Hyvästi Hermione, Hyvästi Severus (Kalkaros/Hermione), K11

[jaina]

Title: Hyvästi Hermione, Hyvästi Severus
Author: jaina
Genre: angst, drama
Pairing: Severus/Hermione, niin sanotusti
Rating: K-11
Summary: Hyvästi, Severus, hän kuiskasi.
Disclaimer: hohhoo, en omista hahmoja. Rowling ne omistaa, minä säädän niillä jotain...
Warnings: kuolema, mutten kerro kenen.
A/N: älkää syyttäkö, minua syyttäkää äkillistä tarvetta kirjoittaa pikkuficci. Tämä on muuten sitten pikkuisen AU, sillä Kalkaros on elossa ja seiskakirjan Tylypahkan taistelut jo käyty. Kommentit olisi aika jees :3

Tämä myös osallistuu haasteeseen Genrehaaste.

~


How can I decide what's right
When you're clouding up my mind?
I can't win
You're losing sight
All the time

Siitä on niin kauan aikaa. Hän haluaisi vain unohtaa koko jutun. Mutta ei Severus Kalkaros siihen pystynyt. Mitä hän oli mennyt tekemään, sitä hän ei tiedä. Hermione pyörii hänen mielessänsä koko ajan. Ja se teko, mitä mies teki hänelle. Se teko, jota hän ei voi ymmärtää tehneensä.

”Severus, mitä sinä teet? Päästä irti! APUA!”
”Ei sinua kukaan täältä metsästä kuule! Sidon sinut nyt tähän puuhun. Ei, et saa vaatteitasi takaisin. Äläkä rimpuile!”
”Severus, miksi teet näin?”
”Näin sinut ja Weasleyn!”
”Mutta se oli erehdys, olin humalassa ja niin oli hänkin, ja sitä paitsi hän pakotti minut siihen! Rakastan sinua edelleen!”

Niinpä tietysti, kyllähän Hermione oli ennenkin keksinyt tekosyitä. Oli sanonut menevänsä kauppaan, ja olikin sitten mennyt muhinoimaan Ronald Weasleyn kanssa. Sitä ei Severus voinut hyväksyä. Hänen oli pakko tehdä se. Jättää unelmiensa nainen metsään mätänemään. Yksin, jokaisen ihmissuden, jokaisen pedon armoille.

How did we get here?
When I used to know you so well
How did we get here?
Well, I think I know how

Nyt mieheen hiipi omatunnun pistoksia. Miten hän oli kehdannut? Hermione oli yhtä varmasti kuollut kuin hän syyllinen. Kuinka kauhea ihminen Severus olikaan?

”APUA!”
”Perkele, hiljaa! Sitä saa mitä tilaa, neitokainen!”
”Severus, ole kiltti, pyydän! Päästä minut vapaaksi!”
”En ikimaailmassa! Minä lähden nyt! Hyvästi, Hermione.”
”Mutta minä... Minä... Severus, ei! Älä mene! EI!”

Kalkaros ei enää kestänyt. Hän hakkasi päätänsä seinään. Hänen oli pakko päästä pois. Hermionen luo. Tai edes jonnekin. Niinpä hän tarttui taikasauvaansa. Hän ei ansaitsisi kuolla, hänen pitäisi kohdata aiheuttamansa teot. Mutta siihen hän ei ryhtyisi.
Hyvästi, Severus, hän kuiskasi.


Viikon kuluttua Päivän Profeetassa:
Viime viikolla Tylypahkan noitien ja velhojen juomamestari Severus Kalkaros löydettiin kuolleena hänen tyrmistänsä. Hänen epäilleen tehneen itsemurha. Miehen lemmitty Hermione Granger, 19, löydettiin tämän viikon tiistaina, eli eilen, kuolleena Kielletystä metsästä. Viime viikon maanantaina, paria päivää ennen professori Kalkaroksen kuolemaa, hän oli tullut tapaamaan miestä ystävänsä Ronald Weasleyn kanssa Tylyahoon. Jäämme odottelemaan Ministeriön lausuntoja neiti Grangerin kuolemasta, joka luultavastikin liittyy jotenkin professori Kalkaroksen kuolemaan.


// tämä on siis one-shot

[Mystery]

Surullinen ja ihana. Olisin kaivannut pidempää, mutta tämäkin kelpasi.

Kiitos. 

[Roshwua]

Tämähän oli ihan mukava ficci. Mielenkiintoinen ja synkkä.
Pidin tekstin rakenteesta ja kerrontatyylistä. Muutaman korjauksen tekisin:

Hermione pyörii hänen mielessänsä koko ajan.

Laittaisin tuohon, että mielessään.

Nyt mieheen hiipi omatunnun pistoksia.

Tämä nyt on tosi mitätön, mutta tunnon. Ja omatunnonpistoksia on mielestäni yhteen...

Hän hakkasi päätänsä seinään.

Tekstiä ajatellen mielestäni sujuvampi: päätään.

Severus Kalkaros löydettiin kuolleena hänen tyrmistänsä.

Tässäkin voisi olla tyrmistään, ja sitten jättää kokonaan tuo hänen sana pois, sillä se aloittaa heti seuraavan lauseen.

