Kirjoittaja Aihe: Tytöt, Pojat ja ne muut K-11, Kelmific. 27. luku!Sekä Kauniit, Komeat ja ne muut  (Luettu 52843 kertaa)

-Anerya-

  • ***
  • Viestejä: 162
Tytöt, Pojat ja ne muut

Kirjoittaja: -Anerya-                                          
Otsikko: Tytöt, Pojat ja ne muut
Tyylilaji: Romantiikkaa, komediaa.
Paritus: J/L , C/S , J/R, P/OC, OC/OC
Ikäraja: K-11
Warnings: Sisältää kiroilua.
Yhteenveto: Kelmien, Lilyn ja Lilyn ystävien viimeinen vuosi Tylypahkassa. Voldemort ei ole voimissaan.
A/N: Tämä oli nyt tällainen päähänpisto, josta kehittyi tarina. Nauttikaa ja kommentoikaa! :)



Luku 1. Pakit heti alkuunsa

“Anturajalka tänne ja sassiin!” James karjui sylki roiskuen portaiden yläpäästä alakertaan käsissään kirje, jossa oli sinetti: leijona, käärme, kotka ja mäyrä.
”Sarvihaara mikä noin tärkeää oli? Televisiosta tulee juuri Päivien Viemää!” Sirius murisi äreänä saapuessaan Jamesin sotkuiseen huoneeseen.
”Katsopas tätä Anturajalka!” James hihkui homohtavan innoissaan ja antoi Siriuksen ihailtavaksi merkin jossa oli kirjaimet JP.
”Oooh… James Potter?” Sirius kysyi ihmeissään toinen kulma koholla ja nenä rypyssä.
”Hauskaa. Odotapas kun Lilysein kuulee tästä!” James iloitsi ja hyppi riemuissaan ottaen vaaleanpunaista pergamenttia, jossa oli sydämenkuvia ja mustepullon laatikostaan.
”Miten sen nyt kirjoittaisi?”

Lily-rakkaani <3

Ilon ja onnen päivä tänään! Minusta tehtiin johtajapoika ja kuulin Remukselta, että sinä olet johtajatyttö! Tämä tarkoittaa sitä, että pääset viettämään laatuaikaa kanssani entistä enemmän!

Rakkaudella
Ikuisesti sinun
James <3

P.S Haluaisitko lähteä kanssani vaikkapa Viistokujalle joku päivä?


Kirjoitettuaan tuon hän ojensi kirjeen Siriuksen luettavaksi.
”Kyllä tämän pitäisi kelvata”, Sirius myönsi pokkana nyökytellen päätään. Henkisesti hän repesi totaalisesti nauruun.
”Totta Mooses sanoi Joosef se kelpaa!” James sanoi voitonriemuisena heristäen vapaata nyrkkiään ja sitoi kirjeen sekä pöydältä nappaamansa ruusukimpun pöllönsä Siepin jalkaan, ja lähetti tämän ikkunasta painellen itse kylmään suihkuun. Sirius huokaisi raskaasti Jamesin aloittaessa Muumilaakson tunnusmusiikin laulamisen kovaäänisesti suihkussa.

Lily oli juuri kirjoittamassa kirjeitä ystävilleen, kun ikkunasta kuului terävä koputus. Hän nosti katseensa pergamentista ja näki pörröisen tunturipöllön, jonka tunnisti jo helposti ja se kantoi TAAS kukkakimppua sekä kirjettä koivessaan.
”Mitähän se Potterin penska nyt kirjoittaa..” Hän mutisi itsekseen, irrotti kirjeen ja heitti kukkakimpun lattialle, jonne oli jo alkanut muodostua pieni kukkakimppumeri..

Lily-rakkaani <3

Ilon ja onnen päivä tänään! Minusta tehtiin johtajapoika ja kuulin Remukselta, että sinä olet johtajatyttö! Tämä tarkoittaa sitä, että pääset viettämään laatuaikaa kanssani entistä enemmän!

Rakkaudella
Ikuisesti sinun
James <3

P. S Haluaisitko lähteä kanssani vaikkapa Viistokujalle joku päivä?


”Ei helvetissä! Ei käy!” Lily alkoi kirkua ja veti muutaman kerran syvään henkeä, ennen kuin alkoi kirjoittaa vastausta.

Perkeleen Potter!

Haista sinä kuule paska! Dumbledore on kajahtanut lopullisesti! Vain idiootti tekisi SINUSTA johtajapojan! Enkä ole rakkaasi, ja se on EDELLEEN EVANS sinulle! Enkä lähde kanssasi ulos! Tai no jos hinnasta sovitaan…

Vihalla
Evans

P.S Tiedän, että olen ihana, mutta koita päästä yli siitä.


Lily katseli kirjettä tyytyväisenä ja sitoi sen Siepin koipeen ja työnsi pöllön ikkunasta vauhtiin. Sen jälkeen hän alkoi kirjoittaa kirjeitä ihanille ystävilleen, joiden kanssa hänellä oli oma bändi Todellisuuden taju, aikomuksenaan pyytää heidät Viistokujalle.

Moi Christy!

Ajattelin, että mentäisiin Jessican ja Marilynin kanssa Viistokujalle ostamaan koulutarvikkeet tiistaina. Sopiiko se sinulle? Klo 12 Irvetan edessä.

Terveisin
Lily

_ _ _ _ _

Hei Jessica!

Mentäisiinkö Chrisin ja Maryn kanssa ostamaan koulutarvikkeet tiistaina? Ok sinulle? Kello 12 Irvetan edessä.

Terkuin
Lily

_ _ _ _ _

Hei Marilyn!

Lähdettäisiinkö porukalla ostamaan koulutarvikkeet Chrisin ja Jessin kanssa Viistokujalta tiistaina? Kirjoitin ja kysyin heiltäkin. Nähdään klo 12 Irvetan edessä.

Terveisin
Lily


Kirjoitettuaan nuo kolme kirjettä hän sitoi ne pöllönsä Evien koipeen.
”Vie nämä Christylle, Jessicalle ja Marilynille,” Lily sanoi pöllölleen ystävällisesti ja avasi ikkunan ja pöllö lähti lentoon. Vastaukset tulivat jo seuraavana päivänä.

Moi Lily!

Toivottavasti Kelmit eivät ilmesty.. En haluaisi ongelmia...Tai siis haluan.. *Hymyilee kieroutuneesti* Toivottavasti Jessicakin haluaa ongelmia.. Siitä saadaan kunnon show, jos tulee nyrkkitappelu.. Taikominenhan Tylypahkan ulkopuolella on kiellettyä alaikäisiltä velhoilta…Tiedän, että Siriuksen syntymäpäivä on kesäkuussa, Jamesin maaliskuussa, Lupinin marraskuussa ja pikku-Piskuilan täytti toukokuussa, muttei se rääpäle osaa taikoa pätkän vertaa! Mutta Jessican syntymäpäivä oli helmikuussa ja sinun tammikuussa.. Saatte siis taikoa hädän tarpeessa…Heh heh… Mutta koitetaan antaa mahdollisimman reilu tappelu ja käytetään vain nyrkkejä..* Virnistää pahaa enteilevästi *

Terveisin
Christy


”Hyvä Christy.. Tästä irtoaa kyllä paljon hupia..” Lily mutisi itsekseen virnistäen ja avasi seuraavan kirjeen.

Morjens Lily!

Joo käyhän se! Nähdään siis silloin! Minä ja Christy asutaan loppuloma Vuotavassa Noidankattilassa joten eiköhän me jotenkin sinne Viistokujalle eksytä.. =)

Terveisin
Jessica


”Etteköhän eksy joo..” Lily avasi viimeisen kirjeen.

Salut Lily!

Enköhän minä pääse.. Olin juuri viikon Ranskassa ja salut on siis tervehdys. Siellä oli eräs bändi keikalla johon Chris ja Jessi olisivat rakastuneet silmänräpäyksessä.. Sen nimi oli Minun kemikaalinen romanssi. Nähdään ylihuomenna!

Terveisin
Marilyn

”Epäreilua!” Lily kirosi itsekseen ja lähti alakertaan kukkakimppumerestään.
”Iiisää! Vietkö minut tiistaina kahdeksitoista Lontooseen?” Hän huusi olohuoneen suuntaan hypättyään viimeiset askelmat alas ja meni olohuoneen ovelle, josta näki isänsä Mark Evansin katsovan häntä.
”Nooh.. Olisi vähän menoa kyllä..” herra Evans aloitti, mutta siihen väliin Lily laittoi koiranpentu –ilmeensä.
”No kyllä minä kerkiän viedä sinut”, herra Evans myöntyi huokaisten.
”Jes! Iskä sinä olet paras! Tule hakemaan sitten siinä kello viiden pintaan! Olet rakas!” Lily puhui yhteen menoon ja luikki pois äkkiä ennen kuin isänsä laittaisi vielä vastaan.

Tiistai-aamuna Lily heräsi kahdeksan maissa ja meni puoleksi tunniksi suihkuun. Sen jälkeen hän katsoi minkälainen sää ulkona oli ja totesi sen olevan aurinkoinen. Hän puki vihreän topin ja hiukan tummemman vihreän, juuri ja juuri polvien yläpuolelle ulottuvan minihameen, jossa oli kimalteleva, violetti ruusu sivussa. Hän tummensi hiukan kulmakarvojaan, lisäsi ripsiväriä, laittoi hiukan kimaltavaa, lilan väristä luomiväriä ja letitti hiuksensa kahdelle pitkälle ranskalaiselle letille. Kaiken tuon jälkeen hän meni aamiaiselle keittiöön, missä jo muu perhe istui pöydän ääressä syömässä aamiaistaan.
”Minne friikki nyt on menossa?” Petunia kysyi töykeästi huomattuaan tavallista nätimmin pukeutuneen Lilyn saapuvan  keittiöön.
”Hakemaan pikkusiskon-kiduttaja joukot Vietnamista”, Lily letkautti takaisin ilmaisten halveksuntansa äänessää hyvin selvästi.
”Tytöt, tytöt, ettekö te voi olla edes yhtä aamua haastamatta riitaa?” Lilyn ja Petunian äiti Miranda Evans kysyi.
”No se vähän riippuu neiti Haistatan-heti-pitkästä..” Lily sanoi arvioiden.
”Itse olet tuollainen –” Petunia aloitti, mutta äitinsä vaiensi hänet katseellaan ja he jatkoivat aamiaistaan kireällä tunnelmalla. Kun kello alkoi lähestyä yhtätoista, Lilyn isä lähti viemään vanhempaa tytärtään Lontooseen.

Herra Evans pysäytti Vuotavan Noidankattilan eteen ja Lily hyppäsi ulos hyvin kauniin näköisenä, vetäen isoa, kevyttä säkkiä mukanaan.
”Kiitti kyydistä isä ja muista tulla hakemaan kello viisi! Heippa!" Lily sanoi, heilautti auton oven kiinni, käveli Vuotavan Noidankattilan läpi ja naputti taikasauvallaan tiilenmurikoita oikeassa järjestyksessä ja astui Viistokujalle. Hän vilkaisi rannekelloaan ja se näytti viittä vaille yhtätoista. Hän käveli suoraan Irvetan eteen jossa Marilyn jo odottikin muutellen peilin avulla hiustensa pituutta, koska oli metaforimaagi.
”Maryyy!” Lily huudahti ja syöksyi halaamaan ystäväänsä jolla oli vaaleat, pitkät ja laineilevat hiukset, sininen toppi ja valkoinen couture hame.
”Minustakin on hienoa nähdä sinua Lil, muttei tarvitse kuristaa!” Marilyn sanoi tukahtuneena ja Lily päästi irti.
”Hei, tuolta tulevat Christy ja Jessica!” Hän huudahti ja he näkivät ystäviensä Christy Burrowsin ja Jessica Stormin raivaavan ihmisjoukossa tietä kyynärpää-taktiikalla ja kun he olivat selvinneet Irvetan eteen, ystävykset halasivat. Christyllä oli mustat pitkät hiukset jotka hän oli letittänyt ranskanletille. Yllään hänellä oli farkku kaprit ja violetti toppi, jossa luki kimaltaen: Rock . Hänellä oli tummat kulmakarvat ja tummat ripset luonnostaan, joten hänellä oli vain hiukan tummahkoa luomiväriä. Jessicalla puolestaan oli vaaleanruskeat hiukset ja hänellä oli myös hiukset ranskanletillä ja juuri samanlainen asukokonaisuus kuin Christyllä. Meikkiä löytyi vain vaaleanpunaista luomiväriä ja ripsiväriä.
”Mennäänkö hakemaan rahat?” Marilyn kysyi ja he lähtivät ”vaunuajelulle”.

”Hurjaaaa!!” Christy huusi innoissaan heidän matkatessaan vaunuilla kuin vuoristoradassa.  Hän ja Jessica olivat aivan haltioissaan, kun taas kaksi muuta nuorta neitiä näyttivät siltä kuin olisivat olleet aikaissa oksentaa ja rajusti.

Kun nelikko hoiperteli ulos Irvetasta rahapussukat käsissään, Marilyn mutisi hengästyneenä ”Kelmit” osoittaen ihmisjoukkoon käsi suorana, lähti hoipertelemaan sinnepäin ja kaatui naamalleen, mutta nousi pian ylös, pää entistä sekavampana kuin se alunperin oli. Lily nojasi seinään, Jessica oksensi kadunvarteen ja Christyn silmät pyörähtelivät päässä tytön seistessä ilman tukea ja siinä horjahdellessa.

Kun tyttöjen päät olivat selvinneet, ketkäs muutkaan kuin Kelmit siinä saapuivat paikalle, Peter tyrskähdellen.
”Kaikki hyvin likat?” Sirius kysyi nauruaan pidätellen ja seisoi pahaa aavistamatta Christyn lähellä joka yhä hiukan katseli kieroon ja tarttui Siriusta paidan kauluksesta ja veti hänen naamataulunsa melkein omaansa kiinni.
”Älä naura”, Christy murisi ja kopsautti heidän otsat täysiä yhteen. James kiskoi jo taikasauvaansa esiin, mutta Jessica syöksikin hänet maahan ja he aloittivat ”kissatappelun”, Siriuksen ja Christyn pyöriessä maassa huitoen ja mätkien toisiaan. Remus, Peter, Marilyn ja Lily olivat istuutuneet Irvetan portaille huvittuneina ja seurasivat kahden parin tappeluita. James teki ensimmäisen erheen ja veti Jessicaa nyrkillä poskeen, jolloin aika tuntui pysähtyvän ja Jessica käänsi hitaasti kasvonsa Jamesiin päin ja antoi kaksi kertaa lujempaa takaisin muiden nauraa räkättäessä portailla. Sirius ja Christykin katselivat hetken tuota tapahtumaa maassa maaten, Sirius nelinkontin Christyn päällä pidellen tätä maassa, mutta tyttö havahtui ensimmäisenä ja potkaisi Siriusta arkaan paikkaan.
”Siinä meni isyys ja lapsilisät”, Sirius uikutti maassa maaten Christyn noustessa ylös voitonriemuisena Jessican ja Jamesin vielä tapellessa tilanteessa 4-1 Jessican hyväksi. Lopulta Jessica potkaisi Jamesia sääreen ja poika nosti kätensä ilmaan.
”Minä luovutan, LUOVUTAN! Nainen älä nyt sekoa…” James huudahti hävinneenä polvillaan.
”Chris hei, meistähän tulee vielä ammattinyrkkeilijöitä.. Osallistutaan SmackDowniin” Jessica hihkui ja paiskasin Christyn kanssa kättä.
”Jeah! Kai meidän nyt tämän kerran pitää antaa noille vähän armoa, eikä hommata niitä nyt ihan vielä Pyhään Mungoon”, Christy heitti naureskellen auttaen Siriuksen ylös, hymyillen tälle kuitenkin sievästi.
”Miksi muuten rupesitte hakkaamaan, jos saanen kysyä arvon Raivottaret? Emmehän edes tehneet mitään!” Sirius puolusteli itseään ja Jamesia.
”Nauroitte ja tuo vain teki paremman mielen”, Christy heitti vastauksen ja vilautti pojalle hurmaavaa hymyään.
”Chris ja Jessi, jos olette tappelunne tapelleet tällä erää, niin emmeköhän lähde ostoksille? Minulla on vielä bisneksiä hoidettavana.” Lily huomautti noustessaan ylös Marilynin kanssa ja tarttui säkkiinsä ja nosti sen olalleen.
”Ah hei sinullekin Lilyseni, mitäs sanot, lähtisitkö ensimmäisenä Tylyahon viikonloppuna kanssani ulos?” James kysyi sukkelaan ja Lily katsoi häntä epäluuloisen näköisenä.
“Vain unelmissasi. Ehen lähde! Turha vaiva. Enkä ole sinun Lily ja se on sinulle Evans edelleenkin, persläpi”, Lily pamautti takaisin tuohtuneena ja käveli ystäviensä kanssa niine hyvineen tyrmistyneen Kelmi-joukon ohi.

”Ei mennä vielä ostoksille. Minun pitäisi myydä nämä perhanan kukkakimput, jotka Potter on kesän aikana lähettänyt minulle,” Lily sanoi ja pyysi Marilynia taikomaan kojualueelle tyhjään kohtaan kojun jossa mahtuisi myymään neljä ihmistä. Marilyn toteutti pyynnön ja he asettelivat pöydälle kaksikymmentä kukkakimppua jotka olivat vieläkin tuoreita (kaikki kimput olivat tuoreita).
”TÄÄLTÄ KUKKAKIMPPUJA HALVALLA! VAIN KAKSI KALJUUNAA PER KIMPPU! HALVALLA LÄHTEE!” Christy ja Jessica kuuluttivat, koska olivat kovaäänisimmät. Pian asiakkaita alkoi jo tulla ostamaan kukkakimppuja ja Lily totesi, että vielä puolet myymättä, ison porukan ostettua kimput. Ei kestänyt kauaakaan kun turistit, poikaystävät ja aviomiehet olivat ostaneet kojun tyhjäksi ’aidoista Englannin kukista’. Marilyn häivytti kojun, eivätkä tytöt tienneet, että kelmit olivat nähneet heidän myyvän kukkia.

Kelmien istuessa Qaino Vahvahqon jäätelöbaarissa nuolemassa jäätelötötteröitään James suunnitteli mitä seuraavaksi lähettäisi Lilylle, Sirius katseli unelmoiden vastapäätä olevan Hienoja Huispausvarusteita liikkeen näyteikkunaa, Remus lueskeli juuri ostamaansa Muodonmuutokset Senioreille –kirjaa ja Peter ei taaskaan tajunnut mistään mitään. Juuri sillä hetkellä Lily, Christy, Jessica ja Marilyn istuutuivat lähelle heitä kassalippaansa kanssa ja nauroivat ilkeää, ovelaa naurua.
”Elikkäs jaetaan voitto. Kaksi kertaa 40 kaljuunaa on 80 kaljuunaa jaettuna neljällä on 20 kaljuunaa. Eli siis 20 kaljuunaa per perse”, Lily laski ja joukko rämähti voittonauruun ja alkoivat jakaa rahaa innoissaan, eivätkä huomanneet rahan sokaisemina Lilyn taakse ilmestynyttä Jamesia.
”Mikäs se nyt noin naurattaa?” Poika kysyi hurmaavalla äänellä.
”Ei kuulu paskan vertaa sinulle!” Marilyn tiuskaisi laskien rahansa.
”Minun osuus on koossa!” Marilyn riemuitsi ja sulloi omat rahansa pussukkaan.
”Kuin myös!” Jessica ja Christy sanoivat melkein yhtä aikaa.
”Joo on tässäkin 20”, Lily sanoi iloisesti ja he laittoivat rahat pussukoihinsa.
”Mistäs te nyt olette tienanneet?” James kysyi esittäen tietämätöntä.
”Myimme ne kukkakimput jotka olit lähettänyt minulle”, Lily sanoi tähtisilmin.
”Eikö minunkin kuuluisi saada osa voitosta?” James kysyi jo elätellen toivoa.
”Ei kun nehän olivat lahjoja minulle!” Lily sanoi jo uhkaavasti ja puolustavasti katsoen Jamesia uskallapas-koskea-minun-rahoihini-niin-olet-vainaa –katseellaan.
”Juuh no ei niillä rahoilla nyt niin väliä olisi ollutkaan.. Heh..” James sanoi äkkiä vaivautuneena ja sai päälleen kaikilta neljältä oletko-menettänyt-järkesi? -katseet.
”Mutta Evans lähtisitkö joskus kanssani Tylyahoon kun olemme taas Tylypahkassa?” James heitti kysymyksen kuin olisi kysynyt minkälainen sää on tänään.
”Wouu.. Lil, se muisti, että olet Evans sille..” Jessica sanoi ’Ooh..’ äänellään ja kaikki neljä rämähtivät nauruun. Lopetettuaan nauramisen Lily käänsi äkkiä päänsä Jamesiin päin ja loi hyytävän katseen häneen.
”Turha luulo. Vastaus on nyt ja jatkossakin ei”, Lily totesi kylmästi ja James palasi omaan pöytäänsä.
”Ei tainnut mennä hyvin vai?” Sirius kysyi, koska oli seurannut tilannetta.
”No ei oikeastaan.. En vain tajua miksei hän pidä minusta..” James kysyi miettien mikä hänessä oli pielessä. Hänen itsetuntonsa oli tipahtanut toiselle puolelle maailmaa.
”Etkö ole lukenut hänen kirjeitään? Silloin pari viikkoa kysyit tuota häneltä ja hän vastasi:
”Top 10
1. Olet itserakas
2. Olet ylimielinen
3. Olet paskiainen
4. Kiroat jokaisen, joka hitusenkin ottaa pannuun
5. Seurustelen jo jonkun toisen kanssa
6. Ahdistelet minua
7. Teet ystäviesi kanssa turhanpäiväisiä kepposia ja piloja joista minäkin olen saanut kärsimystä tarpeekseni
8. Olet aina jälki-istunnossa. Koska muka deittailisimme? Huom! Tämä ei tarkoita, että haluaisin seurustella kanssasi/pitäisin sinusta.
9. Harot joka käänteessä hiuksiasi
10.Varastelet.”


Sirius muisteli.
”Ai niin joo..” James sanoi masentuneena ja katseli kuinka tytöt tilasivat jäätelöannokset. Remus oli laittanut kirjansa laukkuun ja kuunteli Peterin kanssa Jamesin ahdinkoa.
Lopulta kelmit lähtivät Hienoisiin Huispausvarusteisiin ja ostelemaan loppuja koulutarvikkeitaan.

Kun Lily, Marilyn, Jessica ja Christy olivat syöneet jäätelönsä, he lähtivät matami Malkinille.
”Pakko saada pari uutta kaapua ja juhlakaapu. Mihinkähän sitäkin tarvitaan? Tai siis emmehän ennen ole tarvinneet juhlakaapua..” Christy kysyi
”Minunkin pitäisi saada muutama kaapu.. Eikä mitään hajua, Chris”, Lily huokaisi heidän astuessaan matami Malkinin putiikkiin. Kaikki tytöt menivät kaapujen sovitukseen ja ostivat kolme tavallista kaapua ja yhdet juhlakaavut. Lilyn juhlakaapu oli vaaleanvihreä, Christyn lila, Jessican turkoosi ja Marilynin vaaleansininen. Kaikissa puvuissa oli samanlaiset avarat kaula-aukot, muttei liian paljastavat ja kaikki puvut olivat kimaltelevia. Seuraavaksi tytöt lähtivät Säilä £ Imupaperiin.
”Hmm.. Meillä kaikilla näyttäisi olevan samanlaiset kirjalistat”, Lily sanoi verraten omaa listaansa muiden omiin.
”Elikkäs tarvitsemme:
Lanie Spellman: Loitsujen käsikirja 7 senioreille
August Litkie: Taikajuomien käyttö ja valmistaminen kehittyneimmille
Valeria Shapefield: Muodonmuutokset senioreille
Yrtta Plontti: Kasvit ja niiden käsittely seitsemän
Diera Synkvan: Pimeyden voimat ja niiltä suojautuminen senioreille”,
Lily luki pergamentistaan ja lähti ihmisjoukkoon hakemaan kirjojaan.
”Tässä sitä mennään..” Christy mutisi ja lähti Jessican ja Marilynin kanssa Lilyn perään ihmisjoukkoon. Viidentoista minuutin päästä kaikki tytöt selvisivät kassalle jokaisella sylissään koulukirjansa, pari mustepulloa ja muutama uusi sulkakynä. Tiskin takana oleva noita laski Lilyn tavarojen summan yhteen ja sanoi hinnan:
”Kuusitoista kaljuunaa, viisi sirppiä ja kaksi sulmua.”
Kaikki antoivat tuon verran rahaa, koska kaikilla oli samanlaiset ostokset ja lähtivät Apoteekkia kohti hakemaan taikajuoma-aineksia. Heidän astuessaan liikkeeseen, heidän nenänsä saavutti ulosteen, savun ja suolan yhdistelmähajun.
”Yyh.. Hälytys, hälytys, happinaamarit käyttöön”, Jessica karjahti ja piteli nenäänsä.
”Täällä tarvitaan kyllä vahvasti happilaitteita ja ilmanraikastinta!” Christy sanoi ja teeskenteli pyörtyvänsä.
”Ei täällä kyllä ennen näin pahalle haissut”, Marilynkin kertoi mielipiteensä ja siinä samassa kelmit tulivat takaosasta sylissään purkkeja joissa oli iljettävän näköisiä litkuja ja mömmöjä.
”Joo, taisin keksiä selityksen!” Lily sanoi kovaan ääneen ja viittasi kelmeihin vapaalla kädellään.
”Katsokaas keitä meillä on täällä” Sirius sanoi hiukan ylimielisesti ja machosti.
”Niin.. Katsokaa vapaasti, mutta älkää koskeko! Nämä ovat katsos lempivaatteeni, enkä haluaisi niiden likaantuvan..” Christy sanoi myös ylimielisesti katsoen Siriusta silmissään häivähdys vanhaa kaipuuta.
”Ooh… Älkää antako meidän häiritä, rakkaat pupuset”, James sanoi Siriuksen nyökyttäessä vieressä.
”Emme tietääksemme ole ’rakkaita pupusia’ ”, Lily sanoi inhoa paistaen.
”Jeah miten vain.. Li.. Siis Evans lähtisitkö kanssani ulos joku päivä?” James kysyi vikkelään painottaen sanaa Evans.
”En”, Lily vastasi huolettomasti ja tytöt lähtivät hakemaan taikajuomatarvikkeitaan kelmien poistuessa liikkeestä.
”Huono tuuri Sarvihaara”, Sirius sanoi myötätuntoisesti heidän lähtiessä kohti Vuotavaa Noidankattilaa jossa kaikki neljä asuivat loppuloman.

Noin kello neljä tytöt menivät Vuotavaan Noidankattilaan Christyn ja Jessican huoneeseen ja Jessica ja Christy antoivat taidonnäytteitä kuinka paljon he olivat kehittyneet bändinsä hyväksi kesän aikana ja laittoivat wc4-soittimet päähänsä. Marilyn, joka oli täysiverinen noita ja asunut vahvasti asutetun velhokylän keskellä, kysyi ihmetellen:
”Mitä ne nuo ovat?”
”Ne on sellaiset pattereilla toimivat jutut joista kuuluu musiikkia”, Lily selitti.
”Nämä on tosi kivat, Lily opetti meitä käyttämään näitä!” Jessica kertoi innoissaan.
”Ai…No hyvä!” Marilyn sanoi tajuamatta Lilyn selityksestä yhtään mitään.
”Valmiina? Kappaleen nimi on Haluan vain elää ja alkuperäinen esittäjä Hyvä Charlotte” Christy sanoi ottaen kitaransa ja Jessican istuessa rumpujen takana. Lily ja Marilyn istuutuivat sängyille.

Siriuksen ja Jamesin huoneeseen asti kuului kuinka yläkerrassa paukutettiin rumpuja ja karjuttiin mikrofoniin. He lähtivät yläkertaan kuuntelemaan. Kun he saapuivat yläkertaan Marilyn oli juuri langettanut vaimennous -loitsun huoneen ulkopuolelle, mutta silti oven läpi kuului kun tytöt soittivat ja karjuivat mikrofoniin.
”…haluan vain elää.”

Lily ja Marilyn alkoivat taputtaa ja Christy oli ‘vaatimaton’.
”Kiitosh, kiitosh. Mutta nyt, vaistoni kertoo, että meidän pitäisi lähteä pelaamaan pesäpalloa”, Christy sanoi ja iski silmää nyökäten ovelle päin. Muut tajusivat vinkin ja lähtivät ovelle päin. Sirius ja James tajusivat vinkin juuri ennen kuin ovi aukeni ja pesäpallomaila lauloi. Sirius syöksyi nurkan taakse piiloon pesäpallomailaa, jonka Jessica oli kerinnyt nakata häntä kohti ennen kuin James läimäytti oven takaisin kiinni päin näköä. Ovi näet aukeni ulos päin ja oli paukauttanut avautuessaan Jamesia päin pläsiä. James kuuli juuri ennen kuin lähti juoksemaan Jessican karjuvan oven läpi: ”Olet vainaa Potter!”

Kun kello alkoi lähestyä viittä, Lily lähti alakertaan ja hyvästeli ystävänsä. Isänsä kurvasi juuri Mersullaan Vuotavan Noidankattilan eteen kun Lily astui ulos.
”Oliko hauskaa?” herra Evans kysyi Lilyn istuessa autoon.
”Olihan siellä. Chris ja Jessi hakkasivat Potterin ja Mustan”, Lily sanoi välinpitämättömästi.
”Taitaa olla heikkoja poikia. Älä vain mene naimisiin sellaisten rääpäleitten kanssa”, herra Evans sanoi leikkisästi.
”Ei pelkoa siitä!” Lily naurahti autuaan tietämättömänä siitä mitä elämä toisi tullessaan.

Kotona hän meni suoraan suihkuun ja tultuaan suihkusta hän huomasi Jamesin pöllön ikkunansa takana mukanaan pieni suorakulmion muotoinen paketti ja kirje mukanaan.
”Voi elämä”, hän sanoi hiljaa avatessaan kirjeen.
Hei Evans.

Ajattelin lähettää sinulle tällaisen hienon pienimuotoisen lahjan.
Toivottavasti pidät siitä. Haluaisitko kenties lähteä kanssani Tylyahoon joku päivä kun pääsemme Tylypahkaan?

Rakkaudella
James

”Hän se vain ei osaa luovuttaa!” Lily sanoi puoliääneen naurahtaen päälle ja avasi paketin. Sieltä paljastui punaisiin kehyksiin ängetty kuva Jamesista ilman paitaa virnistelemässä typerästi. Tytön ilme venähti kertaheitolla, hän repesi äänekkääseen nauruun ja hän katsoi kuvan taakse jonne oli raapustettu teksti: ”Ikuisesti sinun”. Lily otti pergamenttia laatikostaan ja kirjoitti:
Potter

Heti alkuun, en lähde kanssasi ulos. Minä seurustelen jo. Kerroin tuonkin seikan jo silloin joskus. Ja seurustelen edelleen Korpinkynnen huispausjoukkueen kapteenin Jack Gerardin kanssa. Et tiedäkään mitä teit kun lähetit tuon kuvan.. Kiitos nauruista!

Evans


Kirjoitettuaan tuon ja sidottuaan kirjeen Siepin jalkaan, Lily lähti alakertaan ja kysyi isä-papaltaan voisiko tämä viedä hänet huomenna loppulomaksi Vuotavaan Noidankattilaan.
”Chris ja Jessikin ovat siellä! Menisin heidän kanssaan sitten King’s Crossille..” Lily sanoi Pepsodent-hymyn kera.
”Hyvä on. Kysy vielä äidiltäsi”, herra Evans sanoi. Hän ei vain osannut pistää hanttiin Lilylle.
”Kiiitooos!” Lily sanoi ja hyppi äitinsä luokse keittiöön.
”Isä antoi jo luvan, saisinko mennä Vuotavaan Noidankattilaan loppulomaksi huomenna, äitikulta?” Lily sanoi äidillensä.
”Aivan vapaasti, kulta mussukkani”, rouva Evans sanoi lukien lehteä. Petunia, joka juomassa juuri mehua pärskäytti mehut suustaan ja alkoi huutaa innoissaan:
”Noita lähtee poois, noita lähtee poois! JES!”

Päästyään huoneeseensa Lily alkoi kirjoittaa kirjettä Jessicalle.

Moi !

Tulen huomenna Vuotavaan Noidankattilaan loppulomaksi! Odota kello 12 alakerran tulisijan edessä. Pidä huolta Eviestä.

Terveisin
Lily


Hän sitoi kirjeen Evien koipeen ja alkoi sen jälkeen pakata. Hän laittoi uudet kirjansa ja taikajuoma ainekset laatikossaan alimmaisiksi ja sen jälkeen viikkasi kaapunsa ja muut vaatteet kirjojen päälle. Hän laittoi vielä pergamentin, mustepullot, sulkakynät, pimeyden paljastimen ja muut ’pienet tavarat’ omaan puulaatikkoon ja kävi alakerrasta hakemassa talviviittansa ja lohikäärmeen nahka hansikkaat. Vaa’an Lily laittoi vaatteiden väliin ettei se menisi rikki.
”Taikasauva taskussa, kaikki tarpeellinen pakattu”, hän totesi ja päätti vielä ruveta siistimään huonettaan. Hän huomasi Jamesin kuvan pöydällä ja noidankattilan vaatekaapissaan.
”No voihan nyt.."
Hän purkasi matka-arkkunsa ja sulloi pikkutavara laatikon noidankattilan sisälle, samoin kuin Jamesin kuvan ja osan vaatteista. Lopulta Lily sai KAIKEN mitä tarvitsi arkkuunsa. Hän jatkoi siivoamista, putsasi pöllönsä häkin ja kävi tyhjentämässä roskakorin.

Seuraavana päivänä hän heräsi varhain ja kävi suihkussa. Ylleen hän puki valkoiset kaprit, joissa oli sudenkorennon kuva kuvioitu reiden kohdalle ja valkoisen topin jossa oli kimaltava sydän keskellä. Kun kello oli kymmentä vaille kaksitoista, Lily asteli takan eteen, työnsi matka-arkun tulisijaan, otti pienestä ruukusta, jota säilytettiin takan läheisellä pöydällä, hormipulveria ja astui tulisijaan toisessa kädessään pulveri, toisessa linnunhäkki.
”Heissan”, Lily sanoi perheelleen ja viskasi hormipulverin jalkojensa juureen ja huudahti:
 ”Vuotavaan Noidankattilaan!”
Smaragdin vihreät liekit leiskahtivat ja Lily piti toisella kädellä kiinni matka-arkustaan, toisella häkistä kieppuessaan villisti ja yhtäkkiä hän tunsi kaatuvansa takaperin perseelleen.
”Moi Lil! Jessica ja Christy huudahtivat auttaessaan Lilyä pystyyn.
”Terve vaan teillekin..” Lily sanoi ottaen pöydästä tukea Jessican tarttuessa Lilyn matka-arkkuun ja Christyn tarttuessa häkkiin.
Vaihdettuaan kuulumiset Lily pyyhki pölyjä vaatteistaan ja he lähtivät varaamaan huonetta Lilylle. Hän saikin huoneen 14, Jessicalla ja Christyllä oli huone 15.
”Onkos Potter kirjoittanut mitään?” Jessica kysyi yllättäen.
”Perhana niillä Potterin pojan kirjeillä saa pyyhkiä jo persettä kaksi kertaa päivässä..” Lily vastasi heidän talsiessaan huoneen 15 ovelle.
Huoneessa oli vaaleankeltaiset vanhanaikaiset tapetit joissa oli kukkia. Kalustus huoneessa oli yksinkertainen: vaatekaappi nurkassa, pöytä ja kaksi tuolia ikkunan edessä ja parisänky. Jessica heivasi matka-arkun keskilattialle ja Christy kävi hakemassa Evien hänen ja Jessican huoneesta.
”Äsh, pitää käydä ostamassa pöllönherkkua!” Lily sanoi ja läimäisi kätensä naamaan.
”Menetkö yksin vai tulemmeko kanssasi?” Christy kysyi
”Enköhän minä osaa käydä ostamassa pöllönherkkua yksinkin” Lily nauroi.
”Noo, me olemme huoneessamme jos kaipaat” Jessica sanoi Lilyn lähtiessä rahapussukka mukanaan alakertaan.

Lily naputteli taikasauvallaan tiilistä ja astui Viistokujalle. Hän tapasi monta tuttuaan kävellessään Lurppuluomen pöllökeskukseen. Palattuaan pöllö liikkeestä, Lily huomasi poikaystävänsä Jackin istumassa Qaino Vahvahqon jäätelöbaarissa. Tyttö hiipi hänen taakseen ja sanoi
”Pöö.”
”Ai hei Lily-mielittyni!” Jack sanoi iloisesti yllättyneenä kääntyessään.
”Onko tämä varattu?” Lily kysyi viitaten tuolia Jackia vastapäätä.
”Ei ole.”
Lily istuutui.
”Miten sinun lomasi on mennyt?”
”Ihan jees. Entäs sinun?”
”Siinähän se. Potter vain on lähettänyt koko kesän kirjeitä ja treffikutsuja, mutta olen aina sanonut jotain ilkeää ja kieltäytynyt.”
”Joo se on huomattu, ettei hän osaa lopettaa sinun ahdistelemista”, Jack sanoi hieman ärtyneenä.
”Ei puhuta Potterista. Puhutaan mieluummin.. Minusta..” Lily sanoi viekkaasti.
”Hyvä on.. Mitenkäs bändilläsi menee?” Jack kysyi hymyillen suloisesti.
”Siinähän se. Chris ja Jessi ovat kehittyneet hurjasti kesän aikana” Lily totesi hymyillen.
He rupattelivat vielä jonkin aikaa, kunnes Jack sanoi, että hänen pitäisi mennä.
”Joo no heippa rakas” Lily sanoi ja suuteli vielä Jackia suulle ennen kuin Jack lähti. Hänellä ei ollut aavistustakaan, että James ja Sirius olisivat olleet Hienoissa Huispausvarusteissa ja olisivat nähneet kaiken.

”Ah, Jackin oli siellä” Lily sanoi saapuessaan huoneeseen 14.
”Uuu… Mitäs te siellä?” Christy kysyi virnistäen ja hyppäsi pois Lilyn läheltä.
”Juteltiin.”
”Niin joo, juttelitte, aivan.. joo just..” Jessica sanoi nyökytellen
”No okei, me suudeltiin” Lily myönsi ja virnisti syyllisesti.
”No niin! Asiaa!” Christy huudahti ja hyppäsi sängylle istumaan.
”Ette muuten ikinä usko mitä Potter kehtasi lähettää minulle!” Lily tuhahti muistaen asian yhtäkkiä.
”No Potterista nyt uskoo melkein mitä vain..” Christy tokaisi halveksien.
”Hän lähetti kuvansa jossa hänellä ei ole paitaa päällä!” Lily puuskahti, jonka jälkeen seurasi mahtava naurun remakka kaikille pongahtaessa mieliin erilaiset kuvat Jamesista.
”No on kyllä sillä pojalla pokkaa!” Jessica nauroi vääränä
”Kai sinulla on se kuva mukana?” Christy kysyi riemuissaan.
”Joo, ajattelin, että sille tulee käyttöä..” Lily sanoi ja alkoi etsiä kuvaa arkustaan ja löydettyään sen antoi kuvan Christylle.
”Noh, sillä on sixpack. ’Ikuisesti sinun’?” Tyttö kysyi halventavasti katsellen kuvaa.
”Kaippa..” Lily vastasi kohottaen olkapäitään.
”Hei! Nyt keksin mitä tehdään tuolla kuvalla…” Jessica huudahti äkkiä.
”Kerro toki meillekin”, toiset kaksi sanoivat yhtä aikaa.
”Lähetetään se Kalkarokselle!” Jessica sanoi ja joukko rämähti taas nauruun.
”Mahtava idea! Käydään ostamassa vielä jotain ”hempeää” lahjapaperia!” Christy ehdotti.
”Ja ei kun menoksi.”

Lily laittoi kuvan käsilaukkuunsa ja otti kymmenen kaljuunaa mukaan. He kävivät Säilä £ Imupaperissa ostamassa vaaleanpunaista lahjapaperia jossa oli punaisia sydämen kuvia. He paketoivat kuvan siellä mielipuolisesti käkättäen ja kirjoittivat lapun ”Sewwie” sen päälle ja veivät paketin Lurppuluomen pöllökeskukseen jossa se lähetettiin eteenpäin. Tuon kunniaksi he menivät Vuotavan Noidankattilan baariin kermakaljalle.
”Älykkyytemme kunniaksi!” Lily kohotti kermakalja pullonsa ja kilisti Christyn ja Jessican kanssa. He joivat aimo kulauksen ja paukauttivat pullot pöytään rytinällä.
”Sääli vain ettei Mary ole täällä”, Lily huokaisi ja hikkasi.
”Hitsi olet oikeassa”, Christy myönsi pudistellen päätään.
“Hän jää paljosta paitsi”, kommentoi Jessica ja he joivat kermakalja pullonsa tyhjiksi vaisuina.

Sunnuntaina Jessican vanhemmat, jotka olivat kumpikin töissä taikaministeriössä, hakivat aamulla Christyn ja Jessican bänditavarat ja sanoivat hoitavansa ne Tylypahkaan samalla kun hyvästelivät tyttärensä. Jessica, Christy ja Lily menivät matka-arkkuinensa Vuotavan Noidankattilan eteen ja Jessica heilautti oikeaa kättään, jolloin Poimittaislinja ilmestyi heidän eteensä
”Hyvää huomenta minun nimeni on-” rahastaja aloitti mutta Lily ehätti vaientaa hänet
”Joo miten vain raahaapas nämä meidän matka-arkut nyt kyytiin niin päästään lähtemään”, hän sanoi astuessaan kyytiin pöllönhäkki käsissään Evie torkkuen sen sisällä. Tytöt katselivat vapaat paikat ja antoivat rahastajalle matkarahan samalla kun sanoivat minne ovat menossa. Juuri ennen kuin bussi lähti liikkeelle, kelmit syöksyivät ulos Vuotavasta Noidankattilasta ja kerkesivät kyytiin samalla pysähdyksellä. He tietenkin ottivat mahdollisimman läheltä tyttöjä paikat.
”Hei Evans”, James sanoi lempeästi ja hiljaa istuutuessaan Lilyn eteen Siriuksen kanssa.
”Lärvi kiinni ennen kuin sille käy huonosti”, Lily sanoi välinpitämättömästi.
”Totta kai. Piditkö kuvasta?” James kysyi yhä virnistellen omahyväisesti.
”Anteeksi? Oletko tosissasi? Oli sinulla kyllä pokkaa lähettää ruma kuvasi! Ehen pitänyt!” Lily sanoi järkyttyneen näköisenä
”Ainahan minulla on pokkaa.. Ja nyt asiasta toiseen lähtisitkö kanssani joskus ulos?” James kysyi vieläkin virnistellen.
”Voit unohtaa koko ajatuksenkin saman tien. En lähde”, Lily sanoi ärsyyntyneenä katsellen ikkunasta ulos.
”Ääh, anna minulle yksi mahdollisuus edes..” James marisi
”Sinä tyrit mahdollisuutesi neljännellä luokalla kun sait kavereittesi kanssa niin suurenmoisen idean aiheuttaa tulvan Suureen saliin”, Lily sanoi.
”No en olisi tehnyt sitä-” James yritti puolustella, mutta vaikeni kohdatessaan Lilyn jäätävän katseen.
”Mikäli saan muistuttaa, minä olin sisällä! Joten älä yritäkään syöttää minulle tuota roskaa.”

Sirius puolestaan oli alkanut ahdistella heidän oikealla puolellaan istuvaa Christyä, joka puoliksi nautti saamastaan huomiostaan Tylypahkan ehdottomasti komeimmalta ja suosituimmalta pojalta ja puoliksi tylsistyneenä saamastaan ainaisesta huomiosta Tylypahkan ehdottomasti komeimmalta ja suosituimmalta pojalta.
”No mitenkäs kesä meni?” Sirius kysyi iskuhymy pärställään
”Siinähän se. Entäs omasi?” Christy kysyi väkinäinen hymyntapainen huulillaan yrittäen olla kohtelias ja peittää kiinnostuksensa poikaan.
”Keksiessä Jamesin kanssa kirjeitä Evansille.” Sirius sanoi
”Jaa jaa.”
Loppumatka sujui ilman häiriöitä ja tytöt kävelivät kireää vauhtia kärryjensä kanssa ja menivät, kuin mitään epänormaalia ei tapahtuisi, puomin läpi laiturille 9 ¾. Siellä Marilyn odottikin jo heitä.




Joo tästä nyt tuli tällainen kuin on, yritin alkuperäistä versiota parannella : >

Kommentit olisivat kivoja : >
« Viimeksi muokattu: 20.02.2015 23:47:16 kirjoittanut Unohtumaton »
Headmaster of Hogwarts hits the gym.

Dumbelldore.

Luthienne

  • ***
  • Viestejä: 86
  • You are my purpose.
    • http://www.google.com
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #1 : 06.07.2007 13:11:00 »
Yks kommahan täältä tuleekin. :D Jatkoa vaan.

Ärsyttää vaan Kelmien puolesta noi tytöt. :D
« Viimeksi muokattu: 01.01.1970 02:00:00 kirjoittanut Luthienne »
o5.o4.2oo8. <3  Bill. <3 Gustav. <3 Georg. <3 Tom. <3

You're just a sad song, with nothing to say.

-Anerya-

  • ***
  • Viestejä: 162
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #2 : 06.07.2007 21:49:09 »
L: Kiitti kommasta, kyllä sillä Gizmolla on tekemistä sen kanssa!

