Interview with the Vampire: Kuoleman rajamailla | S | Louis/Lestat

[Angelina]

Title: Kuoleman rajamailla
Author: Angelina
Fandom: Interview with the Vampire (2022)
Rating: S
Genre: epämääräinen sekoitus vihaa, surua ja rakkautta
Paring: Louis/Lestat

Summary: Lestatin kaltaista vampyyria voi satuttaa pahasti jokin muukin, kuin pelkkä yksinäisyys.

A/N: Nyt tuli kerralla ehkä liikaa ensimmäisiä meikämansikalle, mutta yolo ja niin edelleen En oo koskaan aiemmin onnistunut virkehaasteessa, enkä myöskään kirjoittanut tästä fandomista (kumma, kun oon vasta tutustunut siihen). Tästä tuli omaan makuun jotenkin todella tekotaiteellinen, mutta virkehaaste taitaa aika helposti ajaa siihen :'') Suosittelen ehdottoman lämpimästi tätä sarjaa ja iso iso kiitos Sisiljalle, joka mut tähän mukaan houkutteli ♥ Rakastin Louis'ta alusta asti, mutta myöhemmin myös Lestat (joka tässä nyt yksinään kärsii) tuli ja vei mun sydämen.

Haasteet: Virkehaaste XXII

KUOLEMAN RAJAMAILLA

Kun makaa henkihieverissä omassa arkussaan lopullisen kuoleman rajamailla häilyen, on aikaa miettiä ja Lestat miettii.

Miettii, miten ne kaksi kääntyivät häntä vastaan, juonivat, kieroilivat ja lopulta murhasivat hänet — hänet, joka loi heidät.

Claudia oli virhe ja voi miten monta kertaa Lestat toivoikaan, että Louis olisi jättänyt tytön kuolemaan, mutta ei, Louis oli tahtonut heille tyttären ja mitä Louis tahtoi, sitä tahtoi myös Lestat. Haluan kuun taivaalta, Lestat ja minä tuon sen sinulle, mon cher. Minä haluan, että vesi muuttuu viiniksi ja Pinot Noir vai Merlot, mon amour?

Kun makaa pehmeässä, kylmässä arkussa, on aikaa miettiä ja Lestat miettii.

Hänen lopullinen tuhonsa siirtyy jälleen kerran, sillä ne kaksi eivät polttaneet häntä hengiltä, jättivät vain kitumaan. Lestat huutaa, kiroaa, itkee, kaikkea sitä samaan aikaan, sillä hän tietää, että Louis, pohjimmiltaan hyväsydäminen, hellä Louis, on kaikesta huolimatta päättänyt säästää hänet.

Kun tuuli ulvoo ja narisuttaa hänen arkkunsa kantta, Lestat sulkee silmänsä ja palaa ajassa taaksepäin niihin muistoihin, joilla hän yrittää ylläpitää raivoaan, sillä sitä hän tarvitsee. Niissä muistoissa hän itsekin on väkivaltainen, kavala, julma — juuri sellainen, kuin hän aina varoitti vampyyrien olevan.

Mutta vaikka hän kuinka yrittää pitää kiinni vihastaan, luisuvat hänen ajatuksensa myös niihin hyviin hetkiin, joissa Louis lumosi hänet pelkällä katseellaan, niillä suurilla silmillään, jotka lupasivat yhteisen tulevaisuuden. Niihin, joissa ajatus ikuisuudesta oli kuin lupaus päättymättömästä juhlasta, jossa viini virtaa eikä musiikki koskaan lakkaa. Niihin, joissa Louis'n hymy, ainoastaan Lestatille varattu, valaisi ja lämmitti kuin kevätaurinko pitkän talven jälkeen.

Mikä on se, joka voi vampyyria näin haavoittaa, Lestat miettii, vaikka tietääkin vastauksen, on tiennyt jo vuosikymmeniä. Mikä on se, joka saattaa tuoda ilon jo kauan sitten kuolleeseen ja korruptoituneeseen sydämeen ja samalla repiä sen irti niin, että jäljelle jää vain tyhjyys?

