on kyllä kaikki. Harvakseltaan niitä kirjoja tulee luettua ylipäänsä, mutta kestosuosikkien ja -luettavien listalla ne on silti.

Lainaus
En muista, missä siellä se on, mutta sieltä se kyllä löytyy (samasta kohdasta löytyy myös sellainen yksityiskohta, että kun Tauriel suorittaa sitä leikkausta Bofur pyörtyy ja Sigrid heittää sen päälle vettä. Hauskaa siinä on se, että Sigridin näyttelijä Peggy Nesbitt on Bofurin näyttelijän James Nesbittin tytär xD Jimmy itse asiassa kommentoikin sen olleen Peggyn elämän paras hetki).
Nyt tekis mieli itsekin kahlata Desolationin extrat läpi :D Mutta voin hyvin kuvitella a) tuon kohtauksen ja b) että se on ollut Peggyn elämän paras hetki :D Mutta hauska yksityiskohta sinällään, että tässäkin leffassa on ainakin yksi isä-lapsi -pari (koska Potterissakin on, DW:n kuvioista puhumattakaan).
Otsikko: Vs: J. R. R. Tolkien
Kirjoitti: Abarat - 03.09.2019 21:48:22
Tolkien-fani ilmoittautuu! Tolkien-elokuvaa tosin en ole nähnyt. 9-10v ikäisenä sain joululahjaksi Taru sormusten herrasta kirjan, koska toivoin paksua kirjaa. Luin sitä kotioloissa ja pulpettikirjana koulussa ja uppouduin fantasiamaailmaan niin kuin lapsi keskittyneesti uppoutuu. Oon lukenut sen kaiketi 10x elämäni aikana mutta kadotin lopulta sen kartan. Sitten luin Hobitin, jonka jälkeen Silmarillionin. Hassu järjestys kieltämättä. TSH-kirjassa pisti tuolloin silmään sotiminen, vähäinen naishahmojen määrä ja nälkiintyminen. Muistikuvien perusteella suosikkejani olivat Kultamarja ja Eowyn. (Kirjotan puhelimella joten pahoittelen kirjoitusvirhettä Eowynin nimessä)

TSH on pysynyt yllättävän hyväkuntoisena kaikki nämä vuodet, tuo yhteisnide. Haltiakielet kiinnosti suuresti aikanaan ja eikös se mennyt niin että Tolkien otti quenyaan vaikutteita suomen kielestä? :D
Otsikko: Vs: J. R. R. Tolkien
Kirjoitti: zilah - 06.09.2019 23:21:30
Minä taidan olla raskaan sarjan Tolkien- fani. Omistan kaikki teokset niin suomeksi kuin englanniksi ja kaikki on myös luettu liki puhki. Elokuvillakin on ansionsa, mutta on myös ärsytyksensä. Kaiken kaikkiaan olen sitä mieltä, että Peter Jackson teki upeaa työtä, muutamaa yksityiskohtaa lukuunottamatta.

Kaikkein eniten kyrsii Aragornin ja hobittien matka Imladrisiin, kun heitä vastassa oli Arwen, eikä Glorfindel niin kuin kirjoissa. Koko upea hahmo oli jätetty pois, ja Arwenin osuutta suurenneltu täysin tarpeettomasti. Joojoo, tarve naispuoliselle sankarihahmolle ja niin, mutta silti. Jos nyt jostakin olisi saanut enemmän jutun juurta, niin luontevampi valinta olisi ilman muuta ollut Éowyn, joka sentään päästi päiviltä yhden kauheimmista olennoista, mitä Sauronilla oli palveluksessaan.

Ja toinen ketutuksen aihe on Faramir. Minulla ei ole David Wenhamia vastaan mitään, ja hän periaatteessa oli ihan ok Faramir... mutta kirjoihin verrattuna heikko ja päättämätön.

Ehkä kaikkein kamalin oli kuitenkin Denethorin hahmon pilaaminen! Kirjoissa hän on ylväs ja jalo, vaikkakin kompleksinen ja lopulta menettää järkensä, mutta elokuvissa hänestä on tehty todella vastenmielinen! Hyi hyi ja hyi! Näyttelijäänsä en moiti, vaan minusta tällainen on ohjaajan vastuulla.

