Kirjoittaja Aihe: Kuusilmät | Pansy/Millicent, S  (Luettu 2485 kertaa)

FractaAnima

  • Francesca R. Anima
  • ***
  • Viestejä: 4 121
  • Like Molly Weasley, but Slytherin
Kuusilmät | Pansy/Millicent, S
« : 13.11.2012 11:04:22 »
Title: Kuusilmät
Author: FractaAnima
Genre: drama
Rating: S
Pairing: Pansy Parkinson/Millicent Bulstrode
Disclaimer: J. K. Rowling omistaa hahmot, Kaija Koo biisin sanat ja minä mielikuvitukseni. En saa tästä minkäänlaista hyvitystä.

Ficlet

Haasteisiin:
Femme10 3.0
Yhtyeen tuotanto (Kaija Koo – Tanssii itsensä kanssa)
Ficlet300 sanalla 17. Erakko
Kerää kaikki hahmot (Millicent Bullstrode)
Osastohaaste vol II: Godrickin notko

A/N: Neljännen vuoden joulutanssiaiset.


Kuusilmät

Suuri Sali oli koristeltu suurin valkein koristein ja kuusin. Kolmivelhoturnajaisten osanottajat olivat aloittaneet tanssiaiset omalla numerollaan, jonka jälkeen vuorossa oli ollut opettajat ja muu henkilökunta. Ilta oli edennyt siihen pisteeseen, että kuka tahansa saattoi valssata lattialla, vaikka yksin, eikä kukaan huomaisi.

Vaan Pansy huomasi. Hän oli jo hyvän aikaa seurannut tupatoverinsa yksinäistä, mutta lähes raivokasta tanssia. Pyöreän luihuistytön tanssi ei silti ollut millään tavalla naurettavaa, vaan jopa lumoavaa. Huomaamatonta, jos ei tieten tahtoen seurannut sitä. Raivokasta, jopa hullua siitä teki se intensiivisyys, jolla tyttö sen toteutti.

Millicent oli harvoin ihmisten joukossa ja jos olikin, ei kukaan häntä huomannut saati muistanut. Hän oli yksin ihmisjoukon keskellä. Sitä luulisi, että tyttö olisi syrjitty, mutta todellisuudessa hän ei tarvinnut muiden seuraa. Hän pärjäsi hyvin itsekin.

Pansy tyhjensi juomansa, iski lasin pöytään ja luovi itsensä keskelle tanssilattiaa. Hän oli halunnut tehdä tämän liian kauan. Hän tarttui Millicentiä kädestä ja lantiolta. Toinen tyttö yritti yllättyneenä repiä itsensä otteesta irti ja perääntyi. Pansy seurasi häntä kallistaen päätään kuin kysyen ja antaen vastauksen samaan aikaan. Nyt oli aika hänen viedä. Millicent oli kauhuissaan ja lamaantuneena hän altistui Pansyn askeliin. Millicentin katse harhaili hänen kengissään ja intensiivisyys oli poissa.

Se nainen tanssii itsensä kanssa
ja se tanssii, niin kuin hullu se tanssii.
Ne sanoo, sillä on sarvet päässä,
sillä joka sitä vie, kun se itsensä kanssa tanssii.


”Millicent, katso minuun”, Pansy yritti tavoittaa tytön katsetta. He tanssivat viulujen soidessa täpötäydellä tanssilattialla, eikä kukaan kiinnittänyt heihin huomiota. He olivat turvassa ja sen Pansy aikoi tytölle osoittaa. Millicent nosti katsettaan, ensin varovasti ja sitten ryhdistäytyen hän katsoi luihuisena luihuista silmiin.

