Kirjoittaja Aihe: Viettelyn jalo taito | James/Sirius | K-11 | romantiikka  (Luettu 3071 kertaa)

Satine

  • ***
  • Viestejä: 234
Nimi: Viettelyn jalo taito
Kirjoittaja: Satine
Ikäraja: K-11
Paritus: James/Sirius
Tyylilajit: romantiikka
Vastuuvapaus: En omista hahmoja tai maailmaa tai saa tarinoistani minkäänlaista korvausta. 
Yhteenveto: James haluaa tietää, miten Sirius viettelisi jonkun.
 
A/N: Lyhyt ficci, jonka kirjoitin alun perin englanniksi tumblrin prongsfoot-microficin maaliskuun haastetta varten. Eli toisin sanoen tekstistä tuli paljon mikroficciä pitempi ja lisäsin sinne myös yhden sanan sijasta kaksi prompti-sanaa (5. game, 10. hope). 😄 Omistettu lempioinaalleni Jamesille, jonka syntymäpäivä oli 27.3. Toivottavasti tästä on iloa jollekulle!

 

Viettelyn jalo taito


"Olen toivoton", James huokaisi ja työnsi silmälasejaan ylemmäs maatessaan oleskeluhuoneen sohvalla pää Siriuksen sylissä. Jamesin pyydettyä Evansia kanssaan treffeille viidennen kerran tyttö oli kertonut hänelle hyvin yksityiskohtaisesti, miksi he eivät lainkaan sopineet toisilleen yhden syyn ollessa hänen turhauttavan itsepäinen luonteensa.

"Älä nyt. Sinulla on vielä toivoa, mutta ei ehkä Evansin kanssa", Sirius sanoi silitellen Jamesin hiuksia hajamielisesti. Hän ei ymmärtänyt, miksi Jamesin piti jatkuvasti pyytää Evansia treffeille. Tällä kertaa Jamesin yrityksessä ei aivan ollut enää ollut niin paljon intoa kuin aikaisemmin, mutta Sirius tiesi tämän tarvitsevan vain aikaa sisäistää Evansin jatkuva kieltäytyminen.

"Helppo sinun on sanoa, sinähän saisit kenet tahansa."

"En ketä tahansa", Sirius sanoi hiljaa, mutta James ei kuunnellut häntä.

"Miten sinä viettelisit jonkun? Onko sinulla antaa mitään vinkkejä?"

Siriuksen käsi Jamesin suortuvissa jähmettyi paikoilleen. "Mitä tarkoitat?"

"No, kaikkihan ovat aivan ihastuneita sinuun. Jos haluaisit olla jonkun kanssa yhdessä, miten hoitaisit asian?" James tarkkaili häntä uteliaana alempaa.

"En ole koskaan haluamalla halunnut kenenkään huomiota, James, eikä minua voisi vähempää kiinnostaa koko asia. Mutta kun nyt kerran kysyt, niin sanotaanko vaikka, että ei ole yhtä tiettyä tapaa vietellä jotakuta." Sirius tuijotti päättäväisesti takkatulen loimua Jamesin sijaan. 

"Sinun pitää oppia tuntemaan ihastuksen kohteesi, ottaa selvää mistä hän on kiinnostunut ja sitten katsoa, sovitteko toisillenne."

Jamesin suunpielessä kareili virnistys. "Miten sinä viettelisit minut?" 

"Sarvis, oikeasti..." Sirius hieroi otsaansa.

"No, anna tulla nyt vaan. Kukaan ei tunne minua paremmin kuin sinä. Miten sinä siis tekisit sen?" James nousi nopeasti istumaan ja kääntyi Siriuksen puoleen entistä uteliaampana.

Lopulta Sirius pudotti kätensä ja katsoi Jamesiin.

"Aloittaisin kosketuksesta."

"Anteeksi mitä?" James kohotti kulmaansa.

Oli Siriuksen vuoro virnistää. Hänkin osasi pelata tätä peliä. 

