A/N: kiitos kommenteista
Amanecer: yritän kirjoittaa mahdollisimman selväksi (: ja yritin myös jaksottaa tätä vähän enemmän jotta olisi helpompi lukea. Ja mulla on aina ollu ongelmia keksiä otsikoita
mutta yrittäkää selvitä tuolla : D
2 luku.EPov.
Kuulin tuttua naurua. VOI HITTO. ” EEEEMMEEEETTT HILJAA!” huusin. Onko Emmettin pakko tulla näin aikaisin tänne nauramaan. Katsoin kelloa. Kello oli jo 9 illalla. No okei. Olen nukkunut koko päivän. Päätin nousta ja mennä katsomaan mille Emmett nauroi. Menin olohuoneeseen.
Siellä oli Alice hyvin onnellisen näköisenä ja Emmett joka nauroi.
Niinpä tietenkin. Ja sitten katseeni kiinnittyi tuntemattomaan naiseen. Joka oli todella kaunis. Olenko koskaan nähnyt noin kaunista naista.
Hänellä oli päällään löysähkö sininen tunika, joka sopi hänelle täydellisesti. Alta näkyi musta toppi. Jalassaan hänellä oli mustat balleriinat. Hänellä oli kauniit ja pehmeän näköiset pitkät ruskeat laineikkaat hiukset ja todella kauniit suklaan väriset silmät. Uppouduin niihin hetkeksi, ennen kuin katseeni muuttui kysyväksi.
”Öööö.?” en saanut suustani tulemaan mitään muuta. ”M-minä olen Bella. Muutin tänään tuohon vastapäiseen asuntoon.” hän sanoi ja hänen kasvoille nousi puna. Kuinka söpöä ajattelin itsekseni. ” Eddie. Mä oon kertonu sulle Bellasta monesti!” Emmett sanoi.
Aa hän on siis se Emmettin vanha kaveri. Bella.
”Aaaa sä oot se Bella.” sanoin. Hän hymyili ja nyökkäsi ja samassa laski katseen lattiaan. Hän vaikuttaa hieman ujolta.” Joo, mut mä meen takas nukkuu, et jaksan sit lähtee Emmett sun kaa kierrokselle.” sanoin ja rupesin nauramaan. Tälläistä tämä on ollut viimeiset pari päivää. Baariin Emmettin kanssa. Ja sen jälkeen olen nukkunut päivät. Lähdin kävelemään takaisin omaan huoneeseeni.
Äh en kuitenkaan saisi unta.
Ajattelin Bellan kauniita silmiä. Joten päätin vaihtaa vaatteet jo valmiiksi. Me kuitenkin lähdetään tunnin sisällä. Tulisikohan Bellakin mukaan.
Hymyilin itsekseni. Olen nähnyt hänet kerran ja nyt jo ajattelen häntä koko ajan. Hänellä on muutenkin jo varmaan poikaystävä. Ei kukaan voisi olla erossa noin kauniista naisesta. Laitoin päälle mustat farkut ja valkoisen kauluspaidan.
Laitoin paidan löysästi housuihin ja käärin hihat melkein kyynerpäähän asti.
Jätin pari ylintä nappia auki. Ja jätin hiukset sekaisin.
Menin takaisin olohuoneeseen
Alice ei enää ollut siellä, eikä myöskään Bella. Harmistuin siitä hieman, mutta en voi olettaakkaan, että hän heti tulisi mukaamme. Emmett istui sohvalla. ”No niin Eddie. Valmista?” Emmett kysyi. ” En ole mikään hiton Eddie, vaan Edward! Ja olen valmis.
Tuleeko ketään meidän mukaan?” kysyin toiveikkaana.
”Ei? Jasper jää taas Alicen kaa tänne teille. Mut oliks sul joku mieles?” Emmett sanoi ja iski silmää. ”Emmett ei mulla ketään mieles ollu, mut mä vaan luulin et se sun kaveris Bella tulee mukaan.” vastasin haikeana. ”ÄHÄHÄÄHÄH luulit vai toivoit?” Emmett rupesi nauramaan.