Pansy ei ollut nähnyt ennen niin kauniita silmiä. Millicentin silmät olivat upeat ja suuret kuin kuu, tummanvihreät ja toistivat jokaisen jäisenvalkoisen koristeen salissa. Sillä hetkellä niin kova, niin päättäväinen Pansy tunsi itsensä alempiarvoiseksi. Mitään sanomatta hän lujensi otettaan ja kohensi ryhtiään. Heidän katsekontakti ei koskaan katkennut, vaan he tanssivat yhdessä kuin hullut. Millicent imi itseensä Pansyn itsetuntoa ja katsoessaan tytön mitäänsanomattoman harmaisiin silmiin hän näki jotakin tasa-arvoista. Heidän välilleen kehkeytyi tuo hukattu intensiivisyys.

Pansy oli kuin lumottu. Hän suorastaan leijui transsissaan, vaikka hänen askeleensa olivat voimakkaat ja aksentit teräviä. Kun musiikki alkoi hidastua, hän tiukensi otettaan Millicentin lantiosta ja lopulta hän oli niin lähellä toista tyttöä, että heidän huulensa hipaisivat vahingossa toisiaan. Pehmeä, hellä hipaisu joudutti Pansyn mielijohteita, jotka painoivat hänen huulensa kunnolliseen suudelmaan. Millicentin suuret silmät laajenivat entisestään, kun hän työnsi Pansyn irti itsestään ja jatkoi yksintanssiaan kuin mitään ei olisi tapahtunut.

Ei sille kelpaa kukaan muu silloin,
kun se tanssii, mielipuolenlailla tanssii.
Sen silmät ovat kuin täysikuu,
ja se menee transsiin,
kun näkymättömän kanssa tanssii.


Pansy pyyhkäisi kämmenselällä huuliaan. Musiikki lakkasi ja tanssilattian väki puhkesi suosionosoituksiin. Millicent Bulstrode, pyöreä luihuistyttö jatkoi tanssiaan. Hänen silmänsä olivat alkaneet vaipua kiinni ja poskilla kimmelsivät kyyneleet. Pansy seurasi tämän vallatonta tanssia, jota kukaan muu ei tuntunut huomaavan. Orkesteri aloitti uuden viulukonserton, parit jatkoivat tanssiaan ja Pansy kadotti tupatoverinsa näköpiiristään.

Jos se on yksinäinen
tavallinen piruparka, ei paholainen.
Pelkää paljastuvan sen,
että tahtois tanssia joskus kanssa toisen.


« Viimeksi muokattu: 30.05.2015 22:44:31 kirjoittanut Renneto »
The truth is, among Boov, I do not fit in. I fit out.

Lyygia

  • scorching hot mess
  • ***
  • Viestejä: 688
Vs: Kuusilmät | Pansy/Millicent, K7
« Vastaus #1 : 03.12.2012 15:53:13 »
Aivan aluksi haluaisin sanoa: Otsikkosi on vallan ihana, hiukan taianomainen. Se minut sai tämän avaamaankin.

Olet lempikirjoittajiani finissä, eikä se ihan turhaan ansaittu titteli ole, minkä tämäkin tekstisi todistaa. En taida olla koskaan lukenut Pansy/Millicent-paritusta, mikä teki tekstin lukemisesta vieläkin mukavampaa, sillä muiden teksteistä jääneitä mielikuvia ei ole.

Tekstin kieli oli sujuvaa eikä kirjoitusvirheitäkään ollut kuin pari. Lauseet kuulostivat järkeviltä eivätkä aiheuttaneet "mitähän tässä tarkoitetaan"-reaktioita. Joskus tällaisen pehmeän ja suloisen femmeilyn lukeminen aiheuttaa minulle järkyttäviä myötähäpeäkohtauksia, mutta tässä niitä ei näkynyt lähimaillakaan.

Millicentin silmien kuvailu oli mahtavasti kirjoitettu, pisteet siitä sinulle. Etkä edes ollut sortunut kovin kliseisiin sananvalintoihin! Lyriikat kappaleiden välissä toivat tekstiin oman säväyksensä ja sopivat siihen hyvin.