"Olet fyysinen jätkä, aina halaamassa ja taputtelemassa toisia selkään. Olin aika hämmentynyt siitä silloin, kun meistä tuli ystäviä, koska en ollut tottunut mihinkään sellaiseen...no, kun vielä asuin kotona." Hän tuijotti synkkänä lattiaa raapien niskaansa vaivautuneena.

"Antura, hei." James kumartui lähemmäksi niin, että heidän olkapäänsä koskettivat. "Ei hätää. Se on nyt ohi, pääsit pois siitä paikasta. Olet jumissa minun kanssani, koska en aio päästää sinua enää pois luotani." Hän kietoi kätensä Siriuksen hartioiden ympärille.

"On vain sinä ja minä muuta maailmaa vastaan." James kuulosti siltä, kuin olisi todella uskonut omia sanojaan. Ja ehkä hän uskoikin, Sirius mietti. Ainakin hän halusi kovasti puolestaan uskoa Jamesia.

Sirius antoi päänsä nojautua Jamesin kaulan ja olkapään väliseen mutkaan kietoen samalla käsivartensa tämän ympärille. "Sinä ja minä", hän toisti hiljaa perässä.

Hetken kuluttua hän vilkaisi Jamesia ja kohotti kämmenensä tämän kasvoille villien sydämentykytysten saattelemana. Pähkinänruskeat silmät laajenivat silmälasien takana, ja Sirius mietti, miten huvittavaa oli, että hän joutui tämän typerän vitsin avulla ilmaisemaan tunteensa, mikä ei loppujen lopuksi ollut lainkaan hauskaa. Hänen sydämensähän tässä oli pelissä.

"Pidät tästä, eikö niin? Pidät läheisyydestä, kosketuksesta, hyväilystä."

James nielaisi vaivalloisesti. "Joo. Taidan pitää."

Sirius pyyhkäisi peukalollaan Jamesin huulia ja kirosi mielessään, miten tämä jekku oli nopeasti karkaamassa hänen hallinnastaan.

"Tykkäät olla vastuussa muista ja pomottaa heitä – huispausjoukkuetta, Peteriä ja joskus jopa Remusta, kun hän on sillä tuulella, että haluaa kuunnella sinua." Sirius silitti nyt peukalollaan Jamesin poskea, ja tämä tuijotti häntä hiljaisena hengittäen melko pinnallisesti.

"Mutta pidät eniten siitä, kun kerron sinulle mitä sinun pitää tehdä ja sinun tarvitsee vain totella minua", Sirius mumisi Jamesin korvaan.

James veti vapisevasti henkeä. "Minä – en ole koskaan... Miten sinä –"

"Jos pyytäisin sinua suutelemaan minua tässä ja nyt, niin tekisit sen, eikö vain?"

"Oletko sinä – sitäkö sinä haluat?" James kuulosti hämmentyneeltä, mutta hänen poskensa olivat punehtuneet ja silmänsä tummuneet.

Sirius hymyili ilkikurisesti. "Älä huoli, Sarvis. Kunhan huijasin sinua. Mutta näin minä tekisin tämän."

"Mitä?"

"Näin minä viettelisin sinut."

"No voi nyt helvetti, Sirius."

"Sinä kysyit, minä vastasin."

Hän vaikeni nopeasti, kun James tarttui häntä kauluksesta ja kumartui hänen puoleensa niin lähelle, että Sirius tunsi hänen lämpimän hengityksensä ihollaan.

"Mitäpä jos kerrot mitä haluat, niin katsotaan tottelenko sinua?" James puhui hiljaisella äänellä.

Loppujen lopuksi Siriuksen ei tarvinnut sanoa yhtään mitään. Hän ei edes tiennyt, kumpi heistä suuteli ensin; he liikahtivat toisiaan vasten samanaikaisesti ja päätyivät nauttimaan toistensa huulista sohvalla kaikkien edessä erkaantuen vasta, kun joku vislasi heille kuuluvasti.

