Kirjoittaja Aihe: Muruja (K-11 • jouluisia ja talvisia murusia, Juuso/Samuli • mikrojoulukalenteri, 24/24)  (Luettu 6998 kertaa)

Waulish

  • rohkupuusku Nedric ♡
  • Administrator
  • *****
  • Viestejä: 8 850
  • ”Mutta totta kai sitä munnaaki pittää olla.” #50




K-11 • originaali • varoitus: maininta syömishäiriöstä

Originaalikiipeily sanalla 6. rauha
Sana/kuva/lause10 #3 sanalla muistaa
The Joulukalenterihaaste V

Viime vuonna kirjoittelin kiireiden keskellä mikrojoulukalenterin Joulupal(l)oja (K-11). Tänäkin vuonna kiireet koettelevat, mutta päätin, että mikrojoulukalenterille ei voi koskaan olla liian vähän aikaa! Siispä kirjoittelen tänäkin vuonna tällaisia pieniä jouluisia ja talvisia murusia, jotka ovat katkelmia Varauksia ja purkauksia -sarjan Juuson ja Samulin hetkistä ja vaiheista. Muruset eivät siis ole missään kronologisessa järjestyksessä, vaan joulumielisen iloisessa sekamelskassa, ja uskoisin niiden avautuvan ainakin suurimmaksi osaksi myös ilman aiempaa hahmotuntemusta. :)

Tervetuloa murustelemaan ja makustelemaan, ja iloista joulunodotusta! :-* Lämmin kiitos, jos luet, ja kaikenlaiset kommentitkin ovat mitä lämpimimmin tervetulleita. ♡

// Muruja sai hopeaa vuoden 2022 Finipikareiden Vuoden originaalitarina -kategoriassa, isot kiitokset äänestäneille. ♡

∴∵∴

1.
 90 sanaa

Edessä on hieman hienommat pikkujoulut. Samuli yrittää kesyttää kiharoitaan peilin ääressä, ja niiden itsepäisyyden edessä hän melkein toivoo, että kyseessä olisi jokin kaveriporukan hupijuhla, johon kehtaisi mennä tonttulakki päässä.

Kun hän lopulta astuu ulos kylpyhuoneesta, on Juusokin jo täysissä tamineissa. Tämä seisoo keittiössä välipalaomenaa rouskuttaen, toisella kädellään puhelinta selaillen. Juuso näyttää rennolta laittautuneenakin.

Lisäksi Juuso näyttää silmiä hivelevän hyvältä. Siitä on hetki, kun Samuli on viimeksi nähnyt Juuson puku päällä, ja näky saa hänen vatsanpohjansa väreilemään. Puku on tyylikkään tyköistuva, joulunpunainen rusetti leikkisän komea.

Juuso hymyilee huomatessaan tuijotuksen. ”Sittenkö mennään?”
« Viimeksi muokattu: 30.01.2023 01:02:56 kirjoittanut Waulish »


lately I’ve been looking hard
where is my love, where is my luck, where is my faith


my reason to die another day

Altais

  • ***
  • Viestejä: 1 359
Onpa ihana päästä seuraamaan Juuso/Samuli -joulukalenteria! Tunnen Juuson hahmoa jo aika hyvin hänen aikaisempien vaiheidensa osalta, ja olen myös pitkään halunnut päästä tutustumaan paremmin Samuliin sekä siihen, miten nämä kaksi ovat löytäneet toisensa ja rakastuneet. Tästä tuli siksi niin ihanan lämpöinen olo, kun muistin Juuson aiemmat, vaikeat vaiheet ja miten hankalaa hänellä oli joskus oman peilikuvansa kanssa, mutta kun häntä katsottiinkin Samulin silmin, tuli niin hyvä mieli Juuson puolesta. ❤️ Hän on niin ansainnut elämäänsä tuollaisen ihmisen, joka ihailee häntä ja kohtelee hyvin. Jään innolla seuraamaan, millaisia kurkistuksia kalenterin myötä saadaan heidän elämäänsä. ❤️
« Viimeksi muokattu: 01.12.2022 21:06:11 kirjoittanut Altais »

Meldis

  • puuskupurilainen
  • ***
  • Viestejä: 2 555
Oi miten kivaa päästä seuraamaan taas Juusoa ja Samulia! En tiedä miksi on jäänyt kokonaan väliin tuo viime vuoden kalenteri, ehkä kun en oikein fiilistellyt mikroficcejä - enkä vieläkään oikeastaan :D - mutta toisaalta mielestäni joulukalenteriin mikroficit sopivat tosi hyvin. Ihan kuin avaisin kuvallisesta kalenterista pikkuruisen luukun ihan oikeasti, tulee sellainen pieni kurkistus vain. ^^ Pitää myös sanoa, että siitä on aikaa kun olen Juustosta ja Samulista viimeksi mitään lukenut, vaikka suurin piirtein muistan heidän tarinansa, eli minullekin ihan hyvä, jos ei tarvitse muistaa, mitä tätä ennen on tapahtunut. Ja toisaalta kiva, kun voi vähän uudelleen oppia tuntemaan pojat. ^^

Ai miten söpö aloitus olikin! Established relationship on mielestäni aliarvostettu trouppi ja kuuluu suosikkeihini ja tässäkin niin ihanaa, että pidempään kestäneeseen suhteeseen kuuluu edelleen sitä, että toinen saa sydämen hakkaamaan, juuri silloin kun napostelee omenaa. <3 Kiitos tästä, odotan tulevia luukkuja innolla!
Hine on ylde, eft gewunigen wilgesiþas, þonne wig cume.

