Ficin nimi: Niin karsean epäeroottinen
Kirjoittajat: Linne & Maissinaksu
Fandom: Hazbin Hotel
Ikäraja: S
Mukana: Vox/Val
Genre: Höntti slice of life
Summary: “...mutta tuo pöytä ainakin lienee kelvollinen?” Vox yritti sanoa jotain positiivista tietämättä edes miksi vaivautui. Valin asenne oli käynyt selväksi, eikä hän tämän mielestä muutenkaan tiennyt sisustamisesta hevonheinän vertaa.
A/N: Reissussa syntynyt toinen tarinainen silmienne iloksi. 😂
***
“AARGGHHH!”
Vox nosti katseensa ruuduistaan ja huokaisi kyllästyneesti. Hän vilkaisi Ethania, joka otti tunnollisesti esiin mustan permamenttitussin ja veti taas yhden rastin Valin raivareita laskevaan vihkoon edellisten jatkoksi. Oli kai jälleen sammutettava yksi tulipalo.
Ei ollut kyse siitä, etteikö hän olisi tottunut kuuntelemaan Valin ärinää ja marinaa, mutta kriisien selvittely alkoi käydä toisesta kokoaikatyöstä. Raahautuessaan etäällä raikaavaa hälyä kohti Vox kävi läpi Valin mahdolliset valitusten aiheet ja muisti sitten, että tämän päivän agendaan oli lukeutunut studion uusien esiintymishuoneiden tarkastaminen. Kenties joku onneton tohelo oli maalannut niiden seinät aavistuksen liian vaalealla pinkillä?
No, Shok.wav kaipasikin tuoretta lihaa ja pientä ajojahtia.
Perille päästyään Vox työnsi oven auki.
“Mikäs täällä on hätänä?” hän tiedusteli kuivakasti Valentinolta, joka siritti ja harppoi ympäriinsä raivosta – arvatenkin myös kemiallisista piristeistä – sekopäisenä. Tunnekuohuissaan tämä hädin tuskin rekisteröi Voxin läsnäoloa, mutta kun niin lopulta tapahtui, Val alkoi lähes itkeä.
“Ay, Voxxy, hyvä että olet siinä! Katso nyt tätä kirottua hirvitystä! Joka huoneessa sama juttu!” tämä ulvahti kuin haavoittunut hyeena.
Vox katseli ympärilleen huoneessa, ja hänen piti hetken aprikoida Valin kiukun syytä. Totta puhuen Vox piti kovasti huoneeseen tehdyistä uudistuksista: nykyinen ilme oli sekoitus modernia, vaaleaa sisustusta ja maskuliinista mustaa terästä.
“Nyt en... aivan ymmärrä. Mikä tässä on vikana?”
Vox katui sanojaan sillä sekunnilla, kun päästi ne suustaan, ja kuten arvata saattoi, Valentino alkoi ärjyä potenssiin kaksi.
“On vikana! Ota vittu silmä käteesi ja katso! Tämäkö muka voisi olla minkäänlainen himon tyyssija? Missä on henki ja tunnelma?!”
“Niin, no, ovathan nämä seinät aika rauhalliset –”
“Niiden kuuluisi olla häpärinpunaiset, eikä tällaiset muumiokääreistä muistuttavat!” Val sihisi hampaidensa välistä.
“...mutta tuo pöytä ainakin lienee kelvollinen?” Vox yritti sanoa jotain positiivista tietämättä edes miksi vaivautui. Valin asenne oli käynyt selväksi, eikä hän tämän mielestä muutenkaan tiennyt sisustamisesta hevonheinän vertaa.
“Pah, kiikkerä paska, joka ei kestä edes kevyintä vaniljamenoa... Kuin jonkun dementoituneen abuelan kellarista revitty! Qué carajo?!” Val äyskähti ja paukautti pöytää nyrkeillään. “Koko huone on niin karsean epäeroottinen, ettei täällä tehdä hyvää pornoa unissaankaan... Angelkin se vaan lukee tuolla kirjaa!”
“Hei”, Angel Dust tuhahti kohottamatta katsettaan kirjasta, jonka kanssa oli käpertynyt beigeen nojatuoliin huoneen nurkkaan. Jos Vox näki oikein, kirja oli Anna Karenina.
Val mulkaisi tähteään ja käännähti taas Voxin puoleen. “Näetkö nyt, Vox? Ay mi vida, saan kohta slaagin ja jätän jälkeeni perhanan kauniin ruumiin –”
“No niin, no niin! Ehkä kaikki ei ole mennyt aivan putkeen, mutta kaikki on täysin korjattavissa, Val kultaseni”, Vox tyynnytteli ja nautti nähdessään, miten Val näytti vasta silloin hoksaavan sellaisen mahdollisuuden. Toisinaan tätä täytyi lempeästi tönäistä oikeaan suuntaan.
“Mitä sitten aiot?” Val uteli epäluuloisena, ja vaikka Vox olisikin voinut antaa tälle eväät ratkaista pulmansa itse, hänestä oli viehättävä ajatus päästä Valin sankarilistalle pari hyvää ideaa esittelemällä. Valin miellyttäminen oli silloin tällöin hyvinkin vaivatonta.
“Tilataan oikeanväristä maalia pikatoimituksella, käsketään työläiset hommiin ja syötän edellisen maalarivastaavan Shok.wavelle. Miltäs kuulostaa, muru?”
“Mmm, kuulostaa”, Val myhäili, ja Vox epäili vakaasti, että tämä oli myös kunnon yöunien tarpeessa.
“Haluannet tulla katsomaan esitystä?” Vox tiedusteli ja kietaisi kätensä Valin vyötäisille johdattaakseen tämän huoneesta.
“Nyt puhut asiaa, cariño...”