Luku 2. Tylypahkassa taas

”Moi kaverit!” Marilyn sanoi halatessaan ystäviään.
”Mennään etsimään vapaa vaunuosasto ennen kuin joudumme joidenkin täysidioottien kanssa samaan”, Christy sanoi nyreissään ja he lähtivät heivaamaan matka-arkkujaan junaan. He löysivät tyhjän vaunuosaston melkein vaunun etuosasta.
”Toivottavasti kelmit eivät ilmesty”, Marilyn huokaisi raskaasti potkaistessaan arkkunsa penkin alle.
”Olen pahoillani Mary, mutta siltä kurjalta kohtalolta emme voi välttyä”, Lily sanoi surumielisesti huokaisten heittäen vaaleankeltaisen lätsänsä hattuhyllylle.
”Mutta minä painelen nyt vessaan vaihtamaan koulukaavun ylle heti alkuunsa”, hän jatkoi ja otti kaavun laukustaan.
”Joo minäkin taidan mennä toiseen vessaan vaihtamaan”, Jessica sanoi ja lähti Lilyn kanssa yhtä matkaa.
Heidän palatessaan Christy ja Marilyn lähtivät vaihtamaan vaatteet.

”Pitää toimia nopeasti siltä varalta, että kelmit ilmestyvät piinaamaan Lilyä ja Jessicaa. Tai Luihuis-jengi. Minusta tuntuu, että jompien kumpien ilmestyessä kirouksia lentelee yhtä nopeasti kuin rutto leviää”, Christy sanoi ja kohotti kulmiaan ja pyöräytti silmiään.
”Joo hyvä vertauskuva..” Marilyn vastasi ja he pinkaisivat juoksuun. Vessoihin oli juuri menossa pari viitos-luokkalaista Luihuis-poikaa kun Christy ja Marilyn tökkäsivät heidät kumoon ja sanoivat omahyväisesti:
”Naiset ensin.”

Heillä ei kestänytkään kauaa ja he juoksivat jästivaatteet käsissään täysiä kilpaa vaunuosastolleen päin kun eräästä toisesta vaunuosastosta astuivat esiin kelmit.
”Jäiks!” Christy kiljaisi tyttöjen syöksyessä täysiä päin ja törmätessä Remukseen ja Peteriin kaataen heidät maahan.
”Joo ei häiritä enempää”, Marilyn hihkaisi noustessaan enimmäkseen Peterin päältä tallaten samalla pojan käden päältä  ja jätti pojat maahan makaamaan ja kiskoi ystävätärtään ylös kun taas James ja Sirius olivat kerinneet perääntyä takaisin vaunuunsa. Marilyn ja Christy pinkaisivat uudestaan juoksuun nauraen vaatteet tiukasti sylissään ja heidän saapuessaan vaunuosastoonsa Jessica ja Lily olivat aivan häh?
”Kertokaa nyt meillekin mikä noin hauskaa on?” Lily tivasi ja ohjasi Marilynin istumaan.
”No kun…me törmättiin.. Remukseen ja Peteriin.. kun juostiin takaisin”, Marilyn sai kerrottua naurunsa seasta.
”Voih..” Lily sanoi huokaisten ja purskahti Jessican kanssa nauruun.
Siinä samassa vaunuosaston ovi aukeni.
”Kuraverinen, verenpetturi ja raiskarit”, kuului Lucius Malfoyn mairea ääni ovelta.
”Itse olet tuollainen neiti! Ja seurassasi ovat rasvaletti, kaksi lihavaa apinaa ja itse Pimeyden Prinsessat. Mikä ah.. kuvottava näky”, Christy letkautti takaisin siinä samassa.
”Ja mitä mahdoit tarkoittaa ”raiskareilla”?” Jessica kysyi katsoen silmät viiruina luihuisia.
”No mikäköhän se välikohtaus silloin siellä Irvetan edessä oikein oli ellei raiskaus? Täytyy kyllä myöntää, että teitä ei kannata ilman sauvaa suututtaa..” Lucius sanoi kohottaen kulmiaan ’yllättyneesti’.
”Otamme tuon kohteliaisuutena. Eikä Lily voi mitään sille, että on syntynyt jästiperheeseen! Missä te olitte silloin kun aivoja jaettiin?” Jessica sutkautti vihaisesti.
”Olimme paikalla. Entä missä kuraveri-Evans oli kun perheitä valittiin?” Bellatrix puuttui puheeseen Narcissan nyökytellessä hänen takanaan.
”Olin paikalla kuin myös”, Lily sanoi ihmeen tyynesti.
”Ja mieluummin nyt minä jästisyntyinen olen kuin tuollainen paholaisten kasvattama!” Hän lisäsi silmissään välähtäen.
”Asiasta hevoskotkan ahteriin, tietääkö Kalkaros vieläkään mitä shampoo on?” Marilyn kysyi virnistäen. Se oli ilmeisesti hiukan liikaa Kalkarokselle koska siinä samassa punainen valosuihku lensi ja osui Marilyniin ja hän kangistui suoraksi kuin lankku. Lily, Jessica ja Christy ottivat sillä samalla sekunnilla taikasauvansa esiin.
”Karkotaseet!”
”Tainnutu!”   
”Kangistumis tyystilys!”
”Liikkumitor!”
”Tainnutu!”
Kaikki taiat purkautuivat sauvojen päistä yhtä aikaa ja syntyi iso pamahdus ja kirkas valo läiskähti. Lily lennähti päin ikkunaa ja valahti lattialle. Christy ja Jessica paiskautuivat selälleen lattialle silmät tähtiä vilisten, Crabbe, Goyle ja Lucius makasivat maassa tajuttomina ja Kalkaros, Narcissa ja Bellatrix olivat syöksyneet suojaan.
”Heii! Minä en edes tehnyt mitään! Älkää minua yrittäkö noitua!” Narcissa huusi vihaisena.
”Joo no lähde sitten lätkimään. Ja vie joku ääliö-ystävistäsi mukanasi!” Jessica huusi ja Bellatrix lähti Narcissan kanssa suosiolla vetämään Luciusta pois.
”Tämä ei jää tähän!” Kalkaros uhkaili heristäen nyrkkiään astuessaan ystäviensä yli jättäen heidät lattialle makaamaan ja lähti pois väkitungoksen läpi, joka koostui uteliaista ihmisistä jotka tulivat katsomaan mitä oli tapahtunut.
”Pää parka..” Lily sanoi noustessaan penkille ja loihti tyhjästä pussillisen jäitä samalla kun Jessica mutisi vastaloitsun Marilyniin summanmutikassa tähdäten hivuttautuen penkille jonne jo päässyt Christy hänet vetikin avuliaasti.
”Mitäs täällä tapahtui?” Remus kysyi kelmien ilmestyttyä vaunuosaston ovelle katsoen enimmäkseen Lilyn päälle. Sirius ja Peter tyrkkivät jaloillaan Crabbea ja Goylea hereille käytävällä.
”Älä edes kysy..” Lily vastasi.
”Eipä juuri mitään. Pieni valokohtaus, ei kun siis välikohtaus Luihuisten kanssa”, Christy valaisi asiaa.
”Joo siltä näyttää..” Sisälle vaunuun Siriuksen kanssa tullut Peter sanoi hiljaa katsoen ikkunaa jossa oli halkeamia ja lattiaa, jonne osa tyttöjen käsitavaroista oli lentänyt hattuhyllyltä ja matka-arkut tulleet puoliksi esiin penkkien alta.
”Häipykää”, Jessica sanoi väsyneenä ja työnsi matka-arkut takaisin penkkien alle, minkä jälkeen astui ovensuussa seisoskelevia Kelmejä kohti.
”Emme niin helposti!” James ja Sirius huudahtivat melkein yhtä aikaa, mutta perääntyivät Jessican kohottaessa taikasauvaansa.
”Heippa”, pojat sanoivat yhtä aikaa ja lähtivät aika nopeaa Jessican tähdätessä heitä yhä taikasauvallaan varoittava katse silmissään. Marilyn keräsi käsimatkatavaroita lattialta takaisin hattuhyllylle. Lily vaivautui nousemaan ja laittamaan oven kiinni, minkä Jessica oli unohtanut tehdä Kelmien lähdettyä.
”Ai niin joo, minun pitäisi mennä kertomaan valvojaoppilaille ne tehtävät Potterin kanssa..” Lily ähkäisi muistaen olevansa johtajatyttö ja kiinnitti johtajatytön merkkinsä kaapunsa rintamukseen ja nousi ylös.
”Onnea vain..” Muut huikkasivat osaa ottavasti tytön perään kun Lily lähti kelmien perään.

”Hoi Potter!” Lily karjaisi kun näki Kelmit.
”Ah.. Evans.. Päätit sittenkin suostua ulos kanssani?” James kysyi käden lennähtäessä oitis hiuksiin.
”Juu en. Meidän pitää mennä kertomaan valvojaoppilaille heidän tehtävänsä”, Lily naurahti kylmästi.
”Ai juu. Mennään”, James sanoi hiukan pettyneenä ja lähti Lilyn kanssa kohti valvojaoppilaiden osastoa.

”Älä perkele astu kantapäilleni!” Lily äyskähti Jamesin astuessa vahingossa hänen kantapäilleen heidän ollessa aika lähellä oikeaa osastoa.
”Anteeksi rakkaani.”
”En ole rakkaasi!”
Ja he astuivat valvojaoppilaiden vaunuosastoon.

”Moi kaikille, minä olen Lily Evans ja tämä urpo tässä, joka jostain kumman syystä on päässyt johtajapojaksi, on James Potter. Voisimme ensimmäisenä esitellä itsemme, jotta me tiedämme keitä olette. Aloitetaan vaikka sinusta siellä,” Lily sanoi ja osoitti ruskeatukkaista tyttöä, joka oli Korpinkynnestä.
”Minä olen Korpinkynnestä Sarah Hewitt.”
”Nick Wilson Korpinkynnestä.”
”Rohkelikosta Wanda Owen.”
”Rick Sands Rohkelikko.”
”Amos Diggory Puuskupuhista.”
”Rita Luodiko Puuskupuh.”
”Olen Ellen Voight Luihuisesta.”
”Luihuinen Dick Nicley .”
Kun valvojaoppilaat olivat esitelleet itsensä, Lily aloitti puhumisen taas.
”Teidän tehtävänänne on partioida junan käytävillä ja huomauttaa jollekin jos tämä tekee jotain väärää tai ei käyttäydy kunnolla. Jos joku ei tottele, annatte jälki-istuntoa tai vähennätte pisteitä, mukavasti ennen kuin koulu edes alkaakaan. Elikkäs lyhyesti tehtävänne on pitää lapset kurissa. Kysyttävää?” Lily kertoi kuin olisi lastenvahdille antanut ohjeita. Yksi käsi nousi pystyyn.
”Niin Rita?” James antoi puheenvuoron
”Kauanko meidän pitää partioida?”
”Lily?” James kysyi ahdistunut ilme naamallaan.
”Evans!” Tyttö sihahti.
”Lily Evans?” Poika kysyi virnistäen suloisesti.
“Noin vartti, viitisen minuutin tauko ja uudestaan vartti, viiden  minuutin tauko ja niin edelleen, kunnes pysähdymme”, Lily sanoi nyt jo tylsistyneenä.
”Muuta kysyttävää?”
Kukaan ei viitannut.
”Ilmeisesti ei. Hyvä voitte lähteä, heippa ja työniloa,” James sanoi hymyillen charmikkaasti ja lähti yhtä aikaa Lilyn kanssa.

”Oli jo ihme, ettet noitunut niitä luihuisia”, Lily sanoi aloittaen keskustelun heidän kävellessä käytävää pitkin.
”Miten niin?”
”No kun he ovat luihuisia. Etkös sinä yleensä noidu kaikki luihuiset keitä vastaan tulee?” Lily kysyi tekaistu hämmästynyt ilme kasvoillaan.
”Eiköhän tuo juuri todistanut etten”, James sanoi virnistäen.
”Neiti Evans! Neiti Evans!” kuului pieni huuto takaapäin ja Lily kääntyi katsomaan, kun pieni toisluokkalainen tyttö riensi Lilyn luokse.
”Niin?”
”Professori Kuhnusarvio pyytää sinut lounaalle kanssaan ja muutaman muun tietyn oppilaan kanssa”, tyttö sanoi hengästyneenä.
”Kiitos tiedosta. Tulen mielelläni”, Lily sanoi hymyillen herttaisesti ja lähti seuraamaan tyttöä, joka johdatti hänet professori Kuhnusarvion vaunuosastoon Jamesin lähtiessä omaan vaunuosastoonsa. Professori opetti taikajuomia.

”Hyvää päivää professori Kuhnusarvio”, Lily sanoi kohteliaasti astuessaan vaunuosastoon.
”Aah Lily! Tervetuloa! Sinusta on tullut näemmä johtajatyttö! Onneksi olkoon! Eihän se yllätys ollut, että sinunlaisesi lahjakkuus pääsisi johtajaoppilaaksi..” Professori ylisti Lilyä tytön silmäillessä muuta porukkaa.
”Rita Luodiko, Sirius Musta, Andres Thorkins ja Roksane Madden. Tässä on Lily Evans”, Professori Kuhnusarvio esitteli porukan Lilylle tämän istuutuessa Siriuksen viereen.
”Nyt kun kaikki on koolla voimmekin aloittaa jutustelun.”
”Andres kuinka isotätisi Marie voi? Marie on hormiverkoston valvonnan päällikkö ja joutui Pyhään Mungoon toukokuussa”, professori kertoi muille.
”Hän voi paremmin. Paljon paremmin”, Andres piipitti kimeällä äänellään.
”Entäs Roksane kuinka veljiesi ura on lähtenyt käyntiin?” Kuhnusarvio kysyi mustahiuksiselta tytöltä jolla oli tuima, mutta silti jotenkin lempeä katse.
”Hyvin. He ovat juuri Euroopan kiertueella”, Roksane sanoi vahvalla äänellä.
”Roksanen isoveljet ovat perustaneet bändin”, selvensi professori hiukan.
”Rita, olen kuullut huhuja, että isäsi testamenttasi Päivän Profeetan päätoimittajan paikan sinulle. Pitääkö paikkansa?”
”Kyllä pitää. Isäni on juuri nyt Pyhässä Mungossa ja kunhan täytän 17, saan työn. Olen tehnyt jo useita haastatteluita muun muassa Me Noidat ja Saivartelija lehtiin”, Rita sanoi ylpeänä Lilyn tirskahtaessa.
”Aivan aivan. Entäs Sirius? Miten voit?”
”Aivan hyvin”, Sirius vastasi professorille.
”Otan osaa isoisoisoisäsi Phineaksen kuolemasta. Tunsimme toisemme, emme kovin hyvin kovinkaan. Olitteko läheisiä?”
”Luulet vain. Isukkini pappa ja minä emme ole pitäneet yhteyttä sen jälkeen kun minä pakkasin viime vuonna reppuni ja karkasin kotoa”, Sirius sanoi muistellen nautinnolla sitä iltaa kun oli lähtenyt ovet paukkuen synnyinkodistaan.
”Noh noh! Eipäs nyt kannata ruveta kapinoimaan noin nuorena! Mutta tuolla karskilla asenteella sinä pääset elämässä vielä pitkälle!” Kuhnusarvio arvosteli Siriuksen, joka väänsi joka tytön sydämen valloittavan hymynsä naamalleen.
”Ja sinä Lily! Lilystä on tehty johtajatyttö. Mitä syvimmät onnitteluni! Oletko ylpeä itsestäsi?” Kuhnusarvio kysyi riemuissaan Lilyltä joka näytti niin vaatimatonta naamaa.
”No ottaen huomioon, että olen jästisyntyinen, olen todella ylpeä itsestäni”, Lily sanoi ’vaatimattomasti’.

Samaan aikaan:

”Tervetuloa takaisin James! Ilmeisesti et tyrinyt kovin pahasti koska tulet ehjänä takaisin!” Peter hihkaisi ja alkoi taputtaa.
”Niin, tai sitten Lily ei viitsinyt uusien valvojaoppilaiden nähden tai oli vain armeliaalla tuulella. Kamalat tuuletukset tuostakin.. Missäs Anturajalka on?” James kysyi huomattuaan Siriuksen puuttuvan.
”Kuhnukerhossa”, Remus vastasi ja Peter tirskahti nimelle. Hekin olivat vaihtaneet jo koulukaavut päälleen ja niin Jameskin päätti käydä vaihtamassa kaavun.

Palattuaan James istuutui ja melkein siinä samassa tuttu Luihuis-jengimme päätti piipahtaa. Kalkaros näytti erityisen vihaiselta.
”Potter!” Kalkaros karjaisi Jamesin kaivaessa taikasauvaa jo esiin.
”Kerro asiasi nopeaa Ruikuli, meillä ei ole aikaamme tuhlattavaksi sinuun”, James sanoi ääni täynnä vihaa ja inhoa.
”Mikä helkkari tämä on?!” Kalkaros huusi naama punaisena näyttäen jotain neliskulmaista punaisissa kehyksissä olevaa  esinettä Bellatrixin, Narcissan, Reguluksen ja Luciuksen nauraa käkättäessä taustalla. Crabbe ja Goyle olivat liian tyhmiä tajutakseen mitä oli meneillään. Peter otti kuvan käsiinsä.
”Öh… James?” Peter kysyi varovaisesti naama punehtuen antaen kuvaa Jamesin suuntaan, mutta Remus nappasi sen ensin.
”James?!” Remus kysyi ja antoi kuvan vikkelään Jamesille.
Siinä hän pällisteli ilman paitaa hiukset tavallista sotkuisempina. Jameskin alkoi pikkuhiljaa vaihtaa normaalia ihonväriään punaiseen.
”Kuinka helvetissä sinä tämän sait käsiisi?” James kysyi järkyttyneenä ja hiljaa.
”Kerro sinä minulle! Pöllö toi sen!” Kalkaros ärisi yrittäen säilyttää kunniakkuutensa, epäonnistuen siinä surkeasti.
”Severus, ehkä hän onkin homo”, Lucius tuumasi naurua pidätellen.
”Hän on homo! Kuraveri-Evans oli vain hämäystä”, Bellatrix pilkkasi nauraen ja seuraavaksi saikin väistää kirousta.
”Heippa! Tule Potter toki käymään jos tulee ikävä Severusta!” Narcissa huudahti ennen kuin joukko lähti omaan vaunuosastoonsa kaikkien yhä nauraessa, paitsi tietysti Kalkaroksen.
”Sarvihaara?” Remus kysyi hivenen järkyttyneenä.
”En ymmärrä. Lähetin tämän pupuselle! Siis Lilylle!” James sanoi tippa linssissä. Juuri sillä hetkellä ovelta kuului röyhtäisy ja Sirius astui sisään.
”Näin Luihuisten poistuvan täältä. Mitäs tapahtui?” Sirius kysyi mitään tietämättömänä ja Peter ja Remus selittivät hetkessä koko jutun.
”Heh.. Siis mitä syvimmät pahoitteluni..” Sirius tuumasi myötätuntoisena.
”Mitenkäs sinä nyt jo tulit Kuhnu-kerhosta? Hänhän pitää teitä siellä vaikka kuinka kauan yleensä”, James kysyi Siriukselta.
”Sanoin käyväni vessassa, mutta oikeasti en jaksanut sen vanhan miehen löpinöitä julkisuuteen noususta”, Sirius sanoi tylsistyneesti haukotellen ja käänsi katseensa juuri kun Lily, Rita, Andreas ja Roksane kipittivät nopeaa tahtia, melkeinpä juoksivat, heidän vaunuosaston ohi. Ilmeisesti Jameskin huomasi saman, koska ponkaisi ylös ja käytävään.
”He sitten matkivat ja käyttivät ilmeisesti samaa kikkaa”, Sirius totesi Peterille, koska Remus oli alkanut nukkua.
James otti muutaman hölkkäaskeleen ja tarttui Lilyä käsivarresta.
”Hei kultaseni. Tuliko ikävä?” James kysyi viettelevä hymy naamallaan.
”En ole edelleenkään sinun kultasi ja kenen nyt tulisi ikävä sinun naamatauluasi?” Lily kivahti yrittäen päästä pojan otteesta irti.
”Aina yhtä nokkela. Näyttääkö tutulta?” James kysyi ja näytti kuvaa Lilylle, joka purskahti nauruun.
”Näyttäähän se tutulta”, Lily nauroi kaksinkerroin roikkuen yhä käsivarrestaan Jamesissa.
”Oliko hauskaa Kalkaroksen kanssa?” Hän sai kysyttyä hymyillen leveästi lattian rajasta.
”Olihan meillä hauskaa,” James vastasi kaksimielisesti aiheuttaen Lilylle uuden naurukohtauksen ja tyrkkäsi kuvan Lilyn käsiin ja sanoi:
”Pidä se.”
Lilyn hymy hyytyi hiukan ja hän katsoi sitä kuin maailman vastenmielisintä asiaa ja nousi ylös.
”En halua sitä.”
”Et ehkä, mutta pidä se silti”, James sanoi yhä hymyillen.
”Okei sitten..” Lily sanoi ja lähti kävelemään poispäin ja työnsi kuvan matkanvarrella olevaan roskikseen, koska tiesi, että James katsoi yhä.
”Siinä siivoajille siivottavaa”, tyttö tokaisi niin kovaa, että vain James kuuli.

Lily saapui juuri ajoissa vaunuosastoonsa kun noita tuli karkkikärrynsä kanssa kaupustelemaan naposteltavaa.
”Saisiko olla mitään kärrystä?” Noita kysyi ja kaikki tytöt nousivat ylös ottaen rahansa esille.
”Minä voisin ottaa Bertie Bottin joka maun rakeita ja lakritsitangon”, Marilyn tilasi.
”Minulle lakritsitanko, suklaasammakoita ja pullo kurpitsamehua, kiitos”, Christy tilasi kohteliaasti.
”Voisin ottaa kaksi noidankattilaleivosta ja sitruunatoffeeta”, Lily sanoi noidalle.
”Minä otan samat”, Jessica sanoi ja ojensi rahat.

Tyttöjen syödessä, kelmit tulivat taas käymään.
”Terve taas”, Sirius sanoi istuutuessaan Christyn viereen ja nappasi tytöltä suklaasammakon puraisten siltä pään poikki. Jamesin oli pakko päästä istumaan Lilyn viereen ottaen häneltä palan sitruunatoffeeta.
”Mitä tämä on?” Hän kysyi ihmetellen.
”Sitruunatoffeeta”, Lily sanoi napaten hampaillaan palan Jamesin sormista, puraisten poikapoloista sormeen, mutta James peitti kivun tunteen.
”Tiedättekös te, mitä varten juhlakaavut piti ostaa?” Remus kysyi tytöiltä.
”Jep”, Jessica vastasi suu täynnä noidankattilaleivosta ja otti palan painikkeeksi Christyltä hörpyn kurpitsamehua.
”Noh?” Peter kysyi malttamattomana.
”No ei me sitä nyt teille kerrota!” Marilyn puuskahti ja röyhtäisi.

Kelmit yrittivät taivutella tyttöjä kertomaan, mutta tytöt eivät taipuneet. Lopulta kun ulkona alkoi jo olla pimeä, kelmit lähtivät ja hetken kuluttua kuului ääni:
”Saavumme Tylyahon asemalle puolen tunnin kuluttua.”

”No niin, Sarvihaara. Enää vuosi aikaa ahdistella Evansia”, Sirius hymähti junan pysähdyttyä Tylyahon asemalle.
”Valitettavasti vain vuosi”, myönsi James hymyillen vienosti ja he lähtivät etsimään vapaata vaunua.

”Nämä vaunut ovat NIIN haisevat ja NIIN likaiset!” Christy valitti heidän istuutuessaan vaunun kyytiin.
”Tiedämme kyllä, mutta koita kestää”, Lily lohdutti jälleen kerran.
”Miksi rehtori ei laita vaikka kotitonttuja siivoamaan näitä? Tai Potteria ja Mustaa? Hehän ovat aina jälki-istunnossa..” Christy kysyi valittavalla äänellä.
”Chris, vakavasti nyt, luuletko tosissasi, että Musta ja Potter osaisivat siivota? Siis noin jästikeinoin?” Lily kysyi hämmästyneenä.
”No.. Eivät..” Christy myönsi tajutessaan ystävättärensä olevan oikeassa.
”Mutta voisivat silti yrittää!” Hän protestoi kuitenkin.
Matkasta ei tullut yhtään miellyttävä, vaan kuoppainen ja pomppiva.

Heidän istuutuessaan Rohkelikon tupapöytään, tytöt silmäilivät opettajakuntaa huomatakseen uusia opettajia joukossa, mutta kaikki näyttivät tutuilta, eivätkä huomanneet kun kelmit istuutuivat heidän viereen.
”Hei tytöt. Hei Lily”, James tervehti hymyillen hurmaavasti pähkinän ruskeat silmänsä sädehtien onneaan.
”Aivan pakko oli tunkea siihen? Aivan kuin muualla ei olisi tilaa!” ärisi Lily. Marilynia ei näyttänyt häiritsevän se, että joutui istumaan Peterin vieressä (paitsi siirtyi aavistuksen verran Jessicaan päin), eikä Jessicaa Remuksen vieressä oleminen. Hän nimenomaan teki Marilynille hiukan tilaa ja hivuttautui lähemmäs Remppaa.
”Miksi olisimme menneet muualle, kun pääsimme teidänkin viereen?” Sirius kysyi isku-hymy taas vaihteeksi pärställään iskien Christylle silmää.
”Koska me emme haluaisi teitä siihen?” Christy vastasi kysyen teennäisen iloisesti kohottaen kulmiaan.
”No, istuimme jo”, James sanoi tuijottaen Lilyä lumoutunut ilme kasvoillaan.
Lily ei kerinnyt sanoa mitään, kun Suuren salin ovet aukenivat ja professori McGarmiwa astui sisään uusien ensiluokkalaisten jono perässään.
”Kun sanon nimenne listalta, te tulette tänne ja laitatte lajitteluhatun päähänne. Se huutaa tupanne nimen ja menette istumaan tupanne pöytään”, McGarmiwa selosti tuttuun tapaan
”Greta Sleepy.” Pieni blondi ja ujon näköinen luuviulu kipitti äkkiä jakkaralle.  
”Puuskupuh!”
Puuskupuhit alkoivat taputtaa kovaäänisesti Gretan juostessa heidän pöytään.
”Alyssa Hollow.”
”Korpinkynsi!”
”Eric Donovan.”
”Puuskupuh!”
”Meredith Sober.”
“Luihuinen!”
Tuossa välissä Luihuisten purkautuessa aplodeihin, kelmit buuasivat kovaäänisesti.
”Fionna Collins.”
”Hän on siskoni,” Marilyn kuiskasi ystävilleen. Tokihan he sen tiesivät, koska olivat tavanneet Fionnan aiemminkin vieraillessaan Marilynin luona.
”Korpinkynsi!” Lajitteluhattu huusi hetken mietintätuokion jälkeen.

Lopulta kun kaikki ensiluokkalaiset olivat lajiteltu, Dumbledore nousi pitääkseen puheen.
”Syökäämme kuin pienet porsaat tänä iltana”, Dumbledore sanoi loukaten Siriusta ja Jamesia.
”Tuo oli henkilökohtaista!” James huusi niin, että koko sali kuuli, tyttöjen nauraessa taustalla heleästi.
Dumbledore ei huomioinut viimeistä kommenttia mitenkään muun salin nauraessa ja taputti käsiään pari kertaa yhteen, jolloin juhla-ateria ilmestyi heidän eteensä.
”Kuinka ihminen voi syödä noin paljon?” Marilyn ihmetteli Siriuksen ja Jamesin lastatessa lautaset täyteen ruokaa ja hotkien sitä, sitä mukaan kuin sitä ilmestyi.
”Mary, he ovat kelmejä. Heille mikään vastenmielinen ei tunnu olevan mahdotonta”, Lily tokaisi hymyillen.
”Entäs he sitten?! Aina meitä vain syytetään!” Sirius sanoi näreissään viitaten kulmat kurtussa Christyn ja Jessican suuntaan, jotka söivät kuin viimeistä päivää kanankoipia.
”Hei, me teemme tätä vain kerran vuodessa, te joka päivä! Ja meillä on nälkä! Ziisus syöminenkin jo kielletään!” Christy ähkäisi vastauksen pyöritellen silmiään.

Illemmalla kun tytöt pääsivät makuusaliinsa, ensimmäisenä he huomasivat bänditavaroidensa olevan keskellä lattiaa, kuten aina. Jokaisen sängyn vieressä oli yöpöytä ja vaatekaappi jonka alaosassa oli kolme laatikkoa. Kylpyhuone oli vaaleanpunainen ja siellä oli yksi sisäkasvi tummanpunaisessa ruukussa.
”Öitä”, Christy sanoi ja paineli nukkumaan.
”Öitä”, kuului vastaus muilta ja muutkin kömpivät ajan myötä nukkumaan.

Aamulla Lily oli ensimmäisenä (kuten tavallista) hereillä ja katsoi kelloaan. Se näytti puoli kahdeksaa.
”Vielä puolitoista tuntia ennen tuntien alkua..” Hän tuumasi itsekseen ja kävi suihkussa. Tultuaan sieltä hän ei raaskinut herättää muita vaan lähti yksin aamiaiselle.

Aamupalalla oli muitakin aamuvirkkuja ja Lily istuutui keskelle pöytää ja otti suklaamuroja lautaselleen. Pian Sirius ja Peterkin ilmestyivät hänen seurakseen.
”Huomenta”, pojat sanoivat haukotellen.
”Huomenta vaan”, he saivat vastaukseksi.
Sirius lastasi ison paahtoleipäpinon lautaselleen ja alkoi hotkia sitä älytöntä vauhtia. Hetken kuluttua Christy ilmestyi tukka pörrössä (mikä sopi hänelle) Jamesin, Remuksen, Marilynin ja Jessican kanssa. Jessican paita sai Lilyn hymähtämään iloisesti, koska siinä luki Cocopops ROCKS!
”Huomenta Jessi ja Mary. Huomenta pörröpää”, Lily sanoi hymähtäen.
”Joo huomenta vaan sinullekin jos minua tarkoitit pörröpäällä”, Christy sanoi virnistäen kaataessaan kulhonsa täyteen suklaamuroja.
”Missä helkutissa se maitokannu taas on?” Hän kysyi melkein heti nyreissään katsellen ympärilleen.
”En tiedä. Minä kävin hakemassa kyllä yhden kannun Puuskupuhien pöydästä”, Lily sanoi kiinnittämättä sen enempää huomiota ja Christy lähti Jessican kanssa hakemaan uutta kannua.
”Ah, pitkästä aikaa ystäväiseni”, Jessica tervehti Cocopops-murojaan ennen kuin alkoi lapata niitä suuhunsa. Pian McGarmiwa alkoi jakaa lukujärjestyksiä. Tytöillä ja kelmeillä oli tismalleen samanlaiset.
”Voi kakka. Täytyy olla vielä enemmän noiden kanssa!” Marilyn ruikutti.
”Ei voi mitään.. Pakko kestää.. Ethän sinä aurorina ala valittamaan että täytyy olla enemmän paperipinon kanssa töissä?” Jessica esitti tuon oudon kysymyksen.
”…”

Ensimmäisenä heillä olisi liemien kaksoistunti.
”Sisään oppilaat”, Professori Kuhnusarvio sanoi avatessaan oven luokkaan. Lily ystävineen suunnisti vakiopöytäänsä mahdollisimman lähes opettajan pöytää.
”Tänään valmistamme Amortentiaa. Tietääkö joku mitä se on?” Professori kysyi. Ainoastaan Lily viittasi.
”Niin neiti Evans?”
”Se on maailman vahvinta lemmenjuomaa professori”, Lily kertoi
”Aivan oikein! Kymmenen pistettä Rohkelikolle. Avatkaa oppikirjanne sivulta 48 ja aloittakaa. Aikaa on reilut kaksi tuntia”, professori kailotti oppilaiden painellessa varastolle.
Lily selasi mitä aineksia tarvittaisiin ja haki ne. Marilyn valmisti juomaa naama punaisena, ankarasti keskittyen hikipisaroita ohimollaan.
Christyn juoma näytti jokseenkin onnistuneelta, ainakin se oli oikean väristä. Jessica katsoi hiukan pöllämystyneen näköisenä juomaansa, joka oli myös onnistuneen näköistä. Ilmeisesti hän ihmetteli sitä, miten oli voinut onnistua taikajuomissa kerrankin. Siis ihan oikeasti taikajuomissa!
”Jotta Amortentia luo sille, jolle juomaa juotetaan, vahvan pakkomielteen juoman valmistajaan, täytyy juomaan lisätä juoman valmistajan hius tai jos haluaa saada jonkun toisen rakastumaan toiseen, täytyy laittaa siihen rakastumisen kohteen hius ja juottaa juoma tälle, johon haluat saada toisen rakastumaan, mutta onneksihan teistä kukaan ei halua tehdä niin”, Kuhnusarvio selosti naurahdellen. Lily järkyttyi heti ja antoi sen näkyä naamallansakin hänen kääntyessä rivakasti Kelmien pöydän suuntaan ja näki Jamesin tuijottavan häntä hullunkiilto silmissään.
”PYSY KAUKANA MINUSTA POTTER!” Lily kirkui täyttä kurkkua. Luihuiset rämähtivät nauruun ja professori saapui rauhoittelemaan Lilyä.
”Ei mitään hätää.. vielä. Istu alas, niin käyn hakemassa sinulle Rauhanjuomaa”, professori hyssytteli ja Lily istuutui hitaasti käsi henkitorvensa päällä vetäen syvään henkeä Marilynin pitäessä tätä toisesta kädestä rauhoittavasti. Professori palasi juoman kera tuossa tuokiossa ja Lilylle tuli heti parempi olo juotuaan sen. Tunnin päättyessä professori käski pullottaa juomaa näytepulloon ja kirjoittaa sen kylkeen oma nimensä. Kelmit saivat Odotukset ylittävän paitsi Peter Surkean, Christy, Jessica ja Marilyn myös Odotukset ylittävän ja Lily tietenkin Upean.

Luokan poistuessa Christy ja Jessica ehtivät kadota väentungoksen aikana ja Lily tunsi pienen nyppäyksen päässään ja kääntyi kannoillaan niin nopeaa, että törmäsi Jamesiin.
”Perkele nyt sinä kuolet!” Lily karjui alkaen potkia Jamesia jaloille ja läpsien kasvoille kaataen heidät kummatkin tarkoituksella.
”Eiiih! Lopeta, rukoilen, lopeta!” James rukoili kippurassa maaten Lilyn potkiessa tätä, mutta lopetti vasta sitten kun Sirius tarttui tyttöä vyötärön ympäriltä ja nosti tämän pois Jamesin läheltä.
”Katso! Ei mitään enää!” James huohotti paljastaen kämmenensä maassa maaten ja Sirius päästi Lilyn menemään.
”Hmph!” Lily tuhahti lähtiessään kohti Suurta salia lounaalle Marilynin kanssa.

”Minne Jessi ja Chris katosivat?” Lily kysyi huomattuaan heidän puuttuvan joukosta.
”En minä edes huomannut kun he lähtivät”, Marilyn sanoi huomattuaan hänkin etteivät Christy ja Jessica olleet enää heidän seurassaan.
”No eiköhän he ilmesty jossain vaiheessa”, Lily sanoi heidän saapuessaan Suureen saliin. Lily ei ollenkaan tiennyt, että se joku vaihe tulisi hyvin pian.



Joo ne kommentit olisivat kivoja =)
« Viimeksi muokattu: 01.01.1970 02:00:00 kirjoittanut -Anerya- »
Headmaster of Hogwarts hits the gym.

Dumbelldore.

Luthienne

  • ***
  • Viestejä: 86
  • You are my purpose.
    • http://www.google.com
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #3 : 07.07.2007 11:17:51 »
Aaah, James. <3 Jatkoa vaan. :)
« Viimeksi muokattu: 01.01.1970 02:00:00 kirjoittanut Luthienne »
o5.o4.2oo8. <3  Bill. <3 Gustav. <3 Georg. <3 Tom. <3

You're just a sad song, with nothing to say.

-Anerya-

  • ***
  • Viestejä: 162
Re: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific 2. Luku
« Vastaus #4 : 07.07.2007 14:21:35 »
Luku 3. Mynthonit

”Tulkaa kaikki katsomaan! Jotkut ovat kiivenneet Tähtitornin huipulle ja aikovat hypätä!” Joku huusi täyttä kurkkua Suuren salin ovelta ja lähes tulkoon kaikki lähtivät katsomaan pihamaalle, Lily, Marilyn ja kelmit mukaan lukien. Siellähän Christy ja Jessica seisoskelivat Tähtitornin huipulla. Tai huipun reunalla oikeastaan, joka oli noin 20 senttiä leveä.

Kun Christy ja Jessica näki väen kerääntyvän alas katsomaan heidän hyppyään, Jessica sanoi Christylle:
”Toivottavasti kukaan ei tule tyrimään tätä. Tämän pitää olla näyttävä tapaus.”
”Jeah..”
”Äh, pakko syödä vielä yksi aski Mynthoneja!” Jessica ähkäisi hetken päästä yrittämättä vastustaa kiusausta ja kaivoi taskustaan Mynthon extra väkevä askin.
”Anteeksi yleisö, Jessica syö vielä yhden mynthon askin tyhjäksi!” Christy karjaisi jonnekin alaspäin kärsivällisesti samalla kun suihkutti mansikan makuista suu-suihketta suuhunsa.
”Ei haittaa, kunhan hyppäätte!” Joku karjaisi, joka kuulosti epäilyttävästi Siriukselta.

Alhaalla Lily mulkaisi Siriusta hyvin pahasti.
”Musta! Jälki-istuntoa oppilaiden yllyttämisestä itsemurhaan!”
”Mitä?! James tee jotain! Naisesi antaa minulle jälki-istuntoa!” Sirius ulvahti takertuen Jamesin käsivarteen.
”Toinen ilta jälki-istuntoa johtajatytön halventamisesta!” Lily karjaisi Siriukselle, jolta oli tippua leuka ja silmät pois.
”Lily, ethän sinä voi antaa Siriukselle kahta jälki-istuntoa! Sirius vain-..” James aloitti parhaan ystävänsä puolustamisen.
”Se on edelleen Evans teille! Ja minulla on oikeus antaa Mustalle vaikka koko vuoden illoiksi jälki-istuntoa! Eikä kahden pitäisi tuntua missään, kun ajatellaan kokonaisuudessaan kuinka monta kertaa olette olleet jälki-istunnossa”, Lily kivahti kääntäen päänsä tornin huipulle ja James ja Sirius näki parhaakseen pitää suunsa kiinni.

”Kuinka monta mynthonia vielä?” Christy kysyi Jessicalta, joka söi pastilleja tasaiseen tahtiin. Kumpikin olivat heittäneet kaapunsa, kenkänsä, sukkansa, kravattinsa ja jumpperinsa alas. Ainoastaan alusvaatetus, hame ja kauluspaita jäivät.
”Alle kymmenen.”
”Syö nopeammin.”
”Minä yritän, minä yritän! Ei tarvitse hoputtaa!”

Kun Jessica oli syönyt askin tyhjäksi, hän heitti askin menemään ja huusi alas:
”Nyt koittaa se hetki!”
”Vapaapudotus Tylypahka, vapaapudotus!!!” Christy karjui alas ja yleisö hurrasi kovaäänisesti, kun hän hyppäsi Jessican kanssa pitäen tätä kädestä.
”Ouuuuu jeeeeee!” Tytöt huusivat, mutta alhaalla olijat eivät olleet huomanneet, että tytöt olivat loitsineet jossain välissä noin viisitoista metriä syvän uima-altaan, jonne molskahtivat kuuluvasti vartalo suorana kädet edellä, sitten pää.
Tapahtuman seuraajat juoksivat paikalle yhtenä laumana hurraten.

Christy tunsi kuinka noin 150 metrin pudotuksen jälkeen uppoutui veteen huimaa vauhtia syöksyen. Hänen vauhti oli noin 50 kilometriä tunnissa. Hän tunsi kuinka vauhti hiljeni hänen osuessa veteen ja käsiensä osuvan hiljaa pohjaan. Christy kääntyi oikeinpäin ja ponnisti kaikin voimin pintaa kohti käsillään kauhoen. Hänestä tuntui kuin tietäisi hukkuvansa vielä. Jessicasta tuntui juuri samalta sillä hetkellä räpiköidessään kohti pintaa.

Väkijoukko odotti innosta sokeana koska tytöt oikein nousisivat pintaan, koska tytöt olivat värjänneet veden loitsulla mustaksi, etteivät pilaisi jännitystä.
Äkkiä Christy nousi pintaan haukkoen raitista ilmaa, Jessican ilmestyen kuusi sekuntia myöhemmin. Yleisö kirkui innossaan Christyn ja Jessican uidessa kohti altaan reunaa köhien ja pärskien samalla.

”Kiitos kiitos”, tytöt sanoivat onnittelujen sadellessa ja useat pyysivät nimmaria käsivarteensa. Christy ja Jessica kirjoittivat mielellään. Pari ystävällistä ja komeaa Korpinkynsi-poikaa tarjoutuivat noutamaan tyttöjen vaatteet sieltä minne ne olivat lentäneetkään ja Lily teki jonkin pienen loitsun, joka palautti altaan värin normaalin väriseksi.

”Onnittelumme tytöt, me emme olisi keksineet tuota”, kelmit tulivat onnittelemaan tyttöjä.
”Kiitos. Haluaisitteko nimmarit?” Christy kysyi pinkki tussi kädessään.
”Joo!”

Christy ja Jessica raapustivat nimmarit poikien kämmenselkiin ja siinä samassa ne kaksi komeaa Korpinkynsi-poikaa palasivat märkinä tyttöjen vaatteiden kera, mitkä olivat osa märkiä.
”Teidän hurjapäisyytenne”, pojat sanoivat leveästi hymyillen ja mielistellen tehden pienen kumarruksen tytöille, mikä sai Siriuksen ja Remuksen hiukan mustasukkaisiksi.
”Oi kuinka kilttiä! Mitkä ovat nimenne?” Jessica kysyi säteilevästi hymyillen pojilta.
”Minä olen Leonardo”, tummahiuksinen poika esitteli itsensä.
”Ja minä olen Marcus”, toinen poika esitteli itsensä jolla oli myös tummat hiukset, paitsi lyhyemmät.
”Ihana heviletti sinulla Leo”, Christy sanoi hymyillen leveästi katsellen Leonardon keskiselkään ylettyvää poninhäntää.

”Hullut oikeasti!” Lily sanoi ihaillen Christylle ja Jessicalle heidän mennessään juoksujalkaa sisälle.
”Minä käyn hakemassa keittiöstä teille safkaa!” Marilyn sanoi ja juoksi keittiöön (heillä oli hyppytunti).
”Oliko hyvä hyppy?” Jessica kysyi heidän loikkiessaan portaita ylemmäs.
”Oli! Hyvä se kun sinun piti syödä vielä yksi Mynthon aski tyhjäksi!” Lily sanoi nauraen.
”Mynthoneista puheen ollen..” Jessica sanoi ja juoksi täysillä loppumatkan heidän makuusaliin Christyn ja Lilyn jäädessä pahasti jälkeen. Jessicalla olikin suuri houkutin makuusalissaan.
Tuokion kuluttua Lily ja Christy saivat tytön kiinni kuudennessa kerroksessa koska he käyttivät salareittejä jotka oikaisivat roimasti. Jessican vauhti oli yhä kuin maantiekiitäjällä heidän rynnätessä makuusaliin ja hänen loikatessa matka-arkulleen alkaen penkoa sitä vimmatusti löytämättä etsimäänsä.
”EEEEEIIIIH! Söin siellä katolla viimeisen paketin! Yyyyyh!” Jessica huusi ja purskahti vuolaaseen itkuun.
”Älähän nyt.. Kyllä me niitä sinulle vielä tänä iltana saadaan lisää..” sanoi Christy, joka oli juuri tullut suihkusta, lohdutellen lattialla istuvaa Jessicaa.
”Lupaatko?”

Alhaalla oleskeluhuoneessa paikalla olijat ihmettelivät tuota kaameaa huutoa, joka kuului tyttöjen portaikosta.
”Joltain taisi loppua Mynthonit..” Remus tuumasi pelatessaan Peterin kanssa velhoshakkia. Pian Lily juoksikin alas portaita ja huusi:
”Onko kenelläkään Mynthoneita?!”
”Ööh minulla taitaa olla yksi paketti..” Peter sanoi kaivellen taskuja.
”Minkä makuista?”
”Karpalon..”
”No ei sitten mitään. Tai no.. Anna se sittenkin..” Lily sanoi epäröiden ja nappasi paketin.
”Onko extra väkeviä kenelläkään?” Lily kysyi hädissään surullisen ulvahduksen kuuluessa epäilemättä heidän makuusalistaan, mutta kaikki pudistelivat myötätuntoisina päitään.
”Lily muuten, lähtisit-..” James aloitti, mutta Lily kerkisi syöksyä takaisin tyttöjen makuusaliin vievään portaikkoon
”Yyyyh ne ei ole extra-väkeviä!” Kuului oleskeluhuoneeseen asti kimakka ääni.
”Sori Peter”, Lily huikkasi ja heitti askin takaisin Peterille palattuaan oleskeluhuoneeseen.
”Lily, mentä-..” Taas Jamesin lause jäi kesken Lilyn syöksyessä makuusaliinsa.
”Perhana!” James karjahti samalla kun Marilyn palasi oleskeluhuoneeseen syli täynnä ruokaa.