˚*・༓☾ Tóspringe!☽༓・*˚

Larjus

  • IƧƧИA
  • ***
  • Viestejä: 6 658
  • En kaipaa kirjoituksiini (negaa) kritiikkiä tms.
    • twitter
Tämän luukun sisältö tuli aika nappiin, sillä meen huomenna pikkujouluihin :P Ei tosin ole onneksi mitkään edes "hieman hienommat", niin ei tarvitse stressata. (Todellakin oon menossa tonttulakki päässä niihin, ostin oikee semmosen kääntöpaljetillisen :D)

Lainaus
Lisäksi Juuso näyttää silmiä hivelevän hyvältä. Siitä on hetki, kun Samuli on viimeksi nähnyt Juuson puku päällä, ja näky saa hänen vatsanpohjansa väreilemään. Puku on tyylikkään tyköistuva, joulunpunainen rusetti leikkisän komea.
Vaikka tässä kuvaillaankin melko lyhyesti Samulin ajatuksia Juusosta ja ylipäätään Juuson ulkonäköä, sanojen välistä huokuu niin paljon enemmän. Ihailua ja helliä (ja ehkä vähän tuhmiakin) ajatuksia toista kohtaan :3 Tulee itsellekin semmoinen lämpöisen höttöinen ja höperökin olo, kun miettii hahmojen onnea ja rakkautta ♥

Jouluiset ja talviset muruset kuulostaa oikein kivalta, tämän parissa on hyvä makustella joulua odotellen :3 Tykkään muuten tosi paljon tämän otsikosta! Se sopii mikroficeille hyvin ja on muutenkin todella söpö. Tykkään myös mielessäni yhdistää sen siihen kun murua käytetään paljon myös hellittelynimenä. Kaikessa yksinkertaisuudessaan ihan nappivalinta otsikoksi.
お~ラスティ
ファンタスティック
頭の中

Vendela

  • Teeholisti
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 7 304
Jee, ihanaa että teet taas joulukalenterin! Etenkin kun tää on Juuso/Samulia ♥

Ooh, pojat puvuissa, voiko parempaa olla :D Ihanaa, että luvassa on vähän hienommat pikkujoulut sillä joskus on kiva pukeutua juhlavasti vaikka ymmärrän hyvin Samulin tuskailun tukan kanssa. Miten se aina onkin niin, että juuri silloin kun pitää mennä jonnekin niin karvat eivät vaan suostu asettumaan päähän ei sitten millään ;D Toivottavasti Samulin olo kuitenkin helpottaa ja ainakin Juuson katselu sai jo ajatukset muualle :)

Ihanaa joulun odotusta sulle Walle ♥ Kiitos kun kirjoitat!

Vendela

Bannu©Waulish

I think it's time for little story... It's definitely Storytime!

Thelina

  • Ilomarja
  • ***
  • Viestejä: 2 604
Ihana otsikko tällä ja sopiva mikroficeille! Tajusin tätä lukiessa, että en tiedä olenko aiemmin tajunnut Samulilla olevan kiharat hiukset! Ehkä olen ajatellut hänelle lyhyemmät hiukset, niin ettei kiharuus tule silloin esiin :D joka tapauksessa, rento ja komeaksi laittautunut, omenaa rouskuttava Juuso oli ihana myös! Kiitos, jään ilolla seuraamaan näitä murusia <3
Kurkista listaukseeni

Avatar Ingridiltä ♥

hiddenben

  • Yksinpurjehtija
  • ***
  • Viestejä: 2 756
Melkoista luksusta saada lukea sinulta runoja ja jouluista Juuso/Samulia saman päivän aikana! ♥ Olen tosi iloinen siitä, että päätit kirjoittaa joulukalenterin myös tänä vuonna sillä viimevuotinen on jäänyt mieleen. Ja niinpä, mikrojoulukalenterille ei voi koskaan olla liian vähän aikaa - oikea asenne!

Tästä joulukuun ensimmäisestä murusta (mikä onkin ihana nimi tälle kalenterille!) tuli vahvasti mieleen ysiluokan päättäjäiset, kun luokan pojat tulivat kevätjuhlaan puvut päällä. Yllätyin valtavasti, kun näin luokaltani sen pojan, joka oli aina hiljainen ja taustalle jättäytyvä, vähän nuhjuisiin vaatteisiin pukeutunut, puku päällä. Hän näytti niin hyvältä! :D Melkein jopa ihan eri ihmiseltä. En ole nähnyt häntä tuon päättäjäispäivän jälkeen, mutta mieleen jäi, miten paljon siisti puku voi muuttaa olemusta - ja miten ehkä olisinkin halunnut tutustua häneen vähän paremmin. Ehkä vähän pinnallinen ajatus, mutta... No, kuitenkin!