"Hei te kaksi, hankkikaa huone!" Meadowes huikkasi huoneen toiselta puolelta. "Täällä on lapsia paikan päällä."

"Huolehdi vain omista asioistasi", Sirius vastasi laiskasti, mutta vaihtoi Jamesin kanssa huvittuneen katseen.

"Mennäänkö yläkertaan?"

James virnisti. "Mikä loistava idea."

**
« Viimeksi muokattu: 28.03.2023 15:08:00 kirjoittanut Satine »
Yes we're lovers, and that is that.

Altais

  • ***
  • Viestejä: 1 359
Tulen aina niin iloiseksi huomatessani, että sinulta on ilmestynyt uusi J/S -teksti, sellainen on aina päivän kohohohta. :) Tämä oli aivan loistava mikroficci, josta ei tullutkaan microficciä. En ole ikinä tainnut yrittää kirjoittaa mitään ihan niin lyhyttä kuin mikroficci, mutta tiedän silti hyvin sen tunteen, kun teksti lähtee elämään, ja siitä tuleekin paljon aiottua pidempi. ;D Tämän kohdalla se on varmaan ollut kyllä ihan pelkästään myönteinen asia, sillä tätä oli aivan ihana lukea, ja tässä oli lyhyeen tekstiin ja pieneen hetkeen saatu mahdutettua ihan uskomaton määrä tunnetta ja latausta!


"Helppo sinun on sanoa, sinähän saisit kenet tahansa."

"En ketä tahansa", Sirius sanoi hiljaa, mutta James ei kuunnellut häntä.
Voi Sirius... James tässä ei tietenkään tajua, mitä Sirius ehkä voisi haluta yrittää tällä sanoa, mutta lukijan sydäntä kyllä riipaisi tässä kohtaa hänen puolestaan niin paljon. Voi sitä J/S -dynamiikkaa, jossa Sirius on ollut Jamesiin rakastunut aikojen alusta asti, mutta toinen sen kun vaam piirittää Lilyä, eikä tajua omaa parastaan eikä paljon mitään muutakaan olennaista. ;D

Lainaus
"En ole koskaan haluamalla halunnut kenenkään huomiota, James, eikä minua voisi vähempää kiinnostaa koko asia. Mutta kun nyt kerran kysyt, niin sanotaanko vaikka, että ei ole yhtä tiettyä tapaa vietellä jotakuta." Sirius tuijotti päättäväisesti takkatulen loimua Jamesin sijaan. 
Tämä on kyllä varmaan oikeasti iso osa Siriuksen viehätystä, vaikka onhan hän tietty myös hyvännäköinen, hauska, terävä päästään ja niin edelleen. Mutta ennen kaikkea sellainen, joka ignoraa suurimman osan ympärillä olevista ihmisistä, jos ne sattuvat kuolaamaan hänen peräänsä. Sellainen mielikuva Siriuksesta aikanaan tuli jo canonin perusteellakin (joskin otin vapauden tulkita, että se varmaan tykkää miehistä, kun siinä canonin kohtauksessa ei ollut yhtään kiinnostunut tyttöjen toiveikkaista katseista).  ;D

Lainaus
"Olet fyysinen jätkä, aina halaamassa ja taputtelemassa toisia selkään. Olin aika hämmentynyt siitä silloin, kun meistä tuli ystäviä, koska en ollut tottunut mihinkään sellaiseen...no, kun vielä asuin kotona." Hän tuijotti synkkänä lattiaa raapien niskaansa vaivautuneena.
Aivan ihanaa tarkkanäköisyyttä, ja niinhän James ihan epäilemättä onkin fyysinen jätkä, johon vetoaa toisen ihmisen kosketus. Rakastin tätä oivallusta. :)