Hyppytunnin jälkeen heillä oli muodonmuutoksia puuskupuhien kanssa ja McGarmiwa sekoitti nimiluettelon tyttöpoika järjestykseen ja kuten arvata saattaa McGarmiwa saneli:
”Lily Evans ja James Potter.”
”Jes!” James huudahti vahingossa ääneen ja sai enimmäkseen oudoksuvia katseita päälleen. Lily hakkasi päätään pulpettiin.
”Christy Burrows ja Sirius Musta.”
”Uu jee..” Sirius kuiskasi hiljaa edessään istuvan Christyn korvaan, mutta yllätyksekseen Christy ei vaivautunut tekemään mitään.
”Eve Windless ja Oliver Borgin.”
“Jessica Storm ja Remus Lupin.”
”No jes”, Jessica sanoi tylsistyneellä äänellä, mitä Remus pahoitteli mielessään.
”Tracy Turbin ja Brandon Lee.”
”Katherine van Hossel ja Brian Kent.”
”Marilyn Collins ja Peter Piskuilan”, McGarmiwa luetteli koko S.U.P.E.R oppilaslistan ja syntyi pientä hälinää osan vaihtaessa paikkaa keskenään.
”Tänään muutatte parinne.. itsenne näköisiksi”, professori sanoi arvoituksellisesti.
”Kuten näin. Fiksus foksus!” Professori sanoi ja napautti Peteriä taikasauvallaan, joka muuttui siinä samassa McGarmiwan näköiseksi ja luokka puhkesi taputuksiin professorin muuttaessa Peterin takaisin normaaliksi.
”Voitte aloittaa.”
”Mutta professori, kuinka kohde muutetaan takaisin normaaliksi?” Lily kysyi kurtistaen hiukan kulmiaan.
”Minä muutan hänet, kun tulen vertaamaan oletteko samanlaisia.”
Luokka alkoi loitsia melkein siinä samassa.

”Minä kokeilen ensin”, Lily sanoi heti Jamesille.
”Fiksus foksus!” Lily sanoi näpäyttäen Jamesin päälakea kevyesti taikasauvallaan. Hän ei kuitenkaan yllättynyt, että James muuttui juuri Lilyn näköiseksi.
”Professori minä onnistuin!” Lily hihkui ja professori McGarmiwa kipitti paikalle.
”Menkää vierekkäin seisomaan,” professori komensi ja Lily ja James nousivat ylös.
”Kyllä! Hienoa työtä neiti Evans! Viisitoista pistettä Rohkelikolle”, professori sanoi hymyillen ja heilautti sauvaansa jolloin James muuttui ennalleen.

”No niin Musta. Fiksus foksus!” Christy sanoi ja napautti Siriuksen päätä ja Sirius muuttui Christyn näköiseksi –melkein.
”Hmm…” Christy mumisi tutkien aikaansaannostaan.
” *Syvä henkäisy* Sinulla on vino nenä! Sinulla on vino nenä!” Christy kimitti kaivaen äkkiä taskupeilin eteensä ja katsellen omaa nenäänsä..
”Huh.. On se sittenkin suora..” Christy huokaisi onnesta tarkastellessaan oman nenänsä muotoa vilkaisten Siriusta, joka katseli parhaillaan kaula-aukostansa sisään.
”MUSTA!” Christy karjaisi vihaisena kuin perseelle ammuttu karhu ja läppäisi Siriusta poskelle.
”Mitä? Katselin vain hiukan vartaloani!” Sirius kysyi yrittäen säilyttää pokkansa huonolla menestyksellä hieroen poskeaan.
”Ei ole sinun vartalosi! Professori tänne ja heti ennen kuin tuo pedofiili rupeaa käpälöimään vielä persettäni!” Christy karjui ja professori juoksi heti paikalle oltuaan tarkastamassa juuri Jessican aikaansaannosta.
”Hmm.. Herra Mustalla näyttäisi olevan vino nenä ja punainen läntti poskessa. Muuten hyvä,” professori arvosteli tyytyväisenä ja muutti Siriuksen takaisin itsekseen.
”Nyt vuoronvaihdos!” Professori sanoi kovaan ääneen ja taputti käsiään pari kertaa.

”Fiksus foksus!” Peter sanoi keskittyneesti ja tökkäsi taikasauvalla Marilyniä otsaan, jolloin Marilynille kasvoi Peterin nenä, kulmakarvat menivät suttuisiksi, iho finniseksi ja hiukset muuttuivat lyhyemmiksi. Muuta ei tuntunut tapahtuvat, mutta noustessaan seisomaan Marilyn huomasi lyhentyneensä.
”Professori, tulisitko muuttamaan minut ennalleni?” Hän huikkasi anelevasti McGarmiwalle, joka arvosteli erään Puuskupuh-parin aikaansaannosta.
”Fiksus foksus”, James sanoi keskittyneellä äänellä muuttaen Lilyn aivan itsensä näköiseksi.
”Olenko sokeutunut?” Lily henkäisi muuttuessaan Jamesin klooniksi.
”Ai niin joo, silmälasit..” James sanoi ja ojensi rillinsä Lilylle.
”Christy lainaisitko taskupeiliä?” Lily kysyi Siriuksilta.
”Äh, Potter ei ole aikaa”, lähempänä oleva Sirius sanoi.
”Lily!” Lily tiuskaisi.
”Ei vaan Christy”, Christy sanoi hitaasti katsellessaan vatsalihaksiaan.
”Äh, minä olen Lily! Nämä Potterin rillit vaan hämäävät..” Lily sanoi ja ymmärrys valaisi Christyn Lilyn ottaessa rillit pois ja paljasti vihreät silmänsä, jotka eivät olleet muuttuneet ruskeiksi.
”Siinä..” Christy sanoi hiukan hämillään antaen taskupeilinsä ja Lily alkoi tarkastella uutta naamatauluaan.
”Potter, tiesitkö että sinulla on hyppyrinenä?” Lily kysyi oikealta Jamesilta.
”Anteeksi mikä?” Poika kysyi siristäen silmiään.
”Hyppyrinenä. Nenäsi kärki on hiukan ylhäällä päin”, Lily selitti James Tietämättömälle ojentaen taskupeilin ja rillit.
”Niimpäs onkin..” James sanoi hämmästyneenä.
”Professorii!”
”Hmm.. Potter, Evansilla on yhä omat silmänsä. Viisi pistettä Rohkelikolle,” professori sanoi vertaillessaan heitä ja muutti Lilyn entiselleen ja lähti Siriuksien luokse.

”No niin, tunti päättyy tähän”, professori McGarmiwa ilmoitti ja porukat lähti köpöttelemään.
”Evans, lähtisitkö kanssani-..” James aloitti.
”En”, Lily sanoi jo ennen kuin James ehti sanoa lausettaan loppuun.
”Mutta ajattelimme Marilynin kanssa järjestää illalla juhlat Chrisille ja Jessille. Ajattelin, että voisitteko hommata paljon Mynthon extra väkeviä Jessicalle?” Lily kysyikin Jamesilta.
”Mitä vain vuoksesi muru”, James kiirehti vastaamaan.
”En ole muru ja teetkö ihan mitä vain vuokseni? Ihan mitä vain?” Lily kysyi kulmat koholla.
”Kyllä!”
”Siinä tapauksessa voisit ensinnäkin lakata kutsumasta minua muruksi, kultaseksesi, rakkaaksi ja haniksi. Toiseksi, lakkaa pyytelemästä minua ulos kanssasi”, Lily pyysi toiveikas ilme kasvoillaan.
”Noita pyyntöjäsi en valitettavasti voi toteuttaa”, James huokaisi virnistäen kelmimäisesti.
”Otamme osaa puolestasi”, Sirius kuiskasi Lilylle myötätuntoisen näköisesti hymyillen käsi sydämellään, saaden vihaisen katseen päälleen Jamesilta.
”Elikkäs autatte meitä järjestämään juhlat?” Marilyn kysyi.
”Juuri niin.”
”Sirius muuten, kärsit huomenna ja ylihuomenna jälki-istuntosi”, Lily huomautti Siriukselle, joka näytti pitkää naamaa.

Illalla Peter ja Remus pitivät Christylle ja Jessicalle seuraa kun Lily, Marilyn, James ja Sirius koristelivat oleskeluhuonetta juhla kuntoon. Sirius ja James langettivat suurennus taian kuviin, jotka joku oli ottanut Christystä ja Jessicasta, kun he ovat nousseet altaasta ja jakavat nimmareita. Lopulta he saivat ripustettua kuvat seinällekin ja lähtivät hakemaan keittiöstä kaikkea tarpeellista kuten kermakaljakoreja ja sipsejä. Sillä aikaa Lily ja Marilyn levitoivat sohvat seinien viereen ja pöydät toisen seinän viereen. Toiselle pöydälle tulisi syötävät ja toiselle DJ varusteineen eli Christyn ja Jessican levykokoelmat ja koululta lainattu taikaradio (samanlainen kuin jästien levysoitin, paitsi toimii taialla). Tytöt tuulettivat matot ikkunan kautta ja järjestivät ilmoitustaulun uudelleen siistimmäksi. Pojat toivat tullessaan neljä korillista kermakaljaa, pussillisen Mynthon extra väkeviä Jessicalle, popcornia ja sipsiä. Lily ja Marilyn asettelivat ne sievästi niille tarkoitetulle pöydälle.
”Näyttää hyvältä, paitsi, että…” James sanoi ja loitsi serpentiiniä koristamaan tyhjiä kohtia seinällä.
”No niin.. Muista Potter pitää pää selvänä, meidän pitää mennä vielä yhdeltätoista partioimaan käytävillä”, Lily muistutti pilke silmäkulmassaan.
”Äh sekin vielä.. Sanoisit vain Jamesiksi”, James sanoi huokaisten.
”Älä rupea kertomaan minulle, mitä minun pitäisi tehdä. Tiedän sen itsekin, Urpo”, Lily sanoi pistävällä äänensävyllä virnistäen perään.
”Noh, ainakaan hän ei kutsunut sinua Potteriksi”, Sirius lohdutti Jamesia naurahtaen haukahtelevasti.
”Minäpä annan teille uudet nimet”, Lily sanoi tarkoittaen ’teillä’ kelmejä.
”Potter on Urpo, Musta Tauno, Lupin Paavo ja Piskuilan Erkki. Järkeen käyvät eikö?” Lily sanoi ja purskahti Marilynin kanssa nauruun.

Kellon lähestyessä seitsemää väki alkoi kerääntyä oleskeluhuoneeseen, lyhdyt ja soihdut sammutettiin ja ikkuna peitettiin mustalla kankaalla. Pian Remus ja Peter ryntäsivät myös sisään.
”He tulevat pian”, Peter kuiskasi mennessään kyykkyyn lattialle ilmoitustaulun viereen. Väki oli hiiren hiljaa kun muotokuva-aukko aukeni ja kuului Christyn ääni:
”Okei porukka valoa kansalle!”
Mitään ei kuitenkaan tapahtunut.
”Perkele..” Christy manasi ja lähti harppomaan kohti tulisijaa, jonka sijainnin muisti helposti, ja kompastui äkkiä johonkin.
”Saatana jumalauta vittu!” Christy huusi Jessican hihitellessä paikoillaan.
”Äläs kuule naura siellä vaan auta minut ylös!” Christy marisi ja tunsi jonkun naispuolisen vetävän hänet ylös.
”Kiitos”, Christy sanoi ja pyyhki vaatteitaan mahdollisista pölyistä.
”Enhän minä edes tehnyt mitään?” Jessica sanoi ja valot leimahtivat päälle niin äkisti, että Christyltä ja Jessicalta meinasi näkö lähteä.
”YLLÄTYS!” Kaikki huusivat.
”Mikäs yllätys tämä oli kun arvattiin etukäteen?!” Jessica huusi hymyillen ja Christy huomasi kompastuneensa johonkin viattomaan kolmasluokkalaiseen, koska kaikki olivat menneet kyyryyn lattialle.
”Noh, tämä juhla nyt on järjestetty teille kahdelle tämänpäiväisen kunniaksi”, Lily sanoi Marilynin tullessa hänen viereen. Lilyllä oli päällään tiukat farkut ja musta kimaltein koristeltu toppi. Hänellä oli myös isot hopearengas korvikset ja hiukset kiharoilla. Marilynilla oli nyt keskipitkät ja suorat hiukset parilla vaaleansinisellä raidalla, normaali meikki, ja vaaleansiniset toppi ja minihame.
”Joo odottakaa hetkinen kun käymme vaihtamassa nämä kaavut bile-vaatteisiin!” Jessica sanoi ja juoksi Christyn kanssa vaihtamaan vaatteita.

Ei kestänyt kovin kauaa kun Christy ja Jessica palasivat takaisin.  Diskopallo pyöri katossa, musiikki soi (Hyvä Charlotte) ja valaistusta oli himmennetty disko tunnelmaa luomaan.
Christyllä oli musta minihame, oranssi kiiltävä vyö, puolihihainen maastopaita, ripsiväriä, silmien rajausväriä ja hiukset harjattu siistille poninhännälle ylös.
Jessicalla puolestaan oli musta toppi, jossa luki punaisella ja oranssilla Angel 0%, valkoinen minihame, reilusti ripsiväriä ja hiukset harjattu suoriksi.

Tytöt painelivat suoraan hakemaan kermakalja pullot ja käskivät DJ:n, joka oli viidesluokkalainen Philip Arty, soittaa joitain Michelle Brinxin, Minun kemikaalisen romanssin ja Aerosmithin biisejä ja Philip laittoi Michellen Kaikkialla soimaan.

”Hei Evans. Haluaisitko tanssia?” James meni kysymään Lilyltä muiden tanssiessa jo railakkaasti.
”Huoh, hyvä on”, Lily myöntyi hymyn kare huulillaan ja otti vielä huikan kermakaljastansa.
”Koska olet kaikkialla minulle..”

Laulun aikana Lilykin päätti pitää kunnolla hauskaa ennen kello yhtätoista. Hän nauroi heleästi ja tanssi Jamesin kanssa paljon. Tämä tuntui olevan Jamesin elämän kohokohta. Seuraavaksi jotkut törmäsivät heihin.
”Hei Christy. Sirius”, Lily sanoi jo näyttäen selviä merkkejä, että pää oli sekaisin.
”Anteeksi kuomat”, Sirius sanoi ja auttoi Jamesin kanssa tytöt pystyyn. Seuraavaksi kuuluikin Aerosmithin Itkien. Jessica ja Lily ottivat samalla lailla toistensa käsistä kiinni kuin Christy ja Marilyn ja alkoivat pyöriä vinhaa vauhtia. Peter, Remus ja James katselivat monttu auki kuinka nopeaa tytöt pyörivät ja yhtäkkiä Jessican ja Lilyn ote lipesi ja Lily lensi sohvalle, kun taas Jessica lensi kelmien päälle.
”Sori..” Jessica sanoi nolona ja Remus auttoi hänet ylös.
”Haluaisitko tanssia?” Remus kysyi pidellen yhä Jessicaa kädestä.
”Mielelläni”, vastasi Jessica ja he lähtivät väkijoukon sekaan.
”Matohäntä, mene pyytämään Marilynia tanssimaan”, kehotti Sirius.
”Niin juuri, olen varman, että Marly suostuu” James sanoi ja Peter lähti pyytämään Marilyniä änkyttäen, mutta ilmeisesti tyttö oli hyvällä tuulella ja suostui. James näki kuinka kömpelösti Peter tanssi.
”Ei ole meidän tuttumme”, James huokaisi Siriukselle hiljaa.
”Ehei olekaan.”

Kellon ollessa varttia vaille yksitoista Jessica ja Christy olivat jo aivan töttöröö ja ykkös- ja toisluokkalaiset lähtivät nukkumaan (tai muuten vain pois Christyn ja Jessican alta).
Hetken kuluttua Lily hypähti umpihumalassa Jamesin viereen sohvalle.
”Urpo kuules.. meidän pitäisi –hik- lähteä.. partioimaan käyt-hik-ville”, Lily sai soperrettua naurunsa lomasta ja hakkasi päätään Jamesin olkapäähän.
”Joo, tules nyt Lily..” James sanoi ja auttoi Lilyn pystyyn ja he lähtivät ulos muotokuva aukosta, Lilyllä yhä ties kuinka mones kermakalja pullo kädessään.

”Hihhiii, minne mennään?” Lily kikatti ja James yritti pitää tyttöä pystyssä. Lily kohotti pullon huulilleen, mutta se lipesi ja särkyi hänen jalkojen juureen.
”Eih..” Lily kuiskasi naurun hyytyessä ja lysähti istumaan lattialle ja alkoi kerätä lasin siruja, aiheuttaen paljon haavoja käsiinsä.
”Lily varo, älä satutat vain itseäsi”, James sanoi ja tarttui Lilyn käsiin. Lily ei vastannut vaan tuijotti tyhjyyteen.
”Tule, mennään tarkistamaan Pohjoistorni”, James sanoi ja nosti Lilyn pystyyn riisuen kaapunsa ja kääriessä sen tytön käsien ympärille.

Palatessaan juhliin Lilyn verenvuoto oli tyrehtynyt ja Remus vielä kysyi:
”Mitä käsillesi on tapahtunut?”
”Pieni haaveri vain..” Lily sanoi ja alkoi taas palata tunnelmaan. Jessica ja puolet väestä oli jo lähteneet. Christy oli sammunut sohvalle Siriuksen syliin, joka oli myös torkahtanut. Marilyn jutusteli melkein silmät kiinni Peterin kanssa ja Lily kävi keräämässä ystäviensä levykokoelmat ja lähti nukkumaan.

Aamulla kaikilla oli kova päänkipu ja Christy heräsi ensimmäisenä oleskeluhuoneessa.
”Iiik! Nukuinko minä meikit päällä?! Ja tuon sylissä?!” Hän kiljui ja juoksi tyttöjen makuusaliin, samalla kun herätti puoli tupaa.
”Nyt ylös ja heti! Kello on puoli yhdeksän jo! Missä Jessica on?” Hän huusi mennessään ravistelemaan Lilyä hereille ja huomasi Jessican puuttuvan.
” Joo joo.. En tiedä”, kuului jostain Marilynin sängyn pohjalta Christyn mennessä huuhtomaan kasvonsa Lilyn hivuttautuessa ylöspäin.
Poikien makuuhuoneessa tunnelma oli samanlainen. Sirius karjaisi niin, että kaikki huoneessa heräsivät.
”Ylös, pukeisiin ja tunnille!”
”Milloin sinusta on tullut vastuuntuntoinen?” Peter ihmetteli.
”Olenko minä vastuuntuntoinen? Enkä.. Sinä juksaat..” Sirius sanoi katsoen vieroksuvasti Peteriä tämän kohottaessa toista kulmaansa. Siinä samassa Jessica sanoi nousten Remuksen vierestä:
”Huomenta tytöt.”
”Ääks mitä hän täällä tekee?!” Sirius kiljaisi ja lukkiutui vessaan.
”Anteeksi, väärä huone,” Jessica sanoi ja lähti omaan makuunsaliensa aivan pokkana.

”Missäs sitä ollaan oltu?” Lily kysyi harjatessaan hampaitaan.
”Eksyin väärään makuusaliin..” Jessica sanoi nolona vaihtaessaan kaavun ylleen.
”Uuuh…” Christy kiusoitteli pakatessaan kirjoja laukkuunsa ja tytöt lähtivät kohti kasvihuoneita.

”Hyvää huomenta luokka ja tervetuloa takaisin”, professori Verso sanoi.
”Hyvää huomenta professori Verso”, luokka vastasi yhteen ääneen.
”Tänään istutamme lihansyöjäkasvien alut ruukkuihin, kuka tietää mitä vaaroja se sisältää?” Verso kysyi ja Lilyn käsi singahti ensimmäisenä pystyyn.
”Niin neiti Evans?”
”Se saattaa purra sormen poikki yhdellä puraisulla”, Lily vastasi.
”Erinomaista kymmenen pistettä Rohkelikolle. Jakautukaa neljän hengen ryhmiin ja aloittakaa”, professori komensi. Kelmit olivat luonnollisesti yksi ryhmä.
”Äh miten nuo saadaan tuonne ilman, että ne puree?” Marilyn kysyi avuttomana.
”Ehkä ne pitää ruokkia ensin, ettei niille jää nälkä..” Christy ehdotti ja katseli olisiko ketään onnetonta lähellä.
”Koitetaan tainnuttaa se”, Lily sanoi ja veti taikasauvansa esiin.
”Tainnutu”, hän sanoi osoittaen yhtä kasvia. Se lysähti heti ja tytöt saivat sen vaivatta uuteen ruukkuun.
”Erinomaista, neidit Evans, Burrows, Collins ja Storm. 20 pistettä Rohkelikolle, valmiit saavat lähteä. Läksyksi tulee kirjoittaa jalan mittainen essee lihansyöjäkasveista”, Verso sanoi vieden istutetut kasvit toiseen huoneeseen. Tyttöjen ohittaessa kelmit, heidän poskilihaksensa joutuivat koetukselle kun pojat yrittivät sitoa kasvien suuta kiinni naruilla.
”Väärin menee”, Jessica sanoi hihitellen ja tytöt menivät järven rantaan vääntämään esseetä (seuraavan tunnin alkuun oli vielä melkein puoli tuntia).

Kun tytöt saivat esseen valmiiksi, he jäivät vielä pihalle ja Lily kaivoi Tylypahkan historia –kirjan esiin.
”Et kai sinä aio lukea vapaallakin?” Jessica kysyi silmät lautasen kokoisina.
”En, ajattelin vain lisätä sinun ja Chrisin hypyn tänne.”
”Ahaa no siinä tapauksessa jatka vain.”

Viikon päästä oli Marilynin syntymäpäivä. Hän kielsi juhlat ja vannoi hirttävänsä kaikki jotka osallistuisivat juhlien järjestelyihin, jos he pitäisivät juhlat.

Viikko kului ja keskiviikkoaamuna mennessään oleskeluhuoneeseen kelmit ja Marilynin kolme parasta kaveria antoivat lahjat. Marilyniä hymyilytti kauheasti ja hän istuutui vakiopaikalleen, isoimmalle sohvalle.
”Hmm.. Mistähän aloittaisin”, hän sanoi pikemminkin kuin kysyi ja nappasi Lilyn lahjan mikä oli paketoitu Rohkelikon sävyihin, josta paljastui kynsienhoitoväline- ja meikkisivellinpakkaukset.
”Oi kiitos! Entiset ovatkin jo aivan pilalla!” Marilyn sanoi ja halasi ystäväänsä. Seuraavaksi hän nappasi Jessican lahjan.
”Iih! Dexune-hajuvettä Ranskasta, kynsilakkaa ja hiuskoristeita! Kiitos paljon!” Hän sanoi ja halasi Jessicaa, kuten tuli halaamaan kaikkia muitakin, joilta sai lahjan.
”Ja Christyltää… Ooh! Uusi käsilaukku ja kajaalia! Kiitos rakas ystäväiseni!”
James antoi hänelle hopeisen kaulakorun jossa oli timanttinen pääkallo ja luut ristissä ja kuvio oli todennäköisesti hopeaa.
”Kuinka sinä tiesit, että tälläistä olen toivonut?" Marilyn kysyi ja laittoi kaulakorun kaulaansa.
”Tiedänhän minä mitä haluaisit! Lähetin Siriuksen urkki- tai siis en tehnyt mitään, olenhan minä James Potter”, James yritti korjata virhettään, mutta tytöt vain nauroivat. Siriukselta Marilyn sai Taru Sormusten Herrasta kirjasarjan, Remukselta kotitalous kirjan ja Peteriltä mustat nahkahanskat.

Aamiaisen jälkeen kaikkialla kuului ääni:
”Kaikki oppilaat neljäsluokkalaisista ylöspäin, kokoontukaa Suureen saliin.”
Lily ja tytöt olivat hiukan häh kävellessään muitten hähien kanssa Suureen saliin.
”Mitä tapahtuu?” Joku neljäsluokkalainen Puuskupuh poju kimitti.
”Ehkä Tylypahka räjäytetään!” Toinen vastasi ja aloitti räkänaurun.
”Vipinää kinttuihin oppilaat!” McGarmiwa karjaisi ovilta.
”Ja sutinaa housuihin”, Sirius kuiskasi kuuluvasti, virnistäen Jamesille ja hekin aloittivat räkänaurun nauramisen.
Kun kaikki olivat sisällä, professori laittoi ovet kiinni ja aloitti puheen.
”Tänä vuonna järjestetään Tylypahkassa tanssiaiset.”
Syntyi pientä hälinää.
”Joulutanssiaiset järjestetään neljän vuoden välein, ja joulutanssiaiset ovat ennen kaikkea… tanssiaiset jouluna”, McGarmiwa tokaisi tuon päivänselvän asian. Milloin muuten joulutanssiaiset pidettäisiin ellei jouluna? Muutenhan ne olisivat vaikkapa lauantaitanssiaiset.
”Ja tanssiaisissa kaikki siis tanssivat. Eikä nyt mitään rusettitanssia tai hippipoppia vaan valssia”, professori jatkoi. No hei siis mitä tanssiaisissa tehdään ellei tanssita? Ryyppäämisen ja hauskanpidon lisäksi?
”Teidän kaikkien tuli hankkia juhlakaapu ennen koulunalkua. Te pukeudutte siihen. En oleta, että läheskään kaikki osaisivat tanssia. Herra Kalkaros, tulisitko tänne?” McGarmiwa pyysi Kalkarosta.
”No en varmana hullu kaakki!” Karjaisi Kalkaros ennen kuin kerkesi estää itseään.
”25 pistettä pois Luihuiselta. Entäpä sinä Remus?” McGarmiwa tiuskaisi ja Remppa asteli kiltin pojan tavoin professorin luokse.
”Laita oikea kätesi lantiolle ja toinen käsi suorana.”
Remus esitti tyhmää ja laittoi oikean kätensä omalle lantiolleen ja antoi vasemman roikkua suorana.
”Minun lantiolleni, herra Lupin”, professori sanoi hymyillen ja otti Remusparan kädestä kiinni.
”Herra Voro, musiikkia kiitos.”
Perinteisestä vanhanajan levysoittimesta alkoi kuulua jotain musiikin kaltaista ja McGarmiwa vei.
”Yks, kaks, koli, neli, yks, kaks, koli, neli..” professori saneli.
”Kaikki mukaan vaan! Ylös nyt!” professori kehotti tyttöjen noustessa ylös, poikien jäädessä perseidensä päälle istumaan. Lopulta kelmit näyttivät mallia ja James paineli suoraan Lilyn eteen.
”Lil?”
”Ei”, Lily vastasi ja meni Jackin luokse.
Christy tanssi sen komean Korpinkynnen, Leonardon kanssa lähellä Jessicaa ja Marcusta. Marilyn tanssi Peterin kanssa, joka ei ollutkaan niin paha kuin alun perin olisi voinut kuvitella.
Parin tunnin päästä porukat pääsivät pois, poikien osalta tuosta kammottavasta kidutuksesta.

Tylyahon viikonloppu olisi tulossa.
Perjantaihin asti joka muodonmuutostunti oli tanssia. Lopulta koitti lauantai. Pihalla näytti pilviseltä, joten tytöt näkivät parhaikseen pukea farkut ja villapaidan. Lily laittoi tulenpunaisen villapaidan, Christy lilan, Jessica vaaleanpunaisen ja Marilyn limenvihreän. Lily oli sopinut menevänsä Jackin kanssa, Christy Leon ja Jessica Marcuksen. Marilyn ei halunnut olla kolmas pyörä ja sanoi menevänsä kermakaljalle Kolmeen Luudanvarteen.
Eteisaulassa Lily haki katseellaan Jackia ja löysi tämän väkitungoksesta sattumalta.
”Mennäänkö sitten?” Lily kysyi ja he asettuivat jonoon.
”Minne haluaisit mennä?” Jack kysyi heidän saavuttuaan Tylyahoon.
”Aivan sama, päätä sinä”, Lily vastasi.
”Mentäisiinkö vaikkapa kermakaljalle Kolmeen Luudanvarteen?” Jack ehdotti.
”Okei.”

Heidän astuessaan sisään pubiin, se oli kuten arvata saattoi, täynnä. Jack meni tilaamaan juomat Lilyn mennessä etsimään vapaata pöytää. Kelmitkin olivat siellä ja huomasivat Lilyn astuvan sisään koska istuivat aika lähellä tiskiä.
”Ja sitten siinä kävi niin, että..” James sanoi juuri ystävilleen levitellen suurieleisesti käsiään Lilyn kulkiessa ohi.

Kun heidän piti palata linnaan, McGarmiwa nouti aulassa Lilyn.
”Evans, sinun täytyy tulla minun työhuoneeseeni heti,” professori sanoi ja Lily seurasi professoria kolmanteen kerrokseen.
Ensimmäisenä astuessaan sisään huoneeseen, Lily huomasi Christyn, Jessican ja Marilynin istumassa työpöydän edessä. Lilykin istuutui.
”Asiani koskee joulutanssiaisia. Muu opettajakunta ja minä ajattelimme, että te voisitte soittaa siellä puolisen tuntia. Käykö se teille?” professori kysyi ja tytöt katsoivat toisiaan.
”Kyllä se käy”, Marilyn sanoi viimein.
”Hyvä. Voitte mennä.”

Tytöt olivat innoissaan tästä uudesta käänteestä.
”Ihanaa! Kuka sanoittaa biisit?” Jessica kysyi innoissaan.
”Minä ja Lily, eikös?” Marilyn vastasi.
”Ja minä ja Jessica sävellämme”, Christy sanoi jakoi työn.
”Jep.”
”Entäs miten teidän treffit menivät?” Marilyn kysyi Christyltä ja Jessicalta heidän astellessaan liikkuviin portaisiin.
”Ah, Marcus on niin iihana!” Jessica kommentoi heti hymyillen leveästi.
”Leokin on iiihana!” Christy sanoi.
”Okei tajusin pointtinne..”

Jo illalla Marilyn ja Lily tulivat näyttämään paria biisiä Christylle ja Jessicalle oleskeluhuoneeseen.
”Minun viimeinen henkäys?” Jessica sanoi kysyvällä äänellä.
”Lithium?” Christykin sanoi kysyvästi.
”No mitä valittamista?” Lily kysyi kärkkäästi.
”Ei mitään.. Mennään kokeilemaan!” Jessica sanoi yhtäkkiä innoissaan ja tytöt syöksyivät makuusaliinsa. Jessica nappasi rumpukapulat käteensä Marilynin asettuessa taikapianon taakse ( taika korvasi sähkön).
”Onneksi makuusaleissa on hyvät äänieristeet, paitsi jos ovi on auki..” Christy sanoi ja tarkisti vielä että ovi varmasti oli kunnolla kiinni ja asetti sanat telineeseen.
”Laulan kappaleen ensin ja sitten musiikin kanssa okei?” Christy kysyi ja muut nyökkäsivät.

”Lithium- ei halua lukita minua sisälle
Lithium- ei halua unohtaa
miltä se tuntuu ilman
Lithium- Haluan jäädä rakkauteen suruni kanssa
Oih mutta Luoja haluan päästää irti.

Tule sänkyyn, älä pakota minua nukkumaan yksin
ei voinut piilottaa tyhjyyttä sinä jätit sen näkyville
koskaan halunnut sen olevan niin kylmä
ei vain juonut tarpeeksi sanoakseen sinä rakastat minua

Minä en pysty pitämään kiinni itsestäni
ihmetellen mikä on vialla minunkin kanssani

Lithium- ei halua lukita minua sisälle
Lithium- ei halua unohtaa
miltä se tuntuu ilman
Lithium- Minä haluan jäädä rakkauteen suruni kanssa

Ei halua päästää minua makaamaan alas tällä aikaa
hukkuu minun haluni lentää
täällä Pimeydessä minä tunnen itseni
ei pysty murtautumaan vapaaksi ennen kuin päästän sen irti
päästä minut irti

Rakkaani, minä annan sinulle anteeksi kaiken jälkeen
mikä vain on parempi kuin olla yksin
ja lopussa arvelen minun täytyvän kaatua
aina löytää paikkani ongelmien keskellä

Minä en pysty pitämään kiinni itsestäni
ihmetellen mikä on vialla minunkin kanssani

Lithium- ei halua lukita minua sisälle
Lithium- ei halua unohtaa
miltä se tuntuu ilman
Lithium- Minä haluan jäädä rakkauteen suruni kanssa
Oih mutta Luoja minä haluan päästää irti”


“Kuulosti hyvältä! Nyt musiikin kanssa,” Lily kommentoi ja Christy tarttui kitaraansa ja Lily bassoonsa Marilynin ollessa jo pianonsa takana ja Jessican rumpujensa.

”Mistä muuten keksitte tuon jos saan kysyä?” Jessica kysyi ennen kuin he aloittivat.
”Tuli vain mieleen, ei mitään ihmeellistä syytä laululle”, Lily ja Marilyn vastasivat hiukan hämillään ja he aloittivat soittamisen.


Kommentointi on sallittua :>
« Viimeksi muokattu: 23.03.2008 18:27:09 kirjoittanut -Anerya- »
Headmaster of Hogwarts hits the gym.

Dumbelldore.

Luthienne

  • ***
  • Viestejä: 86
  • You are my purpose.
    • http://www.google.com
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #5 : 07.07.2007 14:23:28 »
Taas jälleen hyvä luku. ^^
« Viimeksi muokattu: 01.01.1970 02:00:00 kirjoittanut Luthienne »
o5.o4.2oo8. <3  Bill. <3 Gustav. <3 Georg. <3 Tom. <3

You're just a sad song, with nothing to say.

SolidSnake

  • ***
  • Viestejä: 5
    • http://
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #6 : 08.07.2007 10:18:20 »
En oikein pitänyt tästä ficistä.
Jotenkin on vähän tökkivää sinun kirjoituksesi.  
« Viimeksi muokattu: 01.01.1970 02:00:00 kirjoittanut SolidSnake »

-Anerya-

  • ***
  • Viestejä: 162
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #7 : 08.07.2007 10:43:44 »
L: Kiitos kamuseni :)
SS: Kiitti kommentistasi koska niitä toivoin, muttei silti parantanut minun päivääni.
« Viimeksi muokattu: 01.01.1970 02:00:00 kirjoittanut -Anerya- »
Headmaster of Hogwarts hits the gym.

Dumbelldore.

-ItseTuhoNappula-

  • ***
  • Viestejä: 27
  • nam <3
    • http://www.finfanfun.arkku.net
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #8 : 08.07.2007 14:52:44 »
Joo.. hyviähän nää on vieläki vaikka luin nämäki luvut jo n. 8000 vuotta sitte..no en ehkä niin aikaasin mutta melkein ainaki.. ja odotan vaan että saat pistettyä tänne lisää jatkoa...
« Viimeksi muokattu: 01.01.1970 02:00:00 kirjoittanut -ItseTuhoNappula- »
Älä koskaa pure kiveä sillä siinä voi mennä hampaat tuusan nuuskaksi.. ja jäädä sanattomaksi niinkuin minä nyt..

Lemon

  • ***
  • Viestejä: 17
    • http://ballerine.vuodatus.net
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #9 : 11.07.2007 16:33:26 »
Musta oli kiva lukea Lilystä, joka on riehakkaampi ja rohkeampi kuin yleensä kelmificeissä. Musta oli myös hyvä, että Lilyllä oli ystävineen bändi, koska se on aivan uutta, enkä ole sitä ennen missään kelmificissä tavannut. Myös My Chemical Romancen ja Good Charlotten suomennetut nimet olivat mielestäni loistava idea. Voin itse tunnustaa olevan MCR fani, joten lempi bändini huomaaminen tekstistäsi oli varsin miellyttävää. :) Jollain tavalla en kuitenkaan pidä ficistäsi, mutta jollain tavalla taas pidän. Toisaalta tämä on hyvä ja mielenkiintoinen, mutta taas toisaalta tämä ei kolahda minuun. Jään kuitenkin innolla seuraamaan ficcisi tulevia osia. Muutamia huolimattomuusvirheitä lukuunottamatta tekstisi oli hyvin sujuvaa.
Yritin kirjoittaa jotain rakentavaa, mutta en kuintekaan tiedä tuliko tästä kuitenkaan nyt niin rakentavaa, kuin piti. :)

-Lemon
« Viimeksi muokattu: 01.01.1970 02:00:00 kirjoittanut Lemon »
"Ehkä myrskyjä onkin siksi, että niiden jälkeen saataisiin auringonnousu."

Tove Jansson - Muumipapan urotyöt

-Anerya-

  • ***
  • Viestejä: 162
Re: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific 3. Luku
« Vastaus #10 : 23.07.2007 11:32:29 »
-ITN- : Kiitti kamusein ;D
Lemon: Oi ihanaa, uusi lukija :D

Luku 4. Jännityksen hurmiossa

Jessicasta aika suorastaan mateli odotellessa tanssiaisia. Samoin Lilystäkin. Oli perjantai iltapäivä tyttöjen istuskellessa kirjastossa läksyjä tehden Remus ja Peter seuranaan. James ja Sirius kun olivat huispaustreeneissä.
”Remus”, Jessica sanoi äkkiä kohottaen katseensa pergamentista jolle hän kirjoitti taikajuomaesseetään.
”Niin?” Remus kysyi kohottaen katseensa muodonmuutoskirjasta.
”Haluaisitko tulla tanssiaisiin kanssani?” Jessica kysyi saaden Christyn ja Marilynin kohottamaan myöskin katseensa kiinnostuneina. Lily potkaisi ystäviään pöydän alla sääreen etteivät tuijottaisi. Toki hänkin kuunteli kiinnostuneena, mutta olisi nolottavaa tuijottaa.
”Totta kai, paitsi nyt veit minulta kunnian kysyä sinua tanssiaisiin kanssani”, Remus vastasi esittäen murtunutta ja Jessicakin yhtyi leikkiin.
”Voi Remus-kultaseni…” Hän huudahti sipsuttaessaan viehkeästi pöydän toisella puolelle painaakseen pehmeän pusun pojan poskelle toinen sääri taivutettuna taaksepäin. Sen jälkeen hän palasi omalle paikalleen kuin mitään ei olisi tapahtunut, toisaalta kun Remuksen katse oli lasittunut samaan kohtaan tekstiään. Christyllä oli vaikeuksia pidätellä vihellystä, mutta Marilyn päästi hänet tuskista ja aloitti korkean ja pitkän vihellyksen saaden matami Prillin ryntäämään paikalle.
”Mitä täällä vingutaan?” Matami ärähti tuimana Marilynille joka lopetti vihellyksen matamin huiskaistessa tyttöä päähän katuharjalla.
”Öh tuota.. ei mitään!” Marilyn vingahti paljastaen valkoisen hammasrivistönsä hymyillessään viattomasti. Matami loi heihin vielä varoittavan katseen, mikä muistutti aika paljon tapaa millä professori McGarmiwa ja useat muutkin professorit katsoivat Kelmejä, ennen kuin poistui taas konttorinsa taakse.
”Tuo tiukkapipo on seonnut!” Marilyn muodosti sanat huulillaan ennen kuin kaikki syventyivät taas tehtäviensä pariin.

Noustessaan hakemaan erästä loitsuja käsittelevää kirjaa, Lily huomasi millainen sää pihalla oli.
”Hitto siellä sataa”, hän parahti ja pudisteli päätään mennessään läheiselle hyllylle.
”Joo. Ollaanko me menossa ulos?” Christy kysyi kulmat koholla.
”Ei vaan niillä on huispausharjoitukset. He kastuvat läpi märiksi”, Lily selvensi palaten paksun kirjan kanssa.
”Ja mistä lähin sinä olet alkanut välittää?” Jessica kysyi irrottamatta katsettaan siitä mitä kirjoitti.
”En välitäkään. Varoitan vaan, että illalla voi oleskeluhuoneessa haista aika lailla uitetulle koiralle”, Lily sanoi selatessaan kirjan hakemistoa.
”Aivan, mutta koska sain juuri tämän aivoja rasittavan esseen valmiiksi, lähden hyppimään sateeseen, hei hei”, Christy sanoi ja pakkasi tavaransa laukkuun ja lähti pois kirjastosta.
”Odota minua!” Jessica huusi hänen peräänsä ja viimeisteli äkkiä oman kirjoitelmansa erilaisten myrkkyjen seurauksista. Matami Prilli oli taas viivana paikalla ja patisteli Jessicaa ulos vihaisena.
”Ulos, ulos, ULOS!” Hän huusi ja Jessica ryntäsi tavarat käsissään ovista matamin tuhistessa jotain tuholaisista.

”Swalshnegger, syötä Gritsonille! Gritson tiputa alas Yangille ja Yang tee maali!” James karjui jahtaajilleen ja etsi katseellaan sieppiä. Sirius päätti olla viisas poika ja kumautti mailallaan ryhmyn täysiä luihuisten katsomoa päin jättäen siihen komean reiän suoraan käärmeen pään kohdalle.
”Angelot, ole keskimmäisen maalivanteen kohdalla ja siitä syöksy estämään maali tai kierrä maalisalkoja, koska jos leijailet vain vasemman vanteen edessä, vastustaja voi tehdä maalin aivan liian helposti oikeaan vanteeseen! Tarkkuutta!” James karjui taas sateen läpi ohjeita. Sirius ja hänen lyöjäparinsa Kathy Paltrow vilkaisivat toisiaan toimettomina ja lähtivät viemään ryhmyjä takaisin laatikkoon hillittyään ne loitsulla. James huomasi heidän aikeensa ja lensi äkkiä heidän luokseen.
”Hetkinen, mitä te meinaatte?” Hän kysyi Kathylta ja Siriukselta.
”Miltäs näyttää? Kuule kapu, me voitamme sen pelin, siihen on vielä viikko aikaa, mutta juuri nyt me emme oikein viitsisi vilustua kuoleman kipeiksi”, Kathy sanoi järkevästi ja pyyhkäisi sadepisaroita silmiltään juuri sateen yltyessä ja ensimmäisen salaman välähtäessä ja laittoi toisen ryhmyn paikoilleen Siriuksen laittaessa toista.
”Aivan, olet oikeassa”, James sanoi rauhoittuen ja lähti äkkiä hakemaan sieppiä joka lepatteli nurmikon rajalla keskikentällä. Hän kiepsahti ympäri saatuaan kultaisen pallon kiinni ja lensi takaisin laatikon luokse ja puhalsi pilliin merkiksi jahtaajille ja pitäjälle, että olisi aika lopettaa.
”Hyvää työtä joukkue, tällä menolla Puuskupuhit saavat selkäänsä ja lujaa”, James kannusti sulkiessaan siepin omaan koloonsa laatikkoon.
”Siirtyisimmekö jo pukuhuoneeseen?” Aaron Swalshnegger kysyi heittäessään kaadonkin paikoilleen ja potkaistessa arkun kiinni ja laittoi lukot kiinni.
”Kyllä, pidämme loppupalaverin”, James sanoi ja tarttui Siriuksen kanssa laatikon kahvoista.

”Ihanaa, nyt alkaa vielä salamoida!” Christy huusi innoissaan hyppiessään sandaaleilla nurmikolla kaavun ja jumpperin levätessä Tylypahkan sisäänkäynnin portailla Jessican kaavun ja jumpperin vieressä.
”Jeah!” Jessica vastasi ja ravisti avoinna olevat hiuksensa paremmin auki. Christykin avasi omat hiuksensa poninhännältä.
”Niin vapauttavaa!” Hän huusi ja levitti kätensä ja kohotti kasvonsa ylöspäin antaen sateen kastella kasvonsa paremmin.
Äkkiä Jessica kirkaisi ja kuului iso pamaus salaman iskiessä heistä hyvän matkan päähän huispausstadionille. Christy kääntyi nopeasti katsomaan. Jessica haukkoi henkeään hymyillen samalla ja alkoi pian nauraa ja Christykin yhtyi nauramiseen.

”Okei Amy, aloituksessa sinä lennät tuossa kun Puuskupuhien Ellis Yellow oletettavasti lentää tuossa vastaan”, James selosti viittoen karttakepillä liitutaulua jonne hän oli piirtänyt joukkueensa jäsenet lentämään.
”Anteeksi keskeytys kapu, mutta mistä voimme olettaa heidän lentävän kuka missäkin?” Joukkueen jahtaaja Amy Yang kysyi ja nojasi paremmin seinään.
”Koska he ovat pitäneet saman kaavan jo kaksi vuotta, siitä voimme olettaa heidän pitävän sen kaavan nytkin”, James vastasi hymyillen ja vilkaisi tyttöä silmälasiensa yli kuten vanhukset usein katsovat.
”Aivan, mutta heillä on uusi kapteeni, Amos Diggory”, puuttui toinen jahtaaja Aaron Swalshnegger.
”No tietenkään huispauksessa ei voi olla täysin varmaa toisen joukkueen taktiikasta, mutta yritän nyt selventää kaikki yleisimmät kuviot”, James vastasi eikä kukaan keskeyttänyt häntä enää jahtaajien toimia selitellessä.
”Ja vielä Madison, mikäli he lyövät kummatkin ryhmyt sinua päin, selviät siitä helpoiten laiskiaispyörähdyksellä”, James lisäsi joukkueen kolmannelle jahtaajalle, Madison Gritsonille ennen kuin siirtyi saarnaamaan pitäjälle Alyssa Angelotille. Hänen saarna ei kestänytkään kauaa ja nyt olivat lyöjät vuorossa. Kohta Kathy ei enää kestänyt istuskella märissä vaatteissa kuunnellen Jamesin saarnaamista hänelle ja Siriukselle vaan potkaisi kenkänsä jalastaan, kiskoi huispauskaapunsa ja märät sukkansa pois ja kohta hän paineli pelkät alusvaatteet päällä Jamesin ohi kaapilleen noutamaan kuivia vaatteitaan, jolloin Jamesinkin huomio siirtyi huispauksesta aivan jonnekin muualle Kathyn ylävartaloon ja Siriuksella oli virneessä pidättelemistä katsoessaan parasta ystäväänsä. Aaron palautti kapteenin takaisin maanpinnalle pilvistä rykäisemällä kovaa.
”Öh.. Luulenpa että nämä harjoitukset ovat ohi..” James sanoi takellellen ja kaikki hurrasivat rynnätessään vaatekaapeilleen.
Äkkiä kentältä kuului jytisevä pamaus ja kaikki ryntäsivät katsomaan oviaukosta.
”Wou, he päästivät yhteen ääneen nähdessään ison montun ja hiukan savua keskikentällä.
”Mikä se oli?” Amy kysyi pitäen yhä vaistonvaraisesti kapteeniaan käsivarresta vasemmalla kädellään ja oikealla hän siirsi tummansiniset pitkät hiuksensa korvan taakse.
”Luultavasti vain salama”, Alyssa vastasi ja he kaikki perääntyivät kun ei ollut enää mitään mieltä katsoa ja lähtivät sateenvarjojen alla kohti linnarakennusta.