Joten kiitos tästä murusesta, sillä se herätti mieleen tämän muiston! Ihanaa, että tämä on joulukalenteri ja saan nauttia murusista melkein koko kuukauden ♥
« Viimeksi muokattu: 02.12.2022 13:09:40 kirjoittanut hiddenben »

between the sea
and the dream of the sea

Waulish

  • rohkupuusku Nedric ♡
  • Administrator
  • *****
  • Viestejä: 8 850
  • ”Mutta totta kai sitä munnaaki pittää olla.” #50
Voi vitsit, miten monta ihanaa kommenttia! Lämmittää kovasti mieltä, kun tämä pikkuinen kalenteri on saanut näin myönteisen vastaanoton. ♡

Altais, onpa kivaa että löysit tänne ja hyppäsit matkaan mukaan, ja toivottavasti näiden murusten myötä myös Samulin hahmo tulee hieman paremmin tutuksi! Hänelläkin on takanaan monenlaisia vaiheita ja vaikeuksia, eikä hän ehkä aina ole pystynyt olemaan Juuson tukena samalla tavalla kuin Juuso on ollut hänen tukenaan, mutta hän kyllä todella välittää Juusosta ja haluaa tälle pelkkää hyvää. Hienoa, että pystyit peilaamaan tuota hetkeä Juuson aiempiin vaiheisiin! Olen samaa mieltä siitä, että Juuso ansaitsee tulla hyväksytyksi ja arvostetuksi sellaisenaan. ♡ Kiitos kovasti sinulle! :-*

Meldis, se on ihan ymmärrettävää, etteivät mikrot ole kaikkien juttu! Minäkin suhtauduin niihin aluksi ehkä vähän epäilyksellä, vaikka raapaleiden ystävä olenkin, mutta mikrot ovat kuitenkin tarjonneet rentouttavan paineettomia kirjoitushetkiä, kun mitta on niin lyhyt. Mun raapaleetkin kun tuppaavat herkästi paisumaan sinne kolmeen ja puoleen sataan sanaan. ;D Joulukalenteriin sopii minustakin ihan kivasti tällainen lyhyt mitta. Kieltämättä tulee sellainen fiilis kuin avaisi konkreettisesti kalenterin pikkuruisen luukun! Ihanaa joka tapauksessa, että olet täällä, ja ei tosiaan tarvitse yhtään huolehtia tai muistaa, mitä kaikkea sarjassa on tapahtunut. ♡ Nämä ovat tällaisia pieniä, ajattomia hetkiä vain. Established relationship on kyllä kivaa luettavaa ja kirjoitettavaa, ja kivaa että aloitus herätti söpöjä fiiliksiä. Kiitos paljon! :-*

Larjus, oho, no sepäs sattuikin sitten sopivasti - toivottavasti oli hauskat pikkujoulut! Tonttulakki on kyllä oiva asuste, eipähän tarvitse stressata mistään huonoista hiuspäivistä. Ihana kuulla, että Samulin ajatuksista huokui ihailua ja hellyyttä (ja hyvin mahdollisesti vähän tuhmiakin ajatuksia, mietin itsekin siihen suuntaan!). Ei vitsit, miten riemastuin siitä, että yhdistit otsikon myös hellittelynimeen! Voinen paljastaa jo nyt, että se oli mulla tosiaankin taka-ajatuksena, ja ihan viimeisessä luukussa sen on myös tarkoitus esiintyä konkreettisemmin. ;D Niin hauskaa, että sulla kävi ajatus samoja ratoja. Yleensä suosin vähän pidempiä otsikoita kuin yksisanaisia, mutta hetkiin keskittyvälle mikrokalenterille tällainen nimi tuntui sopivalta, etenkin kun halusin jonkinlaisen pienen twistin niin kuin viime kalenterini nimessä Joulupal(l)oja. Kiitos paljon! :-*

Vendela, jee, kivaa että olet taas matkassa mukana! Oli kyllä kivaa ja vähän kutkuttavaakin kirjoittaa pojista puvuissa. Joskus on tosiaankin kivaa laittautua hienoksi juhlaviin juhliin, mutta minäkin samaistun siihen, että silloin tuntuu olevan paljon suurempi todennäköisyys huonolle hiuspäivälle. :D Monet kerrat on tullut peilin edessä tuskailtua, vaikka tekisi jotain helppoa vakikampausta, joka on aiemmin onnistunut ihan kevyesti. Ja sitten joskus, jos vaikka töihin laittaa hiukset kivasti, ne menee kerrasta nätisti. Onnistumisen paineita varmaankin, kun on juhlista kyse. Eiköhän Samulin kuitenkin päässyt lopulta levollisempiin juhlatunnelmiin! Ihanaa joulunodotusta sullekin, ja lämpimät kiitokset kommentista! :-*

Thelina, kivaa että sinäkin tykästyit otsikkoon! Tuli mentyä sen kanssa aika lailla sieltä, missä aita on matalin, mutta joskus on hyvä juuri niin. ♡ Hyvin mahdollista, että Samulin hiusten lyhyys on hämännyt! Muistaakseni Dipolimomentissa aikoinaan kuvailin, että Samulin hiukset vetivät lyhyydestään huolimatta kiharaan, joten sellaiset säkkäräkiharat hänellä tosiaan on. Mutta tuota pätkää kirjoittaessani ajattelin juurikin, että ne on venähtäneet vähän pidemmiksi, niin niiden kanssa joutuu enemmän tappelemaan. ;D Kiitos kovasti sinulle ihanasta kommentista! :-*

