Ficin nimi: Seksipommi
Kirjoittaja: Meldis
Genre: UST, humor, fluffy
Ikäraja: S
Paritus: Harry/Cedric
Tiivistelmä: Cedric lähtee kaveriporukalla viettämään rantapäivää ja mukaan lähtee myös Harry.
Vastuunvapaus: En omista hahmoja tai paikkoja, hieman lainaan omaksi ilokseni.
A/N: Violetu heitti viime vuonna discordissa yhteispromptiksi kirjoittaa teksti Benjaminin Seksipommi-kappaleesta. Aloitin sitä, mutta se jäi viime kesänä kesken ja sain nyt kirjoitettua loppuun. Jälki on sen mukaista, että on aloitettu yhtenä kesänä ja jatkettu toisena.
Jos lukaiset, jätäthän kommenttia!
Seksipommi
Cedric tiesi, että tuijotti. Hän tiesi, että Anthony tiesi hänen tuijottavan. Mutta hän ei kyennyt lopettamaan. Oli heinäkuun kuumin päivä, aurinko oli korkeimmillaan, uimarannalle ei osunut pienintäkään tuulenvirettä, pilvet olivat aamun jälkeen kaikonneet ja hiekka hohkasi. Mutta Cedric ei ollut ennemmin tiennyt mitään kuumuudesta. Ei ennen kuin Harry oli saapunut. Ja sitten vielä ottanut paitansa pois. Luokkakokous rannalla tuntui äkkiä hyvin ristiriitaiselta idealta.
Pieni tönäisy selkään havahdutti Cedricin ja Anthony katsoi häntä yhtä aikaa huolissaan ja kulmiaan kohotellen. Cedricin koko kasvoja kuumotti. Hänen selkäänsä nipisteli ja hänen teki hirveästi mieli sohia hiuksiaan parempaan asentoon. Oliko hän edes vilkaissut peiliin kun oli lähtenyt rannalle? Ei tietenkään, hän oli yltä päältä aurinkovoiteessa, päällään ne vähän liian isot, keltaiset uimashortsit ja hänen sänkensä oli kammottavassa kunnossa. Hän tiesi kyllä, että Harry oli tulossa. Hän vain ei ollut arvannut, että Harry näyttäisi tuolta.
Aurinko osui kultaisena loisteena Harryn mustiin hiuksiin. Ne olivat yhtä sekaisin kuin aina, mutta olivat pidemmät kuin Cedric muisti. Harry näytti mieheltä, leveine harteineen, jykevine leukoineen ja aikuismaisine parransänkineen, joka näytti paljon maskuliinisemmalta kuin Cedricin. Tämän iho oli tasaisen ruskea, ei varmasti hankittu Lontoon pilvessä. Ja kroppa. Cedricin päässä kiehui. Harryn hauikset ja rintalihakset pullistelivat, kun hän oli ristinyt kätensä rinnalleen. Vatsalihakset piirtyivät terävästi kuin supersankarilla. Vihreiden uimahousujen vyötärönnauhan alle katosi houkutteleva vana mustaa karvoitusta, joka alkoi navan paikkeilta. Reidet pingottivat uimahousujen kangasta sillä tavalla, että Cedricin suu kuivui. Iho kimmelsi hiestä ja aurinkovoiteesta. Harrylla ei ollut laseja, joten tämän silmät erottuivat erityisen hyvin. Cedric ei olisi osannut kuvata Harrya muulla sanalla kuin seksipommi.
Cedric otti yhden syvän henkäyksen ja laski katseensa. Hän alkoi asetella pyyhettään paremmin saadakseen käsilleen jotain tekemistä ja silmilleen muuta katsomista. Mutta hän ei voinut estää korviaan kuulemasta.