Lainaus
Sirius antoi päänsä nojautua Jamesin kaulan ja olkapään väliseen mutkaan kietoen samalla käsivartensa tämän ympärille. "Sinä ja minä", hän toisti hiljaa perässä.
Tässä oli kyllä jo niin käsinkosketeltavaa latausta, ettei ole tosikaan. Ihan henkeäni pidätellen luin tätä ja odotin, mitähän tapahtuu seuraavaksi. Ihanaa, kun Jameskin käytännön esimerkin kautta tajusi, mistä pitää. ;D

Lainaus
"Jos pyytäisin sinua suutelemaan minua tässä ja nyt, niin tekisit sen, eikö vain?"
Sirius oli kyllä niin erikoistunut Jamesiin tässäkin ficissä, vaikka sillä sitten olikin tässä leikissä oma sydän pelissä, ja siksi homma lähti vähän lapasesta. Mutta olipa Jamesin kiemurtelua ihana lukea, kun ei sekään enää erottanut, halusiko Sirius tosissaan suudella, vai oliko edelleen kyse vain teoreettisesta esimerkistä. Ja Sirius vielä yritti vedättääkin Jamesia tällä asialla. ;D

Lainaus
Loppujen lopuksi Siriuksen ei tarvinnut sanoa yhtään mitään. Hän ei edes tiennyt, kumpi heistä suuteli ensin; he liikahtivat toisiaan vasten samanaikaisesti ja päätyivät nauttimaan toistensa huulista sohvalla kaikkien edessä erkaantuen vasta, kun joku vislasi heille kuuluvasti.

"Hei te kaksi, hankkikaa huone!" Meadowes huikkasi huoneen toiselta puolelta. "Täällä on lapsia paikan päällä."
Ihan loistava lopetus, jolle sydämeni suli ihan täysin! Olipa nämä kaksi heti varmalla pohjalla, kun ei paljon kiinnostanut miettiä edes sitä, että paikalla oli muitakin. Repesin tuolle hankkikaa huone -kommentille.  ;D Voin vaan kuvitella, millaisissa tunnelmissa siellä makuusalin puolella hetken päästä ollaan, varmaan ainakin vaimennusloitsuille tulee käyttöä. Kiitos ihan mahtavasta tylsän päivän piristyksestä! :)

Satine

  • ***
  • Viestejä: 234
Kiitos ihanasta kommentista Altais! Tässä tosiaan oli haasteena se, että piti saada mahdutettua jonkilaista juonta tosi lyhyeen tarinaan. Toki asioista voisi tehdä itselleen helpompia ja kirjoittaa vaan jokin pieni slice of life -pätkä mikroficciä varten, mutta toisin kävi tämän kanssa. 😊 Joka kerta kyllä omaakin sydäntä riipaisee, kun Sirius on vaan niin rakastunut Jamesiin ja toinen ei tajua mistään mitään. Ehkä pitäisi välillä kokeilla kääntää tämä asetelma toisinpäin, mutta kun se on jotenkin niin luontevaa juuri näin, että Sirius haikailee ensin Jamesin perään. Muakin aina huvittaa, että fandom on aika yksimielisesti päättänyt Siriuksen olevan homo muun muassa juuri tuon mainitsemasi kohdan takia, ettei se huomaa, kun joku tyttö sitä tuijottaa. 😂 Jotenkin ajattelen aina, että se tietää itsekin voivansa iskeä jonkun jos haluaa, mutta sitä ei vaan kiinnosta mikään keskinkertainen säätö vaan se on sellainen kaikki tai ei mitään -tyyppi. Tässä tapauksessa siis James tai ei mitään. Jamesin fyysisyys ja halu olla lähellä kumpuaa kyllä myös vahvasti fandomista sillä oletuksella, että sillä oli välittävät vanhemmat ja itsekin tulkitsen hahmon näin. Näistä kahdesta on ihana kirjoittaa teini-ikäisinä, kun ne on aina vähän arvaamattomia ja voi tehdä mitä tahansa, niin kuin yhtäkkiä alkaa pussailla kaikkien edessä. Makuusaliin ei varmasti ollut muilla menemistä hetkeen, hehe, veikkaanpa että siellä kokeiltiin keskenään uusia juttuja. 😄
Yes we're lovers, and that is that.