hiddenben, aww, olen otettu ihanista sanoistasi! Ihana kuulla, että viimevuotinen kalenteri on jäänyt mieleesi. Mietin silloin välillä, että se oli varmaan aika onneton räpellys verrattuna aiempiin tarinallisiin raapalekalentereihini, mutta turhahan sitä toisaalta on vertailla. Ennen oli ennen, ja nyt on nyt, ja mikrokalenterissa on kyllä ehdottomasti se hyvä puoli, että sellaista ehtii paremmin kirjoitella kiireidenkin keskellä. Oi että, olipa hauskaa lukea tuosta sinun kevätjuhlamuistostasi. Samaistun tuohon yllätyksen ja ihailunkin tunteeseen, kun näkee yhtäkkiä puku päällä jonkun, jolla on aiemmin tottunut näkemään ihan erilaisen arkivaatetuksen! :D Se voi todellakin muuttaa olemusta, hyvin sanottu. Eikä siinä minusta mitään pinnallista ole, jos tulee huomanneeksi jonkun tyylikkäiden vaatteiden takia. Silloin ne ovat ainakin onnistuneet tuomaan ihmisestä parhaat puolet esiin, ja niiden sysäämänä saattaa huomata silmää miellyttävät piirteet sitten taas arjessakin. Suuret kiitokset sinulle! :-*

∴∵∴

2.
 85 sanaa

Samulista huomaa sen, että joulu lähestyy. Hän käy tavallistakin levottomammaksi, sulkeutuu omaan maailmaansa ja viihtyy tuntikausia lenkkipoluilla.

Juuso ei tiedä tarkalleen, miksei joulu onnistu valaisemaan Samulin kaamosta, mutta sen hän tietää, että syyt liittyvät Samulin perheeseen. Ei ole sattumaa, ettei Samuli koskaan mene – tai saa edes kutsua – jouluksi kotiin.

Juuson ei tarvitse tietää kaikkea tehdäkseen kaikkensa, että Samuli tuntee olevansa kotona hänen kanssaan. Hän keittää Samulin lempiteetä, halaa ja suukottaa – ja kun Samulin suupieleen painuu hymy, hän tietää langettaneensa ainakin ohuen kaistaleen valoa tämän tielle.


lately I’ve been looking hard
where is my love, where is my luck, where is my faith


my reason to die another day

Altais

  • ***
  • Viestejä: 1 359
Tämä on oikein hyvä tapa aloittaa Samulin hahmoon tutustuminen, koska jo tämän murusen kautta tuli hänestä esiin jotain tärkeää. Itseeni vetoaa näin joulun alla aina se, ettei joulu ole eikä voi olla kaikille sellainen onnentäyteinen perhejuhla, jollaisena se niin helposti nähdään. Samulilla on selvästi tosi vaikea perhetausta (syitä en tiedä, mutta täytyy kyllä etsiä lisää luettavaa hänestä ja ottaa selvää), eikä hän ole pystynyt avautumaan siitä edes Juusolle.

Itseeni vetoaa aina se, kun hahmo purkaa tuntojaan viettämällä tuntikausia lenkkipolulla, koska se on (ainakin joskus ollut) itsellenikin luontainen tapa käsitellä milloin mitäkin. Ja lisäksi hurt/comfort on aina sydäntä lähellä ❤️, ja siksi Juuson lempeän lohdullinen asenne tuntui niin hyvältä. Ihana Juuso, kun osaa ja haluaa lohduttaa, eikä jää tivaamaan toiselta selityksiä mielipahaan. Ehkä Samuli silloin pystyy myös lopulta avautumaan ihan omia aikojaan. ❤️

Waulish

  • rohkupuusku Nedric ♡
  • Administrator
  • *****
  • Viestejä: 8 850
  • ”Mutta totta kai sitä munnaaki pittää olla.” #50
Meinaa heti laahata julkaisu jäljessä, kun oli kamalan kiireinen päivä tänään, mutta täällä Saksassa ei sentään ole vielä vuorokausi vaihtunut! :D

Altais, kivaa että Samulin hahmo on jo vähän avautunut! Juusokaan ei tosiaan tiedä kaikkea, ja Samuli osaa olla aika välttelevä kipeän menneisyytensä suhteen. Sanoisin, että sarjan teksteistä Myötätuuleen ja vastavirtaan (K-11, joulukalenteri kolmen vuoden takaa) valottaa toistaiseksi parhaiten hänen perhesuhteitaan ja nuoruuttaan, jos joskus innostut tutustumaan. Minuunkin muuten vetoaa liikunta tunteidenpurku- ja selviytymiskeinona! Joskus omassakin elämässä tulee tarpeeseen jokin kunnon syketreeni, jonka parissa voi heivata huolet harteilta ainakin hetkeksi. Kiitos paljon sinulle ihanasta kommentista! :-*

∴∵∴

3.
 85 sanaa

Juuso kuikuilee kieli ulkona harmaalle taivaalle ja tekee välillä äkkinäisiä liikkeitä. Se näyttää huvittavalta. Joskus Samuli toden totta miettii, onko Juuso sittenkin kolmen vanha eikä suinkaan kolmenkymmenen.

”Kokeilisit säkin”, Juuso naurahtaa ja pyyhkäisee Samulin poskea lapasellaan.

Samuli pudistaa päätään, mutta lopulta hän kuitenkin heittäytyy pyydystämään muutaman lumihiutaleen kielellään. Ne ovat hitaasti leijuvia, isoja ja kauniita, ja ne sulavat kielelle niin nopeasti, että niitä ehtii hädin tuskin tuntea.