”Joku on käynyt salilla!” Se oli Lavender, yksi Harryn vuosikurssilaisista. Perään kuului muutaman tytön kikatusta ja Cedric puri hampaansa yhteen. Hän ei ollut ainoa, joka oli pistänyt Harryn merkille. Tai olihan Cedric ennenkin huomannut Harryn. Oli jo heidän huispatessa toisiaan vastaan ensi kertaa melkein kymmenen vuotta sitten. Sen jälkeen entistä paremmin turnajaisten aikaan. Mutta silloin Cedric oli huomannut, miten loistava Harry oli huispatessa, miten tämä välitti ystävistään, miten rehellinen ja taipumaton tämä oli. Silloin Harry oli kuitenkin ollut pieni, ruipelo neljätoistavuotias. Cedric oli ihastunut tähän ihan muista syistä. Nyt hän lankesi Harryyn täysin uusista syistä.
”Mistä sinä tuon rusketuksenkin olet hankkinut?” Seamus kysyi ja Cedric arvasi, että kysymys oli osoitettu Harrylle. Cedric istui vapisevilta jaloiltaan alas pyyhkeelle Anthonyn viereen.
”Sisiliassa, harjoittelussa. Minä sain vain pisamia”, kuului Ronin sarkastinen ääni. Niin, Harry oli aurori nykyään, Cedric pohti.
”Sisiliassa, vau”, sanoi Hannah, joka levitti Nevillen selkään aurinkorasvaa. ”Osataanko siellä englantia?”
”Ei, piti opetella italiaa”, Harry avasi oman suunsa viimein ja Cedric veti niin nopeasti henkeä, että oli hikata. Seksipommi osasi italiaa nykyisin.
”Meinasin sanoa, että lopeta tuijottaminen, mutta et ole ainoa”, Anthony kuiskasi Cedricille, kun Seamus ja Dean kyselivät Harryn ja Ronin harjoittelusta lisää. Cedric nyrpisti ystävälleen nenäänsä, mutta vilkaistuaan ympärille heidän pyyherykelmäänsä, hän näki ainakin Ginnyn, Lavenderin ystävineen, Katien sekä hänen vanhan joukkuetoverinsa Matildan silmäilevän Harrya avoimesti. Vähemmän avoimesti sitä teki Roger Davies sekä Zacharias, joten Cedric rauhoittui pikkuisen. Ihan
vain pikkuisen.
Harry suuntasi uimaan rohkelikkoystäviensä kanssa ja Cedric oli mielellään vähän aikaa kauempana tästä. Hän hörppi vesipullostaan ja työnsi aurinkolasit silmilleen, jotta hänen vakoilunsa ei olisi niin ilmiselvää.
”Mene juttelemaan hänelle”, Anthony ehdotti ja viittoi järveä kohti, missä syvemmällä, kauempana lapsiperheistä, Harry tovereineen polski.
”En minä...ei tämä…” Cedric sopersi.
”Haluat sitä”, Anthony sanoi ja Cedric kääntyi katsomaan häntä kauhuissaan. ”Jutella hänelle”, Anthony jatkoi.
”Ai. No, joo, emme ole nähneet pitkään aikaan”, Cedric sanoi ääni väristen. Anthonyn kulmat rypistyivät ja hän vilkaisi järvelle ja sitten katsoi Cedriciä pitkään.
”Oliko teillä jotain turnajaisten aikaan?” Anthony kysyi hitaasti. Cedric läimäisi kätensä tämän suulle. Matilda ja Daz katsoivat heidän suuntaansa ja Cedric kiskaisi kätensä Anthonyn suulta ja virnisti luottavaisesti.
”Ei ollut”, Cedric kuiskutti, kun Matilda ja Daz olivat menettäneet kiinnostuksena heihin.
”Tuollainen reaktio kertookin juuri sitä”, Anthony sanoi. ”Tykkäsitkö hänestä?” hän kuiskasi. Cedric piilotti kasvonsa polviensa väliin. ”Entä nyt?”
”Siitä on kamalan kauan aikaa”, Cedric uikutti.
”Mitä sitten? Hän on tässä nyt”, Anthony sanoi. Cedric vilkaisi järvelle.
Harry tuli jonkin ajan päästä vedestä, eikä Cedricin olo helpottunut. Nyt tämä puuskutti ja valui vettä ja uimahousut liimautuivat entistä paremmin ihoa vasten.
