Kirjoittaja Aihe: Origamimagiaa | Harry/Draco | S | 2/2  (Luettu 5295 kertaa)

Winga

  • Gremlin
  • ***
  • Viestejä: 2 447
Origamimagiaa | Harry/Draco | S | 2/2
« : 03.08.2023 02:54:58 »
Ficin nimi: Origamimagiaa
Oikolukija: Kiirsu
Ikäraja: S
Tyylilaji: Draamafluff
Paritus: Harry/Draco
Vastuuvapaus: Hahmot eivät ole omiani enkä rahaa saa.
Yhteenveto: Kun Harry alkaa Hermionen ehdotuksesta tehdä origameja, hän saa apua yllättävältä taholta.
Kirjoittajalta: Hyvää synttäriä mursuhilleri!!!


Origamimagiaa

Osa 1

Hermione oli ehdottanut origameja rentouttavaksi tekemiseksi, kun Harry oli puhunut siitä, miten stressaantunut hän oli. Varmasti ne olivatkin rentouttavia heti kun ymmärsi, miten niitä taiteltiin.

Nytkin Harry oli käyttänyt varmaan kolme tuntia siihen, että olisi saanut joutsenen vihdoin taiteltua. Hän oli saattanut käyttää siihen liemien esseeksi tarkoitettua pergamenttia, joka oli lyhentynyt nyt melko paljon ja jokainen aloitettu teksti oli päätynyt epäonnistuneen origamin sisään piiloon.

Harry oli tullut opiskelemaan kirjastoon ja todennut, että aina huomatessaan tekstin olevan aivan surkeaa, hän koettaisi tehdä siitä origamin. Niinpä pöydän vieressä alkoi olla jo melko korkea pino epäonnistuneita yritelmiä. Prilli oli mulkaissut häntä muutamaan kertaan pahasti, kun hän oli repinyt paperia, mutta kun hän oli keksinyt miten leikata paperi äänettömästi, tämä oli lakannut välittämästä Harryn toimista.

“Mitä ihmettä sinä oikein teet?”

Harry nosti päätään ja tuijotti hämmentyneenä Malfoyta. Palattuaan kahdeksannen vuoden syksynä Malfoy oli pitänyt etäisyyttä melkein kaikkiin, joten oli hyvin outoa, että tämä nyt huomioi Harryn.

“Liemien esseetä.”

Malfoy kohotti kulmaansa. “Näyttää etenevän hyvin, jos tarkoituksesi oli tehdä se irtileikatuista kirjaimista.”

“Origameja.”

Malfoyn ilme kirkastui. “Millaisia?” hän kysyi ja odottamatta istui Harryn pöytään omien kirjojensa kanssa.

Harry tuijotti Malfoyta hämmentyneenä.

Malfoy asetteli kirjansa nätisti pöydälle ja otti esiin liemien kirjan. “No? Kai sinä sentään tiedät mitä olet yrittänyt tehdä.” Hän veti oman pergamenttinsa esiin ja Harry saattoi nähdä esseen olevan jo miltei valmis. Malfoyn käsiala oli huomattavasti Harryn käsialaa siistimpi, koska Harry pystyi lukemaan sitä ylösalaisinkin.

Jonkin ajan kuluttua Harry havahtui siihen, että oli jäänyt tuijottamaan ja lukemaan, ja että Malfoyn huulilla karehti jokin hymynkaltainen.

“Niin, kysyin jokin aika sitten, että mitä olet yrittänyt taitella.”

Harry yskähti. “Joutsenia. En saa niitä mitenkään onnistumaan.” Hän päätti, että jos Malfoy oli päättänyt vain leikkiä, että tämä oli ihan normaalia heidän välillään, hänkin voisi. He olivat jollain tasolla tehneet sovun oikeudenkäyntien aikana ja todenneet vanhat riitansa turhiksi. “Hermione oli sitä mieltä, että origamien teko on rentouttavaa, mutta minusta se on stressaavampaa kuin opiskelu.”

