Kirjoittaja Aihe: The Dragon Prince: Hyvä syy tehdä pahaa | S | Terry/Claudia  (Luettu 1484 kertaa)

Sokerisiipi

  • Teemestari
  • ***
  • Viestejä: 6 811
Fandom: The Dragon Prince
Ikäraja: S
Paritus: Terry/Claudia
Haaste: Shuffle VIII

A/N: Uusi fandom + uusi haastemuoto. Sainpa hyvän tilaisuuden harjoitella keskeneräisyyden ja epätäydellisyyden sietämistä. Halusin kirjoittaa Terrystä, koska hän on lempihahmoni. Tai siis, katsokaa nyt, mikä söpö kanelipulla! Toki halusin myös ficata siksi, että odotan ensi perjantaina tulevaa uutta kautta sietämättömällä malttamattomuudella, ja tämä antoi hetkeksi muuta ajateltavaa :'D Käytin tähän Spotifyn luomaa Adventure Fantasy Music Mixiä.



Hyvä syy tehdä pahaa


(Ramin Djawadi – Hear Me Roar)

Itku kuristi Terryn kurkkua eikä hän saanut unta. Hän näki yhä uudelleen käsiensä lävistämässä taivashaltian selän. Hän vihasi satuttamista. Terry ei kyennyt tappamaan edes eläimiä, ja nyt hän oli riistänyt hengen toiselta haltialta. Terry ei kestänyt tekoaan. Häntä oksetti ja värisytti. Terry oli tappanut Claudian vuoksi. Taivashaltia olisi tappanut Claudian, ellei hän olisi pysäyttänyt tätä. Terry halasi itseään, mutta hänen oli silti hirvittävän kylmä kuin osa hänestäkin olisi kuollut teon mukana.


(Nadiife – New Season)

Claudia kuorsasi nukkuessaan. Sylkivana valui tytön poskea pitkin. Terry hymyili leveästi. Claudia oli niin kaunis. Kuolaamineenkaan ei horjuttanut Terryn ihastusta hiukkaakaan. Itse asiassa oli varsin hellyttävää nähdä Claudian kuolaavan, koska se oli niin viatonta ja normaalia. Hereillä Claudia osasi olla varsin kauhistuttava loitsiessaan kultaisella sauvalla, joka oli pimeyden tahrima.


(Galeth Coker & Auralie Brighton – Ori, Lost In the Storm)

Claudia punoi Terrylle kukkaseppeleen ja asetti sen hänen hiuksilleen.

”Kiitos, kulta”, Terry sanoi mielihyvän puna poskillaan.

”Näytät komealta”, Claudia hymisi ja suuteli Terryä.

Kohteliaisuus hohkasi päiväkausia Terryn rinnassa.


(Bear McCreary – The Wedding)

Terrystä oli mukava kävellä Xadian luonnossa ja kertoa Claudialle kasveista ja eläimistä. Claudia tiesi paljon itsekin. Hän intoili Xadian ihmeistä. Terrylle Claudia oli kuitenkin kaikista ihmeellisin. Tyttö oli kauneinta, mitä maan päällä oli koskaan kävellyt, Terry ajatteli haikeana. Claudia vaistosi hänen katseensa.

”Mitä?” Claudia ihmetteli. Terry otti häntä kädestä. He suutelivat hohtavan perhosparven lepatuksessa.

”Olet ihana. Rakastan sinua”, Terry sanoi suoraan ja kainostelematta. Claudia kallisti päätään ja hymyili onnellisena.

”Minäkin sinua, Terr-Bear.”


(Bear McCreary – Nori Brandyfoot)

Terry oli nähnyt Claudian keräävän kasveja ja sieniä pimeän taikuuden loitsuja varten. Hän oli suhtautunut pimeään magiaan aina uteliaasti ja ennakkoluulottomasti. Hän ei tuominnut silloinkaan, kun Claudia riisti hengen eläviltä olennoilta. Claudialla oli syynsä. Hän yritti tuoda isäänsä takaisin. Claudia oli määrätietoinen ja valmis tekemään mitä tahansa. Tietenkään Terry ei voinut ajatella hänestä pahaa, sillä juuri niin hänkin olisi toiminut rakkaidensa vuoksi.