No, mutta tämän vuodatuksen jälkeen palaan siihen, että minulle rakkain Tolkienin kirjoista on Silmarillion. Se on omalla tavallaan hajanainen, mutta uskomattoman kiehtova ja avaa koko Ardan ja Amanin tarinan kaikkine ihmeineen lukijan eteen! <3


No, tässä nyt aluksi. Ehkä palaan tähän topiciin, jos ette vielä täysin kyllästyneet intoiluuni.  :-[



zilah
Otsikko: Vs: J. R. R. Tolkien
Kirjoitti: LillaMyy - 09.09.2019 10:49:17
Löytyykö täältä Finistä ketään, joka olisi seurannut tiiviimmin kirjoittelua tuosta Dome Karukosken ohjaamasta Tolkienin elämäkertaan perustuvasta elokuvasta?
Minä seurasin sitä, mutta en ikinä oikeastaan käynyt katsomassa sitä, vaikka monta kertaa pitikin. Minusta Tolkienin elämästä olisi saanut mielenkiintoisen elokuvan ihan ilman mitään värittämistä, mutta minä olenkin ehkä vähän hassu faniuteni kanssa. :'D Ymmärrän kyllä kuitenkin, että ehkä suuren yleisön mielestä kaikki Tolkienin elämän yksityiskohdat eivät ole kiinnostavia, joten sitten sitä pitää vähän muokata, koska elokuvan tavoitteena on kuitenkin tehdä voittoa. Olisin kuitenkin toivonut, ettei elokuvassa olisi keskitytty (kuten olen lukenut ja kuullut) aivan niin paljoa sotateemaan, koska Tolkieniin ja TSH:n kirjoittamiseen liittyy niin paljon muutakin.

Lainaus käyttäjältä: Fairy tale
Entä tuleeko Tolkienista lähinnä mieleen ensin tutut elokuvat Hobitti ja Taru Sormusten Herrasta? Vai kenties kirjat?
Kirjat, no question about it. Itse en ole nyt hetkeen lukenutkaan niitä, kun on ollut muita kiireitä, mutta kyllä TSH, Silmarillion ja Hobitti kuuluu aika vakiokalustoon, ja nimenomaan tässä järjestyksessä. En itse niin hirveästi pitänyt tai pidä vieläkään Hobitista, olin kenties liian vanha enkä siten kohdeyleisöä, kun luin Hobitin ensi kertaa, joten siitä ei ole ikinä tullut mitään suurta suosikkia. TSH puolestaan osui ja upposi kuin veitsi voihin, ja Silmarillion on todella upea, vaikkakin pitkä ja vaivalloinen läpi kahlattava. Rakastan Tolkienin mytologiaa yli kaiken, mutta myönnän itsekin, että etenkin Silmarillion on oikeasti aika raskasta luettavaa, kun siihen sisältyy niin paljon kaikkea.

Lainaus käyttäjältä: Abarat
Haltiakielet kiinnosti suuresti aikanaan ja eikös se mennyt niin että Tolkien otti quenyaan vaikutteita suomen kielestä?
Jep, suomesta tuli inspiraatio haltiakieleen. (:

Lainaus käyttäjältä: zilah
Omistan kaikki teokset niin suomeksi kuin englanniksi
Olen ehkä hieman kateellinen. :D Itseltäni puuttuu vielä Hobitti ja Keskeneräisten tarujen kirja suomeksi. Englanniksi nuo kaksi kyllä löytyy hyllystä. TSH ja Silmarillion sitten löytyykin molemmilla kielillä, Kaksi tornia jopa ruotsiksikin. Sitten hyllyssä on vielä näiden lisäksi viisi osaa History of Middle-earth sarjaa, Hurinin lasten tarina, Tom Bombadilin seikkailut, Beren ja Lúthien sekä Gondolinin tuho. (Ja paljon muuta Tolkieniin vivahtavaa teosta, jotka eivät kuulu Keski-Maa tarinoihin.)

Minä toisaalta ymmärrän tuon päätöksen vaihtaa Glorfindel Arweniin, koska Glorfindel olisi ollut taas yksi uusi hahmo, joka vain vilahtaa tarinassa, mutta muutoin olen samoilla linjoilla zilahin kanssa tästä. Faramir taasen, voi argh sentään, David Wenham oli upea, mutta inhoan yli kaiken sitä, kun Faramir kirjassa ei halua nähdäkään sormusta, kun taas elokuvassa hän aikoo aluksi viedä sen Denethorille. MUR! ("I would not take this thing, if it lay by the hyghway!!!") Denethorkin oli kenties vähän yliampuvan hullu jo alusta saakka elokuvassa, mutta tämän olen valmiimpi antamaan anteeksi kuin Faramirin.