Malfoy nyökytteli vakavana. “Varmasti. Siinä on kuitenkin kyse vanhasta taidosta luoda paperista jotain aivan uutta. Tiesitkö, että origameja on käytetty viestimiseen aikanaan paljonkin? Joskus aikanaan Japanissa vanhalla velhosuvulla oli origamikoodikieli, jonka avulla he saivat useaan otteeseen pelastettua sukulaisiaan jästeiltä.”

Harry kallisti päätään hämmentyneenä. “En.”

“Niin, etpä kai. Siitä nyt ei puhuta Tylypahkan historiassa, joten Grangerkaan ei varmasti ole kertonut siitä sinulle tuhansia kertoja”, Malfoy sanoi nyökkäillen. Hän veti esiin nipun täydellisen neliön muotoisia paperiarkkeja. “Kannan näitä aina mukanani. Olen itse samaa mieltä Grangerin kanssa siitä, että origamit ovat hyvin rentouttavia. Olemme joskus keskustelleetkin asiasta.” Hän otti yhden arkin ja taitteli sen hetkessä joutseneksi. Harry tuijotti temppua samalla tavalla kuin jästilapset taikureita. Sitten Malfoy kosketti sitä sauvallaan mutisten jotain, mitä Harry ei ymmärtänyt ja joutsen nousi lentoon.

“Miten saat sen näyttämään noin helpolta?” Harry kysyi.

“Minä olen harjoitellut huomattavan kauan näitä.” Malfoy ojensi Harrylle yhden neliön ja otti itselleen toisen. “Tee niin kuin minä teen.”

Malfoy näytti Harrylle rauhallisesti miten taitokset tehtiin, odotti aina, että Harrykin sai omansa taiteltua. Ja taas uudestaan, koska Harry tajusi vasta taittelun lopussa tehneensä ainakin kolme taitosta väärään suuntaan. Ja uudestaan.

Lopulta Harry sai joutsenen valmiiksi, mutta tiesi, ettei saisi toista mitenkään tehtyä ulkomuistista eikä todellakaan yhtä nopeasti kuin Malfoy oli tehnyt.

“Loistavaa!” Malfoy sanoi. “Emme varmaan saa liemien esseitä tänään valmiiksi, mutta ainakin tämä onnistui.”

Harry hämmentyi. “Miten niin?”

Naurahtaen Malfoy osoitti ympärilleen. “Jos et huomannut, kirjasto menee aivan tuotapikaa kiinni ja minä en nyt välttämättä meinannut ottaa Prillin vihoja niskoilleni.”

Harry huomasi, että he tosiaan olivat ainoat paikalla. Nyt heillä oli pöydällä armeija joutsenia ja sen vieressä suurempi kasa epäonnistuneita yritelmiä. “Niin. Onneksi tässä on vielä aikaa.”

“Suosittelisin käyttämään pergamenttia ihan vain esseeseen sen sijaan, että revit sen vähitellen kappaleiksi. Voit ottaa nämä”, Malfoy sanoi työntäen paperineliöpinoa Harrya kohti. “Jatka harjoittelua.”

Harry otti tarjotut paperit vastaan. “Voisin kyllä ottaa myös lisäoppitunteja”, hän totesi. “En ole ihan varma osaanko vieläkään oikeita taitoksia.”

Malfoy hymyili. “Huomenna uudestaan täällä? Tehdään ensin essee loppuun ja sitten harjoitellaan joutsenia. Voin opettaa sinulle, miten ne laitetaan lentämään. Sekin loitsu on Japanista, he käyttivät origameja monilla tavoilla.”

Harry nyökkäsi hyvin hämmentyneenä. “Miksi sinä tiedät niin paljon origameista?” hän kysyi.

“Kerron senkin sinulle toiste, meidän pitäisi jo kiiruhtaa jos haluamme vielä syödä jotain”, Malfoy vastasi nousten pöydästä. Hän pinosi tavaransa ja auttoi Harrya siivoamaan paperit pois.