(John Powell – Romantic Flight)

Matka oli vaarallinen ja heillä oli kiire. Virenin henkiinheräämisloitsu umpeutuisi 30 päivässä. Terry oli toki huolissaan Claudian vuoksi, mutta hän myös nautti tytön ja tämän juron isän seurasta. Heidän kanssaan Terry tunsi olevansa enemmän yhtä perhettä kuin oman kansansa parissa. Sekä Claudia että hänen isänsä hyväksyivät Terryn sellaisena kuin hän oli. Keskellä vaarojakin Terry tunsi olevansa onnellinen.


(Alexandre Desplat – The Resurrection Stone)

Mitä lähemmäs Aaravosia he pääsivät, sitä julmempia puolia Claudiasta alkoi paljastua. Terryä ahdisti. Hänen oli vaikea nähdä rakastamaansa iloista tyttöä vihaisen ja synkän Claudian piirteistä.

Tietysti Terry ymmärsi. Claudialla oli aivan valtavat paineet. Hänen isänsä, Viren, kuolisi, jos Claudia ei onnistuisi löytämään ja vapauttamaan Aaravosia ajoissa. Tietysti nämä äärimmäiset olosuhteet vaikuttivat Claudian käytökseen, mutta silti Terry oli huolissaan.

Oli ollut hirvittävää nähdä Claudian kiduttavan lohikäärmettä niin päättäväisen julmasti. Terry oli huomannut Claudian nauttineen vallastaan jonkin niin suuren ja mahtavan ylitse. Vaikka Claudia olikin päästänyt lohikäärmeen menemään, Terry ei osannut karistaa epäilyksen tummuutta sydämestään. Tiesikö hän sittenkään, kuka Claudia oli ja mihin tämä todella kykeni?


(Ramin Djawadi – Lament)

Terry odotti ahdistuneena rannalla. Hän tunsi itsensä avuttomaksi ja hyödyttömäksi, kun Claudia riskeerasi kaiken yrittäessään löytää Aaravosin vankilan. Claudialla oli kuitenkin ollut tarpeeksi loitsuaineksia vain itselleen. Terry oli salaa helpottunut. Hän ei taistellut mielellään. Terry ei pitänyt satuttamisesta. Taivashaltian tuskainen kuolinkorina kummitteli yhä hänen painajaisissaan. Terry hautasi kasvot käsiinsä. Hänen oli ollut pakko, Terry muistutti itseään. Muuten Claudia olisi kuollut taivashaltian sijaan. Terry kantoi sydämessään mieluummin syyllisyyttä kuin murskaavaa menetystä.


(Steve Jablonsky – The Battle Room)

Oli pimeää. Kuun kajo heijastui hyytävän valkeana synkästä merestä. Claudiaa ei näkynyt vieläkään. Terry oli enää muutaman sydämenlyönnin päässä täydellisestä paniikista, kunnes hän äkkiä huomasi aallon heittävän rannalle tutun mustavalkeatukkaisen hahmon. Hän ryntäsi Claudian luokse.

Terry yritti nostaa Claudian ylös, mutta tyttö parahti kivusta ja vaipui maahan. Silloin Terry huomasi, että Claudian toinen jalka oli poissa polven alapuolelta. Järkytys rusensi Terryn sisuskaluja. Claudia takertui häneen ja katkerat pettymyksen nyyhkäykset ravisuttivat häntä. Claudia ei ollut löytänyt Aaravosia, mikä tarkoitti, ettei Claudia kykenisi pelastamaan isäänsä. Terryn sydän särkyi Claudian lohduttomuudesta, mutta hän ei voinut tehdä muuta kuin halata ja heijata rakastaan kylmän kuun alla.