”Haen limsaa”, Cedric ponkaisi pystyyn, kun vedestä palanneet kuivailivat itseään. Anthony vilkaisi Cedriciä kulma koholla ja pyöräytti pienesti silmiään. Cedric nappasi lompakkonsa repustaan, työnsi jalkansa sandaaleihin ja lähti harppomaan kohti lähintä kioskia.
”Hei, Cedric! Odota, tarvitsen myös jotain viileää juotavaa.” Cedric nieli kirosanat ja kääntyi ympäri. ”Vesi on jo ihan lämmintä ja täällä ei parane taikoa”, Harry virnisti rientäessään Cedricin mukaan. Hänen tukkansa kiilsi vedestä ja tiputti pisaroita hänen olkapäilleen.
”Joo”, Cedric naurahti jäykästi.
”Kiva, että tulit”, Harry sanoi heidän kävellessä kioskia kohti.
”Kiva idea”, Cedric sanoi ja mahdollisimman huomaamattomasti yritti sukia otsalle valuvia hiuksiaan.
”Joo, Hermionella on niitä”, Harry sanoi. ”Olet opettaja nykyään?”
”Opiskelen opettajaksi. Sota keskeytti opinnot”, Cedric korjasi.
”Aivan”, Harry nyökkäsi.
”Sinä olet aurori?” Cedric sanoi kysyvästi, kun he asettuivat kioskin jonon päähän. ”Tai, sen kyllä huomaa”, hän sanoi ja välittömästi katui sanojaan. Hänen kasvonsa alkoivat paahtua. ”Ömm.” Harrynkin poskilla kävi punaa.
”Öh, joo, se on ollut fyysisempää kuin odotin. Ja ministeriössä on opiskelijoille oma sali”, hän selitti katse epämääräisesti kioskin jätskivalikoimassa.
”Ai”, Cedric sanoi.
”Tai siis, tarkoitin sanoa, kiitos”, Harry sanoi. ”Jos, tuota, ömm, tarkoitit, että…”
”Joo, näytät hyvältä, sitä tarkoitin!” Cedric kiiruhti sanomaan. Ja katui sanojaan. Hän irvisti ja käänsi punaiset kasvonsa.
”Okei, niin. Kiitos”, Harry sanoi.
Cedric oikein puristi huuliaan suppuun. Aurinkokaan ei olisi voinut polttaa hänen ihoaan näin pahasti. Harrykään ei enää puhunut mitään ja hiljaisuudessa he etenivät kohti kioskia. Cedric osti colaa ja Harry ison vesipullon sekä mehujään. Hän avasi herkun heti ja Cedricin kauhistukseksi alkoi nuolla sitä innolla. Cedric nieli lisää kiroilua.
Anthony onneksi ehdotti heti seuraavaksi pulahdusta ja Cedric meni mielellään viilentymään veteen. Se oli kivaa siihen saakka, kun Harry palasi myös uimaan ystäviensä kanssa. Cedric joutui katsomaan lähietäisyydeltä, kuinka vesi nuoli Harryn vartaloa, miten hiukset liimautuivat hänen ohimoihinsa ja miten pisarat tippuivat mustan karvoitusvanan seassa hänen alavatsallaan. Vesi oli kiehuvaa Cedricin ympärillä ja hän meni uppeluksiin entistä syvemmälle, missä oli viileämpää ja missä hän voisi olla kauempana Harrysta. Hän kääntyi selälleen pinnalle, kun oli varma, että oli rauhoittunut tarpeeksi. Vesi hänen korvissaan vaimensi äänet ja hän hengitti hitaasti syvään kolme kertaa.
Kyllä hän selviäisi tästä reissusta.
”Cedric!”
Cedric hätkähti ja kulaus vettä syöksyi hänen kurkkuunsa. Hän räpiköi löytääkseen tasapainon, kun pohja oli liian kaukana pitääkseen hänet pystyssä. Hän viskoi käsiään villinä, yski, ryki, kähisi ja räpytteli silmistään planktonia ja hiekanjyviä.
”Sori, en tarkoittanut säikäyttää.” No, tietenkin se oli Harry. Cedric yski lisää ja yskiminen sai hänen tasapainonsa heikkenemään ja hänen leukansa painui veden alle. Hän oli juuri hörppäämässä lisää vettä, kun Harry tarrasi häntä kainalon alta.