***

Harry palasi oleskeluhuoneeseen ensimmäisen onnistuneen joutsenensa kanssa. Hän ei huomannut, että Malfoyn loitsima joutsen seurasi häntä ennen kuin takan ääressä istuva Hermione huomautti siitä hänelle.

“Opitko sinä jo loitsimaan niitä?” Hermione kysyi.

“En, Malfoy teki tuon”, Harry vastasi.

Jos Harry ei olisi jäänyt tuijottamaan lentävää joutsenta, hän olisi saattanut huomata Hermionen kasvoilla voitonriemuisen ilmeen.
« Viimeksi muokattu: 04.08.2023 03:26:49 kirjoittanut Winga »
"It's just like I always say; if you want to find something weird you have to go downtown."

Thelina

  • Ilomarja
  • ***
  • Viestejä: 2 563
Vs: Origamimagiaa | Harry/Draco | S | 1/2
« Vastaus #1 : 03.08.2023 19:34:44 »
Olipa tämä kivaa luettavaa! Voin hyvin kuvitella, että Draco olisi käynyt esim perheen kanssa matkalla Japanissa ja nähnyt siellä origamitaikuutta sekä oppinut paikallisesta velhokulttuurista. Tykkään kovasti tällaisista 8. vuoteen sijoittuvista ficeistä, joissa Harry ja Draco vähitellen ystävystyvät ja ehkä enemmänkin<3 mutta tällä kertaa ilmeisesti Hermionellakin on näppinsä pelissä jollain tavalla! Joka tapauksessa hyvin Harrymaista tuskailla esseen kanssa ja silputa pergamenttia, josta ei tietenkään origamit onnistu. Kiitos tästä, jään odottamaan jatkoa!
Kurkista listaukseeni

Avatar Ingridiltä ♥

Winga

  • Gremlin
  • ***
  • Viestejä: 2 447
Vs: Origamimagiaa | Harry/Draco | S | 2/2
« Vastaus #2 : 04.08.2023 03:26:38 »
Thelina joooo kasivuoden enemies to friends to lovers best, en oo ite kovin paljon kirjottanut mutta lukenut eeeeehkä muutaman :D Hermione on minusta vähän näpit peliin tyyppi ::D

Kirjoittajalta: Jeeee se on valmis enkä oo ikuisuuteen halunnu kirjottaa näin paljon.
Lue spoileri vasta tekstin jälkeen!
Spoiler: näytä
Meinasin jättää tästä ihan viimeisen kappaleen pois, mutta oikolukijani sanoi että ei käy. Ei lopu noin.


Osa 2

Ronin ilme oli vaivautunut, mutta hän pakotti sanat suustaan. “Kuule, Harry, kamu.” Hän nielaisi. “Sitä minä vain, että se on ihan okei minulle, jos haluat tapailla Malfoyta.”

Harry tuijotti Ronia hämmentyneenä. “Mitä ihmettä sinä oikein puhut?”

Ron urahti turhautuneena. Pitikö Harryn olla yhä niin sokea omille tunteilleen? “Oletko sinä huomannut miten paljon vietät aikaa Malfoyn kanssa? Ja miten paljon te tuijotatte toisianne, jos ette vietä aikaa yhdessä? Viimeksi sinä sanoit, että epäilit Malfoyta kaikesta, vaikka silloinkin se näytti vähän… rakastuneelta. Ja nyt jos sinä väität, ettet ole ihastunut, niin minä syön osan shakkinappuloistani.”

***

Harry ja Malfoy olivat alkaneet käyttää iltoja yhteiseen opiskeluun ja origamitaiteiluun. Malfoy opetti Harrya kädestä pitäen taitos kerrallaan ja vähitellen Harry alkoi jo osata vähän ennakoida, mitä seuraavaksi piti tehdä.