Se pitää hänet hengissä, se saattaa koitua hänen kohtalokseen, ja ennen kaikkea se kulminoituu Louis de Pointe du Laciin, mutta koska Lestatin on pidettävä kiinni vihastaan, hän hautaa sen alas, alas, aina mielensä alimpiin sopukoihin ja sitä hän ei enää mieti, vaikka aikaa olisi.

Spoiler: näytä

Sanalista:
1. kaksi
2. jättää
3. taivas
4. vesi
5. pehmeä
6. siirtää
7. hellä
8. tuuli
9. kavala
10. lumota
11. juhla
12. kevät
13. haavoittaa
14. ilo
15. alin
+jokeri

[Sisilja]

AAHH oi jee oi jee!!! Hihkuin samalla kun yritin syödä (ei onnistu) ja päätin että ruoka saa nyt jäähtyä ja minä kommaan heti heti heti.

Sä olet aivan kamalan ankara itseäsi kohtaan. Tää on aivan ihana fikki, tosi koherentti ja upean tunteikas - vaikka käytettäviä virkkeitä oli saakelin vähän. Ihailen sua! Ja kiitän sua! Voi että nyt kihisen!

Miten upea ote sulla on Lestatista heti ekassa fikissäsi! Sehän on just sellainen hahmo josta saa ja kannattaa kirjoittaa mahtipontinen tunnevuodatusteksti. Ja siis, vaikka Lestat tässä kärsiikin, ihan kauheasti, oon niin onnessani ja vaan nautin ja nauroin oikein ääneen tälle:

Louis oli tahtonut heille tyttären ja mitä Louis tahtoi, sitä tahtoi myös Lestat. Haluan kuun taivaalta, Lestat ja minä tuon sen sinulle, mon cher. Minä haluan, että vesi muuttuu viiniksi ja Pinot Noir vai Merlot, mon amour?

Tää on niin hauska ja niin oivaltava kohta (toi kysymys viinin laadusta oli ihan hillitön, hahhaa!), koska just näinhän homma toimii!! Lisään tähän listaan omassa päässäni vielä Minä haluan rangaista sinua lähtemällä Armandin matkaan, Lestat ja no mutta sehän käy, minäpä kärsin oikein hiljaa ja kunnolla ja jään kahdestaan totuuden kanssa mätänemään, pitäkää oikein hauskaa - ja sitten jos ja kun alkaa kyllästyttää, tiedät mistä minut löytää, mon cher. :'D

Lestat huutaa, kiroaa, itkee, kaikkea sitä samaan aikaan, sillä hän tietää, että Louis, pohjimmiltaan hyväsydäminen, hellä Louis, on kaikesta huolimatta päättänyt säästää hänet.

Voi ihana Louiiiis ja voi huutava kiroava itkevä ja erittäin hahmouskollisesti tunteitaan tuulettava Lestat! <3

muistoihin, joilla hän yrittää ylläpitää raivoaan, sillä sitä hän tarvitsee. Niissä muistoissa hän itsekin on väkivaltainen, kavala, julma — juuri sellainen, kuin hän aina varoitti vampyyrien olevan.

<3 SIIS NIINPÄ! Tääkin on niin tarkkanäköinen yksityiskohta, ahh!!

Niihin, joissa Louis'n hymy, ainoastaan Lestatille varattu, valaisi ja lämmitti kuin kevätaurinko pitkän talven jälkeen.

<3<3<3 Louis'n yksin Lestatille varaama hymy on kyllä... se onnnnnn aivan omaa luokkaansa!

Se pitää hänet hengissä, se saattaa koitua hänen kohtalokseen, ja ennen kaikkea se kulminoituu Louis de Pointe du Laciin, mutta koska Lestatin on pidettävä kiinni vihastaan, hän hautaa sen alas, alas, aina mielensä alimpiin sopukoihin ja sitä hän ei enää mieti, vaikka aikaa olisi.