Loppuun vielä osoitan kirjoitusvirheet:
Lainaus
heidän huulensa hipaisivat vshingossa toisiaan.
Lainaus
hän tiukensi otettaan Millicentin latiosta

Joka tapauksessa olen iloinen saadessani olla ensimmäinen kommentoija näinkin upealle tekstille! Kiitoksia kovasti.



ava Sokerisiiveltä
banneri Ingridiltä

FractaAnima

  • Francesca R. Anima
  • ***
  • Viestejä: 4 121
  • Like Molly Weasley, but Slytherin
Vs: Kuusilmät | Pansy/Millicent, K7
« Vastaus #2 : 03.12.2012 16:28:04 »
Kristen Apua, kiitos kiitos kiitos. Yritän kovasti laajentaa käyttämääni sanavarastoa ja kulkea hiukan omia teitä. On hienoa kuulla, että olen siinä onnistunut. :) Erityiskiitos virheiden näytöstä, sain ne pois sieltä. Ja supersuuri lämmin haliruttaus siitä, että olet finificcarin fanittamis haasteessa valinnut minut ficcariksi.  :-*
The truth is, among Boov, I do not fit in. I fit out.

Sleeping Sun

  • Kuolonsyöjätär
  • ***
  • Viestejä: 346
  • Toivoton tapaus
Vs: Kuusilmät | Pansy/Millicent, K7
« Vastaus #3 : 03.01.2013 20:26:20 »
Kaunis pieni teksti. Erikoinen paritus houkutti lukemaan, koska Rarehan on tunnetusti rakkaus :P Biisi sopii tähän hirvittävän hyvin ja sanat yhdistyvät tekstiin luontevasti. Kuvailu on sen kaltaista, että tapahtumat voi nähdä edessään, kun lukee. Tekstin tunnelma on jännän taianomainen. Eletään pientä tärkeää hetkeä, joka on tärkeä vain kahdelle ihmiselle. Hetkeä, joka ei ole olemassa kuin sen yhden hetken. Millicentin hahmosta nousee esiin uusia puolia, joita en ole koskaan ajatellut hänessä olevan. Mielenkiintoista.

Lainaus
Millicent nosti katsettaan, ensin varovasti ja sitten ryhdistäytyen hän katsoi luihuisena luihuista silmiin.

Pidän tästä lauseesta. Pidän toki monista muistakin, mutta tästä erityisesti. Tässä jotenkin kiteytyy osa ficin kauniista tunnelmasta.

- Sleeping Sun kiittää hienosta lukukokemuksesta!
Ihmisellä on tapana haluta kaikista eniten sitä, mikä hänelle kaikista huonoiten sopii.


Sleeping Sun ylpeänä(?) esittää koko tuotantonsa nyt yhdessä paikassa : Varjolapsien maailmankaikkeus ficcilistaukseni

FractaAnima

  • Francesca R. Anima
  • ***
  • Viestejä: 4 121
  • Like Molly Weasley, but Slytherin
Vs: Kuusilmät | Pansy/Millicent, K7
« Vastaus #4 : 04.01.2013 15:08:28 »
Sleeping sun Fractis kiittää erittäin piristävästä kommentista, kiitos. :)
The truth is, among Boov, I do not fit in. I fit out.

Iloinen Sipuli

  • Potterhead forever
  • ***
  • Viestejä: 432
  • Olen jälleen takaisin!
Vs: Kuusilmät | Pansy/Millicent, K7
« Vastaus #5 : 13.01.2014 23:25:46 »
Jännä. Kertakaikkiaan jännä.

En yleensä ikinä lue femmeä, mutta pitäähän sitä nyt uusia asioita kokeilla...

Tämä oli hyvin, ja kauniisti kirjoitettu, ja mielenkiintoinen. Tässä oli sellainen tietty outous koko ajan läsnä. Henkilöt olivat outoja, varsinkin Millicent. Hän oli ikään kuin jonkun ihmeellisen kuoren sisällä. Mutta se juuri oli hyvä, se teki tästä kiinnostavan!