Malfoy opetti Harrylle loitsuja, joilla origamit sai liikkumaan niille luontaisesti. Osa oli vaikeita, sillä loitsut olivat japaniksi, eivätkä taipuneet kieltä osaamattoman suuhun luontevasti. Malfoy sanoi, ettei osannut itsekään japania, ja luotti, että Harry oppisi loitsut kyllä kunhan vain treenaisi.

Eräänä iltana Malfoy vakavoitui.

“Äiti halusi, että opettelen origameja. Hän käytti niitä viestintään kotonakin. Isä ei osaa lukea origamiviestejä vieläkään, koska niitä on vaikea opetella yksin. Origamimagiasta on vain vähän kirjallisuutta englanniksi”, Malfoy aloitti ja taitteli samalla ruusun. Hän teki sen nopein ja tottunein liikkein. “Äiti kertoi minulle aina, jos kylässä oli ihmisiä, joita hän ei toivonut minun tapaavan. Hän ei silloinkaan pitänyt hänestä-joka .. Voldemortista. Eikä kaikista isän ystävistä. Hän halusi pitää minut turvassa.” Malfoy keskeytti ja lausui loitsun, jolla ruusu muuttui oikeaksi, puhkesi kukkaan, eli lyhyen elämän ja kuihtui takaisin paperiksi.

Harry kuunteli kiinnostuneena ja tuijotti Malfoyn käsiä lumoutuneena. “Sinun äitisi onkin aina vaikuttanut halunneen parastasi.”

“Niin”, Malfoy totesi. Hän keskeytti origamien taittelun ja katsoi Harrya. “Hän sanoi oppineensa itse taidon isoäidiltään, ja että hän ja Andromeda olivat lapsena viestineet origameilla vielä koulussakin, koska Bella ei halunnut opetella ja äidistä ja Andromedasta oli mukavaa, että heillä oli salakieli.” Malfoy hymyili. “Kuulemma he jatkoivat sitä myöhemminkin, ja nyt… kun kaikki on ohi ja kun voi hengittää vapaasti, he ovat taas alkaneet viettää aikaa yhdessä. En tiedä onko Andromeda kertonut sinulle, että minäkin olen viettänyt aikaa Teddyn kanssa.”

Harry pudisti päätään. Andromeda oli varmasti kuullut edes osan siitä, millaiset välit heilläkin oli ollut, hänellä ja Malfoylla. Hän oli kuitenkin iloinen. Iloinen siitä, että Andromeda oli saanut takaisin jotain, mitä oli luullut menettäneensä. Siskon ja siskonpojan nyt ainakin.

“En olisi mitenkään voinut arvata, että äitisi ja Andromeda olisivat olleet tekemisissä”, Harry joutui myöntämään. “Mutta uskon, että Andromeda on ikionnellinen teistä. Sukulaisista ja lisäavusta Teddyn kanssa.”

Malfoy nyökkäili. “Niin.”

Harry oli hetken aikaa hiljaa, kokosi ajatuksiaan. “Tiedätkö sinä, mistä origamitaito teidän sukuunne on tullut?”

Malfoy pudisti päätään. “Äitikään ei tiedä, eikä hänen isoäitinsä enää elä. Ehkä meillä on kaukaisia sukulaisia Japanista. Ehkä joku opetti esivanhempiani kiitokseksi jostakin. Mistä sitä tietää.”

“Mysteeri. Voin siis kehittää juuri sellaisen näkemyksen kuin itse haluan”, Harry mietti ja seurasi tarkkaan, kun Malfoy alkoi taitella seuraavaa origamia.

***

Ronin sanojen jälkeen Harryn oli ollut pakko pysähtyä miettimään omaa käyttäytymistään. Ei hän ollut - oliko muka? Eikö hän etsinyt muitakin tuttuja kasvoja aina Suuressa salissa? Miten tämä muka erosi siitä, että ollessaan ajoissa paikalla, hän jäi odottamaan Ronia ja Hermionea?