Voi ettäää tätä fikin loppua, voi ei, nyt mä sit itken mikroruokaani, kiitos vain! </333

Oon aivan valtavan onnellinen että uskaltauduit julkaisemaan (ja että ylipäätään hyppäsit mukaan näiden super valloittavien vampyyrien kyytiin, niin mahtavaa!!), mä nautin tästä tekstistä ihan mielettömästi! Niin hyvä ensimmäinen fikki tästä fandomista, ja toivon saavani pian lukea paljon paljon lisää! Siihen asti, kiitosss! <3

[Angelina]

Sisilja ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥

Nyt kun oon jo useamman kerran nyyhkistellyt sun kommentille, niin pystyn ehkä vastaamaan :'') Mutta siis joo, oot ihan oikeessa siinä, että oon todella ankara itelleni. It is a problem, really. Yritän opetella siitä pois (ja vähän onnistunutkin), mutta on vaikeeta on Kaikista pahinta se on just sillon, kun kirjottaa vaikkapa just uudesta ja omasta mielestään vaikeesta fandomista, eikä ihan täysin luota lopputulokseen -- sillon tulee se fiilis, että no täähän on ihan PASKAA Kiitos kuitenkin tsempeistä, ei tää enää tunnu yhtään niin pahalta kun on kerennyt olla täällä julki pari päivää <3

Lestat on kyllä siitä loistava dramaqueen, että oikeestaan mikään mitä siitä kirjottaa, ei voi olla liikaa Mutta nyyhkistelin kyllä tuolle, että mulla on ollut siitä upea ote, koska vaikka hän onkin dramaqueen, niin tuntu todella vaikeelta yrittää saada sen persoonaa tekstiin vangittua jotenkin :'') MUTTA pakko myöntää, että mua nauratti itseänikin toi viinin laadusta kysyminen, pidin sitä yllättävänkin hyvänä kohtana XD

Minä haluan rangaista sinua lähtemällä Armandin matkaan, Lestat ja no mutta sehän käy, minäpä kärsin oikein hiljaa ja kunnolla ja jään kahdestaan totuuden kanssa mätänemään, pitäkää oikein hauskaa - ja sitten jos ja kun alkaa kyllästyttää, tiedät mistä minut löytää, mon cher.

huutista, en kestä. Voi Lestat <3 Senkin typerys XD Mutta näinhän se meni.

Oon aivan valtavan onnellinen että uskaltauduit julkaisemaan (ja että ylipäätään hyppäsit mukaan näiden super valloittavien vampyyrien kyytiin, niin mahtavaa!!), mä nautin tästä tekstistä ihan mielettömästi! Niin hyvä ensimmäinen fikki tästä fandomista, ja toivon saavani pian lukea paljon paljon lisää!

Kiitos kun tartutit tän sekoilun, on niin ihanaa olla vaan täysin pöllyissä jostain fandomista ♥ Ja kiitos ihanasta ihanasta kommentista, itken edelleen ;;; <3 Mä yritän ehdottomasti kirjottaa lisää, tässä olis vaikka mitä skenaarioita ja reploja ja tapahtumia ja HAHMOJA joihin tarttua! Toivottavasti inspis vaan pysyy :'')

[Kelsier]

Kommenttikampanjasta hei!

Kiva lukea muiden tuotoksia virkehaasteeseen, johon aion itsekin osallistua. Fandom ei ole minulle tuttu, mutta olen lukenut siitä jonkin muunkin ficin täältä Finistä. Voi, Lestat-parka, hän on joutunut pahaan paikkaan. Kitumalla kuoleminen on aina julmaa. Sitten vielä vampyyreilla on tuo näkökulma, että he voivat "luoda" uusia vampyyreita (en laske tätä samaksi kuin biologinen lasten saanti), niin se petos tuntuu sitäkin karkeammalta.

Kiva, kun kokeilit haastetta ja hienosti onnistuit!

-Kel