Kirjoittaja Aihe: Rajanylityksiä, Harry/Draco, Harry/Draco/Astoria, ficlet (K-11)  (Luettu 1874 kertaa)

Thelina

  • Ilomarja
  • ***
  • Viestejä: 2 642
Ficin nimi: Rajanylityksiä
Kirjoittaja: Thelina
Tyylilaji: draama, romance, pieni polyamoria
Ikäraja: K-11
Paritus: Harry/Draco, Harry/Draco/Astoria
Yhteenveto: Eteisestä on tullut paikka, jossa heidän välillään kytevä kipinä leimahtaa.
Vastuunvapautus: Kunnia kaikesta J.K. Rowlingin luomasta kuuluu hänelle.

A/N: Osallistuu Sana/Kuva/Lause10 #3 haasteeseen tällä kuvalla, FFF1000 sanalla 603. Raja-arvo, Tropes II troopilla secret relationship sekä tietenkin Harry/Draco - kaikkien aikojen paritus! #3 -haasteeseen. Kirjoittelin tätä eilen kirjoitusmiitissä ja yllätyin itsekin, että hempeän sävyisestä kuvasta tulikin synkähkö teksti, johon yhtäkkiä ilmestyi pieni polyamoria loppuun, kun en mitenkään halunnut onnetonta loppua tähän :D Mutta oli ihanaa saada kirjoitettua ja kiitos miittiläisille inspiksistä.



Rajanylityksiä


Lontoon yö on tummaa, keltaisten katuvalojen pehmeästi valaisemaa samettia. Puut ja pensasaidat hienon asuinalueen ympärillä ovat tarkasti leikatut, talven paljaaksi kaluamat. Harry palelee ohuessa takissaan, muttei välitä pysähtyä loitsimaan lämpöä ympärilleen. Askeleet ovat nopeat, päämäärä selkeä. 

Sydän hakkaa yhä lujemmin, sillä Harry tietää, ettei hänen pitäisi olla täällä. Silti hän palaa yhä uudelleen ja uudelleen, voimattomana vastustamaan kutsua muutamaa tuntia enempää. Pöllön tuotua hänelle kapean, pieneksi rullatun pergamenttiliuskan hän oli kävellyt asunnossaan ympyrää, juonut kolme kuppia kahvia, valvonut levottomana sängyssään ja lopulta lähtenyt. Niin kuin aina.

Hänen askelensa kulkevat kohti vanhaa, taiten kunnostettua kerrostaloa, jota hän vielä muutamia kuukausia sitten oli katsellut vaalenpunaisten lasien läpi, varmana siitä, että tulevaisuus järjestyisi parhain päin. Ehkä Astoria löytäisi jonkun muun, ehkä kihlaus purettaisiin. Draco on sanonut, että kaikesta huolimatta Astoriakin on hänelle tärkeä, rakas. Tätä ei saisi satuttaa. Niinpä Harryn rinnalla kulkee syyllisyys, joka lopulta kuitenkin aina jää kaikennielevän halun jalkoihin. Ehkä hänen rakkautensa Dracoon sitten jollain tapaa oikeuttaa tämän, sen lisäksi että Astoriaakin edelleen rakastetaan.

Oikean talon kohdalla Harry katsahtaa tottumuksesta ympärilleen. Aurorin valppaus ei jätä häntä edes nyt, kun katu on tyhjä ja ympärillä kaikki nukkuu. Hän kuiskaa ulko-ovelle alohomoran ja astuu sisään. Porraskäytävässä Harry koputtaa asunnon ovea sen sijaan, että soittaisi äänekästä ovikelloa. Draco katsoo häntä ovisilmästä, ennen kuin avaa.

Eteisestä on tullut paikka, jossa heidän välillään kytevä kipinä leimahtaa sillä sekunnilla, kun ovi Harryn takana sulkeutuu. Raja-arvo ylittyy, kun Harry riisuu takin ja antaa sen pudota lattialle. Draco painaa häntä vasten seinää, tönäisten peilin vinoon suudellessaan. Matkalla makuuhuoneeseen he hapuilevat toistensa hiuksia, paidannappeja ja vöitä. He puhuvat tuskin sanaakaan ennen kuin kaikki on riisuttu, polttavat sormet ja huulet painettu iholle.