”Mitä hitsiä se tyttö on ystävänsä kanssa saanut nyt päähänsä?” Sirius kysyi Jamesilta heidän tallustaessaan teltan kokoisen punaisen sateenvarjon alla linnaa kohti ja osoitti pitkäaikaista ihastustaan joka tanssahteli sateessa hiukset levällään toisen tytön hyppiessä erilaisia balettihyppyjä hänen vieressään.
”Jaa-a, mutta ainakin he vilustuvat elleivät mene sisälle”, James vastasi.
”He vain eivät ymmärrä omaa parastaan”, Sirius totesi ja he lähtivät tyttöjä kohti.

”Katso Chris, tuolta ne tulee hakemaan meitä”, Jessica kikatti ystävänsä korvaan lopettaen hyppimisen.
”Aivan, mitä tehdään?” Toinen kysyi suunpielet nykien naurusta.
”Mennään tietenkin vastaan!” Jessica vastasi ja he lähtivät sipsuttelemaan poikia kohti hoiperrellen kuin kännipäiset.

”Ei hellurei tämä aine ei tule koskaan päätökseen”, Marilyn voihkaisi.
”Mitä kirjoitat?” Lily kysyi ja nappasi pergamentit ystävältään.
”Animaagi hommelia”, Marilyn vastasi ja painoi leukansa pöydän pintaa vasten tylsistyneenä.
”Tuota noin.. Sitä piti kirjoittaa kolme jalkaa, ei kolmea rullaa..” Lily sanoi pahoitellen ja ojensi pöydän alle valuneelle ystävälleen pergamentit takaisin.
”Mutta olen varma, että saat paremman arvosanan tällä”, hän lisäsi lohduttaen ja kokosi omat tavaransa katsoen merkitsevästi poikiin.
”Aivan niin parempi arvosana”, Remus ja Peter aloittivat lohduttamisen ja kaikki pakkasivat tavaransa ja lähtivät kohti Rohkelikko-tornia.

”Kuules Sirius, voit laskea minut jo alas”, Christy sanoi Siriuksen kantaessa häntä toisen kerroksen käytävää pitkin.
”Miksi? Ettet vain loukkaisi hentoisia jalkojasi?” Sirius kysyi leikillään ja Christy siristi silmiään ja nyrpisti nenäänsä.
”Nämä hentoiset jalat antavat sinulle pian vähemmän mukavan yllätyksen”, tyttö uhitteli ja leikillänsä muksautti Siriusta olkapäähän.
”Aijai, nyt kyllä –” Sirius aloitti.
”Nyt kyllä saatte hommata huoneen!” Jessica ja James huudahtivat yhtä aikaa ja nuoripari lopetti.
”Lähtisitkö kanssani huomenna Tylyahoon?” Sirius kuiskasi kuuluvasti Christyn korvaan.
”Joo”, Christy kuiskasi takaisin hymyillen.

Saavuttuaan oleskeluhuoneeseen, James meni ensimmäiseksi Lilyn viereen sohvalle.
”Moi kultaseni”, James sanoi ja haisteli Lilyn mansikoille tuoksuvia hiuksia.
”Hei vaan, mutta voit lopettaa tuon kultasjutun heti siihen paikkaan”, tyttö vastasi irrottamatta katsettaan Me Noidat –lehdestä.
”Mitäs olet puuhaillut?” James jatkoi.
”Läksyjä”, Lily vastasi ja käänsi sivua ja otti mukavamman asennon sohvalta.
”Okei, lähtisitkö kanssani Tylyahoon huomenna?” James kysyi anelevasti, katsoi Lilyä silmiin, laittoi lehden pöydälle ja otti tyttöä käsistä.
”Kai minä voin”, Lily vastasi katsellessaan poikaa, joka ei voinut uskoa onneaan.
”Mitäh? Ihan tosi vai? JES! Hiphei hurraa!” Poika huusi ja hyppäsi ilmaan tytön katsellessa huvittuneena häntä. Äkkiä pari kolmosluokkalaista tyttöä purskahtivat itkuun ja ryntäsivät ulos muotokuva-aukosta. Lily purskahti ensimmäisenä nauruun ja muut seurasivat perässä.

Lauantaiaamu koitti harmaana ja Jessica heräsi tukka pörrössä. Hän työnsi vaaleanpunaiset pörrötohvelinsa jalkoihinsa ja tallusteli kylpyhuoneeseen tekemään aamutarpeitaan. Marilyn heräsi kun Jessica veti vessan ja katsoi kelloaan mikä näytti tasan kahdeksaa.
”Ylös laiskimukset, pojat odottaa!” Hän karjaisi työntäessään Christyn lattialle jonka jälkeen teki samoin Lilylle.
”Okei, kuinka paljon kello on?” Lily kysyi ja alkoi katsella vaatteitaan.
”Kahdeksan ja ehdottaisin tuota paitaa tuon puseron kanssa ja vielä nuo farkut”, Marilyn neuvoi osoitellen vaatekappaleita Lilyn vaatekaapista.
”Selvä”, Lily vastasi kun ei itse jaksanut ruveta miettimään vaatteitaan.
”Ja meikiksi ripsiväriä ja hiukset auki”, Christy lisäsi etsiessään omia farkkujaan kunnes vilkaisi ikkunasta.
”Katsokaa! Ensilumi!” Hän kiljaisi innoissaan ja avasi ikkunan kahmaisten lunta käsiinsä ikkunalaudalta.
”Wuhuu!” Kuului Jessican kannustukset vessasta.
”Jesh.. joulu on jo melkein täällä..” Marilyn sanoi ja hieroi käsiään juonikkaasti yhteen.
”Niin Lily ne meikit?” Christy kysyi ja heitti sulan lumen ikkunasta jonka laittoi säppiin.
”OK”, Lily vastasi lyhyesti ja alkoi pukeutua Jessican tullessa kylpyhuoneesta. Marilyn yritti keritä ensin, mutta Christy oli nopeampi löydettyään juuri sopivasti farkkunsakin.
”Ilkeä!” Marilyn huusi hänelle oven läpi ja meni hakemaan mustia verkkareitaan ja keltaista paitaansa.
”Niin olen!” Christy käkätti takaisin.

Pian muut olivat jo pukeissa kun Christy tuli ulos kylpyhuoneesta ja nyt Lily ryntäsi sinne ennen Marilyniä
”Sinäkin olet ilkeä!” Marilyn huusi hänelle.
”Joo joo, miten vain haluat”, Lily huusi vastauksen.
”No teillä kun näyttää kestävän, minä ja Jessi menemme jo!” Christy huikkasi tarttuessaan ruskeaan olkalaukkuunsa ja lähti Jessican kanssa alas.
”Joo menkää vain, me tulemme ihan perässä”, Marilyn huikkasi vastauksen ennen kuin ovi kolahti kiinni.
Viimein Lily tuli kylpyhuoneesta ja Marilyn loi häneen pistävän katseen mennessään hänen ohi sinne. Lilyllä oli päällään punainen toppi ja ruohonvihreä neulepusero ja jalassaan tummansiniset farkut. Hän kiinnitti vielä pinnin pitämään hiuksiaan pois silmiltä.
”Menen jo koska menen Jamesin kanssa Tylyahoon!” Hän tiedotti Marilynille joka murahti jotain vastaukseksi.

”Huomenta tytöt”, Christy sanoi Kelmien tullessa aamiaiselle.
”Huomenta vain”, he vastasivat.
”Minnekäs te Piskuilanin olette jättäneet?” Jessica kysyi huomattuaan Peterin puuttuvan joukosta.
”Jäi potemaan kuukautisia”, Sirius vastasi ja levitti voita paahtoleivälleen.
”Jäi nukkumaan koska hänellä alkaa vasta yhdeksältä jälki-istunto koska ei ole tehnyt muodonmuutosläksyjään taaskaan aikoihin”, selvensi Remus pettyneenä ystäväänsä.
”Ahaa. Antaisitko sen suklaamuropaketin?” Christy kysyi ja Remus ojensi tälle paketin.
”No James, odotatko innolla treffejäsi Lilyn kanssa?” Jessica kysyi virnistellen.
”Totta kai, ovatko hiukseni hyvin?” James vastasi ja kysyi jännittyneenä.
”Kyllä ovat ja mukava kuulla että vielä intoa riittää treffeille asti”, Lily vastasi hänen takaansa.
”Lily! Milloinkas sinä siihen ilmestyit?” James kysyi ponkaisten seisomaan kaataen samalla mehulasinsa.
”Juuri äsken”, Lily vastasi ja istuutui Siriuksen ja Remuksen väliin.
Kohta he siirtyivät ulko-oville muodostuneeseen jonoon saadakseen lähtöluvan vahtimestari Vorolta.
Jessica ja Marilyn menivät ostamaan koruja tanssiaisiin, Jamesin ja Lilyn, Siriuksen ja Christyn ja Remuksen ja Peterin lähtiessä omille teilleen.

”Oiih katso tätä! Upea!” Jessica kiljaisi riemuissaan näyttäen Marilynille safiirista kaulakorua.
”Kuinka paljon se maksaa?” Marilyn kysyi katsellen korua himokkaasti.
”12 kaljuunaa, mutta minä ostan sen!” Jessica sanoi ja riensi kassalle. Palattuaan hän alkoi katsella rannerenkaita.
”Jessi, entäpä nämä korvakorut? Sopisivatko ne minun pukuuni?” Marilyn kysyi näyttäen ystävälleen turkooseja riippukorvakoruja.
”Nääh, eivät sovi..” Jessica vastasi pudistellen päätään ja laittoi ostamansa kaulakorun laukkuunsa.
”Entäpä tämä sormus?” Marilyn kysyi näyttäen toisessa kädessään olevaa kultasormusta missä oli hänen mittapuun mukaan järjettömän suuri safiiri.
”MAMMA MIA! Sopii!” Jessica huudahti ja Marilyn katsoi hintalappua.
”Vain yhdeksän kaljuunaa?” Hän kysyi epäuskoisena ja Jessicalta oli loksahtaa leuka pois sijoiltaan.
”Annas kun katson, luit sen varmaan väärin”, hän naurahti napaten sormuksen.
”Voi tavaton..” Hän kuiskasi ojentaessaan sormuksen takaisin ystävälleen.
”Niinpä..” Marilyn hihkaisi ja suorastaan hyppeli sormuksen kanssa kassalle.
”Hei Mary, äkkiä! Tule katsomaan!” Jessica hihitti rientäessään ystävänsä luokse ja alkoi vetää tätä kiireellä kohti ikkunaa.
”Mikä nyt noin jännää on?” Marilyn kysyi kulmat kurtussa.
”Katso itse”, Jessica kihersi ja painoi ystävänsä kanssa nenänsä lasiin. Toisella puolen katua James sanoi ilmeisesti jotain hauskaa ja Lily purskahti nauruun.
”Kyllä heistä vielä jotain tulee..” Jessica kiherteli lisää ja Lily sattui juuri vilkaisemaan sitä näyteikkunaa päin. Marilyn vakavoitui, mutta Jessica ei huomannut mitään ja jatkoi vain juonikkaasti virnistelyä ja huomasi tilanteen vasta Marilynin vetäessä hänet vaistonvaraisesti alas Lilyn paiskatessa näyteikkunaa päin lumipallon.
”Tyyppi on seonnut”, ilmoitti Jessica.
”Totaalisesti”, Marilynkin sanoi ja kurkistivat ikkunasta joko vaara olisi mennyt ohi.
 
”Haluaisitko mennä käymään Hunajaherttuassa?” Lily kysyi Jamesilta.
”Päätä sinä”, James vastasi kuin unessa.
”Selvä, mennään”, Lily vastasi ja he astuivat kauppaan.
”Haen tuolta vähän suklaata”, Lily ilmoitti ja katosi hyllyjen sekaan. James päätti mennä hakemaan sokerisulkakyniä. Eipä hän juuri muita tarvinnutkaan.
”Joko olet valmis?” Lily kysyi yllättäen hänen takaansa.
”Kyllä”, James vastasi äkkiä käännähtäen ympäri.
”Sinähän olit nopea”, hän lisäsi parin mennessä kassalle.
”Nämä konvehdit löytää helposti”, Lily vastasi hymähtäen ja näytti Jamesille rasiaa. Madame Mysselatin kuohusuklaa.
”Herkullista ja auttaa sydänsuruihin”, Lily hymähti.
”Ai sinulla on niitäkin?” James kysyi huolissaan.
”Äh, niitä normaaleja”, Lily tuhahti antaessaan myyjälle rahat ja sulloessaan rasian laukkuunsa.
”Tiedän erään jonka kanssa sinulla niitä ei koskaan tulisi”, James sanoi virnistäen viattomasti.
”Uskoaksemme puhumme samasta henkilöstä ja itse olen sitä mieltä, että kyseisen tyypin kanssa niitä tulisi enemmän kuin kenenkään muun kanssa”, Lily tuhahti ja virnisti päälle.
”Haluatko kokeilla?” James kysyi heidän poistuessaan.
”En!” Lily säikähti.
”Pelkäät siis rakastuvasi kyseiseen henkilöön?” James kysyi virnistellen leveämmin.
”Puhut liikaa Potter”, Lily vastasi katsellen taivaalle.
”Ehkä puhun. Ehkä en”, James vastasi heidän mennessään kermakaljalle Kolmeen Luudanvarteen.

”Entäpä liimanäppishampoota?” Sirius ehdotti Christylle tutkiessaan Uutuudet –hyllyä Sekon pilapuodissa.
”KYLLÄ!” Tyttö kiljaisi riemuissaan toiselta puolelta hyllyä käsissään jotain.
”Selvä se”, Sirius vastasi ja laittoi shampoon koriin jossa oli jo sontapommeja, nenästä näykkiviä teekuppeja, sementtisiä omenia, 101 Parasta Kepposta –kirja ja näkymättömiä neuloja.
”En tarkoittanut sitä shampoota vaan tätä!” Christy sanoi ja antoi Siriuksen nähtäväksi jonkin pinkin laatikon kierrettyään ensin hyllyn toiselle puolelle.
”Mitä tässä on?” Sirius kysyi tutkien laatikkoa.
”Sen nimi on Stanky ja se muistuttaa lahjaa, mutta kun sen avaa se luo avaajalleen pinkin karvoituksen koko naamaan”, Christy sanoi iloisesti.
”Ja meinaat antaa sen?” Sirius kysyi katsoen tyttöä hieman säikähtäneenä.
”Älä huoli, en sinulle vaan Jessicalle syntymäpäivälahjaksi”, Christy vastasi ja puhkesi hihitykseen.
”Siinäpä vasta kunnon ystävä..” Sirius tuhahti leikillään ja nuoripari meni kassalle.
”Minne seuraavaksi?” He kysyivät yhtä aikaa toisiltaan.
”Päätä sinä”, Sirius sanoi kohteliaasti.
”Mennään vaikka käymään matami Puddifootilla”, Christy sanoi viekkaasti ja he lähtivät kaupasta kohti kahvilaa joka sijaitsi aivan kadun päässä. Sinne saapuessaan he istuutuivat ikkunapaikalle ja nelikymppinen miestarjoilija tuli pyytämään heidän tilauksensa.
”No mitäs nuoripari ottaisi nyt niin kun?” Tarjoilija kysyi pitäen käsiään hiukan koukussa.
”Kaakao ekstrakermavaahdolla”, Christy sanoi tietäen jo valmiiksi mitä ottaa.
”Minä otan samaa mitä hänkin”, Sirius sanoi ja otti Christyä kädestä. Tarjoilijan mennessä Christy kumartui kuiskaamaan Siriukselle:
”Ilmiselvä homo.”
”Mistä sinä sen tiedät?”
”Paksuista silmälasin sangoista, koukussa olevissa käsistä ja puhetyylistä.”
”Vau.”
”Aivan, mutta nyt hän tulee takaisin, eli hiljaa.”
”Tässä olisivat nämä kaakaot, se tekee kolme kaljuunaa ja kymmenen sirppiä”, tarjoilija sanoi palatessaan kahden valkoisen kupin kanssa.
”Sirius maksaa”, Christy hymähti ja Sirius kaivoi alistuneen näköisenä rahat taskustaan.
”Tasaraha”, hän sanoi ja sekoitti kermat kaakaon sekaan lusikallaan.
”Tärkeä peli viikon päästä eikös?” Christy kysyi ja hörppäsi kaakaotaan.
”Jep. Rohkelikko vastaan Puuskupuh ja me voitamme”, Sirius ylpeili.
”Varmasti tällä menolla. James anna teidän levätä hetkeäkään jos häviätte ja olemmehan jo nähneet kuinka hän kiduttaa teitä iltaisin kentällä”, Christy sanoi ja kohautti kulmiaan ja antoi katseensa kiertää vaaleanpunaisessa kuppilassa.
”Kai tulet katsomaan peliä?” Sirius kysyi ja katseli tyttöä silmiin.
”Totta kai! En jäisi siitä mistään hinnasta pois!” Christy huudahti ja hymyili.
”Hyvä”, Sirius vastasi ja ajatteli nyt olevan hyvä aika suudella Christyä. Hän kurottautui pöydän yli ja Christy ymmärsi vinkin ja kurottautui myös suutelemaan Siriusta. Irrottauduttuaan kumpikin säteili ja vilkaisi ikkunaan päin huomattuaan sivusilmällä jotain. Jessica ja Marilyn olivat ilmaantuneet kuin tyhjästä painamaan naamansa lasiin juuri Christyn ja Siriuksen pöydän kohdalle. Kumpikaan ei lopettanut virnistelyä kylmemmällä puolen lasia. Sirius sai idean ja ripusti viittana ikkunan eteen naulasta roikkumaan ja jatkoi Christyn kanssa pussailua.

”Hei Jessi ja Mary”, Remus sanoi tytöille huomattuaan heidät tultuaan ulos velhotarvikeliikkeestä Dervissistä ja Paukusta.
”Ai hei Remus”, tytöt tervehtivät häntä.
”Mitäs te kyttäätte?” Poika kysyi huvittuneena.
”Eeh.. Eipä juuri mitään oikeastaan..” Marilyn vastasi hidastellen vaihtaen katseita Jessican kanssa.
”Niin, mutta siis mennäänpä me vaikka käymään Sianpäässä!” Jessica huudahti ja tytöt nousivat ylös kadulta istumasta ja tarttuivat Remusta käsipuolesta ja lähtivät viemään tätä Sianpäähän.
”Sinun jälkeesi”, Jessica sanoi Sianpään ovilla ja Remus meni edeltä tytöt vanavedessään.
”Yksi tuliviski ja kaksi tequilaa”, Jessica tilasi tottuneesti ja baarimikko kohotti nyrpeän katseensa ja heitti likaisen rätin tiskialtaaseen.
”Te tunnutte käyvän täällä usein”, Remus sanoi tarkastellen paikkaa.
”Ettekö te Kelmit?” Marilyn kysyi hämmästyneesti ja baarimikko antoi heidän juomansa hänelle. Marilyn antoi Remukselle tuliviskin ja Jessicalle toisen tequilan ja siemaisi omasta juomastaan.
”Pyörimme enemmän tuolla Kolmessa Luudanvarressa”, Remus vastasi ja siemaisi tuliviskiä.
”Ei uskoisi..” Jessica tuhahti ja kumosi juomansa kerralla kurkkuunsa ja tilasi toiset.
”Kertokaahan, kuinka känniin ajattelitte minut juottaa?” Remus kysyi ja tutkiskeli kynsiään.
”Ympärikänniin”, tytöt vastasivat yhtä aikaa.
”Ja miksi jos saan kysyä?” Remus kysyi ja tyhjensi toisenkin lasillisen.
”Mietimme sitä vielä ja sinä kyselet liikaa. Tarjoilija!” Jessica huudahti näreissään ja nosti sormeaan uuden kierroksen merkiksi.

”Mistä nuo kurajäljet tulivat?” Lily kysyi osoittaen lattiaa.
”En tiedä, mutta ne ovat seuranneet minua koko ajan”, James vitsaili ja Lily nauroi heleästi.
”En olisi uskonut, että sinun seurassasi voisi olla näinkään hauskaa”, Lily tunnusti pahoitellen.
”No, nyt tuli nekin uskot muutettua”, James totesi virnistäen. Kolmen luudanvarren ovi aukeni ja iso joukko astui sisään.
”Voi ei..” Lilyn nauru hyytyi.
”Mitä?” James kysyi huolissaan ja kääntyi katsomaan. Severus, Narcissa, Lucius, Bellatrix, Rodolfus, Rabastan ja Regulus olivat saapuneet.
”Annas kun hoidan tämän”, James sanoi vikkelään.
”Ei, älä!” Lily yritti estää, mutta Jamesin käsi piteli jo sauvaa.
”Keholeijus!” Hän ajatteli osoittaen sauvallaan Kalkarosta joka käännähti äkkiä ylösalaisin ilmasta roikkumaan jolloin hänen viittansa valahti hänen niskansa yli. Suurin osa pubin väestä alkoi nauraa, mutta luihuiset alkoivat nakella kirouksia Jamesin niskaan, joka onnistui estämään kaikki varjelum –loitsun avulla ja puolet luihuisista sai oman kirouksensa niskaan. Olkoon onnellisia etteivät yrittäneet kedavrattaa Jamesia. Sekamelskan aikana myös yleisö hurrasi ja huusi tahdissa ”James, James, James”.
”Kangistumis tyystilys!” James huudahti viimeiseksi ja Narcissa tömähti lankun suorana lattialle.
”Nyt, Lily mihin jäimmekään?” James kysyi ja kääntyi katsomaan Lilyä. Tai paikkaa, missä Lily oli hetki sitten vielä ollut.
”Voi perhana!” James huusi ääneen ja syöksyi ovelle. Hän tähysti kumpaankaan suuntaan katua, mutta tyttö oli kadonnut. Hän heitti viittansa niskaansa ja lähti kohti Tylypahkaa. Mitä hänellä enää Tylyahossa asiaa olisi ilman Lilyä?

Lily riensi itku kurkussa kohti Sianpäätä, missä oli oppinut tukahduttamaan surunsa miesongelmien lisäksi. Hän työnsi oven rajusti auki ja se paukautti suoraan seinään. Kaikki kääntyivät katsomaan tulijaa.
”Lily kuomasheni!” Jessica huusi tiskiltä ja Lily lähti harppomaan ystäviensä luokse.
”Ykshi tuplana –hik-!” Remus huudahti baarimikolle joka antoi paukun siinä samassa. Ilmeisesti hän oli saanut jaella niitä aika paljon kuluneen tunnin aikana.
”Anna tänne!” Lily puuskahti ja nappasi juoman Remukselta juuri kun poika oli aikeissa hörpätä siitä. Lily kumosi tuliviskin kerralla kurkkuunsa ja iski lasin sellaisella voimalla takaisin pöytään, että se halkesi.
”Anna koko pullo”, Lily itki ja pyyhkäisi lasin sirut lattialle.
”Kerrohan –hik- kuinka paha–hik-sti James möhli –hik-?” Remus kysyi hikkansa lomasta.
”Pahasti!” Lily ulisi ja nappasi pullon baarimikolta alkaen juoda sen sisältöä ahnaasti.
”Hyvin pahasti!” Hän jatkoi ja niiskaisi syvään.
”Tiedän tunteen”, Marilyn lohdutti ja pyyhkäisi kyyneleen Lilyn silmäkulmasta.
”Onneksi ostin suklaata”, Lily muisti ja hymyili hiukan.
”Hyvä! Me lähdetään nyt takaisin Tylypahkaan”, Jessica sanoi reippaasti toinen silmä lurpallaan noustessaan ylös baarijakkaralta.
”Nyt jo?” Lily kysyi kurtistaen kulmiaan.
”Älä huoli, otamme pari pulloa mukaan, Remus, maksa”, Jessica määräsi. Remus alkoi kaivella taskujaan ja Marilyn kävi hakemassa tiskin alta laatikon jonka päällä luki isoilla tikkukirjaimilla : TULIVISKIÄ . Lily ja Jessica kävelivät edellä nojaten toisiinsa ja sen jälkeen tuli Remus ja Marilyn piti perää tuliviskilaatikon kanssa. Heidän astuessaan ulos he melkein törmäsivät Christyyn ja Siriukseen.
”Mitäs tämä nyt on? Olette olleet ryyppäämässä ilman minua?!” Christy huudahti järkyttynenä vihaisesti.
”Öh tuota, sinähän olit Siriuksen kanssa ja ja ja… Lily kaipasi lohdutusta ja Remus paukkua ja ja ja.. minä ja Marilyn emme voineet vastustaa kiusausta ja ja.. tuli otettua parit”, Jessica selitteli ja veti Christyn syrjemmäksi muista.
”Kuules, lupaan, että ensi Tylyahon reissulla me kaksi kuljemme kaksistaan okei?” Jessica ehdotti painaen otsansa vasten Christyn otsaa toinen silmä edelleen lurpallaan.
”Okei”, Christy vastasi hetken harkinnan jälkeen.
”Ai otitte parit?” Sirius kysyi ja tytöt kääntyivät katsomaan. Remus oli alkanut puhella kukille jotka roikkuivat Sianpään viereisen majatalon oven vieressä.
”No..” Marilyn vastasi punniten.
”Mitä te täällä sitä paitsi teette?” Lily kysyi ja hörppäsi kädessään olevasta pullosta.
”Tulimme käymään jälkiryypyllä”, Sirius vastasi ja lähti hakemaan Remusta kukkien luota.
”Sano kukille hei hei”, Sirius kehotti ja Remus vilkutti kukille surullisesti Siriuksen taluttaessa tämän muiden luo.
”Me lähdemme nyt, että pääsemme joskus takaisin Tylypahkaan”, Marilyn sanoi ja he lähtivät tallustamaan pois.
”Nähdään illalla”, Christy ja Sirius huikkasivat heidän peräänsä ennen kuin astuivat Sianpäähän.

Lily seurueineen kulki pihatietä kohti linnaa ja oli juuri päättänyt kertomuksensa.
”Kamalaa, kamalaa, kamalaa…” Voivotteli Jessica halaten ystäväänsä. Juuri silloin Remus alkoi laulaa jotain tytöille tuntematonta laulua mustavalkoisesta pakkauksesta.
”Niin suuren retken pakkaus on mustavalkoinen,
On törky niin kuin hanki kesäkuisten päivien
Voi kunpa joskus kaikki vain katoais pois
Vaan lounaan tullen --”

”…kamalaa”, Jessica päätti voivottelunsa.
”Anteeksi, minua ei kai ole tarkoitettu laulajaksi”, Remus sanoi pahoitellen ja otti ryypyn.
”En minä.. äh anti olla”, Jessica koitti selittää muttei löytänyt sanoja vaan otti hänkin ryypyn. He saapuivat linnan oville jotka Remus paukautti kuuliaisesti auki ja he astuivat sisään.
”Seis siihen paikkaan!” Ovien vieressä vartioinut Voro huudahti ja syöksyi jonkin metallitikun kanssa sohimaan heitä.
”Mitä helvettiä sinä surkki meinaat?” Jessica kysyi hitaasti ja halveksivasti siristäen hieman silmiään.
”Professori Vauhkomieli on käskenyt minun tarkastaa… Hetkinen.. Miksikä sinä minua kutsuit?” Voro kysyi ja siristi hänkin silmiään lopettaen sohimisen. Jessicalta pääsi röyhtäisy ennen kuin hän vastasi.
”Surkiksi. Pitääkö vielä tavata? S – U – R – K – K – I”, Jessica kysyi. Vaikutelma vaikutti varsin koomiselta. Platinablondi tyttö viinalaatikkoa kantaen hiuksissaan tasajakaus ja päällään mustat verkkarit ja keltainen paita jossa oli musta pääkallo, seuraavana Remus jolla oli päällään tummansiniset löysät farkut, musta poolopaita ja ruskeat hiukset sekaisin. Sitten Jessica jonka etuhiukset olivat vedetty suoraan taaksepäin ja pinneillä kiinni peittämässä jakauksen. Sivuilla roikkuvissa hiuksissa oli jokunen pikku kihara ja pikkuletti. Päällään hänellä oli tummanpuoleiset maastohousut, musta napatoppi jossa oli pinkki, kimalteleva perhonen hieman vinossa ja auki oleva violetinmusta ja ohut nahkatakki. Silmissään hänellä oli mustat rajaukset ja käsissään mustat ja villaiset kynsikkäät. Lilyllä puvustus oli sama kuin aamullakin. Nyt vain hänen ripsivärinsä oli levinnyt kyynelten mukana ja hiukset alkoivat pörröttää. Heitä ohi ei tahtonut sitten päästää harmaisiin ja ruskeisiin, paikattuihin ryysyihin pukeutunut vanha, harvahiuksinen ja keltahampainen oppilaisiin ärsyyntynyt vahtimestarin käppänä, joka oli ottanut elämän tehtäväkseen kiduttaa mahdollisimman montaa koulussa opiskelevaa lapsosta jälki-istunnoissa.
”Minä kerron tästä rehtorille ja te saatte jälki-istuntoa!” Voro uhkasi ja heristi kättään jossa piti totuustutkaa.
”Voi ole jo hiljaa!” Jessica vastasi Lilyn nyyhkäistessä jälleen ja kaivoi sauvansa esiin.
”Vaietus!” Hän huudahti osoittaen taikasauvallaan Voroa joka tarttui kurkkuunsa ja yritti karjua mahdollisesti mitä kauheimpia kirosanoja.
”Mikä helpotus!” Marilyn huokaisi heidän astellessa portaikkoon.
Viidennessä kerroksessa Jessica päästi Lilystä irti ja veti Remuksen kanssaan läheisen luutakomeroon.
”Anteeksi, me poikkeamme seurastanne nyt tänne”, Jessica sanoi ja sulki komeron oven.
”Tule äkkiä ennen kuin kuulemme jotain mikä saattaisi vaurioittaa korvamme pysyvästi!” Marilyn huudahti ja lähti juoksemaan niin nopeasti eteenpäin käytävää kuin pystyi painava laatikko sylissään Lilyn viilettäessä jo kaukana edellä. Lily oli jäänyt odottamaan häntä kuitenkin kuudennen kerroksen käytävään.
”Muuten miksi et mennyt Jackin kanssa Tylyahoon vaan Jamesin?” Marilyn kysyi hetken kuluttua.
”Äh, ei meillä mene enää niin hyvin. Olen ajatellut jättää hänet joskus tanssiaisten jälkeen”, Lily vastasi muina naisina.

Lihavan leidin muotokuva-aukon luona Lily pysäytti Marilynin tarttumalla tätä olkapäästä.
”Miltä minä näytän?” Hän kysyi.
”Hemaisevalta”, Marilyn vastasi melkein totuuden mukaisesti.
”Okei. Alruunan korvavaikku”, Lily sanoi tunnussanan leidille ja he astuivat sisään. Ensimmäisenä hän huomasi Jamesin tuijottelemassa ensin tuleen, mutta huomattuaan muotokuva-aukon aukenevan hän kääntyi katsomaan. Huomattuaan Lilyn astelevan sisään hän ryntäsi heti tämän luo.
”Lily, miksi lähdit sillä lailla? Johtuiko se minusta vai luihuisista vai -- ?” James kyseli huolissaan.
”Kehtaatkin vielä kysyä..” Lily vastasi kylmästi ja asteli pojan ohitse makuusaliinsa.
”Sinusta”, kuiskasi Marilyn vastauksen ohittaessaan Jamesin ja seurasi Lilyä heidän makuusaliin.

Hetken kuluttua Christy ja Siriuskin saapuivat naureskellen oleskeluhuoneeseen.
”Hei kapteeni, onko harjoitukset?” Sirius kysyi ja pari mätkähti Jamesin vierelle istumaan.
”Äh, en pystyisi keskittymään huispaukseen juuri nyt..” James vastasi ja tuijotteli takkatuleen.
”Johtuuko tämä Evanssista?” Sirius kysyi viisaasti.
”Kyllä, kyllä, kyllä..” James huokaisi.
”Älähän nyt, minä käyn hakemassa hänet ja voitte selvittää asianne!” Christy huudahti ja loikkasi sohvan yli rientäen tyttöjen makuusaliin vieviin portaisiin.

”Lily! Sinun täytyy sopia Jamesin kanssa!” Christy huusi syöksyessään makuusaliinsa.
”Miksi?!” Lattialla makaava Lily huusi tuliviskipullojen ja konvehtirasian luota.
”Koska riitelynne on haitaksi kaikille”, Christy vastasi.
”Okei minä tulen”, Lily huokaisi raskaasti muistaen johtajatytön hyvän esimerkin näytön. Hän kuitenkin purskahti itkuun heidän mennessä portaita alas.
”Lil yksikään kyynel ei ole turha ja nyt sinun on helpompi käsitellä suruasi heti alkuunsa ennen kuin se alkaa kaivertaa sinua”, Christy lohdutti ja taputti ystäväänsä selkään hellästi.
”Aivan.. aivan..” Lily kuiskasi ja yritti rauhoittua. Nähdessään Jamesin portaiden juurelta hän ei voinut enää mitään vaan kiljaisi:
”Olet rontti!” Ja juoksi takaisin makuusaliinsa.
”Lily!” James ja Christy huusivat yhtä aikaa tytön perään, mutta liian myöhään.
”Olen menettänyt hänet ikuisuuksiksi”, James huokaisi surumielisesti.
”Etkä ole, kyllä hän tuosta rauhoittuu”, Christy sanoi ja silitti Jamesin päälakea kuin mitäkin kissaa. Sitten hän muisti tuliviskipullot ja konvehdit.
”Tai sitten ei”, hän lisäsi hiljaa Siriukselle.
”Kerros kuomaseni, mitä oikein tapahtui. Koko juttu. Ehkä me kaksi pystymme auttamaan sinua”, Sirius komensi ja vaihtoi paikkaa Jamesin oikealle puolelle Jamesin aloittaessa kertomuksen.

”Juttu on selvä. Illalla partioinnin alkaessa sinä pakotat Lilyn kuuntelemaan, ettet ollut vielä päässyt yli normaaleista reflekseistä luihuisten seurassa ja anot häneltä toista mahdollisuutta”, Sirius sanoi heti kun James lopetti.
”Helpommin sanottu kuin tehty, mutta voin yrittää”, James sanoi ja yritti vääntää hymyä kasvoilleen.
”Aivan, mutta nyt suonette anteeksi, minä poistun hurmaavasta seurastanne vielä hurmaavampaan seuraan tyttöjen makuusaliin missä odottavat viina ja suklaa. Hei hei”, Christy sanoi ja lähti.
”Mörö”, James ja Sirius sanoivat yhtä aikaa itsekseen.
Ei kulunut aikaakaan kun Jessica ja Remus kömpivät nauraen sisälle muotokuva-aukosta. He suutelivat toisiaan vielä kerran ennen kuin Jessica meni tyttöjen makuusaliin.
”Jollakin näyttää myös olevan onnea naisrintamalla”, Sirius virnisti Remuksen istuutuessa nojatuoliin.
”Aivan.. aivan..” Remus vastasi hymyillen.
”Missä olitte? Kysyn vain siksi, etten mene teidän alueille jonkun tyttösen kanssa”, Sirius kysyi virnistellen.
”Viides kerros, vastapäätä niiden kojoottien taulua”, Remus vastasi ennen kuin ehti ajatella, mikä oli ympärikännissä sangen ymmärrettävää.
”Oho.. Mikä meidät paljasti?” Remus kysyi.
”Noh, se ainakin että olit Jessican kanssa, kummatkin kännisiä ja paitasi on väärinpäin”, James vastasi osoittaen Remuksen paitaa.
”Hupsista lallaa”, Remus sanoi.
”Muuten mitäköhän Minerva on pistänyt Peterin tekemään kun siinä näin kauan on kestänyt?” Sirius kysyi mietteliäästi.
”Enpäs muuten tiedä”, James sanoi.
”Minulla on kyllä pahat aavistukset..” Sirius sanoi ja lähti nopeasti juosten poikien makuusaliin.
”PETER?! OLETKO SINÄ NUKKUNUT KOKO AJAN KUN SINUN OLISI PITÄNYT OLLA JÄLKI-ISTUNNOSSA?!” Kuului Siriuksen huuto aina alas oleskeluhuoneeseen ja pian Peter juoksi alas keltaisessa nallepyjamassaan, rähmät silmissä ja Sirius kannoillaan.
”Menen jo!” Peter vinkui syöksyessään ulos.
”Voi luoja tuo poika on pulassa”, Sirius huokaisi istuutuessaan alas.
”Mikä Remusta vaivaa?” James kysyi huomatessaan mitä ystävänsä puuhaili. Remus oli siirtynyt ikkunan vieressä olleen tuolin luokse ja nyt yritti syödä tuolin jalkaa.
”Äh, Remus on nyt niin humalassa, että jopa hevoset laitumilla puhuisivat hänelle”, Sirius huokaisi.
”Tämä on kaikki niiden kahden syytä”, hän lisäsi pudistellen päätään.
”Keiden?” James kysyi hämmentyen.
”Maryn ja Jessin”, Sirius vastasi ja alkoi väännellä pöydällä ollutta stressilelua.

Lily itki ja itki. Ja itki. Ja otti ryypyn. Ja itki.
”Miksi minä itken?” Hän kysyi Christyltä ja Marilyniltä.
”Potter pilasi treffinne”, hänen ystävänsä vastasivat yhtä aikaa ja Lily purskahti uuteen itkunpuuskaan.
”Ai niin, minä unohdin”, hän sopersi ja alkoi juoda tuliviskiä ahnaasti. Jokainen heistä nojasi huonossa asennossa väsyneinä oman sänkynsä päätyyn lattialla istuen ympärillään monta tyhjää ja täyttä pulloa.
”Minä uskoin hänen muuttuneen!” Lily parkui. Äkkiä Jessica pelmahti huoneeseen onnellisempana kuin aikoihin.
”Olen iloinen, olen onnellinen, olen tyytyväinen”, hän rallatteli ja hyppi hymyillen ja kuvitteli ilmeisesti olevansa mikäkin keiju hänen hypyistään päätellen.
”No mitäs te mökötätte?” Hän kysyi huomatessaan ystävänsä.
”Jaa-a”, Christy vastasi, otti huikan ja osoitti oikealla kädellään Lilyn suuntaan.
”Ai jaha. Vieläkinkö se Potter rassaa?” Hän kysyi ja Lily kohotti katsettaan ystäväänsä kohden.
Hetken kuluttua.
Nyt Jessicakin istui aika lailla samassa asennossa oman sänkynsä päätyyn nojaten kuten muutkin huoneessa yhtä tyhjänpuhuva ilme kasvoillaan ja lasinen pullo kädessään.
”Äh tämä on tylsää. Pidetään juhlat. Aivan yksityisjuhlat meidän kesken”, Jessica viimein sanoi ja muut kohottivat katseensa häntä kohti tylsänyllättyneinä.
”Ihan tosi, mitä me tällä saavutetaan? Huono maksa-arvo, mikä kylläkin meillä on jo mutta silti! Nyt meidän täytyy pitää hauskaa! Pelataan jotain” Hän jatkoi nousten seisomaan.
”Ja ehdotat, että pidämme hauskaa pelaamalla mitä?” Lily kysyi.
”Sananselitystä, minä ja Christy vastaan te”, Jessica ilmoitti ja hänen ystävänsä vaihtoivat katseita hetken ja lopulta nyökkäsivät.

”Pyykkää pyykit jästeillä?” Jessica kysyi katsoen korttia silmätarkkana.
”Tuskin kotitonttu.. Talon rouva?” Christy kokeili.
”Ei.. Se on sellainen kone..”
”Lisävinkki. Ei kun ei ei! Pyykkikone! Lily kertoi sellaisista joskus!” Christy huudahti ja Jessica vaihtoi korttia.
”Jep. Sen sisällä saattaa olla helmi joskus?”
”Korurasia.”
”Ei kun tämä asustaa meressä ja hienoissa ravintolaissa näitä syödään joskus ehkäpä ja näistä kuuluu sellainen kohina kun laittaa korvaa vasten..”
”Hummeri!”
”Kuka laittaa hummerin korvaansa?”
”Jaa-a.. Ööh helmikö siellä saattaa olla sisällä?”
”Niin juuri. Ne on sellaisia aika hienoja..”
”Simpukka!”
”Sitten ööh.. Naiset kantaa yleensä näitä lähtiessään ostoksille.”
”No vähän kaikkea..”
”He hutkivat miehiä näillä.”
”Käsilaukku!”
”Aivan. Seuraava..” Jessica sanoi ja vaihtoi korttia. Nähdessään sanan hän purskahti nauruun. Hän yritti monta kertaa aloittaa sanan selittämisen, mutta purskahti joka kerta uuteen nauruun. Tällaisia ne känniset ovat.
”Tätä olisi pitänyt käyttää”, hän kikatti selityksen mikä ei paljon auttanut Christyä.
”Aika!” Lily huudahti jo paljon iloisempana kuin aloittaessa oli. Jessica antoi kortin muiden nähtäväksi nauraessaan kippurassa lattialla. Sana oli kondomi. Kaikki muutkin purskahtivat äänekkääseen nauruun. Tällaisia ne känniset todellakin ovat.
”Miten niin sitä olisi pitänyt käyttää?” Lily nauroi.
”Juueimitenkäänunohtakaa.. Seuraava leikki!” Jessica kiirehti vastaamaan.
”Heh.. Ensin pisteet.. Teillä on yhteensä 26 sanaa selitetty ja meillä on.. 26! Tasapeli”, Marilyn ilmoitti hihittäen.
”No Jessica, mitä seuraavaksi?” Hän kysyi
”Lasketaan matka-arkuilla portaita alas parin kanssa ja nopeammat voittaa!” Christy ehdotti Jessican puolesta jännittyneenä.
”Selvä!” Muut huusivat ja ryntäsivät matka-arkuilleen. Jessica ja Christy lastasivat Jessican arkun toiseen päähän paljon kummankin kirjoja ja lopulta ilmoittivat olevansa valmiita.
”Kummatko ensin?” Lily kysyi.
”Te”, Jessica ja Christy sanoivat yhtä aikaa.
”Selvä”, toiset sanoivat ja työnsivät arkkunsa ovesta portaiden yläpäähän. Lily istui eteen ja Marilyn taakse.
”Minä menen alas ottamaan aikaa”, Christy sanoi ja lähti hoipertelemaan alas.
”Okei!” Hän huusi pian alhaalta.
”Aika lähtee NYT!” Jessica huusi täysillä, että Christy tietäisi katsoa sekuntikelloaan. Hän katsoi tarkasti kuinka Marilyn ja Lily yrittivät saada arkun kääntymään kierteen kohdalla. He törmäsivät suoraan pyöreään kulmaan ja kiljaisivat; nyt he laskivat takaperin portaat loppuun.
”19 sekuntia, tasan”, Christy sanoi parille.
”Kappas siellähän alkaa olla jo pimeää”, Marilyn sanoi vilkaistuaan ikkunaan päin.
”Aivan ja Lily, meidän pitäisi lähteä pian partioimaan”, James sanoi sohvalta.
”No ei nyt vielä, älä ole ilonpilaaja!” Lily nurisi.
”Etkö itse halunnut minun aikuistuvan? Ja muuten tuolla ryminällä herätätte ensiluokkalaiset”, James huomautti.
”Sivuseikka, minä jään huutamaan ajan”, Lily ilmoitti ja veti tuolin itselleen Christyn ja Marilynin mennessä ylös, Marilynin vetäessä arkkuaan jäljessä.
”Valmiina Chris?” Jessica kysyi edestä.
”Joo. Kai olet varma, että hoidat tuon kulman paremmin kuin he hoitivat?” Christy kysyi virnistellen.
”Totta kai, tämähän on helppoa kuin heinän teko”, Jessica heitti.
”Paikoillanne, valmiit, HEP!” Marilyn huusi ja Christy pökkäsi heidät vauhtiin toisella jalallaan rappusesta.
”Jahuu! Nyt tarkkana Chris!” Jessica huusi innoissaan edestä ja käänsi arkkua sulavasti kierteessä jolloin he eivät muksauttaneet päin seinää vaan rämisivät sulavasti suoraan maalia kohti. He näkivät jo Lilyn joka hihitti pahaa enteilevästi. Jessican naama venähti hiukan huomatessaan Lilyn taikoneen kynnyksestä ainakin kolme kertaa normaalinsa kokoisen. Christy ei huomannut mitään, ennen kuin he muksauttivat kynnykseen ja lensivät arkun selästä nokalleen metrin päähän.
”Ilkimys!” Jessica protestoi hieroen nenäänsä noustessaan ylös. Kaikki oleskeluhuoneessa katsoivat.
”Sano sitten kun kerron, että voititte. 14 sekuntia”, julisti Lily ajaksi.
”EIH!” Alas katsomaan tullut Marilyn huusi.
”Kyllä!” Christy ja Jessica huusivat takaisin ja heittivät viitoset.
”Olkaa jo hiljaa, jotkut yrittävät ottaa kauneusuniaan!” Eräs viidesluokkalainen tyttö, jonka Lily tunnisti Melissa Keliniksi, joka kovasti fanitti Siriusta parin ikäisensä ystävänsä kanssa, kivahti juhlijoille tultuaan alas katsomaan.
”Nuku sinä vaikka juhannukseen jos sillä kaunistut”, Marilyn letkautti ja pitkät, tummanruskeat ja kaksihaaraiset hiukset omaava Melissa riensi itku kurkussa takaisin makuusaliinsa kaikkien muiden nauraessa.
”Lily, lähdemmekö partioimaan?” James kysyi Lilyn viereltä.
”Okei, lähdetään”, Lily myöntyi ja he lähtivät.