Mutta mitä tarkemmin Harry mietti asiaa, sitä todennäköisemmin Ron oli oikeassa. Ei hän jäänyt tuijottamaan kenenkään muun liikkeitä niin tarkkaan. Tai keskittynyt jonkun läsnäoloon samalla tavalla.

Harry huokaisi syvään ja hautasi kätensä kasvoihin. Mitä hän nyt tekisi?

***

Harry ja Malfoy alkoivat puhua enemmän vakavista aiheista origamien ohella. Malfoy alkoi opettaa Harrylle moniosaisia origameja samalla kun näytti, miten tehdään tultasyöksevä lohikäärme.

He puhuivat sodasta. Lapsuudesta. Keskinäisistä ongelmistaan. Teddystä.

He olivat alkaneet istua näkymättömissä Prilliltä ja käyttää vaimennousloitsua sen jälkeen, kun tämä oli alkanut uhata heitä jälki-istunnolla niin kovaäänisten keskustelujen takia.

Ja sitten Harry koki valaistumisensa ja muuttui vaikeaksi. Oli ollut niin paljon helpompi puhua, kun ei ollut tajunnut samalla tuijottavansa toista herkeämättä. Kun ei ollut tajunnut, että haluaisi lisää kosketusta. Kun ei ollut tajunnut, miten paljon Malfoy häntä nykyään kosketti - antaessaan papereita, taitellessaan Harryn sormilla paperia, opettaessaan liikkeitä ja loitsuja.

“Mikä sinun oikein on?” Malfoy kysyi lopulta, kun edelliset kaksi iltaa olivat menneet hiljaisen taittelun parissa. “Minä luulin, että meillä meni ihan hyvin. Minä luulin, että me olimme jo ystävystyneet. Ja sinä olet nyt ihan hiljaa. Mitä sinä pelkäät? Pelkäätkö sinä, että minä kerron Päivän profeetalle kaiken mitä puhut?”

Harry tuijotti Malfoyta hämmentyneenä. Hän ei ollut tajunnut hiljentyneensä niin paljon. Hän huokaisi. “En minä pelkää, että teet mitään tuollaista”, hän vastasi.

Malfoy laski kätensä pöydälle. “Mitä sitten?”

“En minä pelkää. Anteeksi. Kyllä minäkin olen pitänyt tätä ihan ystävystymisenä”, Harry sanoi ohittaen kysymyksen, koska ei hän tiennyt miten siihen olisi pitänyt vastata rehellisesti.

Malfoy huokaisi syvään ja nosti katseena kattoon turhautuneena. “Kyllä kai sinä sitten voit kertoa, mikä vaivaa?” hän kysyi ja käänsi katseensa takaisin Harryyn.

Heidän ylleen laskeutui hiljaisuus, ensin kevyenä mutta koko ajan painostavampana. Malfoyn katse terästi sitä.

Ehkä Harry pelkäsikin.

“Hyvä on”, hän lopulta sanoi. “Hyvä on.” Hän hengitti syvään. “Ron vain toi tietooni sen tosiasian, että ilmeisesti minä haluaisin tästä jotakin muuta kuin vain ystävystymistä. Että olen kuulemma seurannut sinua yhtä pakkomielteisesti kuin pari vuotta sitten.”

Malfoy tuijotti Harrya hetken ja alkoi sitten nauraa. Vapautuneesti. Hän otti käsiinsä taas uuden arkin ja taitteli sen sydämeksi, loihti sen eläväksi ja ojensi Harrylle. “Siinä.”

Silmiään räpytellen Harry otti sydämen vastaan. “Mitä?”

“Se on sydän.”

Harry pyöräytti silmiään. “Kyllä minä nyt sen näen.”