Mutta eivät nuo kovin häiritseviä olleet Pidin kovasti dialogeista, ne oli hyvin kirjoitettu. Juoni oli selvä, ja koko juttu kauniisti loppu viimeistä lausetta lukiessa. Minulle jäi myös mielenkiintoa tulevaa kohtaan, tarkoitan tuolla sitä lehden artikkelia, joka loppuu ihanan kutkuttavasti.
Severus oli ihanan lohduton hahmo. Hänen ja Hermionen suhde oli kauniisti kirjoitettu, loppu oli juuri minuun vetoavan traaginen. Mielestäni tämä oli ehkä vähän liian lyhyt, mutta sopi kuitenkin myös tällaisenaan!

Hermione oli yhtä varmasti kuollut kuin hän syyllinen.

Tämä kohta on vielä pakko lainata tähän loppuun. Jotenkin hauskan ihanasti, mutta katkerasti sanottu.

Hyvä oli, jatka kirjoittamista!

[jaina]

Mystery, mukava että pidit tästä. Juu, tämä tosiaankin oli aika lyhyt
Roshwua, kiitos korjauksista, voisin korjata ne tuohon tekstiin, mutta mielummin huomenna, koska nyt väsyttää. Mukavaa myös, kun tykkäsit. Olen imarreltu

Kommentteja saa toki tulla vielä lisääkin.

[Ayos]

Tämä oli... ihana? En tiedä onko 'ihana' oikea sana kuvailemaan tätä.
Jotenkin niin katkera ja angsti täyteinen, mutta mikäs sen parempaa.
Kiitos tästä.

Ayos~

[jaina]

Ayos, uuuuuuuuu kiitos paljon! :) kiva että kelpaa!

[Iipi]

http://Aivan ihana, kiitos

[jaina]

Iipi, kiitos kiitos! mukavaa että kelpasi.

Kiva saada tähänkin kommenttia pitkästä aikaa.

[cooperaur]

Mulla on tänään ficcien ahmimispäivä ja ahminpa tämänkin nyt tässä sivussa. Tämä oli järkyttävä, mielenkiintoinen, katkera, kauniskin ficci joka mun piti lukea moneen kertaan (johtuu varmaan ahmimisesta). Lyhythän tämä oli, mutta hyvin kirjoitettu ja toimi näin lyhyenä kyllä. Odotin jotenkin, että Hermione ei olisikaan kuollut, mutta se olisikin ollut ehkä jollain tavalla liian... No, kamalaa ainakin ja jotenkinniinkuinjustniinku liian. Ju nou?

Kuitenkin, kiitos.

[Bellatrix Musta]

En niin päässyt mukaan tarinaan :d surullinen, ehkä hiemantylsä, mutta kuiteskin jotenkin ihana

[jaina]

cooperaur: kiitos! Kiva että luit tämän ja kommentoitkin vielä! Hassua, että tätä on luettu kaksi ja puoli vuotta sen jälkeenkin kun kirjoitin tämän... Se on kiva. (:
Bellatrix Musta: no, hyvä että oli edes jollain tavalla ihana! Painotan kuitenkin että tämä on vanha, ihan kammottavan vanha... On tainneet taidot ehkä hieman kehittyä tästä.

[FractaAnima]

Oho, melkoisen maukas ja inspiroiva. Tästä asetelmasta lukisi mielellään lisää. Olen yllättynyt siitä, että tämä on näin vanha enkä ole aiemmin tähän törmännyt. Onko muuten englanninkieliset kursiivit jostain biisistä?

Joka tapauksessa, tykkäsin tästä. Ja maailmaanhan mahtuu aina lisää Severus/Hermionea.

- Frac

[jaina]

FractaAnima, toden totta, tämä on kyllä ihan ikivanha ficci. Hurjaa ajatella että tätä kirjoittaessani olin juuri täyttänyt 14. Ja on joo, englanninkieliset kursiivit on Paramoren biisistä "Decode"! Ja kiitos kovasti kommentistasi, kiva että pidit!

[Crys]

Täähän oli jännä. Vanhahan tämä on kyllä, mutta kun tämä nyt on nostunut tänne esiin, niin piti vilkaista kiinnostavan otsikon takia.
Severushan on kunnon angsti hahmo tässä, vaikka selvästi miestä kaduttaa, joten ehkä se Hermionen kuolemaan jättäminen oli hetken vihanpuuskassa tehty teko. Mutta ei se Hermionekaan ihan viattomalta hahmolta vaikuttanut, jos kerran pettämistä Ronin kanssa oli tapahtunut aiemminkin, tosin se oli vain Severuksen ajatus asiasta.

Ja se teko, mitä mies teki hänelle.

Laittaisin tämän imperfektiin, kun teko oli jo tapahtunut niin ainakin ymmärsin. Siis mielummin näin: Ja se teko, minkä mies oli tehnyt hänelle.

Kalkaros ei enää kestänyt. Hän hakkasi päätänsä seinään.

Tässä oli sellanen outo juttu, että muualla on sanottu Severus, mutta tässä yhtäkkiä Kalkaros. Ja kun ajatus oli vielä Severuksen, niin tuntuu oudolta että Sev itse ajattelis itseään sukunimellä.

Mutta siis synkästä aiheestaan huolimatta tykkäsin

[jaina]

Crysted juu onhan tää vähän mutta kiva kun tulit silti lukemaan tällaista räpellystekstiä! Hetken vihanpuuskassa hän sen tosiaan taisi tehdä, kun vaikuttaa noin surulliselta ja katuvaiselta jälkikäteen. Tietenkin Hermione oli tehnyt väärin mutta tuo Severuksen teko oli silti unohtumaton ja kamala. Ja kiitos noista huomautuksista, olipa hassusti kirjoitettu kyllä. Kiva kun tykkäsit