Touhu on epäilemättä lapsellista, mutta jotain hauskaa ja mukaansatempaavaa siinä kuitenkin on. Pian Samuli huomaakin nauravansa Juuson mukana.


lately I’ve been looking hard
where is my love, where is my luck, where is my faith


my reason to die another day

Altais

  • ***
  • Viestejä: 1 359
Kiitos vinkistä, aion kyllä käydä tutustumassa Samulinkin aiempiin vaiheisiin! Aivan ihanaa, kun hahmoillasi on taustatarinat ja omat nuoruuden kipukohtansa ajalta ennen kuin he tunsivat toisiaan, ja sitten lukija pääsee seuraamaan heitä yhdessä ja miettimään, millä lailla mikäkin kokemus on ehkä vaikuttanut heihin ja heidän suhteeseensa. Tykkään tuosta, että lukija tietää tavallaan enemmän kuin Juuso ja Samuli ehkä toisistaan tietävät, ainakin juuri noiden taustojen osalta. Onhan se vaikea avautua edes rakkaimmalle ihmiselle menneistä asioista, jotka ehkä vuosienkin jälkeen tekevät kipeää tai hävettävät.

Lumileikit ovat ihania, oli sitä sitten minkä ikäinen tahansa. Itsekin voin edelleen joskus innostua niistä, varsinkin jos voi rakentaa jotain lumesta.  :) Lumihiutaleiden pyydystäminen kielelle on suloista, ja tästä tulikin oikein hyvä ja pehmoinen olo, kun Juuson innostus lopulta tarttui Samuliinkin, vaikka tämä aluksi pudisteli vain päätään Juuson touhuille. Kiitos jälleen, tätä kalenteria on tosi mukava seurata!  :)

Waulish

  • rohkupuusku Nedric ♡
  • Administrator
  • *****
  • Viestejä: 8 850
  • ”Mutta totta kai sitä munnaaki pittää olla.” #50
Altais, ihana kuulla, että taustatarinoiden olemassaolo miellyttää! Niihin on ollut mielenkiintoista sukeltaa näin kirjoittajanakin, varsinkin kun ensimmäisiä Juumuli-tarinoita kirjoittaessani en vielä itsekään tiennyt kaikkea. Enkä itse asiassa vieläkään tiedä, vaan joidenkin juttujen selvittäminen vaatisi vielä lisääkin kirjoittamista! ;D Lumileikit on kyllä hauskoja, olen samaa mieltä. Sellaisia hitaita jättihiutaleita on niin hauskaa pyydystellä! Iski vähän lumi-ikävä tuota eilisen luukkua kirjoittaessani, kun näin etelässä ei lunta yleensä talvisin ole. Ihana kuulla, että olet viihtynyt kalenterin parissa, ja kiitokset jälleen kommentista! :-*

∴∵∴

4.
 95 sanaa

Kun lämpöpattereissa on vikaa ja parvekkeen ovenpielestä vetää, vaikuttaa ihan hyvältä idealta sukeltaa sänkyyn untuvapeiton alle kesken etätyöpäivän, täysissä pukeissa. Päiväpeittokin saa jäädä lisälämmikkeeksi.

Se osoittautuukin hyväksi ideaksi, varsinkin kun Samulikin sukeltaa Juuson seuraksi. Hetken he vain katselevat kattoa ja juttelevat. Kattolampusta riippuva jouluhimmeli heilahtelee hiljaa. Se on melkein kuin kahvitauko sängyssä.

Juuso tuntee tahattoman erektion kehittyvän. Niin käy joskus hänen ollessaan rentoutunut ja unelias. Sitten halukin kuitenkin herää, ja kun hän arvelee käsiensä lämmenneen, hän kurottaa hyväilemään Samulin alavatsaa – ensin paidan päältä, sitten alta. Samuli nojautuu saman tien suudelmaan.

Pian heidän on entistäkin lämpimämpi.


lately I’ve been looking hard
where is my love, where is my luck, where is my faith


my reason to die another day

Meldis

  • puuskupurilainen
  • ***
  • Viestejä: 2 555
Sen muistan, miten Samuli pakenee kaikkea lenkille! Ja miten kiva idea on tehdä periaatteessa terveellisestä asiasta epäterveellinen. Onneksi ei liikaa jääty angstiin, minusta itsestäni on kivaa lukea joulukalentereita, jotka ovat kepeitä ja tuovat iloa jouluun. Pieni hurt/comfort kyllä sopii. ^^

Lainaus
Joskus Samuli toden totta miettii, onko Juuso sittenkin kolmen vanha eikä suinkaan kolmenkymmenen.

Ikä on vain numero, koskaan ei ole liian vanha nappaillakseen kielellään lumihiutaleita! :D Hirveän söpöä puuhaa ja ihanaa miten noin aikuisinakin he osaavat höpsötellä. Iiih ja sitten saatiin vähän lämpöä. Minulla on patteri aika pienellä sähkön säästön takia, joten tunsin todella tuon, että voisi vain hypätä peiton alle villasukat ja -paidat päällä. Oikein kiva sähköistävä tauko etäpäivään, tykkään, miten kiihkeä hetki sopi heidän arkeensa. Ihaninta, kun voi olla yhtä aikaa arkista ja jännittävää. <3
Kiitos luukuista! ^^
Hine on ylde, eft gewunigen wilgesiþas, þonne wig cume.