“Ja minä annan sen sinulle. Kai sinä nyt olet jo huomannut, että en minäkään kohtele sinua samalla tavalla kuin ystäviäni? En minä aina tuijota jotakuta muuta samalla, kun pitäisi keskittyä Pansyn juttuihin illallisella.” Malfoy nousi seisomaan. “Mutta täytyy sanoa, etten olisi odottanut Weasleyn panevan aivojasi noin kierrokselle.” Harryn alkaessa mutista vastaväitteitä hän jatkoi: “Minä en ole nyt haukkumassa sinun ystäviäsi. Tarkoitin vain, että Grangerin puheista on välittynyt, etteivät tunteet välttämättä ole Weasleyn vahvin puoli.”

Siihen Harry ei voinut väittää vastaan.

Malfoy käveli Harryn eteen ja ojensi kätensä. Ajattelematta sen kummemmin, Harry tarttui siihen ja nousi ylös. Hän irrotti otteensa sydämestä ja se alkoi lennellä heidän ympärillään kuin perhonen. Harry kääntyi katsomaan sitä ja naurahti.

“Keskityt nyt väärään suuntaan”, Malfoy totesi ja käänsi Harryn päätä kevyesti.

Harry räpäytti silmiään ja samassa Malfoyn huulet olivat hänen omillaan pehmeinä mutta määrätietoisina. Harrysta tuntui, että hänen sydämensä samanaikaisesti jätti lyöntejä väliin ja hakkasi liian lujaa, mutta hän tiesi, että kaikki oli hyvin. Ympärillä lentävä sydän tasasi rytmiä.
"It's just like I always say; if you want to find something weird you have to go downtown."

Thelina

  • Ilomarja
  • ***
  • Viestejä: 2 563
Vs: Origamimagiaa | Harry/Draco | S | 2/2
« Vastaus #3 : 04.08.2023 08:26:45 »
Voi ei, miten ihana tarina tää tosiaan on! Tuo tarina siitä, miten Draco ja Narcissa sekä Narcissa ja Andromeda olivat käyttäneet origameja viestimiseen, oli niin sydäntä särkevä ja hyvä! Se, että Narcissa ja Andromeda ovat taas väleissä ja Dracokin saa tutustua Teddyyn, on mieltä lämmittävää. Rakastan myös hömelö!Harrya, joka ei ole ihan perillä tunteistaan ja olipa hauskaa, että jopa Ron oli nyt enemmän perillä (liekö Hermionella kuitenkin vaikutusta taustalla, jos he ovat yhdessä tässä). Loppu oli hymyilyttävä, tietenkin origamisydän toimii tunteiden viestinä! Viimeinen kappale oli just ihana, joten kiva että kirjoitit senkin. Kiitos tästä<3
Kurkista listaukseeni

Avatar Ingridiltä ♥

Meldis

  • puuskupurilainen
  • ***
  • Viestejä: 2 518
Vs: Origamimagiaa | Harry/Draco | S | 2/2
« Vastaus #4 : 05.08.2023 16:49:17 »
Tämä oli hirveän söpö! Olipas nerokas idea tuoda origamit osaksi taikamaailmaa tuolla tavalla. ^^ En ole koskaan kokeillut tehdä origameja, haluaisin yrittää, mutta en tiedä miten rentouttavaa se olisi, joten olen Harryn puolella. ;D No toisaalta sitten Draco saattoi tulla neuvomaan häntä. ^^ Kahdeksas vuosi oli tosi näppärä idea tähän, sopi tosi hyvin, että silloin Harry ja Draco ikään kuin voivat aloittaa alusta. Tuo heidän ensimmäinen sanavaihtonsa oli hauska, alkoi vähän tuttuun tapaan ivaamisella, mutta kun Draco ymmärsi, mitä Harry teki, oli hupaisaa, miten nopeasti hänen tuulensa vaihtui. Jotenkin Dracon kaltaista innostua yhdestä asiasta ja unohtaa sitten, että joku aika sitten hän vielä vihasi Harrya, mutta nyt näyttää, miten joutsen taitellaan. :D Ihanaa myös, miten nopeasti Harrykin oli mukana ideassa, että he yhdessä tekisivät läksyjä ja harjoitteleisivat origameja. Tuntui, että hän oli vähän hämääntynyt Dracon läheisyydestä, kun tämä oli niin nopeasti unohtanut heidän aikaisemmat välinsä. ^^