”Lily”, James sanoi heidän päästyä ulos oleskeluhuoneesta.
”Niin?” Lily kysyi kohottaen kulmiaan.
”Haluan vain, että tiedät etten ole vain päässyt eroon reflekseistäni luihuisten seurassa ja pyydän sinulta toista mahdollisuutta”, James rukoili.
”Ei se mitään, aivan ymmärrettäväähän se. Ja nyt aluksi me voisimme olla kavereita. Olen muutenkin jo menossa Marilynin kanssa kahdestaan ensikerralla joten...” Lily sanoi ja James nyökkäsi. Sen jälkeen he lähtivät paremmin mielin kiertämään.

Viikon kuluessa Lily sai partioida useana iltana yksin, koska Jamesin täytyi harjoittaa joukkuettaan peliä varten. Heidän täytyisi voittaa tänä vuonna mestaruus. Huispausjoukkueen jäsenet saapuivat aina melkein puolenyön jälkeen takaisin treeneistä. Jameshan oli kiduttaa heidät hengiltä. Ihme kyllä hän ei pitänyt perjantaina enää harjoituksia, koska oli itse tuntien jälkeen aivan väsynyt joten painui suoraan nukkumaan.

”Sirius?”
”Mmm..”
”Anturajalka?”
”Mmm..”
”James haluaa sinut kentälle tänä päivänä peliin.”
”Varmasti.”
Hiljaisuus.
”Anturajalka?”
”Tulossa jo.”
”Etkä ole.”
”Olenpas.”
”Etkä.”
”Olenpas usko jo!” Sirius huusi Peterille ponkaisten ylös sängyltään.
”Huomenta pilviveikko”, hän sanoi Remukselle mennessään kylpyhuoneeseen suihkuun kun Remus pesi vielä hampaita.
”Huomenta pakoputki”, Remus vastasi ja huuhteli hammasharjansa.
”Huomenta pilviveikko”, sanoi James ohittaessaan Remuksen mennessään pesemään hampaita.
”Huomenta lapio”, Remus vastasi mennessään vaihtamaan pyjamaa päiväasuunsa.
”Tuleeko voitto kotiin tänään?” Peter kysyi uhkarohkeasti Jamesilta kääntäessään paitaansa oikeinpäin.
”Sadasta kaljuunasta vetoa, tulee”, James vastasi ja sylkäisi.
”Sovitaanko kahdesta sirpistä?” Peter kysyi arasti.
”Sovitaan sitten niin”, James vastasi välinpitämättömästi ja tuli melkein yhtä aikaa Siriuksen kanssa kylpyhuoneesta ja kummatkin alkoivat pukea vauhdilla Remuksen huomautettua kellon olevan jo kymmenen ja peli alkaisi yhdeltätoista.

”Huo- huomenta”, Christy haukotteli aamiaisella.
”Samat sanat”, Kelmit vastasivat juuri yhtä aikaa.
”Tulitte juuri sopivasti aamupostille”, Lily huomautti pöllöjen liihottaessa sisään ikkunasta. Pojat alkoivat voidella paahtoleipiään ja Christy söi kolmatta lautasellista muroja. James sai kirjeen vanhemmiltaan, jossa nämä kysyivät hänen ja Siriuksen vointeja, Remus ja Lily saivat Päivän Profeetat ja Jessica pehmeän paketin josta hän repäisi tähtikuvioisen käärepaperin kerralla pois.
”HYIIIK!” Hän kiljaisi ja viskasi myytin vahingossa Siriukselle joka nosti pörröistä ja pinkkiä myyttiä kummastuneen näköisenä pois paahtoleiviltään.
”Vautsi!” Hän huudahti hämmästyksissään nähdessään villapaidan ja puki sen sellaista vauhtia päälleen, ettei muut kerinneet kysyä edes ”mitä”. Sirius esitteli päällään olevaa villapaitaa niin ylpeänä, että Christyn oli pakko kolauttaa päänsä pöydän pintaan. Jessica tokeni näystä ensimmäisenä.
”Katsokaa mitä Siriuksella on päällään!” Hän huusi innoissaan ja joku S.I.R.I.U.S –ryhmäläinen (S.I.R.I.U.S = Siriuksen Ihkuttajien Ryhmä Ihanalle ja Uskomattomalle Siriukselle) kysyi kiljahtaen:
”Pelkät stringit?!”
”Ei ihan”, Lily vastasi ja monen suusta kuului pettynyt ”höh”.
”Ei mutta tämä on tosi hieno! Ihmettelen vain mitä sinä Jessica siinä kiljut? Jos et halua tätä, saanko minä tämän?” Sirius kysyi ihmeissään silitellen paitaansa.
”Saat! Saat!” Jessica kiljahti riemuissaan ja Sirius ilahtui silmin nähden.
”JES! Vien tämän heti torniin”, hän huudahti ja syöksyi pöydän yli vielä halaamaan Jessicaa ennen kuin lähti.
”Tyypillä menee lujaa..” James huokaisi raskaasti ja söi Siriuksen paahtoleivät omiensa jälkeen.

”Missä se Sirius viipyy?” James kysyi joukkueelta pukuhuoneessa.
”Tässä näin”, Sirius vastasi hänen takaansa mennessään vaihtamaan huispauskaapuaan.
”Sirius! Olet kymmenen minuuttia myöhässä!” James huudahti näreissään.
”Aivan, mutta se vain oli niin..” Sirius huokaisi, mutta James huitaisi kädellään vaientaakseen hänet.
”Okei joukkue. Tänään on tärkeä peli ja te kaikki tiedätte mitä seuraa jos häviämme”, James muistutti ja muut nyökkäsivät ja Sirius sai kaavun puettua.
”Mennään siis”, hän sanoi ja he asettuivat parijonoon stadionille vievien ovien eteen kunnes ne aukenivat ja he lensivät ulos hurraavien ihmisten tervehtiessä heitä lämpimästi.
”Sieltä saapuu Rohkelikon joukkue, kapteeni ja etsijä James Potter, lyöjät Paltrow ja Musta, pitäjä Angelot ja jahtaajat Gritson, Yang ja Swalshnegger!” Kuuluttaja Nicole Cortez kuulutti.
”Potter ja Diggory kätelkää”, matami Huiski sanoi ja James ja Amos kättelivät.
”Ja antaa mennä”, matami sanoi tylsistyneenä ja potkaisi arkun auki jolloin ryhmyt ja sieppi lähtivät liihottamaan ympäri stadionia. otti kaadon käteensä ja potkaisi sen lentopotkulla ilmaan missä jahtaajat odottivat. James lähti kiertelemään stadionia etsien sieppiä.
”Kaato menee Yang, Yellow, Yang koppaa takaisin, Gritson, Yellow, Diggory, Swalshnegger ja MAALI! 10-0 Rohkelikolle!” Nicole huusi ja Rohkelikot ja Korpinkynnet hurrasivat.
”Siellä Rohkelikon joukkueen namupala Sirius Musta paukauttaa ryhmyä ilmeisesti tarkoituksenaan lyödä se kohti Puuskupuhin etsijää Holly Tillyä ja Musta lyö..” Nicole selosti ja piti pienen tauon.
”..ryhmyä viinapullolla, mikä menee sirpaleiksi. Musta, ennen peliä ei sovi juoda, muista se tämän jälkeen”, Nicole antoi vinkin ja Jamesilta oli aivot valua korvista ulos. Hän käännähti katsomaan Siriusta joka tutkiskeli vähän matkan päässä käteensä jäänyttä pullonkaulaa ja sanoi itsekseen jotain ”Sen olisi kyllä pitänyt kestää…”
”Potterin huomio on herpaantunut ja Gritson muuten tekee maalin, 20-0 Rohkelikolle”, Nicole selosti eikä hetkeen puhunut mitään koska ei tapahtunut jänniä. Sirius mietti yhä miksei hänen ”mailansa” kestänyt. James lensi kentän poikki etsien sieppiä.
”Ja Holly Tilly nappaa siepin! Puuskupuh voittaa!” Nicole huusi ja kaikki muut paitsi rohkelikot hurrasivat. James törmäsi katsomotorniin koska meni lukkoon tajuttuaan uutisen. Sirius lopetti pullonkaulan tutkimisen ja alkoi miettiä miksi James makasi tuupertuneena maassa ja päätti mennä ottamaan lähempää selvää. Rohkelikon muu joukkue oli jo Jamesin luona.
”James?” Amy kysyi taivasta tuijottavalta Jamesilta.
”Ymh..” James äännähti.
”Mitä?” Amy kysyi uudelleen ja kumartui lähemmäs.
”Ymh!” James äännähti uudelleen ja joukkue kantoi hänet pukuhuoneeseen missä Lily, Christy, Jessica, Marilyn, Remus ja Peter odottivat.
”Otahan James vähän kermakaljaa”, Lily tarjosi Jamesille jonka joukkue oli laittanut istumaan penkille. James tarttui Lilyn tarjoamaan pulloon tuijottaen tyhjyyteen ja hörppäsi.
”Millä terästit?” Hän kysyi ja ojensi pullon takaisin tuijottaen yhä tyhjyyteen.
”Tuliviskillä”, Lily myönsi.
”Mahtavaa..” James sanoi ja Sirius työnsi naamansa Jamesin katseen ja hänen tuijottaman kohdan väliin jolloin Jamesilla naksahti.
”Ja mitä sinä sillä pullolla yritit huitoa ryhmyä!?” Hän karjaisi ja kurtisti vaativasti kulmiaan.
”Öh tuota.. perhana saat joka tapauksessa selville.. Oleskeluhuoneessa oli ilmaista viinaa enkä pystynyt vastustamaan kiusausta kun kävin viemässä sen villapaidan”, Sirius tunnusti häpeillen. Jamesilla naksahti pahemmin ja hän syöksyi karjuen Siriuksen kimppuun kuin villipeto.

Sirius mätkähti lattialle hikisenä. Oli pimeää ja hän yritti nousta sillä tuloksin, että kopautti päänsä johonkin kovaan.
”Älä tapa minua!” Hän huusi äkkiä muistaen mitä tapahtui.
”Anturajalka, ole vaiti ja palaa nukkumaan, ei sinua kukaan tapa”, kuului mörähdys hänen vasemmalta puolelta. Ääni kuului Jamesille. Sirius ei kuullut muuta kuin että James puhui ja hän syöksyi sänkynsä yli kiskaisten verhonsa alas. Hän syöksyi seuraavaan sänkyyn, mikä kuului Remukselle, ja kiskaisi siitäkin toisen verhon alas.
”Älä anna sen tappaa minua!” Hän kuiskasi hahmolle jota piti tiukassa halausotteessa maaten tämän päällä. Kahden sängyn päässä James oli sytyttänyt taikasauvansa päähän valon ja osoitti sillä Remuksen sänkyyn.
”Mitä helkkaria…” Remus kysyi hiljaa katsoen häntä rutistavaa melkein nakua Siriusta, joka kohotti katseensa pojan kasvoihin.
”Eh..” Hän sanoi väläyttäen hampaitaan ja kömpi pois pojan päältä. Peter nukkui kuin tukki.
”Hän aikoi tappaa minut..” Hän selitti kömpelösti ja nosti samaan tyyliin Remuksen verhon omistajalleen.
”Kuinka niin?” James kysyi.
”Hävittiin vähän niin kuin se matsi Puuskupuhia vastaan..” Sirius selitti nostaessaan omat verhonsa lattialta ja Remus korjasi ne takaisin kiinni taikasauvan heilautuksella.
”Se oli vain unta..” James sanoi ja viskasi Siriuksen peiton, mikä oli tippunut lattialle, omistajansa sängylle.
”Aivan mutta karmaisevaa!” Sirius huudahti ja hytisi kylmänväreistä. Remus ja James vaihtoivat katseita.
”Huoh, kerro koko juttu”, Remus kehotti ja he istuutuivat Siriuksen sängylle.
”En muista alkua, mutta aamiaisella Jessica sai paketin..” Hän aloitti muistellen untaan.
”Mitä siinä oli?” Remus kysyi avuliaasti.
”Paita.. Se oli kammottava.. Ja minä pidin siitä niin paljon että halusin sen omakseni..” Sirius sanoi ja veti peiton päälleen uusien kylmänväristysten tullessa.
”Minkä värinen se oli?” James kysyi.
”Pinkki.”
”Millainen se oli?” Remus kysyi ja risti jalkansa.
”Pörröinen.”
”Oliko siinä mitään kuvioita?” James kysyi jälleen vuorostaan.
”Halinalle.”
”…”
”No mitä?”
”Hahahahahahah!!” James ja Remus purskahtivat kumpikin nauruun.
”Miksi minä edes kerroin teille..” Sirius mutisi pikemminkin itselleen kuin ystävilleen loukkaantuneena.
”Älä nyt suutu, mutta kun.. Kuulosti niin hauskalta ja sinä vielä pidit siitä!” James hihitti tyttömäisesti.
”Äh, sehän oli vain uni”, Remus sanoi viisaasti kummallekin. Sirius sai muisteltua ja kerrottua unensa tunnissa jonka jälkeen kello olikin jo neljä aamulla ja he rupesivat nukkumaan.
 
”James, sinun pitäisi herätä”, Peter herätteli Jamesia, joka raotti silmiään.
”Kuinka paljon kello on?” Hän kysyi venytellessään.
”Melkein yhdeksän. Tunti aikaa”, Peter vastasi.
”Hyvä. Suihku vapaaksi!” Hän huusi juuri kun Sirius asteli ulos kylpyhuoneesta valkoinen pyyhe lantiollaan. Pian alkoi kuulua suihkuveden lorinaa.
”Oi oi, James, suihkuverho eteen, pakko päästä hoitamaan asioita!” Peter huusi Jamesille oven takaa kimeästi hyppien hiljaa paikoillaan.
”Reitti selvä”, kuului Jamesin vastaus kylpyhuoneesta ja Peter syöksyi sisään. Kuului vain ”pröööt” ja helpottunut huokaisu.
”Peter ihan tosi, voisit edes yrittää hillitä hiukan! Olen samassa tilassa vain suihkuverho välissämme!” Kuului Jamesin huuto.
”Juu anteeksi”, Peterin soperrus vaivoin kuului ja tuokion kuluttua hän palasi makuusalin puolelle. Hän muisti jotain ja kävi pesemässä vielä kädet. Hän näytti muistavan vieläkin jotain ja kävi vetämässä vessan, jolloin alkoi kuulua Jamesin kiljumista.
”IIK! KYLMÄÄ!” James kiljui hyvin naisellisesti ja Peter kipitti äkkiä makuusalin puolelle. James ilmaantui hyvin pian hänen jäljessään pörröinen kylpytakki päällään hytisten kylmästä.
”Kuka.. hemmetti.. veti.. vessan?” Hän kysyi hitaasti ääni täristen. Liekö kylmästä johtunut. Sirius ja Peter osoittivat ensin kumpikin Peteriä kunnes Peter huomasi asian ytimen ja käänsi sormensa osoittamaan Siriusta.
”Heh..” Hän sanoi hermostuneesti.
”ÄRR!” James karjahti ja alkoi pukeutua vihaisena.
”Kiitti vaan, nyt me kuollaan ennen peliä”, Sirius sanoi Peterille ja herätti Remuksen joka näki vielä kauniita unia.
”Kuinka niin?” Peter kysyi huolissaan.
”Matohäntä, kukaan ei keskeytä Jamesin suihkuhetkeä, mitä lie puuhaileekaan niinä hetkinä, mutta suihkuhetkiä ei häiritä, ymmärsitkö?” Sirius selitti ja ravisteli Remuksen hereille.
”Ahaa..” Peter mutisi hiljaa.
”Joku veti vessan eikö vain?” Remus kysyi hiljaa Siriukselta.
”Kyllä vain. Peter”, Sirius vastasi yhtä hiljaa. James riuhtaisi mustat verkkarit jalkaansa sellaisella, että ne oli ratketa.
”Kamu älä nyt pelihousujasi revi..” Sirius rauhoitteli ja läimäisi Jamesia selkään.
”Tiedät etten pelaa näissä..” James vastasi ja kiskoi harmaan paitansa päälleen.
”Se on sanonta!” Remus huudahti pestessään hampaitaan.
”Aivan sama”, James vastasi yhä suutuksissaan.
”Kapu, tämä on tärkeä päivä. Et saa antaa yhden suihkun pilata sitä”, Sirius sanoi tullessaan Jamesin luo ja tarttui tätä olkapäistä.
”Aivan.. Aivan..” James vastasi pohtien jotain ja pörrötti hiuksiaan.
”Mennään aamiaiselle”, hän sanoi pian, etsi luudanvartensa Puhtolakaisu kuutosen ja Remus kiirehti pukemaan, että ehtisi seurueen mukana syömään.

Heidän astuessa Suureen saliin korpinkynnet ja rohkelikot osoittivat kapteenilleen ja lyöjälleen suosiota.
”Onnea peliin”, kuului äänet heidän takaansa ja he kääntyivät katsomaan. Christy, Jessica, Lily ja Marilyn olivat sanoneet tuon.
”Kiitos arvon neidit. Nautitteko aamiaisesta kanssamme?” Sirius kysyi ja ohjasi Christyn istumaan. Pian aamuposti alkoi tulla ja Lilylle ja Remukselle tulivat Päivän profeetat, Jessicalle pehmeä paketti kotoa, Christylle kova paketti johon olisi voinut mahtua jalkapallo ja Jamesille jokin kirje äidiltään ja isältään.
”Mitäs rouva ja herra Peelle kuuluu?” Sirius kysyi mutustaen samalla, kappas vain, paahtoleipää.
”Eipä juuri mitään oikein.. Toivottivat vain onnea päivän peliin ja käskivät käyttäytyä kunnolla”, James vastasi ja hörppäsi kurpitsamehua.
”ÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄK!!!!” Jessica kirkui yhtäkkiä saaden kaikkien päät kääntymään itseään kohti.
”Mitä nyt Jessi?” Marilyn kysyi voidellessaan rieskaansa.
”Niin, mitä tänä aamuna?” Lily kysyi lukiessaan Päivän profeettaa.
”Voi luoja.. Ei kai hän vain luule, että aion pitää tätä?” Jessica kysyi hiljaa hänen pidellessä jotain pinkkiä ja pörröistä lankakasaa. Hän käänsi lankakasan ympäri ja Sirius oli tukehtua paahtoleipäänsä. Jessican äiti oli lähettänyt tyttärelleen pinkin ja pörröisen villapaidan johon oli kuvioitu halinalle.
”Talvea varten”, Jessica sanoi happamana ja myttysi paidan takaisin pakettiin.
”Älähän nyt, olen varma, että se pukisi sinua”, James sanoi pokerinaamalla saaden villapaidan naamaansa.
”Kuules, nyt. Sinun paita, mutta jos välttämättä tahdot..” James sanoi ja nousi penkille seisomaan.
”Mitä sinä teet?” Jessica kysyi nopeaa.
”Huomio kaikki! Katsokaa millaista paitaa Jessica aina pitää joka talvi ja joka hetki!” James huusi ja piteli villapaitaa korkealla päänsä päällä, että jokainen varmasti näkisi sen. Äkkiä Jessica syöksikin hänet alas lattialle ennen kuin puoletkaan kerkisivät nähdä paitaa.
”Saamarin hintti!” Jessica huusi Jamesille heidän painiessa lattialla villapaidasta.
”Mene pois, mene pois! Emme voita huispausmestaruutta mikäli kapteeni on Sairaalasiivessä!” James huusi ja päästi irti villapaidasta jonka Jessica myttysi laukkuunsa.
”Hmm.. Äitini haluaa varmasti nähdä paidan vielä uudestaan joten kai se on pakko säilyttää”, hän tuumasi noustessaan ylös Jamesin päältä.
”Käy viemässä se sitten äkkiä makuusaliimme jotta kerkiät peliin”, Lily kehotti ja Jessica juoksi pois.
”Joukkue!” James huusi noustessaan lattialta ja villit aplodit alkoivat kun joukkueen jäsenet menivät kapteeninsa luokse.
”Pukuhuoneeseen”, James sanoi ja he lähtivät luudanvarret olillaan.
”Taas alkaa tämä herra Egon kausi”, tuumasi Lily.
”Niin alkaa, mutta meidän pitää saada hyvät paikat, joten eiköhän mennä?” Christy kysyi ja he lähtivät.

Tytöt saivat eturivinpaikat Rohkelikon katsomosta. Pian Jessicakin saapui puuskuttaen heidän luokseen.
”Tuli pieni kiire..” Hän sanoi ja osoitti taakseen missä lauma oppilaita ryntäsi kohti huispausstadionia. Hän otti vaaleanruskeasta laukustaan keltapunaisen pipon, samaa väriä olevat neljä viiriä ja kaksi kaulahuivia. Hän tunki pipon Marilynin päähän ja antoi jokaiselle viirin käteen. Kaulahuivit hän kietoi hänen ja Christyn kauloihin.

Kymmenen minuutin kuluttua jokainen paikka katsomossa oli täynnä ja Nicole Cortez aloitti selostuksen.
”Hyvää aamupäivää noidat ja velhot, kaiken ikäiset ja veriset ja tervetuloa seuraamaan huipausottelua, missä Puuskupuh kohtaa Rohkelikon!” Nicole selosti ja raikuvien aplodien saattelemina ovet aukenivat ja joukkueet syöksyivät ulos.
”Puuskupuhissa pelaa Diggory, Yellow, Tilly, Abina, Abbot, McMillan, Patina. Rohkelikon joukkue on se sama tuttu”, Nicole kertoi taikamegafoniin.
”Haluan reilua peliä”, matami Huiski sanoi kätteleville kapteeneille ja päästi ryhmyt ja siepin irti.
”Ryhmyt ja sieppi ovat irti. Muistutan että siepistä saa 150 pistettä ja ryhmyt yrittävät aiheuttaa vahinkoa pelaajille, joten kannattaa siis olla varovainen ja kaato on pelissä”, Nicole selosti.
James ponkaisi maasta vauhtia ja lensi stadionin ylle tähystämään sieppiä. Alhaalla katsomossa kaikki rohkelikot kannusti joukkuetta railakkaasti.  Pelistä tuli todella lyhyt, kun Rohkelikkojen etsijä nappasi siepin jo ennen ensimmäistä maalia.

A/N:  Luku jostain syystä "loppui" ennen aikojaan, joten muokkasin sen lyhyemmäksi, ette
« Viimeksi muokattu: 28.07.2009 17:47:04 kirjoittanut -Anerya- »
Headmaster of Hogwarts hits the gym.

Dumbelldore.

-ItseTuhoNappula-

  • ***
  • Viestejä: 27
  • nam <3
    • http://www.finfanfun.arkku.net
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #11 : 23.07.2007 13:05:53 »
AWWWW

Vihdoinki laitoit jatkoa.. lisää vaan!!  ;)


ja vauhdilla  :o
« Viimeksi muokattu: 01.01.1970 02:00:00 kirjoittanut -ItseTuhoNappula- »
Älä koskaa pure kiveä sillä siinä voi mennä hampaat tuusan nuuskaksi.. ja jäädä sanattomaksi niinkuin minä nyt..

neiti seko

  • ***
  • Viestejä: 468
  • Sir Christus...
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #12 : 23.07.2007 16:32:43 »
ihanaihanaihana! onko tulossa lisää?
« Viimeksi muokattu: 01.01.1970 02:00:00 kirjoittanut neiti seko »
I wanna be with you, but I can't. So I sent my heart to you <3

18.7.2009 Olet ikuisesti sydämmissämme<3

Kuolonsyöjät eduskuntaan! XD
LynZ alkkarit nähty :p

-Anerya-

  • ***
  • Viestejä: 162
Re: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific 4. Luku,
« Vastaus #13 : 04.08.2007 23:18:03 »
-ITN- ja neiti seko: Tässä jatkoa :)

Luku 5. Joulutanssiaiset

”Siis enää viikko! Viikko!” Jessica hätäili ilmiselvässä paniikissa ja huiskaisi haltiakampauksella olevat hiuksensa taakse.
”Rauhoitu, kyllä sinä kerkeät tehdä kaiken mitä ikinä pitääkään tehdä..” Lily rauhoitteli ystäväänsä Sairaalasiiven ulkopuolella Christyn ja Marilynin hakiessa paniikkikohtauksia varten tarkoitetut pillerit, joita Jessica jo kaipaili hädässä.
”Entä jos en kerkeäkään? Entä jos puku repeää juuri ennen tanssiaisia tai jos –” Jessica yritti takoa Lilyn päähän hätäänsä, mutta pillereiden kanssa palanneet Christy ja Marilyn tunkivat yhden Jessican suuhun ja tyrkkäsivät vesilasin hänen käteensä.
”Pukusi ei repeä, Remus ei vaihda sinua johonkin toiseen, sinä osaat tanssia, mikä voisi mennä pieleen?” Christy kysyi ja he lähtivät taluttamaan Jessicaa kohti loitsuluokkaa.

”Joko tiedätte keitä aiotte pyytää tanssiaisiin?” James kysyi reippaalla äänellä muilta kelmeiltä heidän kävellessä kohti loitsuluokkaa.
”Menen Jessican kanssa, sovimme asiasta jo melkein yli kuukausi sitten, pelattiin ihan varman päälle, että saamme parit”, Remus sanoi virnistäen.
”Minä aion pyytää Christyä”, Sirius sanoi ja lätkäisi Remusta lujaa selkään.
”Peter?”
”Menen sen Puuskupuhin kanssa. Celian”, Peter sanoi.
”Kuulostat aika itsevarmalta, oletko varma, että hän suostuu?” James kysyi virnistellen.
”Olen aika varma joo, koska hän on jo suostunut”, Peter sanoi muina miehinä lyöden kaikki ällikällä.
”Sinulla on seuraa ennen meitä?! Kuinka näin saattoi käydä?” Sirius kysyi Jamesilta käsi henkitorvensa päällä.
”Jaa-a. Ketä sinä aiot pyytää Sarvihaara?” Peter kysyi.
”En ketään.”
”Miten niin et?” Remus kysyi
”Koska johtajapoika ja –tyttö menevät yhdessä”, James tokaisi tyytyväisenä.
”Voi Evans-parkaa.. Siis..” Sirius henkäisi ja sai Jamesilta syyttävän katseen päälleen.

”Hei Lily”, kuului ääni Lilyn ja muiden takaa ja he käännähtivät katsomaan.
”Ai hei Jack!“ Lily vastasi teennäisen iloisesti.
”Minulla olisi hiukan asiaa”, Jack sanoi.
”Menkää te vaan, tulen ihan pian jäljessä”, Lily sanoi ja hänen ystävänsä jatkoivat matkaa.
’’Tulisitko kanssani joulutanssiaisiin?“ Jack kysyi turhia viivyttelemättä.
”Voi Jack tulisin mielelläni, mutta kun ne sanoivat, että johtajaoppilaiden kuuluu mennä yhdessä.. Olen pahoillani..” Lily sanoi leikisti pahoillaan, tarkoittaen ”niillä” opettajia.
”Ai.. No.. Ei se mitään.. Nähdään taas..” Jack sanoi pettyneenä ja lähti pois ennen kuin Lily kerkisi sanoa enää mitään.
”Jätän sinut!” Lily huusi täyttä kurkkua pojan jälkeen ja ryntäsi itse äkkiä ystäviensä luokse, jotka odottivat häntä luokan ovella.
”Minä jä-” hän aloitti kun saavutti ystävänsä.
”Kuulimme kyllä”, Jessica sanoi ja silloin professori Lipetit avasi luokan oven ja he astuivat muiden luokkalaistensa kanssa sisään.

”Sirius kysyi minua tanssiaisiin tänään kanssaan!” Christy hihkaisi innoissaan tyttöjen makuusalissa ja hyppi ainoan paikalla olevan ystävänsä luokse.
”Mitä vastasit?” Marilyn kysyi sängyltään.
”No en helvatassa. Vastasin kyllä tietenkin! Voi Mary, välillä minusta oikeasti tuntuu, että sinä olet hiukan vajaa..” Christy sanoi näpräten Marilynin nyt turkooseja ja pitkiä hiuksia.
”Kiitos!”
”Kenen kanssa sinä menet?” Christy kysyikin ja lopetti näpräämisen.
”Tony Hopkinsin kanssa, hän on Korpinkynnestä.”
”Arvatkaa mitä! Arvatkaa mitä!” Jessica huusi innoissaan syöksyen sisään makuusaliin.
”En muista enää mitä minun piti kertoa!” Hän jatkoi yhä innoissaan kun hänen ystävänsä kohottivat kulmiaan kysyvästi.
Jostain alhaaltapäin kuului taputuksia ja hyvä hyvä –huutoja. Jessica sulki oven ja jäi järjestämään makuusalin puolella olevaa ilmoitustaulua jossa oli erilaisia rästissä olevia tehtäviä.
”Mukava juttu muuten, että kaikilla meillä on parit”, Christy huokaisi ja oikaisi mekkoaan mikä roikkui hänen vaatekaappinsa ovessa henkarista.
”Muuten miksette Leon ja Marcuksen kanssa?” Marilyn kysyi huvittunut ilme kasvoillaan.
”Miksi menisimme? He ovat komeita, mutta eivät meidän tyyppiä”, Christy sanoi pinnallisesti ja siirtyi omalle sängylleen köllöttelemään.
Siinä samassa Lily ryntäsi ovesta sisään murtaen melkein Jessican nenän.
”Arvatkaa kahdesti mitä!” Hän huudahti raivoissaan.
”Sinäkään et muista mitä sinun piti kertoa!” Jessica vastasi innoissaan ja osoitti sormellaan Lilyä, joka katsoi Jessicaa kuin tärähtänyttä.
”Johtaja- ja valvojaoppilaat eivät saa nauttia alkoholia tanssiaisissa!” Lily vastasi ja kiersi Jessican kaukaa.
”Otan osaa”, Christy sanoi ensimmäisenä taputtaen Lilyä olalle.
”Kuin myös”, Jessica sanoi ja taputti Lilyä päähän.
”Minäkin”, Marilyn sanoi ja taputti Lilyä poskelle.
”Mutta ennen kuin tämä menee tunteelliseksi, katsotaan mitä biisejä meillä on kasassa,” Lily sanoi ja otti pergamentti kasan esille.
”Lithium, Minun viimeinen henkäys, Minun kuolemattomuus, Maailman paino, Lumivalkoinen kuningatar, Pois minun luotani, Hei, Vainottu ja Jokainen on tyhmä”, Lily luetteli ja laittoi pergamentit kasaan.

He harjoittelivat ahkerasti lopun viikon ja Lilyllä alkoi välit lämmetä Jamesin kanssa. He saivat jälki-istuntoa kelmien kanssa lumipallojen heittelystä luihuisia päin. James oli heittänyt Kalkarosta lumipallolla suoraan naamaan, mistä Lily oli vetänyt pultit ja potkaissut Jamesin lumipinokseen. Jälki-istunnossa heidän piti kuurata kaikki portaikot Tylypahkassa ilman taikomista. Jessica kuurasi mopin kanssa portaita kolmannesta kerroksesta kuudenteen. Sirius alempia portaita ja Marilyn Jessicasta ylempiä. Lily oli kuuraamassa Eteisaulan ja tyrmien portaita Peterin kanssa. James oli saanut Tähtitorniin ja ennustusluokkaan vievät portaikot Remuksen kanssa ja Christy kuurasi käytävillä sijaitsevia portaita.
”Elämä!” Jessica huokaisi raskaasti ja astui askelman alaspäin kun oli kuurannut edellisen portaat. Alkaessaan kuurata kompaporrasta hän päästi hetkeksi irti ja moppi tippui suoraan portaan läpi ja kolautti Siriusta päähän. Jessica katsoi äkkiä kaiteen yli eikä huomannut portaikon siirtyvän kohti seinää.
”Sori!” Hän huudahti Siriukselle joka oli riisunut sinisen hupparinsa ja painoi sillä päätään heristäen Jessican suuntaan toista nyrkkiään. Jessica lopetti katsomisen vasta silloin kun portaikko oli kääntynyt kokonaan seinän viereen ja hän kolautti päänsä seinään.
”Auuh..” Jessica voivotteli ja otti mustan poolopaitansa pois päältään, myttysi sen kasaan ja painoi päätään vasten.
”Wou”, kuului tuttu ääni portaiden yläpäästä ja Jessica kääntyi katsomaan ja hänen ponihännällä olevat hiuksensa heilahtivat mukana.
”Remus! Älä nyt vain väitä, että saitte kummatkin portaikot jo putsattua!?” Jessica huudahti ihmeissään.
”Ei, vielä ennustustornin portaat putsaamatta..” Remus sanoi ja hänen äänensä vaipui olemattomiin hänen tuijottaessa Jessicaa.
”Ai okei. Tuntuuko sinusta, että täällä olisi kylmä?” Jessica kysyi ja hieroi vähän käsivarttaan yrittäen lämmittää sitä vähän. Remus pudisti päätään.
”Minusta täällä alkaa nimenomaan tuntua kuumalta”, hän vastasi ja Jessica kurtisti kulmiaan.
”Mitä sinä katsot?” Hän kysyi ja vilkaisi itseään.
”Merlin vieköön, minulla ei ole paitaa päällä!” Hän kiljaisi ja kuuli nopeita askeleita Siriuksen kiiruhtaessa ylöspäin portaikkoja.
”Remus olisit sanonut jotain!” Jessica huudahti näreissään vetäen paitansa äkkiä mustien pitsirintaliiviensä päälle, mutta Remus oli jo kadonnut.
”No höh, myöhästyin”, hän kuuli pettyneen äänen ja laahustamista alempaa ja kääntyessään katsomaan, hän näki Siriuksen laahustavan moppi olallaan takaisin omiin portaisiinsa.

”Peter mitä sinä teet?” Lily kysyi ihmetellen Peteriltä heidän putsatessa tyrmiin vieviä portaita. Peter käänsi katseensa Lilyyn.
”Miten niin?” Hän kysyi.
”Meidän piti putsata vain portaat, ei seiniä ja kattojakin”, Lily huomautti yrittäen olla samalla varovainen ja ystävällinen sanojensa kanssa. Peter katsoi häntä suunnilleen samoin kuin Marilyn silloin kun hän oli huomannut kirjoittaneensa reilusti liikaa animaagi-ainetta. Lily nosti hieman valuneita sinisiä verkkareitaan ylöspäin vaivautuneena heidän välillään vallitsevasta hiljaisuudesta. Viimein Peter pyörtyi ja moppi kolahti.
”Voi elämä..” Lily huokaisi ajatellen ettei kukaan voi pyörtyä noin helposti. Hän ei kuitenkaan jaksanut tehdä asialle mitään ja jatkoi putsausta yksin.

“Iiks tänään on tanssiaiset!” Christy kiljaisi heti ensimmäisenä herätessään jouluaattona ja alkoi kiljua Jessican kanssa.
”Merlinin tähden rauhoittukaa!” Lily huudahti hymyillen sängystään, joka oli aivan lahjapapereiden sotkema.
”Avatkaa lahjanne!” Hän kehotti ja avasi toiseksi viimeistään lahjaa minkä oli saanut siskoltaan Petunialta. Hän oli antanut Lilylle vanhan hammasharjan millä he olivat ennen pesseet kengän pohjia. Jessica oli jo täydessä vauhdissa avatessaan lahjojaan vaikka oli vasta herännyt.
”Kiitos Lily tuosta Hyvän Charlotten uudesta levystä”, Christy sanoi omasta sängystään.
”Olepa hyvä. Kiitos itsellesi suoristusraudasta, samoin kuin Jessicalle uudesta päiväkirjasta, entinen on aivan täynnä. Ja Marilyn, siitä hiusvinkkiopuksesta tulee olemaan varmasti hyötyä”, Lily hymähti ystävälleen.
”Ole hyvä”, hänen ystävänsä vastasivat. Lily oli antanut Jessicalle 101 Megamokaa –kirjan ja Marilynille uusia kynsilakkoja. Christy oli antanut Marilynille pyörivän minimaapallon ja Jessicalle rommisuklaarasian. Marilyn oli antanut Jessicalle Minun Kemikaalisen Romanssin uusimman levyn ja Christylle hiuspinnejä ja muita hiuskoristeita. Jessica oli antanut jokaiselle kultaisen ranneketjun.
”Kiitos kaikille lahjoista, mutta emme ole vielä päättäneet asujamme ja kotitontut tulevat hakemaan bändikamamme aamiaisen aikaan”, Lily huomautti mennessään vaatekaapilleen.
”Minä tiedän jo mitä laitan..” Marilyn sanoi ja otti vaatekaapistaan mustat, pitkät suorat liituraitahousut ja tyylikkäästi revityn poolopaidan, jossa oli bändin logo: kimaltavin, vinoin kirjaimin Todellisuuden Taju.
”Minäkin tiedän!” Jessica sanoi ja veti kaapistaan myös mustat, pitkät suorat housut, mutta näissä oli kimalteita lahkeissa ja hopearihma vyötäröllä. Paita oli tyylikkäästi revitty t-paita jossa oli bändin logo.
”Oletteko muuten miettineet, että pitäisikö meidän vaihtaa bändin nimeä? Se on aika tylsä nykyään..” Lily kysyi ja katsoi Christyyn.
”Joo, mutta mikä olisi hyvä nimi?” Marilyn kysyi kohottaen kulmiaan.
”Raivottaret ehkäpä?” Kuului Siriuksen ääni ovelta ja kaikki tytöt kiljaisivat.
”Mitä sinä täällä teet ja kuinka edes pääsit tänne?!” Christy huudahti iloisen yllättyneenä ja meni suutelemaan poikaystäväänsä.
”Kokosimme tuoleja oleskeluhuoneesta portaiksi joita Remus pitää loitsulla pystyssä. Teimme kaiken vaivan vain sen takia, että yksi meistä Kelmeistä, joka onnekkaana satun olemaan minä, pääsee kutsumaan teidät aamiaiselle kanssamme”, Sirius sanoi ja kietoi kätensä Christyn ympärille.
”Tulemme ihan pian, meidän vain täytyy päättää vaatteet”, Lily sanoi ja Sirius suuteli Christyä vielä kerran ennen kuin lähti.
”Tuo Raivottaret olisi kylläkin aika hyvä ja sopiva nimi bändiimme, eikö vain?” Jessica kysyi samalla kun vaihtoi pyjamaansa farkkuihin ja kulta- ja punaraitaiseen paitaan. Sen jälkeen hän letitti hiuksensa paksulle letille.
”Minulle sopii, että olemme tästedes Raivottaret”, Lily sanoi ja Christy ja Marilynkin nyökkäsivät. He muuttivat kaikkien keikkapaitojensa ”Todellisuuden Taju” -tekstit kiiltäviksi, hopeisiksi Raivottaret -sanoiksi.
”Ääh mitä laittaisin illan keikalle?” Christy tuskaili ja vetäisi lopulta mustan hameen, joka oli revitty tyylillä vasemman polven yläpuolelta alaspäin vinoon, niin että puolesta välistä vasenta säärtä alaspäin näkyi. Paita oli musta, jossa oli haltiamainen hiha. Oikean kainalon alta lähti sulava leikkaus, joka kiersi niskan takaa ja päättyi samaan kohtaan mistä alkoikin. Paidassa oli tapansa mukaan bändin uusi logo. Christy huomasi vyötäröllä menevän hopeaketjun olevan rikki ja korjasi sen taikasauvan heilautuksella.
”Entäs sinä Lily-ressu?”
”Olisiko nämä hyvät?” Lily kysyi ja näytti toppia jossa oli bändin logo ja hametta jossa oli, taas vaihteeksi tyylikkäästi, revitty helma, joka lähti polvien kohdalta alas taaksepäin vinoon ja siinä oli puolimetriä pitkä laahus.
”On hyvät! Aamiaiselle! Suklaamurot, täältä tullaan!” Christy huudahti ja syöksyi portaisiin päivän asussaan mikä koostui maastohousuista, maasto T-paidasta ja mustasta kaulaliinasta. Hiuksensa hän oli laittanut kahdelle löysälle ponihännälle ja tupeerannut niitä vähän.

Aamiaisella hän lappasi naamaansa jo kolmatta kulhollista suklaamuroja ja lopulta hän ei enää jaksanut ja päästi ison kuuluvan röyhtäisyn. Heitä lähinnä istuneet katsoivat häntä häpeillen ja oudoksuen. Osa nousi kiireellä pois ja siirtyi kauemmas istumaan.
”No mitä?! Kuka helvetti on koskaan väittänyt, että olen hienostunut hienohelma?!” Christy huusi väelle täyttä kurkkua naama punaisena pelkästä suuttumuksesta.
”Heippa! Tämä tyttö lähtee paskalle!” Hän tokaisi seurueelleen, joka koostui kelmeistä ja omista kavereistaan.
”Joo hän on aina ollut hiukan vajaa..” Marilyn sanoi hiljaa ja Jessica nousi ylös.
”Anteeksi.. Pakko mennä kuselle..” Jessica sanoi anteeksipyytävästi ja juoksi pois. Remus pudisteli päätään häpeillen.
”Ihme tyyppejä..” James kommentoi. Viiden minuutin kuluttua Jessica palasi ja lappasi Cocopopseja uuden kulhollisen.

Kello kolmen maissa useimmat tytöt lähtivät valmistautumaan iltaa varten makuusaleihinsa.
”Katsokaa heitä. He ovat lumisotaa”, Lily sanoi halveksivalla äänellä katsoen pitkin nenänvarttaan ulos makuusalin ikkunasta.
”Pojat ovat poikia”, Jessica sanoi puolueettomasti mennessään suihkuun.
”Missä ne violetit kenkäni ovat?” Christy kysyi katsellen hätääntyneenä ympärilleen.
”Tässä”, Marilyn sanoi ojentaen Christyn sängyn alta pinkin kenkälaatikon.
”Kiitti.”
 
Kello kuusi Christy, Jessica, Lily ja Marilyn viimeistelivät itseään. Kaikilla oli Viistokujalta ostamansa puvut päällä ja niiden väreihin sointuvat kengät. Lilyn hiukset olivat suorennettu aivan suoriksi ja selviksi ja nyt ne roikkuivat alaspäin tyylillä, mikä sopi hänelle paljon paremmin kuin hänen tavallinen kampauksensa: kiharaiset ja pörröiset. Marilynilla oli nyt pitkät ja vaaleat hiukset, sekä kulmakarvoihin asti ylettyvä otsatukka, joka ei kuitenkaan peittänyt kulmakarvoja. Jessicalla oli haltiakampaus ja Christyllä taas oli ollut vaikeuksia valita kampaustaan, mutta oli lopulta päätynyt laimeisiin korkkiruuvikiharoihin ja hopeiseen diadeemiin. Lopulta tytöt näyttivät häikäisevän upeilta ja lähtivät oleskeluhuoneeseen, joka oli täpösen täynnä erivärisiin pukuihin pukeutuneita oppilaita. Mutta vaikka tyttöjen olisi pitänyt sulautua joukkoon, heidän astuessaan huoneeseen, väki hiljeni ja päät kääntyivät heidän suuntaan. He etsivät katseellaan väkijoukosta seuralaisiaan paitsi Marilyn, jonka seuralainen ei ollut huoneessa.

”Hei Lily… Näytät upealta..” James sanoi ilmestyen väkijoukosta Lilyn eteen, katsoen eritoten hänen säihkyviä silmiä. Lilyllä oli sopivasti ripsiväriä ja hieman kimaltavaa, vaaleanvihreää luomiväriä.
”Kiitos. Et sinäkään näytä hullummalta”, Lily sanoi hymyillen vienosti Jamesille ja tarttui tätä käsipuolesta.
”En osaa muuta sanoa kuin vau!” Sirius sanoi Christylle ja hekin tarttuivat toisiaan käsipuolesta.
”Kiitos. Näytät itsekin komealta tänään”, Christy sanoi ja soi lämpimän hymyn Siriukselle.
”He kaikki näyttävät upeilta”, Remus sanoi ja lähti kulkemaan Jessica käsipuolessaan aulaa kohti muiden kanssa.

Alhaalla Marilyn huomasi Tonyn ja lähti hänen luokseen.
Pian professori McGarmiwa tuli eteisaulaan ja väki hiljeni.
”Johtaja- ja valvojaoppilaat, tulisitteko tänne?” Hän kysyi ja James ja Lily lähtivät McGarmiwan luo puikkelehtien väkijoukossa. Muut menivät jo Suureen saliin.

Hetken kuluttua kun kaikki muut olivat sisällä, ovet avattiin uudestaan ja Lily johti Jamesin kanssa porukan sisään.
He menivät keskelle lattiaa ja ottivat toisistaan kiinni valmiina tanssimaan musiikin alkaessa.

Pian orkesteri alkoi soittaa ja oppilaat aloittivat tanssimisen. Kun orkesteri oli soittanut noin puoli tuntia, neljä tiettyä tyttöä pujahtivat takakamariin. He pukivat vaatteet ja muuttivat taikasauvan heilautuksella kampauksensa oikein räväköiksi. He kurkkivat oven raosta merkkiään ja yhtäkkiä alkoikin tapahtua. Orkesterissa eräs henkilö, nimeltään Tom Valedro, joka soitti viulua koska ei ollut saanut paikkaa Pimeyden Voimilta Suojautumisen opettajana, paljastikin viulunsa sisällä olevan konekiväärin ja alkoi ampua orkesteria. Paitsi huomasi pian, konekivääri olikin väärinpäin ja Tom, joka tunnetaan nykyään paremmin pimeyden lordi Voldemortina, ampuikin jonkun puuskupuhlaisen ensimmäisen tuliviski-kokemuksen juuri kun tämä onneton poika oli meinannut maistaa tuliviskiä ihka ensimmäistä kertaa.
”Iiiks!” Poika kiljaisi ja lähti itkien pois salista.
Tom käänsi konekiväärin oikein päin ja aloitti ampumisen ’Buahahahahaa’ –naurun kera. Lopulta kun orkesteri oli maan tasalla, opettajat tulivat ja veivät Tompan pois. McGarmiwa katsoi samalla hetkellä merkitsevästi takakamariin päin ja verhot sulkeutuivat, eivätkä tytöt nähneet tanssisalin puolelle. Yhtäkkiä kotitontut ilmestyivät ja kiikuttivat rummut, taikapianon ja megakaiutin stereot lavalle. Tytöt seurasivat perässä ja asettuivat paikoilleen. Christy otti kitaransa ja Lily bassonsa.