Ja Pansy, hän se vasta outo olikin. Pidin tuosta suudelma-kohdasta, hetken mielijohteesta hän päätti vain pussata Millicentiä, mutta sen sijaan että siitä olisi alkanut mikään pidemmän luokan romanssi, se vain tapahtui. Ja lopussa "Pansy kadotti tupatoverinsa". Kyse oli vain hetken väläyksesä, pidin siitä.

Kuvailun vähyys oli hyvä asia, varsinkin lopussa. Ei enää tunteiluja. Erikoinen, ihan toisenlainen, mutta hyvä silti tämä teksti oli! Jännä kokeilla välillä jotain uutta (:

-Iloinen Sipuli
Fanfiction: all the stories live forever

Welcome to the Island - there's no coming back (Ei hätää, tämä ficci tullaan kirjoittamaan valmiiksi!)

FractaAnima

  • Francesca R. Anima
  • ***
  • Viestejä: 4 121
  • Like Molly Weasley, but Slytherin
Vs: Kuusilmät | Pansy/Millicent, K7
« Vastaus #6 : 03.02.2014 15:14:10 »
Iloinen Sipuli Kiitos kommentistasi, myös minulle tämä ficci oli uuden kokeilua. :)
The truth is, among Boov, I do not fit in. I fit out.

nauha

  • ***
  • Viestejä: 339
  • Sunnuntaiteuras
Vs: Kuusilmät | Pansy/Millicent, K7
« Vastaus #7 : 20.02.2014 00:00:29 »
Tästä on hyvä ainakin aloittaa, koska femme, jännittävä paritus, Kaija Koo ja otsikossa kuu ja silmät! Enteilee herkkua!
Kuuntelin tuon Tanssii itsensä kanssa kappaleen ennen lukemista, ja olisin toivonut, että se olisi ollut linkattuna alkuun, olisi helpottanut. Toisaalta spotify teki tästä kuitenkin melko vaivatonta, joten eipä hätää :) Kappale oli hyvin kaijamainen, jos näin voi sanoa ja asetti tekstille tietynlaisen kontekstin. Sopivan.

Millicent oli odottamaton ja kiehtova valinta tällaisen fikin päähenkilöksi. Koska häneenhän tämä pitkälti keskittyy, vaikka Pansyn kautta asioita katsotaankin.
Ja miten erilaisen, kirjoista poikkeavan kuvan molemmista tytöistä saa! Moniulotteisella tavalla poikkeavan, koska potentiaaliahan heissä on, sitä ei vain kirjoissa päästy näyttämään.
Aloitan kuitenkin Millicentistä, koska jäsentäminen on tärkeää kun on näin sekavapäinen kommentoija kuin minä! Musta oli hirveän virkistävää lukea tällaisesta vähemmän käytetystä hahmosta ja vielä teksti, jossa tämä ”ylipainoinen ruma luihuistyttörukka” ei istunut nurkassa itkemässä kohtaloaan. (Pidän kyllä siitäkin puolesta Millicentin hahmossa, epävarmuudesta ja hienoisesti itseinhosta, koska se on yhtälailla mahdollisuus jokaisen nuoren tytön kohdalla. Silti, nimenomaan tämä oli nyt virkistävää.) Oli ehkä hulluutta tanssia niin yksin ja silmät ummessa ja vähät välittää muista, mutta oli siinä rohkeutta tai heittäytymistäkin, saatanalla osansa tai ei.
Oli ihanaa, ettei tanssista tehty koomista, vaan lumoavaa. Se oli tärkeää, koska pelkäsin alussa.