Voi hitto Emmettille ei selvästi pidä sanoa yhtään mitään. ”Luulin.” vastasin heti. ”Voin mä sen pyytää jos sä haluut.” Emmett sanoi ja rupesi hymyilemään viekkaasti.
”Ei sun tarvii. Lähetäänks?” kysyin. ”Joo. Mut voin mä Bellan silti pyytää meidän mukaan.” Emmett sanoi ja rupesi taas nauramaan. Löin häntä käteen ja lähdin kävelemään ulos. Vilkaisin samalla Bellan oveen ja toivoin salaa, että se aukeaisi.
Ää. Minun täytyy saada muuta ajateltavaa! Kävelimme Emmettin kanssa lähimpään baariin. Menimme suoraan baari tiskille. Tilasin oluen. Olin kysymässä mitä Emmett haluaisi, mutta hän oli jo iskemässä kahta tyttöä aivan tiskin läheltä.
Otin juomani ja menin heidän luokseen. Tyttöjen nimet olivat Rosalie ja Jessica. Huomasin, että Emmett oli valinnut itselleen Rosalien. Samassa he kaksi lähtivät tanssilattialle. Jäin Jessican kanssa kahden. Tilasin hänelle ja itselleni lisää juomaa. Tunnin kuluttua yritin löytää Emmettiä, mutta häntä ei näkynyt missään. Katsoin kännykkääni. Emmett oli lähettänyt minulle viestin:
Menin kaunokaiseni kanssa luokseni. Älä huolehdi olen hyvissä käsissä;)Pidä hauskaa! Olisihan se pitänyt arvata.
Jatkoin Jessican kanssa juttelemista. Seuraavan tunnin aikana huomasin olevan jo sen verran hiprakassa, että olisi ollut parempi lopettaa juominen siihen. Mutta tilasin vielä kierroksen. Jonka jälkeen huomasin jo suutelevani Jessican kanssa.
Päätimme lähteä meille. Jessica roikkui kaulassani. Kuljimme niin koko matkan. En jaksanut välittää. Kun olimme perillä ohjasin Jessican huoneeseeni. Jessica suuteli minua, mutten suudellut takaisin. Mumisin Jessicalle jotain ja kaaduin sänkyyni ja nukahdin heti.
Heräsin aikaisin aamulla pahaan oloon ja päänsärkyyn. Nousin ylös. Hmm. Minulla on samat vaatteet kuin eilen. Se on hyvä.
Mutta vieressäni nukkui joku blondi. Jaa-a. No ihan sama. Menin hakemaan särkylääkettä. Huomasin, että Jessica oli ilmestynyt viereeni. ”Taidan lähteä.” Jessica sanoi hiljaa. Saatoin hänet ovelle. Kun avasin oven ja hyvästelin Jessican, huomasin Bellan tulleen juuri ovelleen. Hän näytti olevan menossa lenkille. Hän katsoi ensin minua sitten Jessicaa sen jälkeen taas minua.
Hänen ilmeensä muuttui hieman surulliseksi.
”Huomenta Bella.” sanoin hymyillen. ”Mmm.” Bella ei vastannut muuta. Samassa hän lähti samaan suuntaan kuin Jessica.
Kunpa. Kunpa Jessica ei olisi ollut yötä luonani. Entä jos Bella luulee että seurustelen Jessican kanssa. Enhän minä edes tunne häntä. En kyllä tunne Bellaakaan. Ää liian paljon ajateltavaa näin aamusta. Otin särkylääkkeen ja menin takaisin nukkumaan.
BPov.
Olin lähdössä lenkille. Kello oli vasta jotain kahdeksan aamulla. Avasin oven ja näin kuinka Edward hyvästeli jotain blondia. Tiesin, että hänellä on tyttöystävä! Mutta ei se minua haittaa.Eihän? En edes tunne Edwardia.