”Ja nyt hyvät oppilaat, toivotan tervetulleiksi..” Professori McGarmiwa kailotti, mutta äkkiä verhon takaa ilmestyi mustaan kankaaseen verhoutunut käsi ja kiskaisi professorin verhon taakse. Ei kestänyt kuin pienen hetken ja professori palasi takaisin.
”Aivan siis, toivotan tervetulleiksi Raivottaret, jotka ovat entinen Todellisuuden Taju!” Hän ilmoitti ja sitä seurasi villit aplodit ja hurraukset (bändi oli hyvin suosittu Tylypahkassa) ja tytöt aloittivat soittamisen ja Christy alkoi laulaa Pois minun luotani-biisiä.
Kertosäkeen kohdalla yleisö villiintyi ja alkoi hyppiä innoissaan heilutellen käsiään ilmassa ja tytöt hörppäsivät vettä pullosta ennen seuraavaa lauluaan Minun viimeistä henkäystä. Mikäli mahdollista, tämä sai suuremmat suosionosoitukset kuin Pois minun luotani. Tytöt lauloivat muutkin laulut ja Maailman painon aikana Lily katsoi tuossa kohtaa merkitsevästi Jamesiin:

”Vapaapudotus, vapaapudotus, kaikki halki elämän.

Jos rakastat minua, niin sinä päästät irti minusta,
Minua ei pysty pitämään matalana se henkilö joka ennen olin
hän ei ole mitään minulle..”


Tytöt säästivät Lithiumin, Hein ja Minun kuolemattomuuden viimeisiksi. Noiden laulujen aikana kukaan ei hyppinyt innoissaan vaan kaikki tanssivat.
Lopulta tytöt saivat kaikki laulut soitettua ja villit, kovaääniset hurraukset ja suosionosoitukset pauhasivat ja ruusuja lensi lavalle.

He menivät vaihtamaan vaatteet ja heilauttivat meikkinsä ja kampauksensa ennalleen taikasauvan heilautuksella. Heidän astuessaan takaisin sisään saliin innokkaat fanit olivat heitä vastassa. He lupasivat jakaa nimikirjoituksia seuraavana päivänä jos selviäisivät krapulasta kunnialla.

Lopulta Christy ja Jessica saivat suostuteltua Lilyn baaritiskin ääreen ja tilasivat neljä tuliviskiä, vaikka Lilyhän ei olisi saanut. He kippasivat juomat kerralla kurkkuunsa ja Lily sanoi:
”Ah, helpotti kummasti.. Tulkaa nyt mennään tanssimaan!”
”Jep!” Marilynkin yhtyi ajatukseen, eikä hänellä jolla ei ollut hyvä viinapää joten hän nakkasi lasinsa seinään. He kävivät hakemassa seuralaisensa tanssimaan hetkeksi.
”Ja nyt hyvä yleisö, toivottakaamme tervetulleeksi… HYVÄ CHARLOTTE!” Professori McGarmiwa ilmoitti äkkiarvaamatta. Tämä jos mikä sai Lilyn innostumaan ja tytöt juoksivat kelmien luokse uudelleen.

”Tulkaa! Nyt mennään bailaan kun tulee ihanaa musiikkiakin!” Lily huusi Jamesin korvaan ja tarttui poikaa kädestä samalla kun Christy oli jo kipittänyt Siriuksen kanssa muiden bailaajien sekaan.
”Hei Tylypahka, me olemme Hyvä Charlotte!” Joel Madden huusi ja Lily ja Christy kiljuivat muiden mukana innoissaan.
”Aloitamme laululla Pidä kätesi erossa tytöstäni”, Joel sanoi mikrofoniin ja bändi aloitti soittamisen.
”Iihanaa!!!” Christy huusi Siriukselle ja halasi tätä jonka jälkeen he alkoivat tanssia villiä menoa.

Hyvän Charlotten lopetettua puolelta öin tytöt kysyivät takahuoneen ovien vartioilta pääsisivätkö he tapaamaan bändin.
”No okei”, toinen vartija myöntyi.
”Iih ihanaa!” Marilyn huudahti ja he astuivat sisään.
”Hei minun nimeni on Christy ja tässä ovat Jessica, Marilyn ja Lily. On kunnia tavata teidät!” Christy esitteli heidät innoissaan.
”Mukava tavata teidät myös! Kuulimme että teilläkin on jonkinlainen bändi, pitääkö paikkansa?” Benji kysyi.
“Kyllä pitää. Jäättekö pitkäksi aikaa Englantiin?” Jessica kysyi ja otti mynthon askin käsilaukustaan ja alkoi imeskellä pastillia onnellisena.
”Anteeksi haluatteko tekin?” Hän kysyi ja tarjosi askia.
“Kiitos. No, me jäämme tuohon kylään tuohon lähelle viikoksi”, Billy sanoi samalla kun otti pastillin.
“Kivaa! Ehkä voisimme tavata teidät joskus!” Marilyn sanoi hymyillen leveästi.
”Mutta me menemme nyt juhliin, heippa!” Lily sanoi ennen kuin heillä karkaisi luuta käsistä ja tytöt lähtivät ja olivat pakahtua onnesta.

”Oih, Joel oli niin ihana…” Christy huokaisi istuutuessaan Siriuksen syliin
”Ei millään pahalla siis Sirius..” Hän lisäsi nopeasti ja antoi hellän suukon Siriuksen poskelle.
”Aah, Benji.. Näittekö hänen lävistyksensä?” Jessica kysyi Remuksen sylistä.
”Joo! Mutta ma luulen Paulin olevan ihanin..” Lily huokaisi ja siemaisi kermakaljaansa.
”Billy… Miten voisin kuvailla häntä?” Marilyn huokaisi pilvilinnastaan.
”Hei, nyt astuivat Rumahiset lavalle! Lily haluaisitko lähteä tanssimaan?” James kysyi vaihtaen puheenaihetta kun huomasi uuden bändin lavalla ja nyt kun opettajat eivät olleet enää vahtimassa, oppilaat tanssivat rusettitanssia.
”Joo ihan miten vaan”, Lily sanoi huokaisten ajatellen Paulia.
”Christy myös, nyt ylös ja mennään tanssimaan”, Sirius sanoi topakasti ja kiskaisi Christyn ylös. Parit tanssivat hitaasti ja Christy nojasi Siriukseen kuin unessa olisi ollut, kunnes bändi alkoi soittaa jotain räväkämpää.

Jessica ja Remus astuivat pihamaalle tammisten ulko-ovien ohi nauraen hieman juovuksissa.
”Oi Remus, olenko koskaan kertonut kuinka fiksu ja filmaattinen ja hauska oletkaan? Unohtamatta komeutta?” Jessica kysyi pitäen Remusta kädestä.
”Etpä ole tullut kertoneeksi, mutta nytpä tulit. Olenko minä kertonut sinulle kuinka kaunis ja hehkeä olet unohtamatta omaa viisauttasi?” Remus kysyi ja otti Jessicaa toisesta kädestä.
”Täydellinen yhdistelmä”, Jessica lipsautti ennen kuin kerkesi purra kieltään.
”Aivan, aivan..” Remus sanoi hiljaa. Hän veti nopeasti Jessican intohimoiseen suudelmaan ja kiersi toisen kätensä hänen selän taakse ja toisen niskan taakse. Jessica puolestaan hiveli Remuksen selkää voimakkaasti rakkaudesta huumaantuneena.
”Kukkuu!” Kuului huudahdus ja salamavalo räpsähti. Uunituorepari räpytteli hetken silmiään irrottautuen äkkiä toisistaan. Kun he saivat näkökykynsä takaisin he huomasivat rehtori Dumbledoren juoksevan innoissaan kuin pikkulapsi siksakkia pihamaan poikki ottaen jokaisesta parista kuvia.
”Hän on tainnut saada pahan tällin”, he sanoivat yhtä aikaa ja katsahtivat toisiaan silmiin ennen kuin suutelivat uudelleen.

James ja Lily lähtivät yhtä matkaa kohti Rohkelikkotornia. Neljännen kerroksen autiolla käytävällä yhtäkkiä metsänpeikko hyökkäsi nurkan takaa ja alkoi tanssia polkkaa hollannikkaat jalassaan.
”Mörkö se lähti piiriin, tinttan tanttan tallallei Mörkö se lähti piiriin, Mörkö se lähti piiriin. Mitähän se Mörkö tahtoo, tinttan tanttan tallallei..” Metsänpeikko lauloi samalla kun hollannikkaat kolisivat lattiaa vasten.
”Mitä helkkaria..?” Lily meni hämilleen. James katsoi tämän sopivaksi tilaisuudeksi ja suuteli häntä melkeinpä yllättäen Lilyn.
”Umf!” Lily mumisi, työnsi Jamesin pois ja läpsäytti häntä avokämmenellä poskelle.
”Aasi!”
”Olen pahoillani! Enkä ole..” James sanoi hieroen poskeaan.
”Jotain ongelmia itsetunnon kanssa?”
”Siis en ole aasi, mutta olen pahoillani!” James korjasi äkkiä, mutta Lily otti hatkat.
”Sarvihaara? Joko saan ottaa tämän hiostavan asun pois päältäni?” Metsänpeikko kysyi ja otti päänsä pois.
”Et näytä tarvitsevan vastaustani, Matohäntä. Siinä rahat”, James sanoi ja nakkasi Peterille muutaman sulmun maksuksi tuosta säälittävästä yrityksestä hämätä Lilyä ja saada hänet suutelemaan Jamesia.

Parin tunnin kuluttua muut tytöt palasivat makuusaliin ja ensimmäisenä huomasivat Lilyn nauramassa kuin heikkopäinen
”Lil, mikä sinun on? Kerro meille”, Marilyn sanoi tyttöjen istuutuessa Lilyn sängyn laidalle. Lily käänsi päätään niin, että tytöt näkivät hänen naurusta turvonneet ja punaiset silmät.
”Potter suuteli minua”, Lily hihitti.
”Ja sekö on hauskaa?” Jessica kysyi ihmetellen.
”No.. Aluksi siellä oli Metsänpeikko..”
”Mitäs Potter siihen?” Christy kysyi yrittäen auttaa ystäväänsä.
”Otti ja työnsi lärvinsä minun suulleni ja alkoi nuoleskella”, Lily totesi.
”Ja sekö on sinusta hauskaa?” Muut huudahtivat yllättyneinä.
”Mutta sitten työnsin hänet pois ja annoin kunnon litsarin päin pläsiä” hän jatkoi kikattaen ja meni kylpyhuoneeseen pyyhkimään meikit pois.
”Ja se siis on hauskaa?” Christy kysyi yrittäen kelata juttua päässään.
”Ei vaan se, että se oli hänen säälittävin yritys kaikista. Ja nyt kun itsekin asiaa mietin oikein tarkasti, en tiedä miksi nauran. Minunhan pitäisi itkeä ja miettiä huomisia sitaatteja!” Lily huudahti muuttaen mieltään kerralla.
”Hän on seonnut”, Jessica sanoi ensimmäisenä.
”Ja pahasti”, Marilyn myönsi ja potkaisi kenkänsä pois jaloistaan.

Seuraavana päivänä laskeutuessaan alas oleskeluhuoneeseen, Lily huomasi sen olevan tyhjä lukuun ottamatta erästä tiettyä poikaa, joka seisoi ikkunan edessä ruusukimppu ja suklaarasia käsissään.
”Lily minä haluan pyytää anteeksi. Ota nämä”, James sanoi heti kun huomasi tytön. Lily ei puhunut mitään vaan nappasi lahjat ja  oksensi krapulassa Jamesin kengille.
”Hyi helvetti!” Poika parkaisi ja tavoitteli taikasauvaansa taskustaan. Hän kuuraannutti hyvin pahanhajuisen oksennuksen kylmänväreiden käydessä hänen selkäänsä pitkin. Lily repi kääreen suklaarasian päältä pois ja alkoi heitellä niillä Jamesia.
”Lahjuksia minulle jo tarjoamassa. Olet tunteettomin moukka jonka olen koskaan tavannut! Hakeutuisit hoitoon! Aivosi ovat pursunneet jo liian yli joten ihmettelen kuinka edes osaat ajatella! Ai niin joo, ethän sinä osaakaan!” Lily huusi vihaisena ja suklaiden loputtua hän mätki Jamesia kukkakimpulla.
”Lily, lopeta! En ajatellut kun suutelin sinua! Tajuatko, että rakastan sinua?!” James huusi samalla kun yritti suojautua iskuilta.
”Joo kävi mielessä, että rakastat minua. Tai siis kukapa ei rakastaisi? Mutta kävikö itselläsi mielessä, että minä en rakasta sinua?” Lily kysyi hieman laantuen. Hän hieman jopa katui, että oli menettänyt malttinsa sillä lailla. Poikahan rakasti häntä, eikä voinut mitään tunteilleen. Ainakin hän myönsi ne. Mutta eihän Lily nyt voinut menettää imagoaan. Toisaalta, miksi hän vihasikaan Jamesia niin paljon?
”Suksi suolle ja etsi sieltä vaikka joku kiva sammaleen pala jota rakastaa”, Lily sihahti ja heitti ruusukimpun lattialle samalla kun lähti aamiaiselle.

”Ei tainnut mennä hyvin?” Christy kysyi saavuttuaan huoneeseen Jessican kanssa, joka imeskeli mynthoneja.
”Ei.. Kertokaa mitä minä teen.. Tulen pian hulluksi..” James sanoi ja istuutui sohvalle.
”Voisit vaikkapa yllättää Lilyn hänen syntymäpäivänään?” Christy ehdotti ja Jessica nosti peukut pystyyn.
”Kiitos Christy, kiitos kovin paljon”, James sanoi halasi Christyä nopeasti ja lähti aamiaiselle.

Viikon päästä Lily muisti seuraavana päivänä olevan äitinsä syntymäpäivä. Hän otti paketin laatikostaan ja lähti kohti Pöllötornia kohti. Pihalla oli jo pimeä, koska kello oli jo varttia vaille yksitoista hänen katsoessa ikkunasta matkallaan ylös. Hän totesi olevansa yksin pöllöjen kanssa astuessaan sisään Pöllötorniin ja alkoi katsella missä Evie mahtoi olla ja huomasi sen korkeimmalla kattoparrulla.
”Evie tules tänne!” Lily huikkasi ja pöllö lensi hänen käsivarrelle.
”Kaunis pöllö sinulla” ,kuului yhtäkkiä hänen takaansa ja Lily tiputti paketin.
”Ziisus Potter! Olin saada sydänkohtauksen! Sitäkö sinä haluat?” Lily henkäisi ja nosti paketin.
”Anteeksi Lily”, James sanoi ja silitti hiukan Lilyn pöllöä.
”Mitä sinä haluat minusta, Potter?” Lily kysyi lähettäen pöllönsä ikkunasta.
”Tuohon löytyy niin monta vastausta etten tiedä edes mistä aloittaa”, poika vastasi hieman ylimielisesti virnistäen ja pörrötti hiuksiaan.
”Kerro nyt vain yksi”, Lily kehotti ja kietoi mustaa villatakkiaan paremmin ylleen.
”Suudelma kanssasi”, James vastasi ja Lily huokaisi raskaasti.
”Jättäisitkö sitten minut rauhaan?” Hän kysyi katsoen ruskeita lenkkareitaan.
”Kuinka pitkäksi aikaa?” James kysyi ja astui hieman lähemmäs Lilyä.
”Ainakin viikoksi?”
”Ei tule kauppoja. Torstaiksi?”
”Torstaiksi ja sunnuntaiksi.”
”Sovittu”, James sanoi ja virnisti.
”Sovittu”, Lily sanoi ja suuteli Jamesia nopeasti kietoen kätensä  hänen niskan taakse. Hän joutui nousemaan varpailleen koska oli Jamesia hieman lyhyempi. Äkkiä pöllötornin ovi paukahti rytinällä auki ja Jessica ja Christy kävelivät sisään pölisten jotain siitä kumpi on muodikkaampi: Mate Koss vai Byra Tanks.
”Byra on parempi ylivoimaisesti, sanokaa tekin nyt jotain James ja Lily!” Jessica kehotti nuortaparia eikä näyttänyt tajuavan ollenkaan mitä he olivat juuri keskeyttäneet.
”Öh tuota.. Mate on parempi”, Lily sanoi vaivautuneena katsellen kenkiinsä.
”Sitä minäkin sanoin, mutta älkää antako meidän häiritä”, Christy sanoi ja James hymyili pikaisesti.
”Siis keskeytimmekö me jotain?” Jessica kysyi katsoen vuoroin jokaista.
”Itse asiassa kyllä”, James vastasi.
”Mutta me menemme tästä jonnekin muualle..” Lily sanoi yhä vaivautuneena.
”Ei ei, älkää nyt, te olitte täällä ensiksi, tule Chris, me poistumme”, Jessica sanoi pudistellen päätään ja veti Christyä kohti ikkunaa.
”Jessi, se ei ole oikea –” Lily yritti, mutta Jessica oli jo kömpinyt ikkunalle ja hypätessään alas hän kiskaisi Christyn mukaansa koska he olivat pitäneet toisiaan käsistä.
”KAMUT!” Lily ja James huusivat ja syöksyivät ikkunalle katsomaan. Heidän ystävänsä olivat kuitenkin loitsineet toisilleen  pinkit liitovarjot ja nyt he liisivät kohti Kiellettyä Metsää.
”Hullut!” Lily huusi hieman vihaisena heidän jälkeensä, mutta kuuli vain hiljaisen ”Wohoo!” –huudon.
”Nyt, mihin jäimmekään?” James kysyi virnistäen ja Lilykin virnisti suudellessaan häntä uudelleen.

”Loistavaa.. Juuri vain loistavaa…” Christy huokaisi viereisessä kuusessa roikkuvalle Jessicalle.
”Äh heivataan itsemme nyt vain alas”, Jessica sanoi ja vääntäytyi irti oksien otteesta.

Tornissa Lilyn lähdettyä James katseli tähtiä ja hänen katseensa osui kuuhun. Oli täysikuun aika.
”Perhana unohdin tyystin Kuutamon kuukeikan”, James manasi itsekseen ja lähti juoksemaan kohti eteisaulaa, missä Sirius ja Peter odottivatkin jo näkymättömyysviitan alla.
”Mikä kesti kuoma?” Sirius kysyi närkästyneenä.
”Suuteleminen Lilyn kanssa”, James vastasi virnistäen.
”Woow, nyt alkaa jo tapahtua!” Sirius sanoi virnistäen.
He pääsivät ongelmitta tällipajun ohi ja muuttivat itsensä elukoiksi tunnelissa. Rääkyvässä Röttelössä Lupsukka jo odottikin suden karvoineen. Pian he päättivät lähteä juoksentelemaan.

”Perhana! Huomen-illalla aiheutan kyllä tuhopolton täällä metsässä! Saatana, joka  paikassa näitä risukkoja..” Christy kiroili sytyttäen pensaan tuleen, koska oli juuri takertunut siihen kaavustaan hetkeksi.
”Älä muuta viserrä.. Kuka älykääpiö on saanut edes päähänsä pystyttää Tylypahkan keskelle tätä korpea?” Jessica manaili myös ja sitoi hiuksensa nutturalle.
”Ehkä Rowena, Helga, Salazar ja Godrik”, Christy vastasi ja astui kuivan oksan päältä.
”Keitä ne tyypit on?” Jessica kysyi automaattisesti ajattelematta tarkemmin.
”Tylypahkan perustajat tietenkin”, Christy vastasi ja nauroi.
Pian syvemmältä metsästä kuului ihmissuden ulvontaa.
”Äh nyt ne ketutkin jo tulevat!” Jessica tiuskaisi, otti mynthonin  ja jatkoi matkaa.
”Onko sinulla mitään hajua minne päin me ollaan menossa?” Jessica kysyi hetken kuluttua rämpiessään Christyn jalanjälkiä pitkin lumihangessa.
”Itse asiassa on. Eteenpäin”, Christy vastasi ja naurahti omalle lausahdukselleen ja kompastui rähmälleen.
”Nerokasta..” Jessica vastasi ja otti uuden mynthonin.
Pian alkoi kuulua jonkin sortin laukka-askelia ja ulvontaa.
”Jaa, että ketut ovat oppineet laukkaamaan.. Se tästä vielä puuttuikin..” Christy manasi ja puhdisteli lunta kaavustaan.
”Chris, siellä taitaa olla hirviäkin tai hevosia.. Tai poroja..” Jessica kysyi katsellen taakseen.
”Kielletyssä metsässä poroja, hirviä tai hevosia? Jessi-ystäväiseni, sinä olet menettänyt viimeisenkin järjenhitusesi, koska me olemme noitia ja olemme taika-alueella. Ne eläimet kuuluvat jästilään. Ehkä kentaureja”, Christy sanoi ja alkoi nauraa.. Kielletyssä metsässä poroja? Pian kuului taas laukka-askelia.
”Okei Jessi, kai kivääri ja haulikko ovat mukana? Metsästys aika ei ole vielä ohitse!” Hän sanoi ja pysäytti ystävänsä.
”Hys Chris! Houkuttelet ihmissudet tänne!” Jessica ärähti viisaana.
”Ai joo..” Christy sanoi vakavoituen ja he lähtivät taas talsimaan.

Pian alkoi kuulua kolmet eläinten askel-äänet ja ne lähestyivät..
”Voi Merlin, tässä mennään, tässä me mennään..” Christy mutisi ja he kiristivät tahtia.
”Nimeni on muuten Jessica eikä Merlin”, Jessica huomautti niin viattomasti ettei Christy voinut nauraa.

Hetken kuluttua Christyn oli pakko vilkaista taakseen ja näki ihmissuden noin sadan metrin päässä.
”JESSICA KIIPEÄ PUUHUN! IHMISSUSI!” Hän kirkaisi ja säntäsi jaloistaan sen minkä kerkesi lähimmälle puulle ja kiipesi. Ihmissusi kuitenkin juoksi nopeasti paikalle ja Christy veti viime tingassa Jessican ylös. Se ei kuitenkaan tarkoittanut, että he olisivat turvassa vielä. Oksat näet olivat alhaalla ja ihmissusi alkoi loikkia ylemmäs, sitä mukaan kuin tytötkin.

”Sori Chris, jos tukehdut”, Jessica sanoi ja veti äkkiä taikasauvansa esiin.
”Syttyos tulios!”
Liekit leimahtivat siinä samassa puun runkoon.

”Kadotimme hänet!” Matohäntä vikisi pienessä paniikissa eläinkielellä muille.
”Terävä huomio Matohäntä”, Anturajalka vastasi sarkastisesti.
”Kyllä me hänet löydämme, tavalla tai toisella, ennemmin tai myöhemmin, elävänä tai kuolleena, nälkäisenä tai kylläisenä”, Sarvihaara vastasi.
”Pakko!” Matohäntä vikisi. Siinä samassa he kuulivat kiljuntaa takaapäin ja he säntäsivät äänen suuntaan. Elukka-kelmit näkivät ison puun olevan tulessa ja kaksi tummaa hahmoa sen yläoksilla ja yhden vaaleamman loikkimassa ylöspäin.

”Jessi.. Kai sinulla on ne kiväärit mukana? Täällä on ilmeisesti metsäkansan kokous..” Christy henkäisi ja osoitti koiran, rotan ja hirven suuntaan.
”Voisimme koittaa loitsia haulikot”, Jessica sanoi ja veti taikasauvansa esiin.
”Ehkä kertakäyttösingot mieluummin?” Christy kysyi ja ravisti hiuksensa pois silmiltä. Jessica tuumi hetken.
”En muista kyllä mitään loitsua..” Hän sanoi ja alkoi pyöritellä peukaloitaan.

”Missä hemmetissä kaikki ovat?!” Marilyn ärähti Lilylle tämän tehdessä Pimeyden Voimilta Suojautumisen läksyjään. Professori Vauhkomieli ei ollut mikään leppoisin opettaja, sen he kumpikin olivat huomanneet kuluneen lukuvuoden aikana.
”En tiedä, mutta kelmien luulisin olevan tekemässä pahojaan. Ihanan rauhallista ilman heitä..” Lily huokaisi ja sulki kirjansa.
”Mutta Kielletyssä Metsässä näyttäisi olevan metsäpalo. Kelmit siellä varmaan”, hän jatkoi välinpitämättömästi.
”Lil, oletko sinä ihan terve? Normaalistihan sinä räjähtäisit silmille ja lähtisit konekiväärin kanssa kyyläämään Eteisaulaan..” Marilyn kysyi ja painoi kätensä Lilyn otsalle kokeillen onko Lilyllä kuumetta.
”Nääh, en tänä iltana. Dumbledore varmasti hoitaa asian”, Lily sanoi ja asettui sohvalle makuulleen ja nukahti nopeasti. Marilyn ei raaskinut herättää häntä vaan heitti pienen viltin hänen päälleen.

”Jessi, minä tukehdun. Kävi miten kävi, minä hyppään seuraavan puun oksalle mikäli pääsen sinne asti”, Christy sanoi kovan yskänpuuskan lomasta.
”Jos sinä hyppäät, minäkin hyppään! Onneksi nämä ovat paksuja oksia!” Jessica huusi ja katsoi alas.
”Okei, hyppään!” Christy huusi ja hyppäsi valtavan loikan, muttei saanut kiinni kuin päästä ja vetäisi neulaset mukanaan tippuessaan alemmalle oksalle.
”Pidä kiinni, niin saat seuraa!” Jessica karjaisi ja hyppäsi roikkumaan Christyn viereen. Jostain syvältä metsästä kuului  siinä samassa toisen ihmissuden ulvontaa ja ihmissusi-Remus lähti.
”Ei yhtään paremmin voinut ajoittaa!?” Christy karjaisi raivoissaan ihmissuden kadottua.
”Ei näköjään, mutta kauanko me joudutaan roikkuman tässä?” Jessica kysyi. Heidän onnekseen he olivat viettäneet useita tunteja kesälomalla kiipeilytelineessä vetäen leukoja.
”Tätä menoa vuosia. Minä lähden menemään runkoa kohti ja sen jälkeen alan kiivetä alas kuin apina”, Christy vastasi ja lähti heiluen liikkeelle, Jessica vierellään matkien hänen liikkeitään.

Lopulta kun he olivat melkein alhaalla, kädet alkoivat väsyä, eikä ollut enää oksia allapäin, vain neljän metrin pudotus.
”Mitä väliä, kuollaan kumminkin loppujen lopuksi..” Christy sanoi ja teki komean kaksoisvoltin ja päätyi rähmälleen maahan. Jessica ei olisi aluksi uskaltanut hypätä, mutta lopulta hyppäsi ja huusi samalla:
”Mynthoon!”
Hän tippui suoraa ahterilleen eikä lähtenyt vähään aikaan mihinkään suuntaan. Kyseli vain Christyltä:
”Joko henki lähti?”
Pian häntä alkoi väsyttää ja hän nukahti lumihankeen, mikä ei ollut paras mahdollinen paikka kun oli lumi vielä maassa.

Samaan aikaan:

”Kutsutaan Remus pois tyttöjen luota, ei hän satuttaisi meitä, koska me ollaan animaageja”, Sirius sanoi ja he juoksivat vastakkaiseen suuntaan, kuin mistä kirkuna tuli. Lopulta he pysähtyivät ja James muutti muotonsa ihmiseksi.
”Auuuuuuuuu!” Hän ulvoi ja muutti itsensä uroshirveksi. Hetken kuluttua Lupsukkamme ilmestyi puiden lomasta ja pojat veivät hänet Rääkyvään Röttelöön. He lukitsivat Remuksen sinne ja lupasivat eläinten yhteiskielellä palata aamulla. Sen jälkeen he juoksivat äkkiä sinne missä puu paloi. He muuttivat muotonsa ihmisiksi ennen kuin astuivat näkyviin ja huomasivat kahden tumman nyytin maassa. He kävelivät niiden luo ja näkivät niiden olevan Christy ja Jessica. Sirius käänsi varovasti Christyn ympäri ja näki tämän nenän vuotavan verta. Lumi oli sulanut ilmeisesti hiukan puun polton takia. Jessica näytti olevan kunnossa päässä olevaa kuhmua lukuun ottamatta, jonka syntyperää emme saa koskaan tietää. James ja Sirius heivasivat tytöt käsivarsillaan metsän laitaan, eikä kumpikaan herännyt. Pojat jättivät tytöt metsän laitaan nukkumaan ja James sanoi ennen kuin he lähtivät pois kohti Rääkyvää Röttelöä:
”Tuutilullaa.”

Rohkelikon oleskeluhuoneessa Marilyn alkoi jo huolestua ja haki kaikkarit matka-arkustaan. Hän alkoi kaikkaroida ikkunan läpi ja huomasi ystäviensä nukkuvan Kielletyn Metsän laidassa.
”Ne ketaleet ovat olleet juhlimassa, eivätkä kutsuneet meitä mukaan!” Hän karjaisi kun oli saanut Lilyn hereille.
”Ai häh?” Lily kysyi unenpöperössä.
”Chris ja Jessi ovat olleet juhlimassa ilman meitä!” Marilyn ärisi.
”Missä he ovat, minä käyn hakemassa heidät”, Lily kysyi.
”Kielletyn Metsän laidassa huispaus-stadionin lähellä,” Marilyn neuvoi ja Lily lähti ulos muotokuva-aukosta kellon ollessa jo noin kolme yöllä.

”Hahaa sainpas sinut!” Vahtimestari Voro karjaisi hypätessään nurkan takaa Lilyn eteen, mutta Lily oli liian väsynyt säikähtämään.
”Johtajatyttö”, Lily vastasi ja Voro jäi kiroilemaan ja vannomaan kostoaan.
”Kuinka perkeleessä näen eteeni?!” Lily kysyi manaten päästyään ulos ja muisti taikasauvansa.
”Valois!” Hän kuiskasi ja valo syttyi taikasauvansa kärkeen. Hän ei ollut oikein tyytyväinen vihreiden pörrötohveleidensa kohtaloon, jotka menivät pilalle lumessa. Häneltä meni puoli tuntia löytää ystävättärensä ja yritti saada heitä hereille.
”Herätkää senkin petturit! Olette olleet juhlimassa ilman minua ja Marya!” Lily sihahti heille kummallekin ja lähti viemään heitä Rohkelikko-tornia kohti.

Aamun valjetessa Jessica kiljaisi ensimmäisenä:
”Myöhästyin tunnilta!”
”Vaiti, on sunnuntai ja loma”, Christy murahti, muttei saanut enää unta ja raahautui kylpyhuoneeseen.
”Mitä Merlinin nimessä nenälleni on tapahtunut?” Hän kysyi hiljaa kiroten mielessään tämän aiheuttajan alimpaan helvettiin, mikä on varattu nenänmurtajille ja surkeille plastiikkakirurgeille.
”Mistä minä tietäisin, mennään Sairaalasiipeen, perse on tunnoton”, Jessica murahti ja he lähtivät alas, vaihdettuaan ensin arkivaatteet päälleen.
”Moi Burrows ja Storm, näytättepä te energisiltä ja pirteiltä tänään!” James ja Sirius huomauttivat yhteen ääneen kun tytöt saapuivat oleskeluhuoneeseen.
”Lärvi kiinni!” Christy karjaisi säikyttäen paikalla olleet ensiluokkalaiset käpälämäkeen ja lähti Jessican kanssa Sairaalasiipeen.

”Näittekö minne Jessi ja Chris menivät?” Marilyn kysyi tultuaan alas puolen tunnin päästä istuutuessaan vakiopaikalleen saavuttuaan Lilyn kanssa oleskeluhuoneeseen.
”Sairaalasiipeen hoidattamaan päitään, otaksun”, Remus vastasi totuudenmukaisesti ja siinä samassa Christy ja Jessica tulivatkin takaisin.
”Ahaa. Tehkää tilaa”, Lily ärähti pahantuulisena Peterille, Jamesille ja Remukselle, saavuttuaan oleskeluhuoneeseen, koska nämä olivat hänen vakiopaikallaan ja hän halusi makoilla sohvalla. Pojat nousivat heti ja Lily hyppäsi makuulleen. James kuitenkin istuutui takaisin ja nosti Lilyn jalat syliinsä.
”Irti jaloistani”, Lily äyskähti ja kääntyi kyljelleen, mutta James alkoikin hieroa Lilyn sääriä piittaamatta tytön vastusteluista. Jessica katsoi Lilyä pitkään ja hartaasti. Lopulta hän konttasi takanreunusmatolta hänen luokseen ja kuiskutti jotain Lilyn korvaan. Lopetettuaan Lily nyökkäsi ja Jessica kävi heidän makuusalissaan hakemassa ilmanraikastimen.
”Täällä alkaa olla pää kipeä, tunkkainen haju”, hän selitteli suihkuttaessaan hajustetta ympäri huonetta. James lopetti hieromisen ja nousi seisomaan.
”Okei, minulla on nyt ilmoitusluontoinen asia. Minä James Oliver Potter, olen päättänyt etten kiroa enää ketään”, hän sanoa paukautti ja Sirius tippui rytinällä alas tuoliltaan.
”Voisitko toistaa?” Lily kysyi siristäen silmiään ja nousi ylös.
”En kiroa enää ketään, mutta ennen kuin innostut Lily, se ei tarkoita ettenkö itsepuolustautuisi jos joku kiroaa tai yrittää kirota minut. Eikä se tarkoita käytännön pilojen lopettamista”, James lisäsi kiireesti ja auttoi Siriuksen sohvalle istumaan. Peter näytti siltä kuin hänelle olisi syötetty kulhollinen pollomuhkun mätää. Christy ja Marilyn asettivat Siriuksen makaamaan sohvalle pää Christyn syliin ja Marilyn kasasi kaikki tyynyt huoneesta pojan jalkojen alle.
”Kaikki on okei beibi, kaikki on okei”, Christy kuiskutteli Siriukselle samalla kun silitti hänen poskia ja hiuksia ja tuikkasi välillä suukon hänen otsalle.
”Oletko nyt varma ettet yritä vain tehdä vaikutusta minuun?” Lily kysyi silmät sirissä Jamesilta heidän kasvonsa vain muutaman sentin päässä toisistaan.
”Täysin varma. Olen vähän miettinyt viimeaikaisia tapahtumia ja sitä, että sinun mielestäni minun pitäisi aikuistua”, James vastasi ja katsoi Lilyä suoraan silmiin.
”Ihanko totta? Uskon kun näen”, Lily sanoi ja hivuttautui lähemmäs.
”Usko pois vain, koska aion muuttua. Hetki hetkeltä aina vain enemmän”, James sanoi hivuttautuen itsekin lähemmäs ja nyt heidän nenänkärkensä melkein koskettivat toisiaan.
”Minun vuokseniko sinä näin paljon uhraudut?” Lily kysyi uudelleen.
”Tuskin Ruikulinkaan. Sinun ja itseni. Sinun avullasi olen avannut silmäni ja tajunnut, että minun täytyy ryhdistäytyä”, James sanoi ja kumartui suutelemaan Lilyä.
”Kröhöm, anteeksi, mutta tuo ei ole kovin romanttista ja voisitte ottaa meidät muutkin huomioon. Me emme välttämättä halua nähdä tuota”, Jessica keskeytti heidät juuri kun heidän huulensa koskettivat toisiaan. Muut ponkaisivat seisomaan.
”Tätähän me olemme odottaneet!”
”Nimenomaan juuri niin kuin hän sanoi!”
”Anna nyt kultaseni heidän hoitaa omat rakkausasiansa.”
”Sinä itse olet kädet ristissä joka ilta toivonut Lilyn ja Jamesin löytävän toisensa rakkausmielessä!”
”Tulkaa te kaksi! Te menette nyt tuonne hoitamaan asian loppuun ja laitatte oven eteen tuolin! Me pidämme huolta ettei muut kelmit ryntää sisään”, Christy uhosi, tarttui paria käsistä ja veti heidät kohti poikien makuusaliin vieviä portaita.
”Marilyn tule apuun!” Hän kehotti vielä ystäväänsä joka seurasi uskollisesti. Yhdessä he työnsivät Lilyn ja Jamesin sisään ovesta johon oli maalattu selkeästi: Kelmien yksityisalue.
”Olkaa niin pitkään kuin tahdotte”, Christy sanoi rauhallisesti ja hymyili innoissaan sulkiessaan oven.
”Hiton Jessica”, Marilyn murahti heidän laskeutuessaan portaita oleskeluhuoneeseen.


A/N: Ja nyt teille jotka ette tajunneet tuota Tom kohtaa:
Eli siis, Tom Valedro haki paikkaa Pimeyden Voimilta Suojautumisen opettajana, mutta kun ei sitä saanut, hän haki mitä tahansa paikkaa Tylypahkassa, ja sai viulistin paikan. Kuitenkin, kostonhimoisena Dumbledorelle, tämä päätti yrittää pilata tanssiaiset.
Joko valkenee?
« Viimeksi muokattu: 23.03.2008 18:29:36 kirjoittanut -Anerya- »
Headmaster of Hogwarts hits the gym.

Dumbelldore.

-ItseTuhoNappula-

  • ***
  • Viestejä: 27
  • nam <3
    • http://www.finfanfun.arkku.net
Re: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific 5. Luku,
« Vastaus #14 : 05.08.2007 11:14:45 »
Hyvä oli!! Ei mitään rakentavaa..no ei sitä tuu kyllä koskaa koska minä ei osata rakentaa mutta...


                             JATKOAAAAAAAAAAAAAA!!!        

             ISO kiitos... -ITN- kuittaa
Älä koskaa pure kiveä sillä siinä voi mennä hampaat tuusan nuuskaksi.. ja jäädä sanattomaksi niinkuin minä nyt..

neiti seko

  • ***
  • Viestejä: 468
  • Sir Christus...
Re: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific 5. Luku,
« Vastaus #15 : 05.08.2007 12:54:09 »
JES! pidän yhä edelleenkin ja hyvin tarina etenee ja meinasin tukehtua nauruuni muutamissa kohdissa... JATKOAAA!!!!! pliis? *koiranpentu ilme*
I wanna be with you, but I can't. So I sent my heart to you <3

18.7.2009 Olet ikuisesti sydämmissämme<3

Kuolonsyöjät eduskuntaan! XD
LynZ alkkarit nähty :p

-Anerya-

  • ***
  • Viestejä: 162
Re: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific 5. Luku,
« Vastaus #16 : 05.08.2007 13:42:44 »
-ITN- ja neiti seko : Tässä taas jatkoa, jota yritän lisätä tiheään tahtiin koska koulut alkaa pian.

Luku 6. Sairaalaan ja synttäri pippalot

Sillä välin muut kyykkivät kirjastossa. Remus lueskeli jotain ihmekirjaa samalla kun Christy ja Jessica ehdottelivat kirjaston sisustuksen parantamista matami Prillille.
”Täällä näyttää todella ankealta.. Jos lattiat uusittaisiin ja seinät maalattaisiin.. Ja pöydät ja tuolit voitaisiin vaihtaa uudenaikaisempiin..” He sepittivät matamille.
”Jättäkää toiveenne rehtorille”, matami Prilli huokaisi ja palasi konttorinsa luokse. Pian he lähtivät kirjastosta, kun aika kävi aivan liian tylsäksi.

Äkkiä Jessica näytti muistavan jotain.
”Perjantaina on uudenvuodenaatto!” Hän kiljaisi äkkiä.
”Aivan”, muut sanoivat yhteen ääneen.
”Eikö silloin pitäisi järjestää taas juhlat? Ja ilotulitteita Sekolta?” Hän kysyi ja kietoi kätensä Remuksen vyötärölle.
”Voisi olla hyvä idea”, Sirius tuumasi.
”Voisimme pyytää rehtorilta lupaa järjestää juhlat pihalla ja hommata kermakaljaa.. Ja puolilta öin ruveta tulittamaan”, Christy ehdotti.
”Loistoajatus, mennäänkö vaikka heti pyytämään lupaa?” Marilyn kysyi.
”Selvä, kansliahan on vain kerrosta ylempänä”, Sirius vastasi ja he kääntyivät kannoillaan mennessään liikkuviin portaisiin.

Matkalla Peter näki tyttöystävänsä Celian poistuvan juuri portaikoista ja lähti tämän perään vinkumaan. Pian he pääsivät kivihirviön eteen.
”Mehiläiskeiju”, Remus sanoi tunnussanan ja kivihirviö päästi heidät ohitseen. Jessica koputti oveen ja rehtori kutsui
”Sisään”, joten he avasivat oven ja astuivat kynnyksen yli.
”Päivää rehtori”, he sanoivat yhteen ääneen.
”Ah päivää”, Dumbledore vastasi ja siirsi pergamentit työpöydältään syrjään ennen kuin istuutui tuolilleen.
”Mikä tuo teidät tänne?” Hän kysyi hymyillen lempeästi.
”Haluaisimme pitää juhlat pihamaalla uuden vuoden aattona”, Christy sanoi asiallisesti.
”Ja haluaisimme rehtorin luvan”, Remus jatkoi.
”Hmm.. Ei kai siitä mitään haittaakaan ole.. Saatte luvan”, Dumbledore myöntyi ja he huudahtivat ”Jes!” Ennen kuin lähtivät.

Heitä ei huvittanut mennä takaisin oleskeluhuoneeseen vaan he menivät pihamaalle. Sirius ja Christy eivät jääneet pitkäksi aikaa vaan lähtivät sisälle koska heidän tuli kylmä.

”Huooh, tylsää,” Sirius kommentoi heidän laahustaessaan käytävällä takaisin Rohkelikko-tornia. Christy oli yllättynyt, että Sirius puhui hänelle. Sirius ei ollut puhunut hänelle paljoa tanssiaisten jälkeen ja nyt vapaaehtoisesti.
”Jeba.”
 Heidän kääntyessään seuraavasta kulmasta Leonardo tuli vastaan heitä.
”Hei Christy, Musta”, Leo tervehti heitä.
”Hei nättipoju”, Sirius vastasi kädet taskuissa kantapäillä keikutellen.
”Sirius! Hei Leo,” Christy tiuskahti.
”Olisiko sinulla hetki aikaa Christy?” Leo kysyi ja Christy nyökkäsi. Sirius jäi odottamaan samaan paikkaan Christyn ja Leon kävellessä kulmauksen taakse ja jonkin matkaa käytävää eteenpäin.

”Haluaisitko lähteä Tylyahoon kanssani ensi viikonloppuna?” Leo kysyi hymyillen hurmaavaa hymyään.
”Anteeksi, mutta menen jo jonkun toisen kanssa!” Christy vastasi hymyillen teennäisesti ennen kuin lähti takaisin Siriuksen luokse.
Sirius virnisti tyytyväisesti ja ajatteli kirota Leonardon vielä koska tämä oli yrittänyt viedä hänen tyttöystävänsä. Askeleet lähestyivät ja lähestyivät..
”Musta, mitä helvettiä?!” Christy ehti kirkaista ennen kuin Sirius loitsi sanattomasti tainnutustaian ja Christy tuupertui lattialle
”Ei mitään! En minä mitään tehnyt!” Sirius karjaisi siltä varalta, että Leo olisi kuullut kirkaisun.
”O-ou.. Uusi tilanne, uusi ongelma”, Sirius sanoi itsekseen miettien samalla hätääntyneenä mielessään, miten välttyisi siltä, ettei Christy tappaisi hänet herättyään. Veisikö hän Christyn Sairaalasiipeen vaiko lukitsisiko luutakomeroon? Luutakomero. Ehdottomasti. Sieltä hän ei pääsisi pitkään aikaan pois. Sairaalasiivestä hän palaisi täysissä voimissaan ja Sirius saisi katua tekoaan katkerasti. Hän veti Christyn, tuon hentoisen neitokaisen, helposti siivouskomeroon ja loihti äänenvaimennus- ja lukitustaian ja otti hatkat.

Lily käveli pihamaan poikki järvenrantaan ystäviensä seuraan James ja Sirius kannoillaan. Sirius oli liittynyt heidän seuraansa matkan varrella ja puhui nyt Jamesin kanssa huispauksesta.
”Hei kuomat”, Lily tervehti ja istuutui lumihankeen, James tietysti vieressään.
”Heipä hei”, Marilyn ja Remus tervehtivät ja Jessica oli vaipunut mynthon-fantasioihin.
”Ääh, tylsää!” Lily ähkäisi ja heittäytyi makuulleen.
”Mitäs Lily aiot tehdä ensi Tylyahon viikonloppuna?” James kysyi huolettomasti.
”Mennä Tylyahoon,” Lily vastasi silmät kiinni maatessaan lumessa.
”Minun kanssaniko?” James kysyi vikkelään.
”Ei vaan Marilynin”, Lily vastasi kuin olisi ollut raskaskin päivä.
”Entä sitä seuraavalla reissulla?” James kysyi.
”Katsotaan nyt. Riippuu kuinka käyttäydyt”, Lily vastasi.
”Selvä”, James vastasi hymyillen ja tuikkasi pusun Lilyn poskelle.
”Mitäs sanotte jos ruvettaisiin luistelemaan kun on noin hyvä jääkin?” Marilyn ehdotti ja he kävivät hakemassa hokkarit sisältä.

