Kirjoittaja Aihe: Nimona: Huomisen eilinen on tänään, S, Ambrosius/Ballister, ficlet  (Luettu 2575 kertaa)

Maissinaksu

  • Trubaduuri
  • ***
  • Viestejä: 3 188
  • Kurlun murlun
Ficin nimi: Huomisen eilinen on tänään
Kirjoittaja: Naksnaks
Beta: Larjus
Fandom: Nimona (Netflix)
Ikäraja: S
Paritus: Ambrosius/Ballister
Genre: Slice of life ja pehmoilu

Summary: Maa ja taivas sen tiesivät, ettei Brewbetterin syvällinen tuotanto ulottunut edes teekupin pinnalle.

A/N: Jotenkin meinasi koitua yllättävän hankalaksi hypätä Nimonan pariin toistamiseen, mutta lopulta sain skenaarion rakennettua haasteen innoittamana. Nämä kaksi kyllä ovat niin lutuja ja herttaisia. 🥰 Osallistuu Älyttömät otsikot -haasteeseen.



***



“Huomenta, Bal...” Ambrosius mutisi hortoillessaan keittiöön ja puoliunessa väänsi aamutakkinsa vyön umpisolmuun. Ballister sen sijaan oli pirteä kuin kevätpeipponen ja asetteli parhaillaan koko joukon aamiaistarvikkeita työtasolle.

“No mutta huomenta, aurinkoinen!” tämä huikkasi ja kipaisi hänen luokseen vetäen hänet lämpimään halaukseen.

“Väitän, että joku toinen täällä on se aurinkoinen”, Ambrosius naurahti, kun Ballister oli suukottanut häntä ja kehaissut hänen minttuhammastahnansa raikkautta. “Harvoin sinuakaan noin tarmokkaana näkee. Mitä menossa, Bal?”

“On vain niin hyvä tunnelma päällä!” Ballister tokaisi, ja lämmin tunne levisi Ambrosiuksen sydämeen. “Eikä vähiten siksi, että Brewbetterin tarjonta on uudistunut – tai ei uudistunut-uudistunut, toki he teetä tekevät edelleen...”

Vai Brewbetter. Ambrosius oli vähällä irvistää kylmien väreiden hiipiessä niskaan, mutta hillitsi kasvonilmeensä kuin huippukoulutettu upseeri, joka hän olikin.

“Uudistunut? Heilläkö ei enää ole niitä mietelauseteepusseja?”

“Päinvastoin!” Ballister iloitsi ja täräytti teepaketin hänen eteensä. “Katsopa, muru! Kokonainen sarja uusia mietelauseita, vieläpä kuukauden jokaiselle päivälle!”

Tekohymy nyki Ambrosiuksen suupielissä. “Älä nyt? Onpas huomaavaista.”

“Hahaa, olen niin odottanut heidän viisauksiaan aamujeni piristäjäksi!”

“Tiedän sen, Bal”, Ambrosius hymähti kumppaninsa innokkuudelle. “Mitä tämän päivän pussissa luki?” hän kysyi, vaikka vähän katuikin sitä. Maa ja taivas sen tiesivät, ettei Brewbetterin syvällinen tuotanto ulottunut edes teekupin pinnalle.

Ballister kääntyi kannoillaan ja poimi pöydältä tiiviiksi tiristetyn teepussin. “Krhm, tämänpäiväinen viisaus: Huomisen eilinen on tänään.”

Voi pyhä Gloreth.

“Öh, metkasti todettu.”

“Eikö? Se on niin ilmiselvää, että on suorastaan nerokasta muotoilla se noin!” Ballister ällisteli. “Huomisen eilinen ja eilisen huominen ovat sama asia, ja molemmat ovat... juuri tänään!”

Ambrosius ei ollut varma, oliko koskaan töräyttänyt kullanmurulleen sanalla sanoen teilaavaa mielipidettään Brewbetterin teepusseista, mutta Ballisterin iloa todistaessaan hän ei olisi voinut kuvitellakaan tekevänsä niin. Olivat pusseihin kirjoitetut tekstinpätkät miten korneja, kuluneita ja kamalia hyvänsä, ne selkeästi inspiroivat Ballisteria ja saivat hyvälle tuulellekin.

“Olen iloinen, että olet iloinen”, Ambrosius hymähti ja veti kumppaninsa hellään halaukseen.

“Tiedätkö, tästähän voisi melkein teettää taulun!” Ballister virkkoi sitten teepussi edelleen hyppysissään.

“Jaa, tuota... Mutta mitä jos...” Ambrosius takelsi ja mietti sanavalintojaan tarkasti, “...mitä jos tässä kuukauden aikana sieltä tulee vastaan jokin hienompi aforismi? Saataisiin tänne aika monta taulua, jos toteuttaisit ideasi heti?”

“Se on kyllä totta”, Ballister tokaisi. “Tuskin sitä osaisi valita edes viittä hienointa!”

“Jos sitten keräisit ne itsellesi talteen yhden kerrallaan?” Ambrosius ehdotti viattomasti, ja Ballisterin peuransilmät suorastaan syttyivät.

“No mutta totta kai! Eiväthän ne vie tilaa käytännössä yhtään, jos ne säilöö vaikka postimerkkikansioon!”

“Esimerkiksi”, Ambrosius hymähti. Mikä vain oli tauluja parempi ratkaisu.

“Täytyykin tästä heti aamiaisen jälkeen poiketa kirjakauppaan”, Ballister virkkoi ja poimi hedelmäkulhosta appelsiinin aamiaisensa vitamiinilähteeksi.

“Kunhan pistät jotain säädyllistä päällesi ennen sitä”, Ambrosius naurahti ja napsautti leikkisästi Ballisterin bokserien vyötärönauhaa kävellessään tämän ohi jääkaapille.

“Haluatko appelsiinista päähän, vai mikä vaivaa?” Ballister haastoi nauraen, ja Ambrosius tyrskähti yhtä lailla. Kenties päähän mossahtava appelsiini olisikin auttanut häntä ymmärtämään paremmin Brewbetterin mietelauseiden hienoutta.

« Viimeksi muokattu: 11.04.2024 00:42:05 kirjoittanut Maissinaksu »
"Harakka."
"Oi kyllä! Krää krää."