˚*・༓☾ Tóspringe!☽༓・*˚

Larjus

  • IƧƧИA
  • ***
  • Viestejä: 6 658
  • En kaipaa kirjoituksiini (negaa) kritiikkiä tms.
    • twitter
Tännehän on ehtinyt tulla muutamakin uusi murunen lisää, mutta minä en ole ehtinyt kommentoida 😅 Korjataan siis tilanne!

Näissä osissa (muruissa ♥) käytiin kivasti keskenään vähän erilaisissakin tunnelmissa, mutta silti jokaisesta ihan huokuu rakkaus ja välittämisen lämpö. Tuli vähän surku Samulin puolesta toista osaa lukiessa, koska itselleni joulu on aina ollut tosi tärkeä ja nimenomaan perhejuhla, ja sitten kun se ei kaikille syystä tai toisesta sitä voi olla... :< Onneksi Juuso kuitenkin pitää kullastaan huolta ja välittää ♥ Lumihiutaleiden nappaamisen myötä päästiinkin sitten ihanan kepeään ja hauskaan tunnelmaan! Oon itsekin joskus nappaillut lumihiutaleita kielellä ihan aikuisenakin, duunissa päiväkodissa saa lapsettaa ihan luvalla :D

Viimeisimmässä tykkäsin tosi paljon siitä, miten viattomasta höpöttelyhetkestä sängyssä kehkeytyy jotain kuumempaa ja kiihkeämpää 8) Näillä ikärajoilla ei toki yksityiskohtiin päästä (vaikka ei sekään minua lainkaan haittaisi), mutta oot hyvin hyödyntänyt K-11:n suomia mahdollisuuksia. Mielikuvitus voi tehdä sitten loput! :))

Jäi semmoinen ihanan pehmoinen ja lämpöinen fiilis näistä. Kiitos!
お~ラスティ
ファンタスティック
頭の中

Vendela

  • Teeholisti
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 7 304
Tässähän meinaa kommentointi laahata heti ensi metreiltä :D No, eihän ihan joka osaa toki tarvitse heti olla lukemassa mutta onhan se kiva kirjoittajalle että tarinaa luetaan, joten yritän tässä ryhdistäytyä!

Voihan Samuli ja hänen huonot joulumuistot. Tuosta Samulin lapsuudesta ja nuoruudesta ei ole ihan hirmuisesti tainnut olla puhetta aikaisemmin, jotain pieniä väläyksiä mutta vahvasti on tullut fiilis, etteivät Samulin vanhemmat välitä :( Ihan kamalan surullista. Onneksi on kuitenkin Juuso joka ymmärtää ja osaa myös vedellä oikeista naruista.

Sitten olikin hauska hyppäys vakavasta tunnelmasta leikkisään :D Juuso kyllä vaikuttaa juuri sellaiselta ikuiselta lapselta ja hyvä niin! Koskaan ei ole liikaa iloa ja riemua tässä maailmassa ja jos siinä sivussa Juuso saa vielä Samulillekin hyvän mielen niin aina parempi.

Aaah tuo neljäs murunen. Ensin tietenkin vähän nyrpistin nenääni että kuka nyt menee lakanoiden väliin kaikki vaatteet päällä. Tiedän että aivan älyttömän typerää närkästyä fiktiivisten hahmojen toiminnasta mutta näin vaan kävi ;D Kaikkihan sen tietää ettei peittojen alle voi mennä ”likaisissa” vaatteissa vaan ne on otettava pois. Toki nyt kun asiaa oikein kunnolla lähdin miettimään ja analysoimaan niin ehkä etäpäivänä ei pidetä farkkuja vaan jotain kivan rentoja lökäreitä. Että ehkä Juuso saa nyt anteeksi moisen käytöksen kun oli vielä niin kylmäkin ;D Loppu kyllä lupaili ettei ne vaatteet kovin pitkään ole päällä ;)

Ihania murusia olivat, kivaa että jouluun on vielä monta päivää aikaa :)

Vendela

Bannu©Waulish

I think it's time for little story... It's definitely Storytime!

hiddenben

  • Yksinpurjehtija
  • ***
  • Viestejä: 2 756
Ihania tunnelmapätkiä, joissa tunnelma vaihtelee synkemmistä keveämpiin ja joulunaika näyttäytyy juuri sellaisena tasapainotteluna, mitä se monelle on. Näiden pariin on niin ihana uppoutua ja pysähtyä hetkeen näkemään se sellaisena kuin Juuso ja Samuli sen näkevät ♥

Olen miettinyt välillä sitä, miten tärkeää on, että parisuhteessa vallitsee tasapaino luonteenpiirteiden ja olotilojen välillä. Jos molemmat ovat onnellisia, on tietenkin hyvä, mutta jos molemmat ovat pahalla tuulella, elämästä ei oikein tule mitään :P Olisi tärkeää, että silloin kun toisen on paha olla, toinen pystyisi, jaksaisi ja osaisi piristää ja keventää tunnelmaa, vetää pois pimeästä - ja Juuson ja Samulin kohdalla on etenkin tuossa toisessa ja kolmannessa murusessa juuri niin. Toki siinä riittää kannettavaa Juusolle eikä piristäminen aina voi olla helppoa, mutta on ihanaa nähdä, että se tulee hänelle pitkälti luonnostaan.