Sillä välin Christyn pää selveni jo ja hän katseli hetken paikkaa tajutakseen missä oli ja älysi mopit.
”No voihan vittulan väki..” Hän tuumasi ja katsoi ulos isosta ikkunasta, joka oli rakennettu osittain komeron puolelle, koska komero oli ennen ollut osa luokkahuonetta, ennen kuin siitä oli tehty siivouskomero. Hän huomasi katselevansa järvelle ja yritti huutaa sen jälkeen komeron oven läpi avunhuutoja. Kukaan ei kuullut, kiitos äänenvaimennusloitsun. Hän katsoi uudestaan ulos ja tuumasi pudotuksen olevan ehkä 30 metriä. Ei, Christy ajatteli. Minä en hyppää, hän ajatteli lisää ja päätti jäädä komeroon siihen asti, että joku pari päättäisi tulla pussailemaan. Kului tunti. Kului toinenkin tunti. Ei ketään. Hän katseli epätoivoisena ikkunasta ulos ja siristäen silmiään hän näki ystäviensä käyneen hakemassa luistimet ja luistelevan nyt järven jäällä. Pojatkin luistelivat monen muun tavoin.

”Ääks!” Marilyn kiljahti ja kaatui perseelleen.
”Hihii!” Jessica hihitteli ja Marilyn kampitti tämän, mutta Remus sai Jessican kiinni ennen kuin tämä kaatui. Lily katseli heitä hetken hymyillen, eikä katsonut eteensä vaan hän luisteli suoraan päin erästä isokokoista luihuis-poikaa. Toinks kuului ja James luisteli äkkiä Lilyn luo.
”Oletko kunnossa?” James kysyi huolestuneena Lilyn katsoessa kieroon.
”Joo totta kai!” Lily vastasi ja Sirius saapui paikalle luistellen mallikelpoisesti.
”Oo sinäkö siinä Christy?” Lily kysyi hämmästyen Siriukselta.
”Totta kai, Lily vanha kuomaseni”. Sirius vastasi epäröiden ja he taluttivat hänet rannalle.

Christy tuumi itsekseen kuinka pelastautua ja totesi, että ainut mahdollisuus olisi hypätä. Hän tarkisti vielä miltä ulkona näytti ja huomasi Siriuksen, Jamesin, Remuksen, Lilyn, Marilynin ja Jessican lähtevät rannalta päin.
”Nyt tai ei koskaan..” Hän ajatteli syöksyessään ikkunan läpi.

”Katsokaa! Se on Chris! Patjous!” Lily huudahti ja loitsi patjan ikkunan alle ajattelematta muuta kuin, että hänen ystävänsä taittaisi niskansa mikäli tippuisi suoraan maahan. Kaikki pihalla olleet ryntäsivät salamana paikalle. Ensin tuli lasin sirpaleet, sitten Christy.
”Chris! Chris! Kuuletko minua? Puhu minulle, tai edes purista kättäni mikäli kuulet!” Jessica hätäili ja otti Christyn kädestä kiinni.
”Hakekaa joku matami Pomfrey ja professori McGarmiwa!” Marilyn karjaisi ja Remus ja James lähtivät siinä samassa.
”Kokeile pulssia!” Jessica kehotti Lilyä joka laittoi sormensa Christyn kaulavaltimolle.
”Hengissä on toistaiseksi.”
Joukko hätäili hetken, kunnes matami ja professori saapuivat.
”Onpas hän omituisessa asennossa..” Jessica tuumaili katsoen erityisesti Christyn vääntynyttä kättä.
”Ei tässä hätää! Kärrätään vain Pyhään Mungoon, kyllä se siitä,” matami karjui ja väkijoukko hajaantui. Pian saapui joukko Pyhän Mungon miehiä Mungottaislinjalla kaahaten. Jessica meni mukaan.

”Noh, tässä tämä taisi sitten olla,” Lily huokaisi surumielisesti eikä huomannut edes istuvansa Jamesin vieressä oleskeluhuoneen sohvalla.
”Miten hän edes joutui sinne siivouskomeroon ja päätyi hyppäämään?” Marilyn kysyi miettien ankarasti.
”Joku luihuisista se oli. Jep, ehdottomasti luihuinen”, Sirius sanoi kovaan ääneen nyökytellen päätään rivakasti.
”Mistä helvetistä sinä sen tiedät?” Lily kysyi epäluuloisena.
”Olen kelmi. Tiedän kaiken”, Sirius vastasi ja virnisti kelmimäisesti.
”Hmph! Kerrohan, Sirius, mitkä ovat minun, Maryn, Christyn ja Jessican toiset nimet?” Lily kysyi nokkelaa.
”Lily on ainakin Christie.. Sitten Christy oli muistaakseni Megan, Jessica Ana ja Marilyn Keira? Sirius kysyi epäillen.
”Muuten oikein, paitsi Jessica Allison ja Marilyn Kate. Että revi siitä!” Lily sanoi voitonriemuisesti ja lähti Marilynin kanssa tyttöjen makuusaliin.
   
Seuraavana päivänä Jessica palasi ja kysymykset alkoivat sadella.
”Onko hän kuollut?”
”Kävikö kuinka pahasti?”
”Milloin hän pääsee takaisin?”
”Kai hän kuolee?”
”Sano, että hänellä on tuskia!”
Ja kaikkea tuohon tapaan.
Kului päivä ja tuli maanantai.
Lily heräsi ensimmäisenä, ja herätti muut. He lähtivät aamiaiselle ja Jessican mieltä piristi vain se, että hän oli saanut ilmaisen askin mynthoneita ollessaan Pyhässä Mungossa. Seuraavaksi heillä olisi liemiä ja kelmit tekivät tytöille väkijoukossa tilaa kävellä aivan kuin he olisivat isojakin julkkiksia.
”Hyvää huomenta oppilaat! Tänään valmistamme Gutgaliedietä. Neiti Evans varmaankin osaa kertoa mitä se on?” Professori Kuhnusarvio kysyi hymyillen Lilylle.
”Se on räjähdysaltis juoma ja se on samalla rotanmyrkkyä”, Lily vastasi kuuluvalla äänellä. Peter vingahti takarivissä ja pieraisi. Luihuiset eritoten rämähtivät nauruun samoin kuin kaikki Rohkelikot, Peteriä lukuun ottamatta. Professorikin nauroi.
”Noh noh, säästetäänpä ne kaasut vessaan asti, koita vielä kaksi tuntia pidätellä”, professori sanoi hekotellen.
”Elikkä siis, ainekset löytyvät varastokaapista ja ohjeet sivulta 99. Voitte aloittaa”, professori sanoi kun luokka oli toipunut naurusta. Lily avasi kirjansa silmänräpäyksessä oikealta sivulta ja pinkaisi varastolle palaten syli täynnä erilaisia purkkeja ja pulloja. Puolen tunnin kuluttua luokka haisi jo vahvasti bensalle. Lily loitsi nopeasti itselleen ja ystävilleen happinaamarit.

Lisää 2 dl vaessooria ja sekoita 13 kertaa vastapäivään.
Säädä lämpöä 3 astetta pienemmälle ja lisää 3 ruokalusikallista laimentamatonta vodkaa…
Sirius luki ja otti huikan vodkapullosta kun professori ei katsonut.

Tunnin loputtua professori Kuhnusarvio käski tuttuun tapaan tuoda näyte pullossa hänen pöydälleen ja kiinnittää oma nimi pullon kylkeen. Professori oikein odotti Lilyn näytettä ja kuten arvata saattoi..
”Upea neiti Evansin liemelle! Oikein hyvä!”
Kelmeille proffa antoi vain kelvollisen. Lily, Marilyn ja Jessica istuutuivat lounaalla mahdollisimman kauas kelmeistä. Lounaaksi oli hernesoppaa Peterin pahaksi onneksi. Kuten arvata saattoi illalla oleskeluhuone tulisi haisemaan. Lounaan jälkeen heillä olisi hyppytunti ja tytöt suunnistivat Rohkelikkotornia kohti.

Illalla oleskeluhuone siis haisi siltä kuin sata haisunäätää olisivat asuneet siellä pari vuotta. Kelmit suunnittelivat suurta jäynäänsä eräässä nurkassa ja sieltä kuului pihahduksia vähän väliä ja nousi erikoisen väristä savua. Siellä ei ollut ketään kelmien lisäksi kiitos Peterin.
”Kiäh kiäh.. Toteutammeko suuren suunnitelman heti huomenna?” Sirius kysyi ja lisäsi hyppysellisen kuukiveä liemeen, jota he valmistivat.
”Jep. Niin pian kuin mahdollista!” James vastasi ja heitti hiukan  hapankaalia joukkoon.
”James?” kuului kysyvä ääni jostain portaikkojen suunnalta ja kaikki kelmit kääntyivät salaman nopeasti.
”Ah, Lilysein, mikä suo minulle tämän miellyttävän kunnian?” James kysyi haroen hiuksiaan.
”Se vain, että meidän pitäisi mennä partioimaan käytäville..” Lily sanoi ja naputti rannekelloaan merkiksi Jamesille, että kello oli yksitoista.
”Aivan mennään,” James sanoi ja livautti huuliltaan kelmeille ilman, että Lily kuuli:
”Hoitakaa homma!”
”Oletkos kironnut ketään viimeaikoina?” Lily kysyi muina miehinä.
”Nääh, ne hommat on jo menneen talven lumia”, James vastasi ja kietoi toisen kätensä Lilyn hartioille. Pian kuului kissan tassuttelua nurkan takaa.
”Norriska!” Lily sanoi äkkiä.
”Voi Lily, potkaisen sitä vain tämän kerran, en ole potkaissut sitä kolmeen vuoteen!” James sanoi ja ennen kuin Lily kerkesi estää, kuului kova kissan rääkäisy ja Norriska säntäsi pakoon.
”Eläinrääkkääjä!” Lily huusi raivoissaan.
”Mitä minä nyt tein?” James kysyi ihmeissään.
”Eläinrääkkäystä!” Lily sihisi.
”Olen eläinaktivisti, enkä siedä eläinrääkkäystä! Partioi tämä ilta yksin!” Hän jatkoi, kääntyi kannoillaan ja paineli takaisin kohti Rohkelikko-tornia.

Puolen yön maissa James vihdoinkin palasi oleskeluhuoneeseen, jossa muut kelmit vielä odottivat häntä.
”Ei tainnut mennä hyvin, vai?” Sirius kysyi vääntäen otan osaa –ilmeensä kasvoilleen.
”Ei.. Ei alkuunkaan.. Enkä jaksa selittää..” James huokaisi vastauksen raskaasti ja retkahti sohvalle.
”Joo sitä mekin epäiltiin.. Lily paineli vain vähän ennen sinun tuloasi makuusaliinsa,” Remus raportoi välinpitämättömästi.

Seuraavana aamuna James heräsi siihen, että Lilyn antama herätyskello alkoi soittaa Mozartia korvan juuressa ja vinkumaan samalla. James tarrasi herätyskelloon ja paiskasi sen seinään. Tai niin hän luuli. James oli kääntynyt unissaan väärinpäin ja siinä samassa Siriuksen sängystä kuului vihaista ärjyntää.
”Pakko heitellä toisia heti aamutuimaan tavaroilla!? Helluntai sentään, voisit edes varoittaa!” Sirius tuli vuorostaan karjumaan päin Jamesin naamaa niin, että sylki roiskui.
”Sori kamu..” James sanoi ja väänsi järkyttyneen ilmeen kasvoilleen ja Sirius lähti vääntämään torttuja vessaan.

James herätti muutkin kelmit ja he lähtivät hiipparoimaan Siriuksen tultua paskalta kohti Suurta salia aamiaiselle. Heidän täytyi hiipparoida koska heillä oli taskut täynnä eilistä lientä. Suuressa salissa oli jo jonkun verran porukkaa ja James huomasi heti tietyn punapään yksin puolivälissä Rohkellikojen pöytää. Kun he lähestyivät kohdetta, hän huomasi Lilyn nukkuvan pää pöydän pintaa vasten. James ei kerinnyt estää kun Remus herätti Lilyn.
”Lily? Weiki weiki..” Remus kysyi ja tökkäsi Lilyä olkapäähän hellästi.
”Häh!? Ai se olitkin sinä Remus.. Joko on aamiaista? Ai ei.. No herätä sitten kun on..” Lily tuumasi ja painoi päänsä uudelleen pöydän pintaan. James käytti tilaisuutta hyväkseen ja istuutui Lilyn viereen ja alkoi pörröttää tytön hiuksia.
”Älä sotke niitä”, Lily sanoi ja laittoi Jamesin käden hellästi pois hiuksistaan.
”Ai et sinä vielä nukukaan..” James totesi pettyneenä.
”Tilaa tähän väliin perverssi!” Kuului Jamesin takaa Jessican ääni.
”Ah, Jessica. Ei syyttä sukunimesi ole Storm”, James tuumasi ja vastentahtoisesti siirtyi hiukan, että Jessica pääsi heidän väliin.
”Aah! Marilyn tulimme juuri ajoissa! Cocopopseja!” Jessica huudahti hieroen käsiään yhteen kun muropaketti ilmestyi hänen eteensä kellon ollessa tasan puoli kahdeksan. Lily nousi siinä samassa ja alkoi lapata paahtoleipiä ennen Siriusta ja Jamesia lautaselleen, niin nopeaa, että pojat joutuivat taistelemaan viimeisestä palasta.
”IRTI PAAHTOLEIVÄSTÄNI! Jaa Evansin kanssa yks leipä! Tämä on MINUN!” Sirius karjui ja nappasi paahtoleivän itselleen.
”Lilyy.. Antaisitko yhden paahtoleivän?” James aneli ja yritti koiranpentu ilmettä huonolla menestyksellä.
”Vain unissasi, minulla on nälkä”, Lily vastasi ja alkoi mutustaa paahtoleipiä tyytyväisenä itseensä.

Kun luihuisten pöytä alkoi olla täynnä porukkaa, eivätkä opettajat katsoneet, kelmit nyökkäsivät hiljaa toisilleen ja siirtyivät eri kohtiin pöytää istumaan ja heittivät taikajuomapullot viereiseen, eli luihuisten pöytään. Jessica huomasi tämän ja kääntyi katsomaan mitä Luihuisille tapahtuisi. Yksi pullo räjähti melkein hänen kohdalla.
”AI PERKELE MUN IHANAT SILMÄNII!” Hän kirkui kun mönjää lensi suoraan hänen silmiinsä. Peter, joka oli heittänyt tuon pullon, vilkaisi onnettomana toisiin kelmeihin jotka mulkoilivat takaisin pahasti. Lily oli kääntynyt silmän räpäyksessä kun pullot räjähtivät ja katseli mitä Luihuisille ja Jessicalle tapahtui. He alkoivat muuttua naamastaan pinkeiksi ja vaaleanvihreiksi ja oransseja täpliä ilmestyi nyt heidän keltaisiin kaapuihinsa. Hiukset muuttuivat jokaisella sinisiksi.
”KELMIT TÄNNE JA SASSIIN!” Lily karjui ja kelmit eivät uskaltaneet tehdä muutakaan kuin totella. Lilyn raivo oli hirmuinen.
”MITÄ HELVETTIÄ TE OIKEIN DUUNAATTE?! Katsokaa nyt Jessicaakin!! Saatanan älykääpiöt! Ja sinä Potter olet johtajapoika! Ja Remus! Sinä olet tuollainen mallioppilas! Tai ainakin olit! Viisikymmentä pistettä pois Rohkelikolta ja te idiootit siinä rehtorin kansliaan! Luihuiset painuu suorinta tietä Sairaalasiipeen ja Marilyn vie Jessican matami Pomfreyn luokse vauhdilla! Enkä lopettanut vielä!” Lily karjui niin, että salin seinistä kaikui ja sali täyttyi hänen karjunnalla.
”Te perkeleen paskiaiset olette vastuuttomia ja vastenmielisempiä oppilaita joita Tylypahkassa sata prosenttisella varmuudella koskaan on ollut! Älkää huoliko, teen kaikkeni, että saatte potkut ja kengän kuvion kaiken lisäksi perseeseen! Ja nyt pieni varoitus: mikäli rehtori Dumbledore jättää teidät antamiensa potkujen jälkeen vielä minun hoideltavaksi, ette saa enää koskaan lapsia ettekä selviä elävinä edes ulko-ovista ulos!” Lily huusi pää punaisena ja työnsi kyntensä Jamesin ja Siriuksen niskaan, mikä sattui ja lähti kirein askelin viemään poikia kohti Dumbledoren kansliaa. Luihuiset olivat menneet kaikki Sairaalasiipeen ja muut katselivat huvittuneina kun Lily räyhäsi kelmeille.
”Vanukas on loppu!” Lily äyskähti kivihirviölle, joka hyppäsi sivuun Lilyn saattueen tieltä. Lily hakkasi nyrkillä kolme kertaa rehtorin kansliaan ja rehtori huikkasi:
”Sisään.”
Lily potkaisi oven täysillä auki ja hymyili leveästi.
”Rehtori, nämä aivottomat idiootit olivat valmistaneet Ifrensiaa-” Hän aloitti, mutta Remus keskeytti hänet.
”Kuinka sinä tiedät mitä se oli?”
”Mitä, luuletko, että minulla syyttä suotta olisi upea taikajuomista?! Ja uskallapas keskeyttää minut toista kertaa ja saat maksaa kalliisti!” Lily äyskähti ja jatkoi.
”Kuten olin sanomassa, nämä neropatit valmistivat Ifrensiaa ja viskoivat kyseistä juomaa sisältäviä pulloja Luihuisten pöytään. Ainetta joutui myös ystäväni Jessica Stormin silmiin ja hän lähti Sairaalasiipeen. Vein Rohkelikolta jo 50 pistettä, mutten antanut vielä jälki-istuntoa, koska oletan sen olevan turhaa, jos annatte näille pölvästeille potkut näes”, Lily selitti toiveikkaalla äänellä.
”Neiti Evans on aivan oikeassa. Te ansaitsisitte potkut. Mutta, nopeilla ja yli-ihmeellisillä aivoillani miettien valonnopeudella ja totean, että olette sen verran fiksuja oppilaita, että tyydyn eväämään teiltä kaikki tämän vuoden Tylyaho-reissut, hyppytunnit kuuraatte vessoja, joka vuoden ilta maanantaista perjantaihin jälki-istuntoa. Kirjoitan perheillenne tästä kommelluksestanne ja mikäli teette vielä jotain sääntöjen vastaista, voin luvata potkuja. Kysyttävää?” Dumbledore sanoi väsyneesti.
”Ei ole, rehtori Dumbledore”, pojat vastasivat katse lattiassa apeina ja rehtori viittasi heidät poistumaan.
”Ai niin, neiti Evansille 20 pistettä hienosta johtajaoppilaan toiminnasta”, Dumbledore lisäsi hymyillen ja Lily hymyili myös ja kiitti.

”Te idiootit!” Lily sanoi ja potkaisi Siriuksen kumoon kun he poistuivat.
”Minä vali-” Sirius kerkesi aloittaa, mutta muut kelmit katsoivat häntä tuimana ja Remus sihahti:
”Mene suututtamaan vielä kerrankin Lily ja saat potkut! Sitä paitsi James! Mitä sinä ajattelit? Tiesit, että hän suuttuisi! Ei anteeksi, korjaan, raivostuisi!”
”Ajattelin, että mehän olemme kelmejä!” James kivahti takaisin ja sai takanaan kävelevältä Peteriltä potkun polven taakse ja James kaatui Siriuksen päälle.
Lily marssi rivakkaa vauhtia heidän ohitseen ja oli törmätä vastaan juoksevaan Marilyniin.
”Lily! Lily! Matami Pomfrey ei voinut tehdä mitään! Jessica kiidätettiin Pyhään Mungoon! Jessica saattaa sokeutua loppuiäkseen!” Marilyn papatti yhtä mittaa Lilyn kuunnellessa huolestunut ilme kasvoillaan.
”Kiitos Marilyn tiedoista..” Lily sanoi surullisella äänellä ja kelmit kuuntelivat jokaisen sanan tarkasti hänen takana, mutta sopivan välimatkan päässä. Hän kääntyi hitaasti ja kelmit näkivät kyyneleet hänen silmissä, mutta muita surun merkkejä hän ei näyttänyt.
”Minä vihaan teitä”, Lily sanoi hiljaa ja kääntyi Marilynin kanssa lähteäkseen. Kaikki sen päivän tunnit olivat peruutettu.

Keskiviikkona Pyhässä Mungossa:

Jessica raotti silmiään ja huomasi olevan vitivalkoisessa huoneessa. Hän katsoi vasemmalle ja huomasi sänkyjä, joissa ei ollut ketään.
”Missä minä olen?” Jessica kysyi ääneen.
”Pyhän Mungon taikatautien ja –vammojen sairaalassa, ensimmäisessä kerroksessa omaehtoisten onnettomuuksien osastolla, huoneessa kolme, sängyssä viisi,” kuului vastaus Jessican oikealta puolelta. Hän käänsi päätään ja huomasi tutun hahmon virnistämässä hänelle.
”Chris! Voi miten kauhea ikävä!” Jessica huudahti ja syöksyi vuoteestaan halaamaan ystäväänsä, joka makasi viereisessä sängyssä.
”Au, au! Varo vähän, kylkiluihin sattuu vielä..” Christy sanoi ja Jessica irrotti otteensa.
”Ota viuhpiipore. Ne ovat hyviä!” Christy tarjosi yöpöydällä olevaa koriaan.
”Kiihos!” Jessica sanoi suu täynnä pullaa.

Ovelta kuului hentoinen koputus ja nuori naishoitaja astui sisään.
”Anteeksi häiriö, mutta Sirius Musta, James Potter, Remus Lupin, Peter Piskuilan, Lily Evans ja Marilyn Collins ovat saapuneet tapaamaan teitä. Ketkä haluaisitte ensin tapaamaan teitä?” Nuori brunette hoitaja kysyi lukien nimet muistiostaan.
”Päästä kaikki sisään Jenny! Ei heistä ole toivottavasti harmia,” Christy sanoi ilmeisesti tuntien hoitajan, koska tiesi tämän nimen. Jenny poistui ja pian tuli joukko heidän ystäviään sisään huoneeseen.
”Aah, rakkaat ystäväni!” Lily ja Marilyn huudahtivat ja syöksyivät halaamaan ystäviään.
”Kiitosh, kiitosh, kova ikävä teitäkin!” Christy sanoi Marilynin halaus otteesta.
”Ja muuten sinä kuristat minut..”
”Anteeksi..” Marilyn sanoi ja päästi nolona irti.
”Mitä kuuluu?” James kysyi ja kätteli lämpimästi tyttöjä.
”Eipä juuri mitään. Ottakaa toki tekin viuhpiiporeita!” Christy sanoi.
”Ilmeisesti hän ei tiedä kuinka joutui sinne komeroon edelleenkään..” Sirius ajatteli ja nappasi suuren pullan.
He rupattelivat niitä näitä ja puolentunnin kuluttua hoitaja saapui taas ja pyysi vierailijoita poistumaan.

Sirius heilautti tien vieressä oikeaa kättään ja poimittaislinja ilmestyi heidän eteensä.
”Haudi! Minnes mennään?” Rahastaja kysyi.
”Tylypahkaan”, Marilyn vastasi ja he astuivat sisään.

”Milloinkahan he pääsevät pois?” Peter kysyi, muttei kukaan vaivautunut vastaamaan.
Pian he saapuivat Tylyahoon ja bussi jätti heidät linnan porteille. Sirius-polo hyppäsi ensimmäisenä ulos ja sohjoon.
”Yyyh…” Sirius valitti.
”Vali vali!” Marilyn kommentoi sarkastisesti.
”Potter tules tänne! Nyt suon sinulle kunnian kantaa minut sisälle linnaan. Minähän en tässä sohjossa kävele! Etkä saa koskaan lapsia jos tiputat minut!” Lily komensi Jamesia joka oli heti valmiina ja Marilyn hyppäsi Remuksen reppuselkään. James oli onnensa kukkuloilla, eikä tohtinut valittaa, että Lily kuristi hiukan häntä, tosin melkein sadan prosentin varmuudella tarkoituksella.

Torstaiaamuna Marilyn heräsi ennen Lilyä, mikä oli hyvin odottamatonta, koska yleensä Lily oli se joka hyppi ensimmäisenä ylhäällä ja hoputti muita. Nyt kuitenkin Lily nukkui kuin lapsi ja kahmi peittoa paremmin päälleen. Marilyn meni suoraan suihkuun ja puki hienoimmat farkkunsa ja mustan neulepuseron. Lopulta hän päätti herättää Lilynkin, joka olisi nuijinut Marilynin ellei tämä olisi herättänyt häntä. Juuri kun he olivat laskeutuneet portaat oleskeluhuoneeseen, kelmit tulivat poikien portaikosta ja näin ollen tytöt joutuivat kävelemään heidän kanssaan aamiaiselle.

”Mitä kirottua tämä nyt on? Ei ollenkaan paahtoleipiä!” Sirius ulvahti hiukset pörrössä kuin haavoittunut koira ja Jameskin yhtyi protestointiin.
”Äh, kasvakaa aikuisiksi vihdoin ja viimein!” Lily kivahti heille ja James vaikeni heti.
”Lily joko näit uusimman Me Noidat -lehden? Siinä oli upea juttu Elle Nicky Smashista! Iih! Ja Hyvä Charlotte on tänä iltana Tylyahossa keikalla! He olivat kuulemma juuri Surreyssä”, Marilyn papatti ja Lily kuunteli innoissaan. Pojat olivat aivan ymmällään mistä tytöt puhuivat.
”Eikös Elle Nicky Smash kuollut hiljattain?” Lily kysyi.
”Kuoli kuoli, mutta juttu on hautajaisista!” Marilyn vastasi innoissaan takaisin ja kääntyi katselemaan minne riisimurot oli piilotettu ja hänen katseensa osui Suuren salin oville. Hän jäi tuijottamaan siihen suuntaan ja Marilyninkin katsoi.
”CHRIS! JESSICAA!” Tytöt rupesivat kiljumaan ja ryntäsivät vastaan ystäviään, jotka olivat juuri palanneet Pyhästä Mungosta.
”Te pääsitte pois sieltä!” Lily huokaisi rutistaessaan Jessicaa.
”Totta kai kun huomenna on uudenvuodenaattokin ja pitää hoitaa valmisteluja!” Jessica huudahti takaisin ja he menivät istumaan. Christy nappasi ensimmäisenä suklaamuropaketin ja Sirius alkoi kysellä kuulumisia. Peter seurasi tapahtumia aivan ymmällään.
”Oletamme, että tänään on juhlat paluumme kunniaksi?” Christy kysyi Lilyltä
”Öh.. Itse asiassa ei ole..” Lily myönsi.
”EI JUHLIA?! TE PETTURIT!” Jessica karjui ja Marilyn pyysi häntä ystävällisesti rauhoittumaan.
”Ei ole juhlia. Vaan Hyvän Charlotten keikka!” Marilyn kiljui ja tytöt rupesivat hyppimään innoissaan. Ryhmä ryntäsi Rohkelikkotorniin ja he menivät katselemaan illan vaatteita.

Illalla tytöt alkoivat meikata ja pukeutua parhaimpiinsa konserttia varten. Christyllä oli jo melko selvää mitä hän pistäisi päälleen: musta niskalenkki toppi ja mustat farkut joissa oli kirjottu ruusuja vasempaan lahkeeseen. Hän lakkasi kyntensä mustaksi ja kimaltavaa päälle. Hiukset puhtaita ja auki. Runsaasti ripsiväriä joka levittyi tasaisesti ja siististi. Hiukan huulikiiltoa ja perfecto! Muutkin pukeutuivat mustiin ja tyylikkäisiin vaatteisiin ja lakkasivat kyntensä samanlaisiksi kuin Christy. Lily suoristi hiuksensa sileiksi ja laittoi ne kahdella poninhännälle. Marilyn muutti hiuksensa pinkeiksi ja kampaukseltaan samanlaisiksi kuin Victoria Beckhamilla nykyään. Lily veti Jamesilta saamansa bootsit jalkaan ja Jessica veti uuden nahkatakkinsa niskaansa ja lainasi Christylle toisia bootsejaan. Tytöt tekivät pelokkaan vaikutuksen ensiluokkalaisiin ja muihin vaikuttavan ja säkenöivän. Toisluokkalaiset olivat jo tottuneet tyttöjen yllätyksiin. Tytöt huomasivat kelmit sohvalla ja marssivat heidän luokseen.
”Ettekö te ole tulossa konserttiin?” Lily kysyi oikoen housujaan.
”Emme saaneet lippuja eikä huvittanut tulla”, Sirius murahti vastauksen ja tytöt sanoivat heipat ja lähtivät.

”Iihanaa! Tapaan taas Joelin!” Christy hehkutti innoissaan ja sulki oman nahkatakkinsa vetoketjun heidän astuessaan ulos ulko-ovista. He näkivät Bellatrixin, Luciuksen, Narcissan ja Rodolfuksen kävelevässä muutaman metrin heitä edellä, ilmeisesti myös menossa konserttiin. Tytöt eivät sanoneet mitään, vaan painelivat heidän ohitseen.
”Ohhoh, noilla on riittänyt rahat lippuun. Vai maksoiko rakas serkkuni sukuni varoilla?” Bellatrix kysyi ivallisella äänellä tyttöjen kävellessä heidän ohitseen.
”Anteeksi vain, mutta saimme VIP-liput. Ilmeisesti olemme vain parempia kuin toiset. Eikä serkullasi ole mitään tekemistä lippujemme kanssa! Että leipäläpi tukkoon, kiitos!” Christy kivahti vastauksen ja he jatkoivat matkaansa. He saapuivat Tylyahon nuorisoseuralle hyvissä ajoin ja näyttivät lippujaan portsarille, joka päästi heidät sisään. Tytöt menivät yksityis aitioon ylös, josta näki kaikkein parhaiten lavalle.
”Bu”, kuului yhtäkkiä tyttöjen takana ja he käännähtivät äkisti katsomaan kuka vittu.
”Joel! Kuinka ihanaa nähdä sinua!” Christy kiljaisi riemuissaan ja syöksähti halaamaan Joelia kuin vanhaa ystäväänsä jota ei ollut nähnyt pitkään aikaa.
”Hei Benji! Näytät hyvältä!” Jessica kehui Benjiä Lilyn ja Marilynin rupatellessa haltioissaan Paulin ja Billyn kanssa.
”Hei itsellesi! Sinäkin näytät hyvältä”, Benji vastasi kohteliaisuuteen.
“Eikös teidän pitäisi olla takahuoneessa valmistautumassa?” Christy kysyi hymyillen vienosti.
”No joo, mutta me halusimme nähdä teidät ensin”, Benji sanoi pidellen Jessican käsiä.
“Kai me näemme vielä myöhemminkin? Voisimme mennä Kolmeen luudanvarteen keikan jälkeen ryyp- siis juomaan jotain”, Christy ehdotti ja kaikki nyökkäsivät reippaasti.
“No, meidän täytyy nyt mennä, nähdään!” Paul sanoi ja pojat lähtivät.
”Nähdään..” Tytöt huokaisivat ja alkoivat innoissaan keskustella. Pian väkeä alkoi kerääntyä paikalle ja tuttu luihuis-jengimme pääsi viereiselle parvelle. Kun show’n alkuun oli enää kolme minuuttia, tarjoilija alkoi liikkua ihmismassan seassa ja tarjoilla normaalia väkevämpää (konserttiin pääsivät vain täysi-ikäiset).
”Saisiko neideille olla juotavaa?” Tarjoilija kysyi tyttöjen takaa ja tytöt nostivat tarjottimelta päärynäsiideriä täynnä olevat lasit. Pian valot sammutettiin ja ainoat valot loistivat lavalla.
”Ja nyt hyvä yleisö päästämme valloilleen iki-ihanan Hyvän Charlotten!” Kaiuttimista kuului ja yleisö alkoi hurrata verhojen auetessa.
”Mikä on meininki?!” Joel kysyi mikrofoniin.
”Hyvä!” Yleisö huusi, mutta tytöt eivät edes kuulleet kysymystä koska muut mölisivät niin.
”En kuule teitä!” Joel sanoi kovempaa ja nyt tytötkin kuulivat.
”MAHTAVA!” Jessica ja Christy karjaisivat yhdessä lujempaa kuin muu väki yhteensä. Olisi ollut ihme jos Joel ei olisi kuullut. Benjiä rupesi naurattamaan ja kaiuttimista kuului vain pärskintää ja käkätyksen ääniä.
”Sori..” Benji köhisi ja hillitsi naurunsa leveään hymyyn.
”Okei, ennen kuin Benji pilaa tämän keikan, aloitamme!” Billy sanoi omaan mikrofoniinsa ja kaikkia nauratti. He alkoivat siis soittaa.

Tuo ensimmäinen kappale, eli Maailma on musta, sai raikuvat suosionosoitukset ja jätkät soittivat vielä muutaman kappaleen. Lopulta Joel sanoi hengästyneenä mikrofoniin:
”Kiitos Tylyaho ja Tylypahka ja hyvää yötä!” Ja he poistuivat suosionosoitusten saattelemana lavalta. Tytöt lähtivät kohti takahuonetta ja tapasivat siellä pojat.
”Te olitte fantastisia, lähdetäänkö Kolmeen luudanvarteen?” Christy kysyi ja otti Joelia kädestä.
”Kiitos, mennään vain,” Joel sanoi ja he menivät takakautta ulos. Paparazit ja toimittajat olivat heitä vastassa ja räpsivät innoissaan kuvia.
”Kerro kuka on uusi tyttöystäväsi Joel!” Joku huusi, mutta kaikki näyttivät vain törkeää ja yleisintä käsimerkkiä kulkiessaan tungoksen läpi salamavalojen loisteessa. He pääsivät jo puolessa tunnissa kolmeen luudanvarteen ja matami Rosmerta lukitsi oven heti kun porukka oli päässyt sisään. Paparazit jäivät silti räpsimään kuvia ikkunoiden eteen, mutta matami Rosmerta laittoi verhot ikkunoiden eteen.
”Mitäs saisi olla?” Matami kysyi hymyillen leveästi. Olihan tämä bändi tullut juuri hänen baariin ryypylle.
”Mitä te aiotte ottaa?” Marilyn kysyi muilta ja he tilasivat kaikki kermakaljat. He joivat ne rupatellen mukavia samalla. He viettivät aikaa baarissa puoleen yöhön asti ja poikien piti kuulemma lähteä, etteivät sammu kadulle. He kuitenkin saattoivat tytöt Tylypahkan porteille ja he hyvästelivät toisensa.
”Toivon todella, että näemme uudelleen,” Jessica sanoi ja suuteli Benjiä poskelle hellästi niin kuin Christy Joelia, Lily Paulia ja Marilyn Billyä.

Tytöillä kesti melkein puoli tuntia kävellä pihamaan poikki sisälle, olivathan he umpihumalassa. Heti eteishallissa Voro meinasi antaa heille jälki-istuntoa, mutta Lily oli johtajatyttö ja täysi-ikäisille oli annettu sinä päivänä lupa tulla vaikka aamu kolmelta takaisin konsertin takia. Voro jäi taas hakkaamaan päätänsä seinään äristen ja vannoen jotain kostosta tyttöjen kompuroidessa portaita ylöspäin nauraen täysillä. Lopulta he selviytyivät parin vastoinkäymisen jälkeen Rohkelikkotorniin ja kesti aika kauan arvuutella salasanaa. Lopulta Jessica muisti lapun jossa oli salasana taskussaan ja näytti lappua lihavalle leidille, koska ei itse saanut selvää omasta käsialastaan.

”Hehehehehehheee.. Laita musiikki soimaan!” Christy karjaisi Marilynille joka oli lähimpänä taikaradiota ja Marilyn totteli kuuliaisesti. Pian alkoi kuulua tietysti Hyvän Charlotten Joki ja tytöt alkoivat hyppiä ja tanssia sohvalla, lattialla ja pöydällä.
”Lisää ääntä!” Jessica karjui täyttä kurkkua ja levittäessään kätensä sivuille nopeasti, hän huitaisi maljakon rikki välittämättä pätkän vertaa ja Lily väänsi volymen täysille. Jessica ja Christy alkoivat hyppiä kahta nopeammin ja Marilyn hikkasi vähän väliä ja hyppi nojatuolilla ja Lily tanssi musiikin tahtiin aika lailla samanlaista tanssia kuin muutkin. Eli ei mitään rajaa hulvattomuudella, täysin oma kehiteltyä vapaa tanssia. Tätä menoa jatkoi pitkälle yöhön eikä väsyttänyt yhtään. Yhtäkkiä joku laskeutui portaita alas oleskeluhuoneeseen, mutta tytöt eivät tätä huomanneet. Jessica ja Christy olivat maalanneet huulipunalla seinät täyteen ’Madden’ ja ’Hyvä Charlotte’ sanoja.
”Lily-rakas?” Huusi pojan ääni musiikin päältä ja kaikki kääntyivät katsomaan kuka helvetti uskalsi häiritä heidän hauskanpitoa. Jessica kompastui jalkoihinsa ja kaatui pöydältä huitoen käsillään vimmatusti, Marilyn kaatui nojatuolillaan, koska oli juuri keikutellut sen selkänojalla, Christy tippui sohvalta lattialle kaataen pienen hintelän sohvapöydän ja sen päällä olleen tekokukka maljakon, joka aiheutti ikävän räsähdyksen. Lily puolestaan oli kompastua omiin jalkoihinsa ja horjahti ensin sohvalle takaperin kuperkeikalla ja tippui sohvalta melkein Christyn päälle lattialle ja yhtäkkiä kaikki tytöt alkoivat hekottaa kuin viimeistä päivää.
”Kukah?” Lily kysyi hämmästyneellä äänellä nauraen silti pää punaisena ja tunsi kuinka joku pitkä ja komea poika tuli auttamaan hänet pystyyn.
”Se olen minä tässä. Hei muuten sinulla on ne bootsit, mitkä annoin sinulle syntymäpäivälahjaksi jalassa”, tämä humalaiselle Lilylle tuiki tuntematon henkilö sanoi. Lily koitti siristää silmiään nähdäkseen henkilön paremmin koska silmissä alkoi sumeta.
”Sinäkö se olet Paul-rakkaani?” Hän kysyi ja hymyili onnessaan.
”Paul? Kuka hitsi on Paul?” Uusi ääni kysyi.
”Minun rakkaani tietysti! Paul on mielittyni nyt ja aina!” Lily huudahti ja alkoi tanssahdella uudestaan, mutta kompastui lattialla makaavaan Marilyniin.
”Lily, se on JA-MES POT-TER! Henkilö joka on piinannut sinua toiselta luokalta lähtien!” Taas uusi ääni sanoi.
”Anturajalka!” Jamesiksi kutsuttu henkilö kivahti vihaisena ja loi vihaisen katseen Siriukseen.
”Sori, ei nyt muistu mieleen,” Lily sanoi ja nousi istumaan Marilynin päälle, joka ähkäisi kivusta ja Lily siirtyi pois hänen päältään.
”Christy, oletko okei?” Sirius kysyi normaalilla äänellä koska Remus oli sammuttanut radion.
”Krooh..” Kuului vastaus, mikä merkitsi, että Christy oli sammunut. Remus nosti lattialla hihittävän Jessican sohvalle ja Peter auttoi Marilynia.
”Me mennään nyt jonnekin, eikös kamut? Pois noiden tylsimysten luota!” Marilyn puuskahti ja horjahti kengillään.
”Joo! Autelkaas kun tämä yks simahti..” Jessica sanoi ja tarttui Christyä jaloista Lilyn tarttuessa käsistä ja Marilyn seurasi niskojaan nakellen perässä heitä tyttöjen makuusalin portaisiin poikien huhuillessa perään:
”Pärjäättekö te? No, hyvää yötä!”

A/N: Anteeksi jos ette pitäneet tästä osasta, en jaksanut panostaa aivan täysillä  :S
« Viimeksi muokattu: 30.04.2009 16:36:44 kirjoittanut -Anerya- »
Headmaster of Hogwarts hits the gym.

Dumbelldore.

neiti seko

  • ***
  • Viestejä: 468
  • Sir Christus...
Re: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific 6. Luku,
« Vastaus #17 : 05.08.2007 15:45:12 »
Mahtava! kiva kun jatkoit ^^  JATKOA lisää!
I wanna be with you, but I can't. So I sent my heart to you <3

18.7.2009 Olet ikuisesti sydämmissämme<3

Kuolonsyöjät eduskuntaan! XD
LynZ alkkarit nähty :p

-Anerya-

  • ***
  • Viestejä: 162
Re: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific 6. Luku,
« Vastaus #18 : 05.08.2007 19:57:46 »
Kiitokset neiti sekolle kommentistasi :) Tässä taas jatkoa :)

Luku 7. Äiti-kulta vierailee

Aamulla Christy heräsi ensimmäisenä sänkynsä vierestä lattialta pää kipeänä ja olo kuin olisi ollut juuri monta kertaa peräkkäin ärhäkän luudan kyydissä. Hän hapuili tiensä kylpyhuoneeseen ja katsoi itseään kunnolla peiliin.
”HYIIIIIIIIIII!” Kaikui kiljunta kylpyhuoneen seinistä ja kuurokin olisi herännyt tuohon meluun jos olisi ollut heidän makuusalissa.
”Mitä nyt?” Lily kysyi raapien niskaansa tukka pörrössä ja silmät juuri ja juuri auki tullessaan katsomaan mikä hätänä. Christyn meikit olivat levinneet pitkin naamaa ja tytön tukka pörrötti pystyssä.
”Katso miltä minä näytän!” Christy sanoi ääni vapisten.
”Mitäs tuosta? Tuoltahan sinä näytät joka päivä!” Kommentoi hätää katsomaan tullut Marilyn.
”Kiitos vaan!” Christy kivahti ja avasi peilikaapin ja otti krapulalääke pullosta huikan minkä jälkeen hän röyhtäisi ja laittoi pullon kiertämään.
”Hei minä sain idean! Mennään kaikki tämän näköisinä aamiaiselle!” Jessica huudahti innoissaan.
”Jessi, sinä olet krapulassa, mutta mennään vaan!” Lily huusi innoissaan ja porukka lähti melkeinpä selväpäisinä alas.

Oleskeluhuoneessa ensimmäinen asia jonka he huomasivat oli kelmit rivissä huolestuneen näköisinä.
”No mitä mulkkaatte?” Christy äyskähti ja ensiluokkalaiset katsoivat tyttöjä kuin pahinta painajaistaan.
”Eilis-illan jälkeen ajattelimme olla huolissamme”, Remus kiirehti vastaamaan.
”Eilis-illan? Sori, viinat lähti, muisti pätki, taisin olla illan tähti. Eli mitä niin kuin tapahtui?” Jessica näpäytti ja muut tytöt nyökyttelivät.
”Kröhöm, te olitte hiukan huppelissa, mutta älkää huoliko, me siivosimme kaikki aiheuttamanne sotkut!” Sirius vastasi äkkiä ja perääntyi askeleen.
”Lily muuten, kuka on Paul?” James kysyi hiukan ärtyneenä.
”Se on edelleenkin Evans teille, ja vaikka se ei teille kuulukaan, Paul Thomas on Hyvän Charlotten yli söpö basisti”, Lily tiuskaisi vastauksen.
”Ahaa. Seurusteletteko te?” James kysyi ennen kuin muut ehtivät estää. Jos katse voisi tappaa, James olisi jo kuollut ja kuopattu.
”Ei vittu kuulu sinulle!” Lily karjui ja tytöt ohittivat pojat nopein askelin ja painelivat muotokuva-aukosta ulos. Ikäväkseen, Riesu sattui juuri silloin tiputtamaan vesiväri-ilmapalloja kun tytöt kääntyivät nurkan takaa.
”IIIK!” Jessica kiljui kuin syötävä päänsä kastuessa litimäräksi ja vihreäksi. Christy, Marilyn ja Lily kirosivat Riesua syvimpään helvettiin keltaisena, oranssina ja ruskeana.
”Äh, tämä korjaantuu helposti, Kuuraannu”, Lily sanoi ja osoitti taikasauvallaan Marilynia. Pian kaikki tytöt olivat puhtaita, mutta kiitos Riesun, he eivät voineet enää aiheuttaa traumoja kenellekään koska meikit olivat lähteneet ja hiukset suoristuneet pesussa. Aamiaisella kelmit tulivat pian tyttöjen jälkeen ja istuivat oman turvallisuutensa vuoksi vähän matkan päähän heistä.
”Voi pyhä jysäys eilen oli hauskaa! Tosin vaikka vedin pääni täyteen… Mutta, mehän tiesimme heti kun pääsimme Pyhästä Mungosta, että seuraavana päivänä tulisi olemaan joka tapauksessa krapula..” Christy ylvästeli hyvää viinapäätään.

”Kuunnelkaa mistä Burrows puhuu.. Mutta puhutaan me huispauksesta!” Sirius sanoi muille kelmeille.
”Ai jai jai! Anturajalka taitaa olla rakastunut! Heti kun tulee yksi kyseinen puheeksi pitää vaihtaa aihetta!” James kiusoitteli.
”Mitä ihmettä sinä oikein horiset?! Minä, Sirius Musta, Tylypahkan kovin naistenmies, vannoutunut kelmi, ihastunut siihen juoppoon?! Älä nyt hulluttele vaan mene tutkituttamaan pääsi!” Sirius huudahti hiukan huvittuneella äänellä ja James katseli hiukan kieroon ja Peter purskahti nauruun.

Pian alkoi posti tulla ja eräs pöllöistä tiputti Lilylle Päivän Profeetan.
”Katsokaa etusivua!” Hän kiljaisi ja muut katsoivat äkkiä hänen lehtensä etusivua. Siinä komeili suuri mustavalkoinen kuva heistä ja Hyvän Charlotten jätkistä kulkemassa paparazien keskellä näyttäen törkeää käsimerkkiä.
”Wau! Me olemme kuuluisia!” Marilyn hihkaisi.
”Mary, me olemme olleet siitä asti kuuluisia kun saavuimme Tylypahkaan”, Christy sanoi Marilynille hymyillen leveästi. Pian muutama oppilas saapui pyytämään nimmareita ilmeisesti nähtyään Päivän profeetan ja tytöt kirjoittivat mielellään.