”Et kai aio hukkua?” Harry naurahti. Cedric olisi halunnut vastata vitsikkäästi, mutta sen sijaan yski lisää ja kaiken lisäksi Harryn kasvoille. Cedric yritti saada kurkustaan pahoitteluja, mutta yski vain uudelleen.
”Aioin pyytää sinua pelaamaan, mutta ehkä sinun kannattaisi mennä lepäämään hetkeksi”, Harry sanoi. Cedric ryki lisää, räiskäytti kasvoilleen vettä saadakseen löysät hiuskiehkurat silmiltään.
”J-joo”, hän kähisi.
”Joo mitä? Joo pelaamaan vai joo rannalle?” Harry kysyi. Tämä piteli yhä Cedricistä kiinni. Tämän ote oli juuri niin varma kuin tämän käsien lihaksista olisi voinut olettaa.
Cedricin henki alkoi kulkea, hän näki taas eteensä. Harry siristeli silmiään auringossa, joka paistoi tismalleen heidän yltään ja nuoli Harryn ruskettuneita olkapäitä. Hänen hiukset olivat märät ja takertuneet hänen niskaansa ja poskiinsa. Hänen huulensa taipuivat varovaiseen hymyyn. Cedric ei selviäisi tästä reissusta.
”Cedric?” Harry kutsui ja Cedric kohotti katseensa. Hän tajusi tuijottaneensa Harryn huulia.
”Mitä?” Cedric röhisi kurkku edelleen karheana. Harry availi suutaan pari kertaa. He katsoivat toisiaan ja Cedricistä näytti, että Harry olisi katsonut häntä samalla tavalla kuin hän oli katsonut koko ajan Harrya.
”Sinäkin näytät hyvältä”, Harry sanoi.
Ennen kuin Cedric ehti reagoida sanoihin, rantapallo iskeytyi Harry takaraivoon.
”Mikä siellä kestää?” kailotti Ron kauempaa. Harry irvisti pienesti Cedricille.
”Kyllä minä voin pelata”, Cedric sen sijaan sanoi ja katsahti olkavarteensa, jota Harry yhä puristi. Tämä irrotti hellästi otteensa ja kohta jäi kylmäksi veden alla.
”Joo, joo”, Harry sanoi.
Epämääräiset säännöt määräsivät, että se joukkue, joka sai vastajoukkueen tiputtamaan pallon vedenpintaan saisi pisteen. Cedric nieleskeli yhä karheutta kurkustaan, kun Seamus heitti pallon peliin. Nopeasti Cedric kykeni uppoutumaan peliin ja unohtamaan hämmennyksen ja häpeän ja jopa sen, että Harrysta oli tullut yhdessä yössä kreikkalainen jumala ja sanoi Cedriciä hyvännäköiseksi. Hän hyppi vedessä pallon perässä, nauroi kun Ginny läiskähti yhden epätoivoisen pelastuksen jälkeen mahalleen veteen, irvisteli, kun Anthony jäi muutaman tuuman päästä pallosta, joka laskeutui veteen kevyesti kuin pilkaten heidän joukkuettaan. Vedessä peuhaaminen sai hänen päänsä tyhjenemään ja lihakset huutamaan. Oli vaikeampi keskittyä siihen, ettei törmäillyt toisiin pelaajiin palloa kohti syöksyessään.
”Varo!” huudahti kimakka ääni ja Cedriciä päin läimähti jotain kovaa. Hän painui uppeluksiin, mutta ehti vaistomaisesti sulkea suunsa ja silmänsä. Keho kaatui veteen hänen viereensä ja Cedric räpiköi päästäkseen pystyyn. Hänen kylkeään jomotti yhteentörmäys ja päässä heitti äkillinen veteen paiskautuminen. Hän nousi pintaan huohottaen. Toinen hahmo ilmaantui hänen viereensä.
”Sattuiko pahasti?” kysyi lähimpänä oleva Angelina, joka kiiruhti pallo kainalossaan hänen luokseen. Cedric alkoi nauraa ja kuuli samalla tuttua naurua vierestään. Hän muisti äkkiä hämmennyksensä ja häpeänsä.
