Kirjoittaja Aihe: Nälkäpeli: Ei toivottua, Haymitch/Effie, fluffy, k-11  (Luettu 698 kertaa)

Pyhimys

  • Rohkelikko
  • ***
  • Viestejä: 21
  • Mrs Fred Weasley
Nimi: Ei toivottua
Ikäraja: K-12
Fandom: Nälkäpeli (Myös Nälkäpelin osa Elonkorjuun sarastus)
Paritus: Haymitch Abernathy/Effie Trinket
Vastuuvapaus: En omista hahmoja ja tekstiä ei ole tehty kaupallisessa tarkoituksessa vaan viihteeksi.
Genre: One-Shot, Fluffy, Romance

Ei toivottua

”Ja minä pidän sinusta enemmän selvänä.” Effie vastasi naurahtaen Haymitchin kommentoitua kuinka hän piti Effiestä enemmän kun tällä ei ollut liikaa meikkiä.

Ylipäätään Haymitchistä oli outoa että Effie piti hänestä. Siitä oli vuosia kun hän oli tavannut Effien ennen seitsämättäkymmenettä neljättä Nälkäpeliä, kun Haymitchistä oli tullut Katniss Everdeenin ja Peeta Mellarkin mentori. Silloin kun Haymitch oli pyrkinyt välttämään kiintymistä kumpaankaan äkkipikaiseen ja vakavaan tyttöön tai kohteliaaseen sekä hyväsydämiseen poikaan joka ei pystynyt peittämään vilpittömyyttään edes Cesar Flickermanin haastattelua varten luomallaan flirtillä, pöyhkeällä persoonallisuudella. Ja nyt tuo äkkipikainen vakava tyttö oli vyöhykkeellä 13 toimivan kapinan kasvot. Matkijanärhi, jonka rohkeus oli antanut vyöhykkeille toivoa nousta Panemia vastaan. Se olisi ollut uskomatonta ellei Haymitch olisi tuntenut Katnissia tai nähnyt kuinka äkkipikaisesta vakavasta tytöstä oli tullut poikkeuksellisen rohkea ja epäitsekäs nuori nainen. Hänen hyvä ystävänsä. Ja kullanmurunsa. Vaikka Haymitchillä oli mennyt vuosia että hän oli kyennyt kutsumaan Katnissia kullanumuruksi vahingossa nimen ensimmäisellä kerralla lipsautettuaan, ilman että hänen sydäntään väänsi tuskasta kun hän mietti Louellaa.

Aivan kun se ei olisi ollut kyllin paha että hän kutsui toista kullanmurukseen. Vaan nyt hän tunsi myös pettävänsä Lenore Doven. Eikä Haymitch voisi koskaan antaa sitä itselleen anteeksi. Lenore Dove, yksi Coveyn tytöistä joka oli kiistatta Haymitchin elämän rakkaus. Tyttö jota Haymitch rakasti ihan liekeissä. Ja nyt hän oli tuhonnut muiston Lenore Dovesta, rakkaudestaan Lenore Doveen pettäen hänet ja itsensä.

Sillä miksi hän muuten välittäisi siitä pitikö Effie hänestä. Jo se kuinka sen kuuleminen sai Haymitchin häkeltymään sai myös Haymitchin vihastumaan. Ei Effielle vaan itselleen. Eikä ainoastaan Lenore Doven takia vaan sota ei ollut ohi. Capitol hallitsi Panemia edelleen. Tai oikeastaan Snow hallitsi Capitolia ja Panemia. Ja Snow voisi yhä viedä häneltä. Pitkään Haymitch oli kieltänyt itseltään sen vähän mikä merkitsisi hänelle kaikkea jonka Snow voisi viedä. Kunnes hän oli ymmärtänyt kuinka Snow voisi edelleen viedä häneltä. Peetan ollessa edelleen Capitolin vanki ja Katnissin riskeeratessaan jatkuvasti henkensä Haymitch kirosi itseään kuinka hän taas antaisi Snown viedä häneltä kaiken. Tai jos Effielle tapahtuisi jotain Effien jätettyä Capitolin. Ei sitä Haymitch ei suostunut ajattelemaan. Ei sen paremmin kuin kullanmurunsakaan menettämistä.

Haymitch kääntyi katsomaan Effietä joka edelleen hymyili. Hän oli vilkaissut Effietä olkansa yli ja jatkanut kirjoittamista Beeteen laitteen heijastamaan näyttöön. Hän toivoi ettei kukaan nähnyt punaa joka ilmestyi hänen kasvoilleen mikä ei johtunut alkoholista koska Effien sanoin hän oli selvänä. Ja Effie piti hänestä enemmän selvänä. Kaikki pitivät. Se oli varmaa. Mutta Effie piti Haymitchistä enemmän selvänä. Ja Haymitch piti Effiestä enemmän ilman meikkiä. Mikä oli äärimmäisen ei toivottua.
« Viimeksi muokattu: 24.06.2025 20:21:46 kirjoittanut Pyhimys »
Let the feast begin