”JESSICA-NASSIKKAISENI!” Kuului innostunut ja kova huuto Suuren salin ovelta juuri kun jokainen oppilas oli päässyt aamiaiselle eli kaikki olivat salissa. Jessica käännähti vauhkona katsomaan kuten kaikki muutkin salissa ja sukelsi vikkelään pöydän alle piiloon.
”Hys!” Hän sihahti muille tytöille, jotka katselivat reippain askelin lähestyvää hiukan tukevaa, ruskeatukkaista naista jolla oli polkkatukka ja pyöreät ystävällisen näköiset kasvot.
”Heippa Christy! Oletko nähnyt Jessica-mussukkaa?” Nainen kysyi kovaan ääneen.
”Hän.. tuota.. öh..” Christy aloitti takellellen, mutta nainen keskeytti hänet.
”Mutta oletpas sinä kasvanut sitten viime näkemästä! Teidän täytyy olla Lily ja Marilyn! Jessica-kullannuppu on kertonut teistä niin paljon!” Nainen jatkoi kovalla äänellä koko salin ollessa hiljaa, osoittaen Lilyä ja Marilynia.
”Öh joo..?” Marilyn sanoi hiljaa hämmästynyt ilme kasvoillaan.
”Tuota tämä on Jessican äiti-muori Ellen..” Christy, joka tunsi Jessican äidin vierailtuaan Jessican luona monta kertaa. Lily ja Marilyn eivät koskaan ennen olleet tavanneet Elleniä. Hän oli aina ollut jossain muualla heidän kyläillessä Jessicalla.
”No mutta, minne se äidin pikku pupunen on kadonnut?” Rouva Storm kysyi ja hoksasi Jessican vaaleanruskeat hiukset pöydän alla kaikkien ollessa hiiren hiljaa.
”Siellähän sinä olet! Mamilla oli niin kova ikävä! Mitä sinä siellä pöydän alla teit?” Rouva Storm jatkoi ja vetäisi Jessican pöydän alta esiin.
”Minä luulin tiputtaneeni jotain sinne..” Jessica sanoi hiljaa äidilleen, joka juuri pudisteli pölyjä Jessican vaatteista ahterin kohdalta.
”Jatkakaa ihmiset, jatkakaa syömistä!” Christy rikkoi hiljaisuuden ja yhtäkkiä alkoi puheensorina ja astioiden kolistelu. Ja äänekäs naurun remakka. Kelmit nauroivat enemmän kuin ketkään muut.
 Ellen tunkeutui Jessican ja Christyn väliin.
”Äiti, mitä sinä teet täällä?” Jessica kysyi äidiltänsä hiljaa ja äänellä joka yritti peitellä vihaa.
”Tulin tietenkin tervehtimään sinua kun ei jouluna nähty!” Ellen huudahti kovaan ääneen.
”Tässä selvisi mistä Jessica on perinyt kovan äänensä..” Lily kuiskasi hiljaa Marilynille ja haukkasi paahtoleipäänsä.
”Onkos sinulla jo poikaystävää?” Ellen kysyi reippaasti ja Jessica tiputti lusikkansa.
”Ei ole! Ei ole!” Hän huudahti miettimättä mitä teki. Ilmeisesti hän yritti pitää äitinsä erossa hänen poikaystävä-asioista. Turha toive.
”No mutta! Mitenkäs näin kauniilla ja viehkeällä tyttärelläni ei vielä poikaseuraa ole?!” Ellen huudahti.
”En minä..” Jessica aloitti hiljaa.
”Onko sinulle äidin pikku kultaselle tulossa flunssa kun puhut noin hiljaa? Kannattaisi pitää kunnolla vaatteita päällä!” Ellen kauhistui ja kaivoi suuresta punaisesta käsilaukustaan keltaisen villapaidan, mihin oli kuvioitu vaaleanpunainen pupu kukkakorin kanssa keskelle, ja väänsi sen pakolla Jessican päälle.
”Ei ole flunssaa!” Jessica sanoi kovaan ääneen ja äitinsä ilme oli tyytyväinen. Hän veti siinä samassa villapaidan pois päältään.
”Mutta siitä poikaystävästä! Miten olisi joku noista pojuista?” Ellen kysyi viittoen kelmien suuntaan. Marilyn, Christy ja Lily alkoivat nyt vahvasti tyrskähdellä kuten monet muutkin lähettyvillä, jotka olivat kuunnelleet juttua ja peittelivät sen yskimiseksi. Jessica tuijotti kauhusta lamaantuneena.
”Meni ruokaa väärään kurkkuun…” Tytöt selittelivät ja taputtivat toisiaan hiukan selkään.
Ennen kuin Jessica kerkisi estää, hänen äitinsä oli jo noussut ja marssi kelmien luokse.
”Terve! Haluaisiko joku teistä lähteä tuon hanipuppeli Jessican kanssa treffeille?” Rouva Storm kysyi kovaan ääneen ja kelmeiltä tippui leipä tai haarukka käsistään.
”Mitenkäs jos sinä lähtisit sen kullanmurun kanssa treffeille?” Ellen kysyi Jamesilta ja nyt Sirius nauroi kunnon räkänaurua, mutta Ellen ei välittänyt. Sillä välin kun Jessican äiti oli parittamassa tytärtään jollekin kelmeistä, Jessica oli tomaatin punainen ja hoki Christylle:
”Tapa minut, tapa minut, tapa minut…”
”Ihan pian, ihan pian, ihan pian…” Christy vastasi suu täynnä suklaamuroja.
Kohta Ellen Storm saapui takaisin voitonriemuinen hymy kasvoillaan ja Christy ja Jessica lopettivat.
”Se on sitten sovittu! Menet ulos tuon vaaleahiuksisen pojan kanssa!” Ellen sanoi kovaan ääneen ja Jessica katsoi järkyttynyt ilme kasvoillaan äitiään.
”Tuon joka istuu tuon silmälasipäisen vieressä?” Jessica kysyi tarkoittaen Remusta puhuen kuolemanvakavalla ja hyvin järkyttyneellä äänellä.
”Eei vaan tuon toisen mustahiuksisen pojan vieressä olevan,” Ellen totesi.
”PETERIN?!” Kiljaisi Jessica ja alkoi itkeä ja hautasi kasvonsa käsiinsä, mutta muisti äitinsä olevan vielä läsnä ja pakotti hymyntapaisen huulilleen.
”Ilosta..” Jessica sanoi tärisevällä äänellä.
”Hienoa, sillä sovin heti viidet treffit sinulle ja hänelle!” Ellen kiljaisi riemuissaan ja taputti käsiään yhteen. Nyt Jessica itki kahta kauheammin ja pakotti hyvin ruman irvistyksen jonka oli tarkoitus olla hymy, kasvoilleen.
”Ilosta..” Jessica sanoi vahvalla, muttei kovalla äänellä, mutta mielessään vannoi kostoa hengittäen syvään. Heti kun äitinsä käänsi selkänsä Jessica ei voinut hillitä kasvolihaksiaan vaan tuo hymyksi tarkoitettu muuttui hyvin, hyvin rumaksi irvistykseksi ja kaikki hampaat suurin piirtein näkyivät kaikki ja silmiin ilmestyi mielipuolinen hullunkiilto ja sieraimet levenivät ja pienentyivät tasaiseen tahtiin.

Aamupäivän Jessica yritti karistaa äitiään kannoiltaan ja onnistui siinä hetkeksi pihamaalla.
”Menetän maineeni tuon suupaltin takia! Äitini keksii aina kysyä maailman nolottavampia kysymyksiä ja puheenaiheita.. Ja joudun treffeille Peterin kanssa! Peterin!” Hän kimitti raivoissaan..
”Luojan kiitos minä en ole sinä..” Lily huokaisi ja taputti Jessicaa lohduttavasti olalle.
”Minä vielä..” Jessica oli aikeissa jatkaa, mutta Christy puhui päälle.
”Hei rouva Storm!”
Muut älysivät varoituksen ja kääntyivät katsomaan viiden metrin päässä kävelevää Elleniä.
”No heipä hei tytöt ja äitylin oma pikku tytteli!” Rouva Storm sanoi tapansa mukaan kovaan ääneen ja lähellä kulkeva luihuis-porukka purskahti nauruun.
”Hei rouva Storm”, Lily ja Marilyn sanoivat yhteen ääneen.
”Ihmettelinkin jo minne katositte! Olin juuri juttelemassa niiden neljän pojan kanssa jotka ovat Rohkelikosta ja teidän ikäisiä”, Ellen sanoi ja tytöt järkyttyivät.
”Äiti.. Kerro tarkalleen.. Mitä sinä sanoit heille?” Jessica kysyi järkyttyneellä äänellä, mutta äiti-muori syntinen dementikko oli unohtanut jo.

Mikäli oli mahdollista, lounas oli Jessicalle pahempaa kuin aamiainen.
”No onkos sinulla täällä nyt tarpeeksi kuukautis-siteitä?” Ellen kysyi kovaan ääneen ja koko sali purskahti nauruun paitsi Jessica. Christykin ja Lilykin nauroivat kuin maailman parhaimman vitsin kuulleet.
”Eiköhän juu..” Jessica mutisi äidillensä häpeästä vihreänä.
”No hyvä, että on!” Ellen karjaisi ja Jessica alkoi rummuttaa jalallaan lattiaa.
”Onko Jessica-nassikalla pissa-hätä vai mitä?” Ellen kysyi kovaan ääneen ja Jessica etsi katseellaan murha-asetta ruokapöydästä.
”No ei ole jumalauta!” Hän huusi raivoissaan.
”No mutta! Eipäs kiroilla! Mikäs tuo mustelma sinun kaulassasi on?” Ellen kysyi ja osoitti fritsua, jonka Remus oli eräänä rakkauden tunnustuksen iltana imaissut Jessicalle.
”Öh, kaaduin tuota noin.. ovea päin!” Jessicalla välähti ja kokeili selitystä.
”Olisit nyt varovaisempi, emmehän halua että pikku kullanmurulle sattuu mitään!” Rouva Storm huolestui ja järkytys paistoi hänen kasvoillaan kun hän kumartui suukottamaan Jessicaa.
”Perkele, koita sinäkin jo ymmärtää, etten ole, ei kun siis olen, 17-vuotias enkä mikään pieni kuusivuotias napero! Ei tarvitse höösätä! Enköhän minä itse ymmärrä mennä kuselle jos siltä tuntuu?! SINÄ OLET MAAILMAN NOLOIN ÄITI!” Jessica karjui pää punaisena noustuaan seisomaan.
”Je- Jessica-kullannuppu.. Mi-mikä sinun o-on? Oletko si-sinä kipeä?” Ellen Storm kysyi ääni vapisten, melkeinpä itkien. Ilmeisesti hän ei ollut tottunut Jessican raivonpurkauksiin ja kuvitteli tätä maailman rauhaa rakastavaksi hipiksi, joka olisi aina reipas ja iloinen, eikä mikään painaisi mieltä ja jolta riittäisi rakkautta vaikka muille jakaa. Mahtoi olla shokki kun kaikki luulot ja oletukset paljastuivat vääriksi ja tuon kunnon tyttö -kuoren alta paljastui vihdoin ja viimein äidillekin oikea Jessica, joka pukeutuu räväkästi ja kiroilee sen minkä kerkiää samalla kun tekee jotain uhkarohkeaa ja typerää Christyn kanssa.
”Kipeäkö?! Ehei, en alkuunkaan ole kipeä! Olen vain kyllästynyt tuohon sinun yliakviitisuuteen ja siihen, että olet aina paapomassa minua! Luojan tähden, minä osaan huolehtia itsestäni! Aina täytyy olla sanomassa jotain noloa ja minä saan kärsiä! Nyt pyydän, lähde. Mene kotiin”, Jessica huusi ja lähti itse säilyttäen ylpeytensä kohti Rohkelikkotornia. Ellen Storm näytti hetken järkyttyneeltä, mutta kipitti sitten tyttärensä perään.
”Jessica-nassikkaiseniiiiiiiiii! Odota mamia!”

”Jessica-parka. Lähtisin ennemmin Potterin kanssa treffeille kuin olisin nyt Jessica.. Hän tulee muistamaan tämän vielä pitkän aikaa..” Lily huomautti Christylle ja Marilynille.
”Ai siis mitä? Lähtisit minun kanssa treffeille jos vain pyytäisin?” Kysyi yhtäkkiä Lilyn taakse ilmestynyt James vikkelään.
”Huoh… Sanoin, että lähtisin ulos kanssasi vain jos toinen vaihtoehto olisi asettua Jessican asemaan juuri nyt”, Lily sanoi samalla kun avasi Me Noidat –lehden.
”Evans hei, lähtisit nyt vanhan kunnon Jamesin kanssa ulos, koska aiot lopettaa tuon teeskentelyn, ettet muka pidä hänestä?” Sirius puuttui puheeseen.
”Niin juuri!” Peter vikisi.
”Ziisus ennen kuin alan itkeä ääneen! Miksi kaikki yrittävät parittaa minua Potterin kanssa!?” Lily huudahti kiivastuneena.
”Koska teidät on tarkoitettu yhteen”, Marilyn vastasi tietäväisenä ja laski kätensä Lilyn olkapäälle.
”Kenen puolella sinä oikein olet?!” Lily äyskähti ja laski lehden käsistään.
”Sinun tietysti, mutta ei kai yhdet pienet harmittomat treffit, jotka kestävät muutenkin vain 10 minuuttia, mitään pahaakaan tee?” Marilyn vastasi pieni pelon häivähdys silmissään.
”Mary kuule, ne treffit edes kestäisivät 10 minuuttia. Ehkä korkeintaan viisi, mutta sain juuri hyvän idean..” Lily sanoi, mutta keskeytti puheensa kun äkkiä Jessica juoksi Suureen saliin ja paukautti ovet rytinällä kiinni ja lukitsi ne.
”Aah.. Vihdoinkin turvassa..” Jessica huokaisi tultuaan seurueen luokse.
”Paitsi, että äiti-muori päätti jäädä ensi viikoksikin tänne, koska on hiihtoloma!” Hän ärjäisi ja istuutui Marilynin viereen haudaten kasvonsa käsiinsä. Remus tietenkin rupesi lohduttamaan Jessica-ressua.
”Lil, huomaisit varmasti, että treffit kanssani kestäisi kauemminkin kuin 10 minuuttia”, James sanoi ja virnisti iskuhymyllään ja kohotti kulmaansa charmikkaasti.
”Älä nyt mitään treffejä rupea suunnittelemaan, katsos ensin minun pitäisi sanoa, että tulen. Mutta Christy se ehdotukseni..” Lily sanoi ja vinkkasi Christyä pöydän toiselta puolen tulemaan lähemmäs.
”Supi supi.. jos sinä.. supi supi..” Lily supatti Christyn korvaan ja lopulta kun oli lopettanut virnisti tyytyväisenä ja voitonriemuisena kun taas Christyllä oli järkyttyneen ja epäuskoisen sekainen ilme kasvoillaan.
”Tuo on kiristystä!” Christy huudahti ja tuijotti Lilyä suoraan silmiin omansa pelkkinä viiruina.
”Mutta, sinun takiasi minä suostun!” Hän sanoi ja nyt oli Lilyn vuoro hämmästyä, kun Christy nousi ylös ja tarttui takanansa seissyttä Siriusta paidasta ja suuteli tätä. Sirius vastasi suudelmaan, mutta nyt hänelläkin oli hämmästynyt ilme ja kiersi kätensä Christyn selän takaa.
”Okei tajutaan jo, olette rakastuneita, mutta pakko juuri siinä ruveta kaulailemaan kun toiset yrittävät syödä!” Jessica sanoi ja Christy ja Sirius irrottautuivat.
”Ainakin hän osaa hommansa”, Sirius sanoi virnistäen ja istuutui alas Christy sylissään.
”Chris, sinun ei pitänyt tehdä sitä! Se oli vain vitsi!” Lily yritti hätääntyneenä.
”Liian myöhäistä ystäväiseni. James on nyt minulle velkaa!” Christy sanoi voitonriemuisena.
”Mistä minä olen sinulle velkaa?” James kysyi ymmällään.   
”Sovimme Lilyn kanssa, että jos minä suutelen Siriusta, hän lähtee kanssasi ulos”, Christy selitti Lilyn hakatessa päätään pöytään hokien:
”Mitä minä olen mennyt tekemään, mitä minä olen mennyt tekemään…”
”JES! Jes! Ihanaa! Lily, vannon kautta kelmien liiton, minä käyttäydyn kyllä! JIIHAA!” James kailotti ja hyppi riemusta muiden katsoessa häntä hymyillen. Siis paitsi Lily tietenkin jatkoi uutta rituaaliaan.
”Muuten tytöt, meidän täytyy lähteä hiihtolomaksi pois. En voi asua äitini kanssa saman katon alla koko viikkoa kun paikalla on vielä kaikki tuttuni suurin piirtein”, Jessica kertoi allapäin.
”Mennään rääkyvään röttelöön! Olen aina halunnut käydä siellä!” Christy hihkaisi innoissaan.
”Ei!” Kelmit karjaisivat kauhuissaan.
”Mitäh?”
”Ette saa mennä sinne!” Remus huudahti.
”Miksemme?” Marilyn kysyi.
”Koska..” Remus jo aloitti, mutta Peter vinkui päälle.
”Koska siellä kummittelee!”
Tytöt rämähtivät nauruun.
”Joo, ja minä olen Camre Dion, hän on Sindra Pullrode, siinä on Wanino Raider ja vielä Eva Paffman,” Lily pärskäytti.
”Ei kun ihan oikeasti..” Peter vielä yritti.
”Ei kun oikeasti, me menemme sinne. Minun tarvitsee mennä sinne!” Jessica tiuskaisi.
”Sitä paitsi, miksi me olemme edes velvollisia kertomaan teille tekemisistämme?” Marilyn kysyi äkkiä.
”No tuota.. ööh..” Pojat aloittivat, mutta eivät keksineet mitään hyvää selitystä.
”Heippa meidän täytyy mennä pakkaamaan!” Jessica päätti ja tytöt lähtivät poispäin.
”Lily, entä treffimme?” James huusi vielä perään.
”Mennään vaikka huomenna!” Lily huusi vastauksen.
”JEESH!”

Tytöt kurkistivat varovasti Suuren salin oven avaimen reiästä näkyykö Elleniä, ja totesivat reitin olevan selvä. He juoksivat niin kovaa kuin pääsivät kohti Rohkelikkotornia ja näkivät vilaukselta Ellenin selän peilin kautta kun he meinasivat kääntyä.
”Ei, mennään tuosta salakäytävästä!” Lily sihahti ja avasi salakäytävän oven erään taulun takaa pienellä loitsulla.
”Mistä sinä tiesit missä on salakäytävä?” Christy kysyi.
”Hei, olen ollut niin monta kertaa Potterin kanssa kierroksilla, ja hän tietää kyllä kaikki salakäytävät, joten kyllä minä siinä olen vähän oppinut”, Lily selitti ja kömpi pienessä tunnelissa eteenpäin. Kun he pääsivät salakäytävän toiseen päähän, Lily kurkisti olisiko reitti selvä ja he hyppäsivät taulun takaa kuudennen kerroksen autioon käytävään. He juoksivat vielä kerroksen ylemmäs ja ryntäsivät Rohkelikkotorniin pakkaamaan.

”Elikkäs, lähdemme heti kun olen palannut treffeiltäni”, Lily kertasi suunnitelman ja Jessica mietti koko ajan mielessään minkälaista nöyryytystä ja häpeän aihetta hänen äidillään oli vielä tyttärensä varalle.
”Meidän täytyy käydä nyt Tylyahossa muuten!” Christy huudahti.
”Miksi? Ai niin joo ne uudenvuodenjuhlat!” Marilyn säikähti ja läiskäisi käden suulleen.
”Selvä, homma on tämä. Me käymme nyt Tylyahossa, koska on joululoma ja siellä saa käydä milloin huvittaa. Sen jälkeen pyydämme professori Dumbledorea pitämään äidin kiireisenä koko päivän ja illan ja me hoidamme kaiken ja tadaa!” Jessica sanoi keksittyään pikaisesti suunnitelman.
”Selvä. Minä ja Christy käymme rehtorin luona, menkää te edeltä jo Tylyahoon ja odottakaa meitä Sekon pilapuodissa!” Lily sanoi ja he lähtivät omille teilleen.

Lily ja Christy astuivat Sekon pilapuotiin ja katselivat ympärilleen. He huomasivat Marilynin ja Jessican olevan katselemassa ilotulitteita.
”Moi! Rehtori sanoi homman onnistuvan”, Christy sanoi huokaisten.
”Hyvä! Olemme ostaneet jo serpentiinejä ja kävimme tilaamassa matami Rosmertalta kymmenen koria kermakaljaa Tylypahkan piikkiin”, Marilyn sanoi ja he jatkoivat ilotulitteiden tutkailemista yhdessä. Lopulta he poistuivat puodista jokaisella käsissään pussit täynnä ilotulitteita. He menivät suorinta tietä takaisin Tylypahkaan ja he siirsivät Puuskupuhin tupapöydän ulos käyttäen Siipirdium Lentiusa –loitsua. He asettivat sen ison tammen luo lähelle järven rantaa. He riensivät sisälle vaihtamaan nopeasti vaatteita, minkä jälkeen he palasivat takaisin ulos tavaroiden kanssa.
”Pöytäliinaa ei tarvita, eli kermakaljapullot vain pöydälle. Christy, sinähän voisit käydä jakamassa lentolehtisiä, että juhlat suuren tammen luona alkaa kello yhdeksän”, Lily organisoi ja antoi Christylle pinon värikkäitä papereita joita tyttö lähti jakamaan. Jessica vilkaisi kelloaan ja se näytti puoli kahdeksaa.
”Lily, pöytä on vinossa, osaatko mitään loitsua jolla korjata asian?” Hän huomautti kokeiltuaan laittaa kermakaljapullon pöydälle ja se oli kaatunut.
”Hmm.. Voisin kokeilla kohottaa maata”, Lily tuumasi ja otti taikasauvan taskustaan.
”Kohous!” Hän sanoi ja maa alkoi kohota. Hän veti taikasauvansa pois kun ajatteli pöydän olevan vaakatasossa.
”Jep, hyvä on!” Jessica sanoi kokeiltuaan kermakaljapullon pysymistä pystyssä pöydällä. Sillä välin Marilyn oli leijuttanut serpentiinit tammen oksille ja se näytti nyt olevan juhlakunnossa. Lily kävi hakemassa vielä taikaradion linnasta ja Marilyn kävi hakemassa korillisen levyjä heidän makuusalistaan.
”Hei Marilyn, saimme tämän lapun Christyltä. Se on kutsu juhliin, joten ajattelimme, että tarvitsetteko apua siellä tai mitään?” James kysyi Marilynin tullessa tyttöjen makuusalista levyjen kanssa.
”Höm.. Voisitte vaikkapa hommata sinne jotain naposteltavaa? Sipsit kävisivät oikein hyvin”, Marilyn vastasi kelmeille jotka lähtivät siinä samassa hoitamaan asiaa.

Kello yhdeksän väkeä alkoi kerääntyä tammen luokse ja tytöt laittoivat musiikin soimaan. Ilotulitteet he olivat laittaneet pöydän alle ja Lily oli laittanut ilotulitepussit häkkiin minkä hän oli saanut Hagridilta. Hän oli myös kiinnittänyt häkin oven kiinni munalukolla ja avain oli turvassa Lilyn farkkujen taskussa.
Kun väkeä alkoi olla tarpeeksi he laittoivat musiikin soimaan.
”Hei Lily”, kuului tuttu ääni Lilyn selän takaa kun hän katseli järvelle.
”Potter”, Lily vastasi kopeasti.
”Kuule, et kai ole vieläkin vihainen siitä pilasta minkä teimme luihuisille? Minä sanoin, että lopetan muiden kiroamisen, mutten käytännön piloja muistatko?” James lepytteli Lilyä.
”Muistan ja en kai voi olla vihainen edes sinulle uuden vuoden aattona”, Lily vastasi kääntyen katsomaan Jamesia.
”Haluaisitko tanssia?” James kysyi viitaten muihin tanssiviin ihmisiin.
”Sopiihan se”, Lily vastasi hymyillen ja laski kermakaljapullon pöydälle heidän mennessä muiden sekaan.

Christy ja Sirius tanssivat lähekkäin ja kiihkeästi lähellä radiota, josta kuului Minun Kemikaalisen Romanssin En rakasta sinua.
”Tämä on todella hyvä biisi”, Christy sanoi Siriuksen korvaan ja vilkaisi pojan olkapään ohi ja huomasi Jessican ja Remuksen tanssivan lähellä heitä bailaten rankasti.
”Niin muuten on”, Sirius sanoi takaisin ja suuteli tyttöä.
”Olet ihana”, Christy sanoi hymyillen heidän irrottauduttuaan toisistaan.
”Niin sinäkin”, Sirius vastasi ja suuteli Christyä uudelleen.

Puolen yön maissa Lily pisti radion kiinni.
”Huomio kaikki, huomio!” Hän huusi nousten tyhjän kermakaljakorin päälle seisomaan.
”Kello lyö kaksitoista kahdenkymmenen sekunnin kuluttua joten minä, Christy Burrows, Jessica Storm ja Marilyn Collins alamme valmistella ilotulitusta!” Lily huusi väen hiljennyttyä ja hänen nimeltä mainitsemat henkilöt saapuivat hänen luokseen ja he avasivat häkin. Jokainen otti kolme isoa ilotulitetta ja iskivät ne lumikinokseen. Sillä välin väki oli alkanut laskea sekunteja.
”Kahdeksan, seitsemän, kuusi..”
He ottivat sytkärit valmiiksi ja sytyttivät sytytyslangat ja perääntyivät itse nopeasti. Ajoitus oli täydellinen. Juuri kun he pääsivät nollaan, ilotulitteet ampaisivat maasta ja lensivät taivaalle, jonne ne posahtivat kauniisti ja värikkäästi.
”Hyvää uutta vuotta James”, Lily sanoi ja suuteli poikaa. Moni muukin onnellinen pari suuteli Christy ja Sirius, Remus ja Jessica ja Marilyn ja Tony mukaan lukien. He alkoivat pian sytytellä lisää ilotulitteita ja kaikilla oli hauskaa. Jopa Bellatrix Musta oli haudannut sotakirveen ja muhinoi nyt lumikinoksessa Rodolfus Lestrangen kanssa. Juhlat jatkuivat pitkälle yöhön ja väkeä sammui hankeen. Christyä väsytti liikaa, että hän olisi jaksanut itse kävellä takaisin sisälle, joten Sirius kantoi hänet heidän oleskeluhuoneeseen. Marilyn oli tarpeeksi vahva ja pirteä vielä, että pystyi viemään ystäviensä levyt mukanaan makuusaliin. Jessica ja Remus olivat päätyneet muhinoimaan jonnekin luutakomeroon kun viimeiset raketit olivat ammuttu. James ja Lily kuhertelivat oleskeluhuoneessa.


Seuraavana aamuna James heräsi varhain ja onnellisena treffeistään, monen pitkän vuoden jahtauksen ja ahdistelun jälkeen, Lily Evansin kanssa.
”Koeta sitten olla pieraisematta”, Sirius vitsaili väsyneenä omasta sängystään seuraten kuinka James yritti saada hiuksiaan ojennukseen, tuloksetta.
”Joo joo..”

”Lily! Herää! Sinulla on kymmenen minuuttia aikaa valmistautua treffeillesi!” Christy huusi nukkuvalle Lilylle joka säpsähti siinä samassa hereille.
”Voi ei voi ei voi ei..” Lily hätäili rynnätessään suihkuun.
”Menkää joku kertomaan Jamesille, että myöhästyn!” Lily huusi suihkun melun läpi ja Marilyn lähti kiireellä eteisaulaan herättyään Jessican kanssa Christyn huutoon. Heidän ei tarvinnut edes vaihtaa vaatteitaan koska olivat nukahtaneet eilisiin vaatteisiinsa. Christy etsi samalla Lilylle vaatteet kun tämä oli suihkussa ja Jessica meikit ja kynsilakan. Pian Lily tulikin suihkusta tuoksuen mansikoille. Hän veti vaatteet päälleen hujauksessa ja Jessica alkoi meikata häntä ja Christy laittoi hiukset. Äkkiä Lily vielä lakkasi kyntensä punaisiksi, koska meikkinsäkin oli oranssia ja punaista ja paitana se ihana ja punainen villapaita. Lily nappasi kukkaronsa ja käsilaukkunsa ja veti äkkiä bootsit jalkaan ja syöksyi alas, mutta pinkaisi takaisin hakemaan talviviittansa.
”Heippa!” Lily ehti huutaa ennen kuin syöksyi ulos muotokuva aukosta.
”Heippa vaan itsellesi..” Christy mutaji ja palasi hakemaan käsilaukkunsa koska oli itse menossa Siriuksen kanssa Tylyahoon.
Jessica oli jo mennyt Peterin kanssa äitinsä valvovan silmän alla  ja Marilyn oli pitämässä sen aikaa Jamesille seuraa, että Lily ilmestyisi.

”Siinähän sinä olet, pelkäsin jo ettet tulekaan”, James huokaisi kun näki Lilyn syöksyvän portaikosta kellon lyödessä juuri kymmenen.
”Mitäh? Minähän olen aina ajoissa! Katso nyt, tasan kello kymmenen”, Lily puuskahti ja hymyili hiukan ja Marilyn lähti oman deittinsä luokse.
”Mennäänkö sitten?” Lily kysyi ja he asettuivat jonon hännille.
”Näytät kauniilta Lily,” James kommentoi.
”Joo tiedän. Enkö muka sitten aina näytä?” Lily kysyi eikä tiennyt itsekkään tarkoittiko tuota tosissaan vai vitsillä.
”Näytät!” James kiirehti vastaamaan.
”Älä James nyt jo tunaroi mahdollisuuksiasi, tämä saattaa olla ainoasi!” Lilyn ja Jamesin taakse ilmestynyt Sirius sanoi Christy vierellään.
”Minä mitään tunaroi!” James tuhahti.
”Ai niinkö? Lyödäänkö vetoa tunari?” Lily sanoi ja tarjosi jo nopeasti kättään Christyn hihittäessä taustalla.
”Okei, jos James pilaa treffinne, minä pesen itse Ruikulin kalsarit! Ja jos kaikki menee hienosti sinä taas…” Sirius sanoi ja kääntyi neuvottelemaan Christyn kanssa.
”Supi supi, sipi sipi..”
”Niin, kuten olin sanomassa, jos kaikki menee hienosti, sinä Lily suutelet Sarvihaaraa kokonaisen minuutin”, Sirius sanoi virnistäen pahaa enteilevästi. Lily aukoi hetken suutaan ja lopulta sanoikin järkyttyneenä:
”Olen toki kuullut teidän nimittävän Jamesia sillä nimellä, mutta tiedätkö kuinka kaksimieliseltä tuo juuri kuulosti?!”
”Kyllä vain”, Sirius sanoi nyökytellen rivakasti päätään ja sai Lilyltä kevyen litsarin poskelle.
”Se on sitten sovittu!” Lily sanoi huokaisten raskaasti häviämisen pelko mielessään ja puristi Siriuksen kanssa kättä.
”Uskallapas kömmätä ja saat katua tekosiasi katkerasti!” Sirius sihahti Jamesille.

Kohta parit saivat luvan lähteä ja Sirius ja Christy lähtivät suoraan Hunajaherttuaa kohti ja James ja Lily kävelivät matami Puddifootin kahvilaan.
”Sinun jälkeesi rakas”, James sanoi kohteliaasti ja avasi Lilylle oven. Lily murahti jotain epäselvää ja loi pahan mulkaisun hurmaavasti hymyilevään Jamesiin. He astuivat sisään ja Lily tukahdutti naurukohtauksen käteensä.
”Mitä nyt?” James kysyi ymmällään, mutta Lily ei kyennyt vastaamaan vaan huitaisi kädellään olkansa yli. James katsoi Lilyn ”osoittamaan” suuntaan hymyillen leveästi ja yritti pitää pokkansa. Siellähän Jessica ja Peter istuivat vastakkain ja Ellen Storm oli vetänyt jostain ylimääräisen tuolin heidän kahden hengen pöydän päähän ja paritti siitä suoraan Jessicaa ja Peter ressukoita. Lily hyppi äänettömästi ja huitoi käsiään kiinnittäen Jessican huomion. Kun Lily huomasi saaneen Jessican huomion hän hihitti pahaeleisesti äänettömästi ja teki äikkistä –ilmeensä. James nosti pikaisesti Peterille peukkua ja meni Lilyn kanssa omaan pöytään.

”No hei! Mitäs kulta-mussukoille saisi olla?” Blondi ja nuori parikymppinen tarjoilijatar kysyi leveästi hymyillen ja iski Jamesille silmää.
”Capuccino kiitos,” Lily tilasi.
”Okei! Saisiko nuorelle herralle olla jotain niin kuin silleen?”
”Otan saman kuin hän”, James vastasi automaattisesti.
”Sinä sitten maksat”, Lily sanoi heti tarjoilijan poistuttua.
”Totta kai sydänkäpyseni!”
”Älä kutsu minua sydänkäpyseksesi!”
”Miten haluat sydänkäpyseni.”

Pian tarjoilijatar saapui kahvit mukanaan ja jätti 10 kaljuunan laskun jälkeensä parin pöytään.
”Tässä olisi niin kuin nämä kahvit! Ja tekee tasan 10 kaljuunaa!” Tarjoilijatar sanoi edelleen hymyillen leveästi.
”Ei huolta, James maksaa”, Lily vastasi ja soi Jamesille lämpimän ja hiukan ylimielisen hymyn ja James kaivoi hiukan vastentahtoisesti rahapussukan esiin.

Muutaman pöydän päässä heistä Ellen oli juuri antanut Jessicalle ja Peterille vaaleanpunaisen kondomi –pakkauksen ja Jessica ilmoitti lähtevänsä käymään vessassa, jättäen Peterin aivan yksin äitinsä armoille. Vessassa hän kiipesi peilien edessä olevan pöydän päälle, avasi ikkunan ja hyppäsi ulos. Hän suuntasi askeleensa kohti Kolmea Luudanvartta.

”Christy, emmekö voisi pyytää Remusta seuraamme, hän näyttää niin yksinäiseltä tuolla yksin?” Sirius kysyi Kolmessa Luudanvarressa koiranpentuilme kasvoillaan Christyltä, joka näytti enemmän huvittuneelta kuin vihaiselta, että Sirius edes kysyi tuollaista kesken heidän treffiensä.
”No hyvä on, kutsu hänet tänne”, Christy sanoi naurahtaen ja Sirius virnisti leveästi.
”Remus John Lupin tänne!” Sirius kailotti ja puoli baaria kääntyi  katsomaan Remuksen puikkelehtiessa heidän pöytäänsä.
”Pakko huutaa täyttä kurkkua..” Remus sanoi vaivautuneena.
”Jep jep!” Sirius vastasi.

Juuri silloin baarin ovi aukesi ja tuuli puhalsi lunta sisään kunnes sisään tullut henkilö paiskasi oven kiinni ja katseli ympärilleen hoksaten Siriuksen, Christyn ja Remuksen. Päästyään lähemmäs henkilö osoittautui lumiseksi Jessicaksi.
”Moi”, Jessica tervehti painaen puuta.
”Hei. Eikö sinun pitäisi olla treffeillä Peterin kanssa?” Remus kysyi hiukan yllättynyt ilme kasvoillaan.
”Nääh, kondomien jälkeen kipusin ulos vessan ikkunasta ja jätin Peterin ja äitini sinne”, Jessica sanoi muina miehinä ja hörppäsi Remuksen juomasta.
”Jätit pikku-Peterin äitisi armoille!? Apua, meidän täytyy lähteä pelastamaan kaverimme!” Sirius sanoi hätääntyneenä ja tarrasi niin ihaniin hiuksiinsa.
”Relaa, Lily ja Jameskin ovat siellä. Mitä muka voisi tapahtua?” Jessica sanoi ja kohotti kulmiaan. Muut tyytyivät vain kohottamaan kulmiaan Jessicalle.
”No okei.. Jotain saattaa tapahtua, mutta kyllä hän selviää.. jotenkin.. Mutta niinhän ne tekevät elokuvissakin!” Jessica tarrasi valoisaan puoleen ja levitti kätensä haukotellen.
”Joo, mutta itsehän sanoit, ettei mikään mene oikeassa elämässä niin kuin leffoissa. Ihan tosi Jessi, jotain täytyy tehdä”, Christykin vetosi.
”Aivan, olet oikeassa. Onnea sinulle pikku-Peter!” Jessica huudahti kohottaen Remuksen pullon koska hänellä ei ollut omaa. Sirius ja Christykin kohottivat pullonsa ja ottivat pitkän hörpyn.

”James, mitä sinä katsot?” Lily kysyi vilkuttaen kättään Jamesin silmien edessä.
”Öh tuota en mitään”, James vastasi ja käänsi päänsä nopeasti pois ikkunasta. Lily vilkaisi mitä poika oli katsellut ja huomasi vastapäisessä ikkunassa liimattuna vähäpukeisen ja kauniin naisen kuvan ja tekstin:
”Lowettin alusvaatteet tuovat rakkauselämään piristystä!”
”Ajatteletko sinä nyt sitä mitä minä luulen sinun ajattelevan?” Lily kysyi kurtistavan kulmiaan. James ei ollut varma mitä piti vastata, mutta vastasi silti:
”Kyllä?”  
”James Potter, olet tunteettomin moukka ja idiootti kenet olen koskaan tavannut ja voin vain kertoa, että nämä treffit ovat ohi!” Lily huusi, nappasi viittansa ja käsilaukkunsa ja paineli ulos ennen kuin James kerkesi sanoa mitään.

Ellen oli juuri ollut pohtimassa olisiko Jessica juuttunut vessanpönttöön kiinni kun Lily aloitti huutamisen. Peter käytti tilaisuutta hyväkseen kun Ellen kääntyi katsomaan Lilyä ja ryntäsi ulos kuppilasta. Lilyn huudettua asiansa selväksi, Ellenkin kääntyi jatkaakseen keskustelua Peterin kanssa, mutta huomasi pojan kadonneen.
”Kiittämätön pentu..”

”Ei voi olla totta helvetti”, Lily manasi astuessaan Sianpäähän. Tyttö suuntasi suoraan baaritiskille ja istahti vapaalle penkille muiden juoppojen ja pummien sekaan.
”Mitäs saisi olla?” Möreä ääni kysyi tiskin takaa.
”Lasi tuliviskiä”, Lily sanoi välittämättä pätkän vertaa seurauksista ja siirtyi hiukan kauemmas juuri hänen viereensä tulleesta vessapaperiin kääriytyneestä miehestä.
”Anna olla jo Fletcher”, Lily tuhahti vessapaperimiehelle ja tämä repäisi naamansa kohdalta huussipaperit irti.
”Aah Evans, et ole muuttunut sitten viime vuoden!” Mundungus totesi ja halasi pikaisesti Lilyä. Mundungus oli päässyt vuosi sitten Tylypahkasta.
”Mikäs sinut on saanut tänne Sianpäähän?” Hän kysyi.
”Treffit Potterin penskan kanssa”, Lily tokaisi ja kippasi baarimikon antaman lasillisen kurkkuunsa.
”Wou wou wou! Heti kun minä olen poissa kuvioista, sinä hyppäät Potterin kaulaan?” Mundungus kysyi esittäen mustasukkaista ja virnisti hieman.
”No en ihan! Ensinnäkään, en hypännyt. Toisekseen, en suostunut heti hänen kanssaan treffeille kun lukuvuosi alkoi ja kolmanneksi, treffit olivat vedonlyönnistä”, Lily selitti punehtuen poskistaan ja tilasi toisen lasillisen.
”Ahaa.. Ymmärrän. Vieläkö kelmit ovat koossa?” Mundungus kysyi ja repi vessapapereita päältään. Hänellä oli suorat ja vaaleat hiukset, jotka ylettyivät kevyesti poninhännälle. Lily oli aina pitänyt Mundunguksesta ja hänen ulkonäöstään.
”Pilailetko? Hehän ovat erottamattomia..” Hän tuhahti.
 He jatkoivat rupatellen ja lopulta kun Lily vilkaisi kelloa, hän totesi, että olisi aika palata Tylypahkaan.
”Kiitos ihanasta juttuseurasta”, Lily kiitti ja hymyili.
”Kiitos itsellesi. Saatanko sinut Tylypahkaan? Joit aika monta lasillista..” Mundungus kysyi.
”Nääh, Chrisin ja Jessin seurassa on tullut ryypättyä jo monta kertaa, että enköhän minä selviä omin avuin takaisin. Mutta voisithan sinä saattaa minut porteille asti, kunhan otat nuo vessapaperit päältäsi”, Lily sanoi ja naurahti. Mundunguss nyökkäsi ja he alkoivat repiä vessapapereita, jättivät ne lattialle ja saivat baarimikon vihat päälleen. He kävelivät leppoisasti eteenpäin nauraen samalla Mundunguksen jutuille, joita hänelle oli sattunut sen jälkeen kun viime lukuvuosi päättyi.

Christy, Jessica, Peter, Sirius ja Remus kulkivat rauhallisesti jutustellen kohti Tylypahkan portteja miettien miten Jamesin ja Lilyn treffit olivat menneet.
”O’ou Sirius.. Kohde kello kahdessa..” Remus sanoi Siriukselle joka käänsi päätään ja hoksasi Lilyn kävelemässä pojan kanssa porteille päin, mutta tuo poika ei ollut James Potter.
”Se on Fletcher! Hah, Sirius joutuu pesemään Ruikulin kalsaarit, Sirius joutuu pesemään Ruikulin kalsaarit..” Christy hoilotteli ja Jessicakin yhtyi nauruun Siriuksen näyttäessä pitkää naamaa.
”Perhanan James!!” Sirius kirosi raskaasti miettien jo keinoja kuinka saada Kalkaroksen kalsarit ja kuinka saada ne pestyä.

”Hoi Lil!” Christy karjaisi ja Lily huomasi heidät.
”Moi vaan!” Lily huusi takaisin ja hyvästeli Mundunguksen. Hän käveli heidän luokseen iloisesti.
”Miksi piikku-piikku-Sirius näyttää noin myrtsiltä? Miktii?” Lily lässytti ja otti Siriuksen poskesta kiinni.
”Hän joutuu pesemään Ruikulin kalsarit kiitos sinun ja Jamesin”, Remus selvensi Lilylle. Tyttö joutui miettimään hetken, muttei muistanut.
”Sen vedonlyönnin takia..” Remus selvensi hiukan. Lily joutui taas miettimään, mutta pian ymmärrys valtasi pian hänen mielensä ja ilmeensä.
”Oooh, niinpäs joo! Sorii..” Lily sanoi.

”Jeeeessicaa!! Odota mamia!” Kuului huuto heidän takaansa ja kaikki kääntyivät katsomaan. Tytöt vain vilkaisivat ja pinkaisivat juoksuun. Kelmitkin hyppäsivät lähellä olleeseen pensaaseen kaiken varalta.

”Hiusharja?”
”On.”
”Kynsilakat?”
”On.”
”Kaikki kamanne?”
”Rauhoitu Jessica! Me lähdemme vain viikoksi, emme ikuisuudeksi!”
”Anteeksi.. Kynsiviila?”
”Jessi!”
”Elikkäs otamme vaatteet, kauneudenhoito välineet ja kelmit lähettävät meille ruokaa”, Lily kertasi suunnitelman tultuaan kylpyhuoneesta, eikä ollut kuullut Christyn ja Jessican välistä keskustelua. Makuusali oli tyhjä lukuun ottamatta sänkyjä, vaatekaappeja, yöpöytiä ja heidän bändikamojaan. Tytöt hyvästelivät makuusalin katseillaan, nostivat rinkat selkiinsä ja lähtivät.

”Te siis ihan tosi aiotte lähteä rääkyvään röttelöön?” Remus kysyi nielaisten.
”Joo-o,” kuului vastaus yhdestä suusta.
”Okei, heippa!” Sirius sanoi ja vilkutti ehkä hieman turhan innokkaasti. Tytöt vain vaihtoivat katseita ja lähtivät.
”James muuten, mikä meni pieleen treffeillänne?” Remus kysyi tyttöjen mentyä.
”En tiedä, ensin katselin vastapäisen vaatekaupan alusvaatemainosta, sitten Lily kysyi ajattelenko sitä mitä hän luuli minun ajattelevan, vastasin epäröiden kyllä ja seuraavaksi Lily paasasi kuinka olen tunteeton moukka ja idiootti. Mikä meni vikaan?” James vastasi onnettomana. Sirius ja Remus vilkaisivat toisiaan.
”Oliko se se mainos jossa on se ruskeahiuksinen tyttö päällään punaiset pitsialusvaatteet?” Sirius kysyi.
”Joo”, James vastasi nopeasti uskoen, että Remus ja Sirius tietäisivät mikä meni vikaan.
”James, hän tietenkin luuli, että haluat sänkyyn hänen kanssaan!” Remus huudahti ja läheinen tyttöjoukko alkoi hihittää.
”Voi ei.. Täytyy selvittää taas homma hänen kanssaan..” James huokaisi ja painoi päänsä käsiinsä.



Kommentteja toivoisin :)
Headmaster of Hogwarts hits the gym.

Dumbelldore.

neiti seko

  • ***
  • Viestejä: 468
  • Sir Christus...
Re: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific 7. Luku,
« Vastaus #19 : 05.08.2007 22:40:11 »
ihan mahtavaa vieläkin! JATKOA taas pyydän. tahtoo tietää lisää... tahtoo päästä nauramaan niiden kommelluksille...
I wanna be with you, but I can't. So I sent my heart to you <3

18.7.2009 Olet ikuisesti sydämmissämme<3

Kuolonsyöjät eduskuntaan! XD
LynZ alkkarit nähty :p