valokki

  • ***
  • Viestejä: 1 316
Olipas tämä kiva hyvän mielen fikki! Mun ei tule hirveän paljoa luettua James/Sirius-fikkejä, mutta he ovat kieltämättä kyllä aivan täydellinen pari silloin, kun tekee mieli lukea friends to lovers -kuviosta mahdollisesti pienellä angst-vivahteella, joita kumpaakin oli tässä fikissä tarjolla. Kaiken kaikkiaan tämä fikki oli todella kiva tunnelmaltaan, ja jälkikäteen hämmennyinkin vähän, kuinka sait näin lyhyeen fikkiin mahtumaan niin iloa, leikkisyyttä, romantiikkaa kuin sen pienen vivahteen angstiakin.

Lainaus
"Olen toivoton", James huokaisi ja työnsi silmälasejaan ylemmäs maatessaan oleskeluhuoneen sohvalla pää Siriuksen sylissä.
Alkupuoli fikistä oli täynnä vähän kivuliasta haikailua Siriuksen taholta. Siriuksella kuitenkin selvästi oli jo tunteita ystäväänsä kohtaan, eikä tuossa tilanteessa ollenkaan auta, että he ovat niin hyviä ystäviä, että on ok vain kasuaalisti maata sohvalla pää toisen sylissä. Ja samaan aikaan James valittaa, kuinka vaikeaa Lilyn kanssa on päästä treffeille, joten Sirius-raukkaa kävikin hieman sääliksi. Onneksi tilanne ei kuitenkaan kestänyt kauaa!

Lainaus
Jamesin suunpielessä kareili virnistys. "Miten sinä viettelisit minut?"
Aivan loistava keino saada kaksikon välit lämpenemään! ;D Koska tarina oli Siriuksen näkökulmasta, Jamesin suhteen jäi epäselväksi, oliko hän ajatellut jotain tapahtuvan vai oliko tämä ollut suuri tunteiden herätys, mutta oli miten oli, fikistä jäi sellainen fiilis, että ehkäpä sillä Jamesillakin oli niitä tunteita ollut jo aiemmin, vaikkakin sitten ihan vain jossain alitajunnan tasolla.

Lainaus
"Oletko sinä – sitäkö sinä haluat?" James kuulosti hämmentyneeltä, mutta hänen poskensa olivat punehtuneet ja silmänsä tummuneet.

Sirius hymyili ilkikurisesti. "Älä huoli, Sarvis. Kunhan huijasin sinua. Mutta näin minä tekisin tämän."
Kylläpä tässä kääntyivät roolit hauskasti ympäri! Alkuun Sirius vaikutti epävarmemmalta osapuolelta, joka vähän surumielisenäkin haikaili ystävänsä perään, mutta tämä Jamesin viekoittelu sai hänestä selvästi todella itsevarman ja flirttailevan puolen esille. James taas oli alkuun kovin itsevarman ja vitsailevan oloinen, mutta Siriuksen flirttailu sai hänellä pasmat ihan kunnolla sekaisin, ja vaikutti siltä, että hän unohti ihan kokonaan, että hän itse oli tosiaan käskenyt Siriusta vietellä itsensä kokeilumielessä. :D Loppu tässä fikissä pisti hymyilemään, kun Jamesin hämmennys ei kestänyt kauaa, vaan hän meni rohkeasti heti tunteidensa mukana.