Katuvalon ohut kiila pujottautuu sisään verhonraosta. Harry seuraa sen reittiä sormellaan pitkin lakanaa ja Dracon selkää. Yön hetket tuntuvat kallisarvoisilta, sillä päivällä he eivät voi olla näin, eivät muiden silmien alla. Kohtaamiset ministeriössä ovat tuskaa, kun Draco välttelee Harryn katsetta, pysyttelee kaukana jottei paljastaisi mitään. Vielä pahempaa on kohdata Astoria – kaunis, sydämellinen ja viisas Astoria, joka kuulemma oli kouluaikoina ihastunut Harryyn, ja jolla ei ole aavistustakaan mitä Dracon asunnossa tapahtuu silloin, kun hän on poissa. Harry työntää ajatuksen taka-alalle ja sulkee silmänsä, kun Draco nojautuu suutelemaan häntä jälleen.

Muutaman viikon kuluttua Draco saapuu vierailulle Harryn luokse Astoria mukanaan. Harry avaa oven sydän pamppaillen, tietäen ylittäneensä jonkin näkymättömän rajan, joka lopulta on paljastanut heidät. Kai se oli väistämätöntä, hän miettii auttaessaan takin Astorian yltä. Kiiltävissä hiuksissa tuoksuu ruusu ja vanilja. Astoria on tyyni ja lempeä, siinä missä Draco vaikuttaa jännittyneeltä ja hermostuneelta.

”Meillä on sinulle ehdotus”, Astoria menee suoraan asiaan. Hän ojentaa Harrylle pienen paketin, jonka sisällä on korurasia. Yksinkertainen valkokultasormus sopii täydellisesti Harryn nimettömään ja muistuttaa kovasti Dracon ja Astorian kihlasormuksia.

”Jos haluat, voimme elää näin”, Astoria sanoo, pujottaa sormensa Dracon sormien lomaan ja ojentaa toisen kätensä Harrylle.

Harry epäröi vain hetken, kunnes tarttuu käteen ja antaa Dracon vetää heidät halaukseen. He antavat rajojensa muotoutua uudelleen. Harryn syyllisyys sulaa, Astorian hymy tarttuu muihinkin.

Aamulla maailma on kirkas ja Dracon iho lämmin Harryn sormien alla.

Astoria on mennyt keittämään kahvia.


Kurkista listaukseeni

Avatar Ingridiltä ♥

Vendela

  • Teeholisti
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 7 352
Oho, olipas tämä ihanan yllättävä :D Toki alkutietojen perusteella osasin jo odottaa ettei tässä ainakaan onneton loppu ole, mutta lopetus oli kyllä kaikin puolin hieno :D

Harry, Draco ja salasuhde on jotenkin kivan kiero yhdistelmä. Jos mukana on Ginny tai Astoria niin suhteeseen saa herkullista twistiä mutta tässä oli todellakin uusi näkökulma tähän asetelmaan :D Kivaa, ettei Ginny ollut tässä mukana ollenkaan. Se, että Astorialla on ollut ihastus Harryyn oli uutta ja loi hyvän pohjan tämän kolmikon tulevaisuudelle. Ihanaa, että aloite suhteeseen tuli myös Astorialta. Varsinainen win-win kaikille osapuolille :D

Kiitos tästä, oli ihana sunnuntain piritstys!

Vendela

Bannu©Waulish

I think it's time for little story... It's definitely Storytime!

valokki

  • ***
  • Viestejä: 1 337
Vau, olipas tässä lyhyessä tarinassa saatu aikamoinen tunteiden vuoristorata aikaiseksi! Vähän alkuun pelotti, onkohan tässä kovinkin paljon angstia ja pettämistä eritoten, kun en hoksannut ennen tämän lukemista, että tuo toinen paritus olikin Harry/Draco/Astoria, eikä pelkkä Draco/Astoria. :D Angstia tässä ehdottomasti olikin tarjolla, ja tämä tuli jotenkin todella voimakkaasti iholle, kun tässä pääsi kunnolla Harryn pään sisään. Harryn pään sisällä oli valtava tunteiden sekamelska, eikä hän selvästikään tiennyt, miten enää olla salasuhteessa Dracon kanssa tai miten saada tilanteesta kaikille miellyttävä lopputulema.