No tietenkin kaikki muut tajuavat Harryn tunteet ennen häntä. ;D Jopa Ron, hih! Miten en ole jotenkin koskaan tajunnut, että tosiaan sodan jälkeen ehkä Narcissa ja Andromedakin voisivat taas olla läheisimpiä keskenään. <3 Tiesin, että Draco ja Teddy ovat sukua keskenään, mutta aiemmin en ole sitä kautta ymmärtänyt, että muutoinkin perhe voisi taas yhdistyä. Tosi ihana yksityiskohta ja käy jotenkin paremmin järkeen, että Draco voisi nähdä Teddyä ja olla myös apuna tämän kasvamisessa. ^^ Kuulostaa aivan ihanalta, että Narcissakin sai siskonsa takaisin, vaikka ehkä luuli menettäneensä molemmat jossain kohtaa, samoin Andromeda. <3 Ja tosi nerokas juttu, että Andromeda ja Narcissa viestittelivät origameilla! Kuulostaa hyvin Mustan suvun jutulta, joku harvinainen taikuus, joka kulkeutuu suvussa eteenpäin, mutta vain tietyille henkilöille. :)

Tässä oli tosi kiva tahti, vähän kuin näiden kahden luvun aikana olisi seurannut slow burnia, Harry ja Draco tekivät yhdessä läksyjä, juttelivat ja lähentyivät, eikä heidän tunteensa tulleet tyhjästä yhtäkkiä. :) Tai Harrylle tietenkin tulivat. ;D

Lainaus
“Ron vain toi tietooni sen tosiasian, että ilmeisesti minä haluaisin tästä jotakin muuta kuin vain ystävystymistä. Että olen kuulemma seurannut sinua yhtä pakkomielteisesti kuin pari vuotta sitten.”

Hyvin Harrya pamauttaa asia lopulta, kun Draco sitä kysyi, vaikka on itsekin vielä vähän pihalla, mistä hänen tunteissaan on kyse. Ja hyvin Dracoa, että hän tuntee samoin, mutta yritti sen sijaan vaivihkaisemmin antaa ymmärtää, että hänen tunteensa olivat muuttuneet. Harry vain luuli tämän olevan ystävällinen, voi Harrya. :3

Lainaus
“Keskityt nyt väärään suuntaan”, Malfoy totesi ja käänsi Harryn päätä kevyesti.

Söpöä! Tämä olisi ollut söpö lopetus, mutta olen samaa mieltä kuin oikolukijasi, janosin myös tuota ensimmäistä suudelmaa, joka olikin sitten aivan ihana. ^^ Kiitos tästä paljon, oli aivan ihastuttava tarina! <3
Hine on ylde, eft gewunigen wilgesiþas, þonne wig cume.

˚*・༓☾ Tóspringe!☽༓・*˚

mursuhilleri

  • vihertumpelo
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 3 260
  • kahvia koneeseen
Vs: Origamimagiaa | Harry/Draco | S | 2/2
« Vastaus #5 : 08.08.2023 19:55:08 »
Tää oli IHANA <3 Mutta ihan ensimmäisenä haluan nostaa tän:

Lainaus
Kirjoittajalta: Jeeee se on valmis enkä oo ikuisuuteen halunnu kirjottaa näin paljon.
Parasta että oot saanut kirjoitusinspistä <3 On ihanaa aina löytää kirjoitusharrastus uudelleen pienen (tai ison) tauon jälkeen. Toivottavasti kirjoitat vielä lisääkin <3