”Kaikki ok. Cedric?” Harry kysyi nauraen. Cedric osasi vain nyökätä hymisten.
”Eiköhän se ollut tauon merkki”, Dean ehdotti ja muut suostuivat. Porukka alkoi kahlata kohti rantaa, mutta Harry kääntyi Cedriciä kohti.
”Sori, en nähnyt sinua ollenkaan”, Harry sanoi. Vesi ulottui tässä hänen rintaansa ja tämän nännit näkyivät juuri ja juuri pinnan yllä.
”En minäkään sinua”, Cedric huitaisi kädellään ilmaan. ”Sattuiko sinua johonkin?”
”Ei, kuinka niin, sattuiko sinuun?” Harry kysyi huolissaan.
”Jokin kova osui minua kylkeen”, Cedric nauroi ja laski kätensä kyljelleen. ”Mikähän sinussa on niin kovaa, että se tuntuu pesäpallolta?” hän naureskeli.
Harry punehtui ja vasta sitten Cedric tajusi, mitä oli sanonut.
”Öm, siis, että, se oli varmaan käsivartesi vain, tai että, en tarkoittanut, että, öö…”
Harry pudisti päätään. ”Niin tietenkin”, hän sanoi. Cedric sulki suunsa.
Vesi loiskui heidän ympärillään. Heidän ystävänsä olivat kaikki rannassa. Leikkivien perheiden äänet olivat jossain todella kaukana. Cedric ei voinut itselleen mitään. Hänen katseensa valahti Harryn rintaan, tämän solisluille, tämän hauiksille, tämän ponnahtelevalle aataminomenalle. Aurinko heijastui aalloista ja heitti Harryn iholle kuvioita, jotka saivat Cedricin mielen vilkkaaksi. Ne piirsivät kaaria Harryn kaulalle, kirkastivat hänen silmiään.
”Sinä...näytät hyvältä”, Harry sanoi. Taas.
”Sinä sanoit sen jo”, Cedric sanoi.
”Sanon uudelleen”, Harry totesi.
”Sinäkin näytät hyvältä”, Cedric sanoi ja nielaisi sanan seksipommi, koska se olisi ollut ihan liikaa. ”Olen melko varma, että on laitonta näyttää noin hyvältä.” Harryn poskien puna syveni. Hän hörähti naurusta vaimeasti.
”Sinä olet asiantuntija siinä asiassa”, Harry sanoi. Hän oli lipunut lähemmäs Cedriciä, eikä Cedric ollut varma johtuiko se aalloista vai Harrysta. Aallot saivat Cedricin kädet puskemaan lähemmäs Harryn kylkiä. Harryn katse tipahti Cedricin huuliin.
Kova loiskaus aivan heidän vieressään viskaisi molempien päälle ammeellisen vettä. Joku nuori äiti hoki pahoitteluita ja kiskoi poikaansa kauemmas hyppelemästä tuntemattomien lähettyvillä. Cedric vakuutti, että pahoittelut eivät olleet tarpeen ja nyökkäsi Harrylle rantaa kohti, minne he lopultakin alkoivat suunnata ystäviensä perässä.
”Mitä teet illalla?” Harry kysyi.
”Mitä teet tämän jälkeen?” Cedric kysyi samaan aikaan.
Cedric tirskahti. ”Ajattelin seistä suihkussa tunnin, että saan tämän hiekan hiuksistani”, hän hymähti. Vesi ulottui enää heidän pohkeisiinsa.
”Niin minäkin”, Harry sanoi vikkelästi.
”Mahdut varmaan minun suihkuuni”, Cedric sanoi. Harry nyökkäsi jännittyneenä ja he kahlasivat rantaan ja kaveriporukan luokse. Anthony sinkautti Cedricille tietäväisiä katseita, mutta Cedric jätti ne huomiotta. Hän katseli paljon avoimemmin Harryn vartaloa, kasvoja ja hiuksia tietäessään, että vielä tänään tuo kaikki olisi hänen kanssaan suihkussa.