Katsoin Edwardia sitten sitä blondia ja katseeni siirtyi takaisin Edwardiin. Tunsin kuinka ilmeeni muuttui surullisemmaksi. Toivottavasti Edward ei huomannut sitä. ”Huomenta Bella” hän sanoi ja hymyili minulle. ”Mmm.” en saanut mitään muuta tulemaan suustani. Päätin vain lähteä sinne lenkille.
Minun täytyi juosta ja juosta. Yritin saada Edwardin ja sen blondin mielestäni. Yritin tolkuttaa itselleni, ettei se haittaa, koska en tunne kumpaakaan. En ymmärrä miksi tulin näin mustasukkaiseksi vaikken edes tunne Edwardia!
Huomasin juostessani mukavan oloisen kahvilan. Menin sisään tilasin yhden kahvin ja katsoin ympärilleni ja näin Jaken ja Leahin. En voinut kuin hymyillä. Menin heidän luo ja pyysin lupaa istua heidän seuraksi.
”Totta kai Bella!” he molemmat suorastaan hihkaisivat. Naurahdin. Mutta sitten vaivuin taas ajattelemaan Edwardia. Jake huomasi ettei kaikki ole kohdallaan. ”Bella, et ole oma itsesi. Kerro mikä on?” hän sanoi ja hymyili rohkaisevasti.
Selitin heille koko tilanteen. Kerroin myös, että Edward on Emmettin kaveri. Kun Jake kuuli Emmettin nimen. Hän vaikutti jotenkin surulliselta tai että hänellä olisi ikävä jotakin. ”Bella minusta vaikuttaa, että vaikka olet tuntenut Edwardin vain päivän, niin olet ihastunut häneen.” Leah sanoi viimein ja hymyili.
Hymyilin takaisin. ”En oikein tiedä. Voiko noin nopeasti edes ihastua.” vastasin haikeasti. ”Jake, mitä mieltä sinä olet?” kysyin. Hän ei vastannut mitään. Hän vain katsoi kahviaan. ”Jake? Onko kaikki hyvin?” kysyin. ”Ää. On vaan ikävä vanhoja hyviä aikoja ja kolmea muskettisoturia.” Jake hymähti ja rupesi nauramaan.
”Niin minullakin” hymyilin haikeasti. ”Mutta sinun ja Emmettin pitää tavata ja sopia välinne! Ja minä jatkan lenkkiäni.” naurahdin ja lähdin pois kahvilasta.
Juoksin ajatuksissani takaisin kotiin. Käytävässä olin vieläkin ajatuksissani, etten edes huomannut, että Edward käveli vastaan vasta kun törmäsin häneen. Olin kaatua, mutta Edward otti minut kiinni ennen kuin kaaduin. Muutuin aivan punaiseksi. ”A-anteeksi” sopersin ja katsoin maahan. Kuulin Edwardin naurahtavan.
”Ensin et edes toivota hyvää huomenta ja sitten juokset suoraan syliini” Edward sanoi nauraen. ”Anteeksi ja ja hyvää huomenta.” muutuin koko ajan punaisemmaksi.
Edward nauroi vieläkin.
”Enköhän minä unohda jos lähtisit tänään syömään kanssani.”
Edward sanoi iskien samalla silmää. Hän ei näköjään vielä tiedä, että olen menossa heille. Mutta voisin hieman kiusata häntä. ”Tänä iltana ei käy. Olen sopinut jo muuta menoa.” sanoin iloisesti. Edwardin ilme muuttui mietteliääksi.
”Ai, no joku toinen kerta sitten.” hän sanoi ja jatkoi matkaansa.
Hymyilin ja menin kotiini. Kunpa hän olisi illalla siellä. Entä jos olenkin ihastunut häneen, kuten Leah sanoi aikaisemmin. Mutta minun täytyy saada tutustua häneen paremmin.
A/N: ÄÄÄ sori jos on vielki hieman sekava ;s YRITIN selventää mutta äää :: D ku inspis iskee nii mä vaan kirjotan ja kirjotan ja siitä voi tulla vaikka minkälaista soppaa : D ja lisää kommentteja