Ja oi ja voi, tämä viimeisin muru oli aivan ihana! Olen käymässä kumppanin perheen luona ja he asuvat puuomakotitalossa - ja täällä on sisälämpötila tällä hetkellä noin 17 astetta, joten tuollainen peiton alle vaatteet päällä sujahtaminen on enemmänkin kuin tuttua :D Mutta oli hykerryttävää lukea tuosta hetkestä sängyssä ja etenkin Sitten halukin kuitenkin herää, ja kun hän arvelee käsiensä lämmenneen, hän kurottaa hyväilemään Samulin alavatsaa – ensin paidan päältä, sitten alta. Samuli nojautuu saman tien suudelmaan nosti hymyn huulille. Kiitos näistä murusista! ♥

between the sea
and the dream of the sea

Thelina

  • Ilomarja
  • ***
  • Viestejä: 2 604
Sydän ihan sulaa, kun Juuso on niin ihana Samulille varsinkin silloin, kun hänellä on synkempää. Tämä oli niin kaunis kohta "hän tietää langettaneensa ainakin ohuen kaistaleen valoa tämän tielle." Samoin tykkäsin tuosta, miten Juuso saa Samulin nauramaan ja lähtemään mukaan hassutteluun. Viimeisin oli suloinen, peiton alla on mukava höpötellä, ja kun kerran hetki oli sopiva, muutakin. Himmeli kiinnitti huomioni, olisipa meilläkin oma! Himmeleistä tulee mieleen serkkuni koti, vanha nariseva puutalo, jossa on myös paljon tuollaisia perinteisiä joulukoristeita säilynyt. Kiitos näistä murusista<3

Kurkista listaukseeni

Avatar Ingridiltä ♥

Waulish

  • rohkupuusku Nedric ♡
  • Administrator
  • *****
  • Viestejä: 8 850
  • ”Mutta totta kai sitä munnaaki pittää olla.” #50
Meldis, kiva jos ei ollut liian synkkä tuo kakkosluukku! Minulla on ollut tapana käsitellä näissä joulukalentereissa välillä synkempiäkin aiheita, kun itseeni jotenkin vetoaa myös se joulun melankolisempi puoli, mutta yleisfiiliksen yritän kyllä pitää positiivisena tässä kalenterissa, jotta olisi valoa pimeydenkin keskellä. :) Olen samaa mieltä siitä, että ikä on vain numero ja aikuisenakin on hyvä osata vähän heittäytyä ja irrotella! Joskus on kivaa höpsötellä ja myös lämmitellä etäpäivän lomassa. Kiitos paljon! :-*

Larjus, ihana kuulla, että rakkaus ja välittäminen ovat välittyneet, vaikka tunnelmat ovatkin vaihdelleet! Lämpöä näiden miesten suhteessa todella on. Se on kyllä harmi, ettei joulu edusta kaikille iloista ja valoista perhejuhlaa. Onneksi Samulilla kuitenkin tosiaan on Juuso, joka merkitsee hänelle kotia ja perhettä. Haa - tuo on kyllä varmasti hauskaa päiväkotityössä, että voi heittäytyä leikkimieliseksi ihan luvan kanssa! ;D K-11 on tosiaan hauskasti sellainen ikäraja, että vaikkei graafisempaan materiaaliin voikaan edetä, voi kuitenkin vähintäänkin herätellä mielikuvitusta. Kivaa että jäi pehmoinen ja lämpöinen fiilis, kiitos! :-*

Vendela, ei haittaa yhtään jos kommentointi välillä laahaa! ♡ Se on ihan ymmärrettävää näissä kalentereissa, kun ilmestyy uutta luettavaa päivittäin. Jep, Samulin vanhemmat ovat kyllä surullisen välinpitämättömiä, mutta onneksi tosiaan on Juuso, joka ymmärtää ja tukee. Kiva kuulla, että tunnelmahyppäys leikkisämpään meininkiin oli hauska. Minulla ei muuten koskaan ole ollut tuollaista periaatetta, ettei sänkyyn voisi mennä päivävaatteet päällä, haha! Eikä varsinkaan puolisollani, joka usein mönkii etäpäivinään kaikkien mahdollisten peittojen alle tekemään töitä puhelimella. :D En ole tullut edes ajatelleeksi, että siinä tulisi jotenkin lianneeksi sängyn. Mutta voi olla tosiaan, ettei miehillä kovin kauaa pysyneet vaatteet päällä. ;D Kiitos kovasti sinulle! :-*

hiddenben, kiva kuulla, että olet nauttinut näihin hetkiin uppoutumisesta! Tuo on kyllä hyvä oivallus, että parisuhteessa vallitseva tasapaino on tärkeä asia. Juuson ja Samulin tapauksessa se tuntuu välillä olevan vähän kallellaan niin, että Juuso joutuu enemmän kannattelemaan Samulia, mutta toisaalta Samulikin kyllä yrittää parhaansa ja miesten tarinaan mahtuu monenlaisia vaiheita (kunhan vain saisin joskus niitä kirjoitetuiksi, heh!). Sekin on kyllä aivan totta, että Juusolta piristäminen tulee pitkälti luonnostaan. Oi, ihana kuulla että pidit viimeisestä murusta ja pystyit samaistumaan viluisiin tunnelmiin! Minäkin pystyin vähän liiankin hyvin, ja oikeastaan siitä tuo luukku ammensikin inspiraationsa. Meillä on nimittäin sisälämpötila vain 15 astetta, sillä täällä talot on rakennettu huomattavasti huonommin eristäviksi kuin Suomessa ja lisäksi meidän talon patterijärjestelmässä on vika, jonka takia siellä ei ole tarpeeksi painetta ja kaikki ilma nousee tänne meidän asunnon pattereihin, kun asutetaan ylintä kerrosta. Tämä 15 astetta on kuitenkin suorastaan luksuslämmintä verrattuna siihen, että meillä oli jonkin aikaa vain 13 astetta. Ei ihmettä, että sairasteltiin puolison kanssa molemmat silloin eikä mulla meinannut flunssa millään parantua, vaan iski yskäkin jälkitaudiksi. :-X Se alkaa olla jo liian vähän, vaikka mitä pukisi päälle, eikä vissiin tee hyvää talon rakenteillekaan. Puutaloissa on usein kyllä ihanaa tunnelmaa, joten toivottavasti olet muuten viihtynyt siellä kyläilemässä! ♡ Kiitoksia kommentista! :-*