Pansy sitten, hänhän on kirjoissa myös melkoisen epämiellyttävä tapaus. Ja tässä sitten taas ihan selvästi ihminen, epävarma ja nuori vieläpä!
Jotenkin seksuaalivähemmistöön kuuluminen pukee Pansya hirveän hyvin, en vain koskaan oikein tiedä kenellä hänet pitäisi parittaa. Tämä oli mielenkiintoinen ajatus!
Mietin mitä Pansy lopulta Millicentistä haki siinä kaikkien edessä ja silti näkymättömissä. Jotenkin hän tuntuu hahmolta, jolla on kamalasti ikävää ja ehkä torjutuksi tulemisen tunteita paikattavana. Viattomana ihastumisenakin tämän voi tietenkin nähdä, ja se on sellaisena aivan yhtä hyvä, ehkä jopa parempi.

Se miten Millicent lopulta reagoi Pansyn läsnäoloon ja suudelmaan oli myös aika hienoa. Vaikka tavallaan odotin kyllä, että tytöt olisivat tarrautuneet toisiinsa kuin hukkuvat. Mutta sepä ei olisi tainnut olla kovin omaperäistä, vai mitä? Etenkin kun kyse on hahmosta, joka yleisesti koetaan vähemmän viehättäväksi, olisi kliseisen todennäköistä, että hellyyteen tartuttaisiin raivolla ja ehkä eritoten kiitollisuudella. Tässä Millicent ei ole kiitollinen siitä, että Pansy huomaa hänet.  Eikä tarvikaan olla.
Apua en tiedä saanko nyt ollenkaan sanottua sitä mitä tarkoitan, ja tuntuu, että alleviivaan liikaa Millicentin ulkokuorta ja sen vaikutusta. Sen ei pitäisi olla pointti, mutta on se silti tavallaan.
Koska Pansyllehan Millicent on viehättävä, ylempiarvoinen jopa. Musta se kertoo aika paljon siitä, mikä oikeasti merkitsee ja mikä ei.
Lopetus oli muuten hieno, näkymättömästä tulee lopulta näkymätöntä sillekin, joka aluksi näki.

Miljöö ja tyttöjen ikä olivat hieman harmillisia tekijöitä, koska joulutanssiaiset tuntuvat aina niin kulutetuilta ja ennalta arvattavilta. Toisaalta tämä teksti oli muuten aika pitkälti kaikkea muuta! Joten en antanut sen hirveästi häiritä, vaan jokseenkin vain ohitin ympäristön kuvauksen ja keskityin olennaiseen.
Iästä taas sen verran, etten itse yleensä viihdy kovin hyvin 14-15-vuotiaiden hahmojen parissa, mun on helpompi käsitellä hitusen varttuneempia ja yleensä saan sellaisista enemmän irti. Mutta ymmärrän kyllä tämän ajankohdan ja ikävaiheen valinnan oikein hyvin, se on aika loogista. Jos en olisi tiennyt paremmin, olisin kyllä kuvitellut molemmat tytöt ainakin muutaman vuoden vanhemmiksi, ja se olisi ollut aivan yhtä sopivaa.

Laulujen sanat tekstin lomassa, hmm. Ne on musta vähän vaikeita, ja on hirveetä myöntää, että yleensä käännyn pois aika nopeasti jos näin on tehty, koska tuntuu, että teksti menee rikki niistä sisään kuulumattomista pätkistä.
En erityisesti liputtaisi noiden säkeiden puolesta tässäkään, mutta eivät ne kokonaisuutta kappaleiksi repineet, eli ei tullut vahinkoa, ja tapansa kullakin. Ja tämä liittyy varmasti myös siihen, että kyse on haasteesta!

Kaiken kaikkiaan kiehtova ja ajatuksia herättävä teksti siis! Olit onnistunut hienosti sitomaan tähän sitä nuoruuden vimmaa ja hyväksytyksi tulemisen tarvettakin. Pidin kovasti, kiitos.
Kaipaan hetkeä jonka toivoin sinun olevan minun