Lainaus
Hermione oli ehdottanut origameja rentouttavaksi tekemiseksi, kun Harry oli puhunut siitä, miten stressaantunut hän oli. Varmasti ne olivatkin rentouttavia heti kun ymmärsi, miten niitä taiteltiin.
Haha siis naurahdin tälle ;D Mä oon se oman elämäni Hermione, joka aina kehottaa kaikkia tekemään origameja! Ja sitten saan lähes joka kerta sen vastauksen, että en tajua näitä, ihan hirveetä, en osaa, varmaan on rentouttavaa jos tajuaa miten niitä tehdään. Origamit on elämä, joten kiitos, että kirjoitit niistä mulle ihanan ficin <3

Musta on ihanaa miten Dracon perheessä on pitkään käytetty origameja viestintäkeinona. Onko tää joku oikea juttu, että niitä on käytetty viestimiseen, vai ootko itse keksinyt sen tähän? :) Joka tapauksessa mahtava yksityiskohta, jonka ympärille koko tämä tarina kietoutuu.

Mäkään en ole koskaan ajatellut, että Narcissa ja Andromeda voisivat olla tekemisissä sodan jälkeen! Tosi nerokas ajatus :)

Lainaus
Malfoy käveli Harryn eteen ja ojensi kätensä. Ajattelematta sen kummemmin, Harry tarttui siihen ja nousi ylös. Hän irrotti otteensa sydämestä ja se alkoi lennellä heidän ympärillään kuin perhonen. Harry kääntyi katsomaan sitä ja naurahti.

“Keskityt nyt väärään suuntaan”, Malfoy totesi ja käänsi Harryn päätä kevyesti.

Harry räpäytti silmiään ja samassa Malfoyn huulet olivat hänen omillaan pehmeinä mutta määrätietoisina.
Symppis Draco ja hölmö Harry <3 Parasta ikinä.

Kiitos tästä synttärificistä, se oli ihan tosi upee ja hieno <3

Vendela

  • Teeholisti
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 7 269
Vs: Origamimagiaa | Harry/Draco | S | 2/2
« Vastaus #6 : 05.10.2023 08:03:17 »
Nam, mikä ihana aamupala :D

Lempeä, pehmeä, suloinen. Siinäpä adjektiiveja mitä tämä tarina toi mieleen :D Tämä kyllä osui ja upposi fluffynnälkäiseen pohjattomaan kaivooni! Harry oli ihanan hidas tajuamaan omia tunteitaan ja Draco taas suloisen rohkea ottaessaan ensimmäisiä askeleita kohden tämän kaksikon yhteistä tulevaisuutta. Ah, nautin!

Tuo origami-idea oli loistava. Minusta on kivaa, että ficceihin tuodaan muitakin taikakulttuureita olipa ne sitten todellisia fandomin mukaisia tai itsekeksittyjä :) Lisäksi Narcissalle pisteet kun rakastaa lastaan noin paljon! Ihanaa ajatella, että Draco on jo nyt Teddyn elämässä mukana, sehän tarkoittaa siis monta ihanaa, yhteistä hetkeä Harrylle, Dracolle ja Teddylle :D Melkeinpä olisi ihan oman ficin paikka siinä ;)

Kiitos tästä, oli aivan ihana aloitus tähän syksyiseen päivään!

Vendela

Bannu©Waulish

I think it's time for little story... It's definitely Storytime!

rosegold

  • ***
  • Viestejä: 143
Vs: Origamimagiaa | Harry/Draco | S | 2/2
« Vastaus #7 : 01.03.2024 20:14:24 »
Tämä on siis joku nätein. Olen lukenut tämän parikin kertaa ja aina tuntuu rauhallisemmalta jälkeenpäin. Origamit oli kivasti punottu tekstiin mukaan ja tykkäsin siitä, kun ne kulkivat loppuun asti matkassa ja oli erilaisia elementtejä.

Se on aika klassikko, että Harry on viimeinen, joka hoksaa mitään sydämen asioita ja aina se jaksaa minuakin naurattaa  ;D