Thelina, aww, ihana kuulla että sydän sulaa! Juuso on kyllä symppis yrittäessään piristää ja hauskuuttaa Samulia, joka on taipuvaisempi synkkyyteen. Kivaa jos viimeisinkin luukku oli suloista luettavaa. Himmelit ovat kyllä tosi kauniita! Muistan, että meillä oli joskus lapsuudenkodissani sellainen, mutten tiedä, mitä sille tapahtui, kun ei sitä ole aikoihin siellä näkynyt. Kiitos kovasti! :-*

∴∵∴

5.
 55 sanaa

On jälleen se aika vuodesta, kun on pimeää niin töihin mennessä kuin sieltä lähtiessäkin. Pakkanen on kiristynyt päivän aikana, ja kotimatkalla Samuli hädin tuskin tuntee enää varpaitaan.

Jo kadun päästä hän kuitenkin näkee, että kotiparvekkeen lyhdyssä hehkuu punainen kynttilä ja verhojen takaa kajastaa lämmintä valoa. Näky karkottaa kylmän saman tien; sen tilalle loimuaa kodin lämpö.


lately I’ve been looking hard
where is my love, where is my luck, where is my faith


my reason to die another day

Altais

  • ***
  • Viestejä: 1 359
Yhdessä peiton alla lämmittely, fiilistely ja jutteleminen yhdessä rakkaan kanssa on ihan lempijuttujani ficeissä ja muutenkin. ❤️ Ihana tapa tuoda iloa etätyöpäivään tai mihin tahansa muuhunkin päivään. Juuso ja Samuli ovat niin ansainneet tuollaisia onnen hetkiä ❤️, eikä mikään ihme, että siellä lämpimässä ja lähekkäin herää muitakin tunteita ja spontaania innostumista toisen läheisyydestä.

Samanlainen lämpöinen tunnelma tuli myös vitosluukusta, jossa Samulille tuli heti parempi olla tietäessään, että Juuso odottaa häntä kotona, jossa ei tarvitse esittää mitään muuta kuin mitä on. Ihanaa, että hänellä on viimeinkin paikka, joka tuntuu oikealta kodilta, ja enemmän kuin mikään, kodin varmasti tekee rakas ihminen ❤️.

Waulish

  • rohkupuusku Nedric ♡
  • Administrator
  • *****
  • Viestejä: 8 850
  • ”Mutta totta kai sitä munnaaki pittää olla.” #50
Altais, ihanaa että luukuista on välittynyt lämpöisiä tunnelmia! Minullakin on monesti kirjoittaessani sellainen tunne, että nämä hahmot ovat ansainneet onnen hetkensä. ♡ Tuo on hyvin sanottu, että kodin tekee ennen kaikkea rakas ihminen. Se, että joku välittää ja on läsnä arjessa, auttaa varmasti kestämään ikävää menneisyyttä ja osittain myös pyyhkimään sen haamuja pois. Kiitoksia kovasti ihanasta kommentista! :-*

∴∵∴

6.
 95 sanaa

Itsenäisyyspäivää on mukava juhlistaa Fazerin Suomi-suklaakonvehdeilla, joissa on alla maitosuklaata ja päällä valkosuklaata. Ne ovat Juuson suursuosikkeja, ja hän voisi helposti nautiskella koko rasiallisen yksistään päivän mittaan. Jakaminen lämmittää kuitenkin mieltä, ja niinpä Juuso ilahtuu, kun Samuli liittyy iltapäiväkahviseuraksi – teemukin kanssa tietysti – ja ottaa pari konvehtia.

Juuso ehtii sulatella suussaan muutamankin suklaan sinä aikana, kun Samuli vielä työstää ensimmäistään. Samuli nimittäin nakertaa ensin valkosuklaapäällyksen ja sitten maitosuklaapohjan pieninä palasina. Sitä on melkein yhtä huvittavaa seurata kuin Samulin Domino-keksien syöntiä.

Samuli hymyilee. ”Mitä? Näin tää kestää paljon pidempään.”

Juuso nauraa ja nakkaa taas kokonaisen konvehdin suuhunsa.

∴∵∴

Anoppi lähetti meille tänä vuonna Fazerin suklaajoulukalenterit, ja oli niin kivaa saada tämän päivän luukusta tuollainen kaksivärinen Suomi-suklaa. ♡ Siitä inspiroitui tämä luukku. Ja siitä, että olen itse juuri Samulin tyylinen pala kerrallaan nautiskelija, siinä missä puolisoni hotkii kaiken yhdellä haukulla. ;D Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille! :-*


lately I’ve been looking hard
where is my love, where is my luck, where is my faith


my reason to die another day