Tämä oli todella piristävä lukukokemus, kiitos! :)

(ava @Claire ja bannu @Ingrid)

Satine

  • ***
  • Viestejä: 234
Kiitos paljon kommentistasi valokki! Piristi kovasti minun päivääni. 😊 Olipa kiva että päädyit lukemaan tästä parituksesta, vaikkei se olekaan yleensä lukulistallasi. J/S taipuu kyllä moneen genreen ja tykkään kieltämättä romanttisesta ja angstinsävyisestä tarinankerronnasta, mutta mieluiten onnellisella lopulla. Näin lyhyeen ficciin näitä kaikkia tunneskaaloja oli haastavaa mahduttaa, mutta ihana kuulla että tykkäsit lopputuloksesta! Tämän parin fyysinen läheisyys pelkkinä ystävinäkin (mikä on tietysti täysin oma headcanon) viehättää aina kovasti itseäni, tai se että he käyttäytyvät kuin pari mutta eivät ole vielä tajunneet sitä. Ainakin James on useimmissa ficeissäni aina vähän pihalla tämän asian suhteen, niin tässäkin. 😂 Sirius saa usein kärsiä tämän vuoksi, mutta hahmona sille kyllä sopii kipuileva tai särkynyt sydän aika hyvin. Toisaalta kun Sirius vaihtaa tuon viettelijämoodin päälle, niin sitä on vaikea vastustaa. 😊
Yes we're lovers, and that is that.

Thelina

  • Ilomarja
  • ***
  • Viestejä: 2 569
Tämä tuntui jotenkin paljon pidemmältä kuin olikaan! James/Sirius-ficeissä tämä on kyllä yksi parhaista jutuista, kun James ties kuinka monensien pakkien jälkeen tajuaa, että voi löytää onnensa hieman lähempää kun Evansin luota :D tuo oli ihan huikea kohta, kun Sirius sitten vietteli Jamesia ja sanoi, että kunhan huijasin, mutta näin sen tekisin :D onneksi viettely kuitenkin tehosi ja jotain loksahti Jamesin päässä oikealle paikalleen. Kiitos, tämäoli kivaa luettavaa!
Kurkista listaukseeni

Avatar Ingridiltä ♥

Satine

  • ***
  • Viestejä: 234
Kiitos paljon kommentista Thelina! Olipa kivasti sanottu, että tuntui pitemmältä kuin olikaan – sitä hainkin takaa, että saisi lyhyesti kerrottua kokonaisen tarinan. 😊 James on onnekas, kun sillä on niin omistautunut paras ystävä, vaikka tarvitaankin usein jotakin konkreettista, että se tajuaa omat tunteensa. Ihana kuulla, että tykkäsit!
Yes we're lovers, and that is that.

Vendela

  • Teeholisti
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 7 275
Olipa tämä ihana iltapala ❤ Olen roikottanut tätä jo hyvän aikaa lukulistallani (kuten aika montaa muutakin ficciä tämän kevään aikana) ja nyt oli sopiva hetki viimein tulla nauttimaan tästä :D

Tässä oli juuri sopiva jännite ja se purkautui täydellisellä tavalla! Lisäksi tykkäsin, että tämä oli selvästi alku jollekin suuremmalle enkä usko, että James enää pyytelee Evansia treffeille ;) Eiköhän Siriuksessa ole aivan riittävästi puuhaa tulevaisuudessa. Mielikuvitukseni lentää jo kaikessa siinä mitä tämän ficin tapahtumien jälkeen tapahtuu ;D

Tykkäsin muuten tosi paljon siitä, että Siriuksella oli jo ne tunteet olemassa. James tarvitsi vain pienen tönäisyn oikeaan suuntaan, että hänkin viimein oivalsi mikä hänelle on parasta. Vaikka Sirius otti tässä tosi ison riskin, se kannatti :)

Kiitos tästä, sinun tekstejä lukee aina ilolla :D

Vendela

Bannu©Waulish

I think it's time for little story... It's definitely Storytime!

Satine

  • ***
  • Viestejä: 234
Kiitos paljon kommentistasi, Vendela! Kiva kuulla, että tykkäsit tästä ja jännite näiden kahden välillä toimi! Minäkään en usko, että James enää tämän jälkeen muisti haikailla Evansin perään. 😊 Makuusalissa varmasti tapahtui kaikenlaista uutta näiden kahden välillä. ♥
Yes we're lovers, and that is that.