Lainaus
Eteisestä on tullut paikka, jossa heidän välillään kytevä kipinä leimahtaa sillä sekunnilla, kun ovi Harryn takana sulkeutuu. Raja-arvo ylittyy, kun Harry riisuu takin ja antaa sen pudota lattialle. Draco painaa häntä vasten seinää, tönäisten peilin vinoon suudellessaan. Matkalla makuuhuoneeseen he hapuilevat toistensa hiuksia, paidannappeja ja vöitä. He puhuvat tuskin sanaakaan ennen kuin kaikki on riisuttu, polttavat sormet ja huulet painettu iholle.
Huh, kun olit onnistunut kirjoittamaan Harryn ja Dracon välisen kemian näin kipunoivaksi! Heidän välillään on selkeästi valtavasti vetovoimaa, jolle kumpikaan ei oikein tunnu pystyvän pistämään vastaan. Suhteen salailussa varmaan oli oma osansa sen suhteen, että tapaamisista muodostui näin kiihkeitä, kun aikaa oli rajatusti, ja julkisesti piti esittää jotain aivan muuta.

Pettämisfikit on usein aina aika raskaita ja monin tavoin riipaisevia, kun niihin liittyy salailua ja useampaakin hahmoa todennäköisesti sattuu. Fyysisen vetovoiman lisäksi Harryn ja Dracon välillä on selvästi myös voimakkaita tunteita, mutta Astoria mutkisti tilannetta todella paljon, kun Draco välitti hänestäkin syvästi, ja Astoria oli vain niin mukava ja lempeä, että Harry kipuili hirveästi hänen satuttamisensa kanssa. Samaan aikaan Harry ja Draco kuitenkin halusivat toisensa, joten he vaikuttivatkin olevan umpikujassa tilanteen kanssa. Vaikka tuosta "pieni polyamoria" -maininnasta osasi jo vähän arvatakin, miten tämä tulisi päättymään, oli loppu silti jotenkin yllätys, kun Astoria ehdottikin heille aivan uudenlaista suhdekuviota, johon kaikki mahtuisivat. Lopussa palaset tuntuivat napsahtelevan oikeille paikoille, ja tuntui, että juuri näinhän tämän kuului mennäkin.

Mä olen jotenkin vieläkin vähän hämilläni lukemastani. Tässä on mukana niin paljon voimakkaita ja ristiriitaisia tunteita, ja Harryn epätoivo tilanteesta on hyvin käsinkosketeltavaa. Vaikka loppua osasikin vähän ennakoida, tuli se silti jotenkin puskista (olen lukenut aika vähän polyamoria-kuvioita, joten voi johtua ihan siitäkin) ja yllätyin, kuinka onnellisen ja tyydyttävän lopun se tälle tarinalle loi. Pitää vielä mainita, että pidin kovasti myös fikin nimestä, ja se kuvastaakin hyvin, kuinka oikeastaan koko tarinan ajan tässä ovat läsnä erilaiset rajat, niiden ylittämiset ja niiden uudelleen muovaamiset.

Kiitos, tämä oli todella upea lukuelämys! <3

(ava @Claire ja bannu @Ingrid)

Thelina

  • Ilomarja
  • ***
  • Viestejä: 2 642
Vendela, kivaa, että tämä yllätti, niin se oikeastaan yllätti minutkin kirjoittaessa :D en ihan kauheasti tykkää pettämiskuviosta, niin siksi piti keksiä kaikille onnellisempi ratkaisu. Kiitos kommentista<3

valokki, olen samaa mieltä, että pettämisficit usein ovat aika rankkaa luettavaa, eikä oikein kuulu omiin suosikkeihini. Ymmärrän hyvin, että loppu tuli puskista, minulla oli ihan samanlainen fiilis, koska en itsekään ole juurikaan polyamoriaficcejä tai muita tarinoita lukenut! Ihanaa, että loppu kumminkin tuntui sopivan tähän ja että pidit myös nimestä! Kiitos kommentista<3
Kurkista listaukseeni

Avatar Ingridiltä ♥

Vilna

  • pinkki bebe
  • ***
  • Viestejä: 1 584
  • bii-boh-bi
Olen lukenut tämän ainakin jo neljästi ja yrittänyt myös kommentoida neljästi, mutta en oikein tiedä mitä sanoa! Siispä sanoin vaan, että luin ja tykkäsin hirmuisesti, erityisesti tuosta lopun twististä. 🩷

avatar by Claire, banneri by Ingrid

Thelina

  • Ilomarja
  • ***
  • Viestejä: 2 642
Vilna, kivaa että tulit lukemaan ja vieläpä monta kertaa<3 Kiitos kommentista!
Kurkista listaukseeni

Avatar Ingridiltä ♥