Kirjoittaja Aihe: Kassakissa, S Luna Lovekiva  (Luettu 340 kertaa)

Linne

  • ***
  • Viestejä: 499
  • Hämmentynyt pesukarhu
Kassakissa, S Luna Lovekiva
« : 15.11.2022 23:58:13 »
Ficin nimi: Kassakissa
Kirjoittaja: Linne
Fandom: Harry Potter
Ikäraja: S
A/N: tämä teksti syntyi Kaarneen etydihaasteesta ja kuten näkyy, kiire tuli :D Kiitos Kaarne ihanasta haasteesta ja kiitos Maissinaksulle tekstin nimestä!

Luna veti syvään henkeä ja astui tiiliseinän läpi.

Pakokaasun, halvan oluen ja asfaltin haju tulvahti nenään ja hän veti henkeä kuin olisi noussut pintaan pitkän sukelluksen jälkeen. Se oli ohi, ja ihan pian hän olisi kotona, turvassa omassa pikku yksiössään. Hän keittäisi teetä ja selaisi televisiokanavia kunnes löytäisi sellaisen, jolta tulisi dokumentteja toisensa perään. Ehkä sitten hän voisi kunnolla hengittää.

Mutta ensin hänen oli selvittävä kotiin asti.

Hän kiiruhti pubin läpi ja jätti Tomin hyvää huolestuneen kutsun huomiotta. Baarimikko tarkoitti hyvää, mutta hän ei halunnut jäädä juttelemaan, hän halusi kotiin oman peittonsa alle. Ehkä siellä hän pystyisi unohtamaan Draco Malfoyn kalpeat kasvot ja syyttäjän kylmät sanat.

"Taistelitteko syytettyä vastaan kun teidät pidätettiin väärin perustein?"

"Kävikö syytetty koskaan luonamme kun olitte hänen vankinaan?"

"Käyttikö syytetty koskaan anteeksiantamattomia kirouksia teitä kohtaan?"


Hän astui ruuhkaiselle kadulle Lontoon keskustaan ja yritti jälleen muistuttaa keuhkojaan siitä, miten hengitetään.

Punainen bussi ajoi suoraan hänen ohitseen ja hänen sydämensä jätti lyönnin välistä. Onni oli sinä päivänä ensimmäistä kertaa hänen puolellaan: muutama muukin odotti bussia pysäkillä, ja hän ehti juuri kyytiin ennen kuin ovet painuivat kiinni.

Mitä kauemmas Lontoon keskustasta bussi kulki, sitä parempi olo Lunalla oli. Se oli ohi. Hänen ei tarvitsisi mennä Viistokujalle enää ikinä, jos ei haluaisi.

Hypättyään pois bussista hän tunsi olonsa jo melkein normaaliksi, mikä nykyään tarkoitti sitä, että tuntui kun hänen ympärilleen olisi kiedottu paksu harmaa peitto. Tunne ei ollut niinkään epämiellyttävä kuin väsyttävä. Hän kaipasi kuumaa kylpyä ja petiään.

Hän käveli nuhjuisten kauppojen ja talojen ohi, kunnes sattui huomaamaan iloisen keltaiset banaanit aasialaisen elintarvikekaupan ikkunassa. Ehkä hän poikkeaisi sisään ja ostaisi vähän hedelmiä. Ainakin ne toisivat vähän vaihtelua hänen teetä ja korppuja käsittävään ruokavalioonsa.

Heti kun hän astui sisään, hän näki kissan.

Se oli valtava, valkoinen otus, joka peitti puolet kassalippaasta. Nainen tiskin takana pudisteli sille päätään ja ojensi kätensä kuin hätistääkseen sen pois. "Paha kissa. Paha kissa, neiti!"

"Se on kaunis", Luna sanoi ja kurotti silittämään kissaa. "Mikä sen nimi on?"

"Oh, ei minun kissa. Tulee tänne syömään katkarapuja. Tuhma kissa!"

Luna katsoi kissaa ja teki sekunnin murto-osassa päätöksen.

"Minä otan nämä banaanit", hän sanoi ja laski tertun
kassakoneelle kissan viereen, "ja kissan."
« Viimeksi muokattu: 16.11.2022 00:01:19 kirjoittanut Linne »
Kaikki perinteet ovat typeriä. Siksi ne ovat perinteitä

hiddenben

  • Yksinpurjehtija
  • ***
  • Viestejä: 2 540
Vs: Kassakissa, S Luna Lovekiva
« Vastaus #1 : 21.11.2022 19:46:40 »
Eikä, mikä ihana loppu! :D Olipa tämä iloinen yllätys ja oikein hymyilyttää Lunan puolesta, kun päivä saa noin onnistuneen käänteen. Toivon todella, että kissasta paljastuisi jotain maagisia piirteitä ja saisi Lunan kiinnitettyä aivan uudenlaisella tavalla takaisin taikamaailmaan - vaikka en toki häntä halua sinne pakottaa, sillä näitä ficcejä on loputtoman mielenkiintoista lukea. Mutta silti! Toivon hänelle kaikkea hyvää ja kissa jos mikä tekee ihmiselle ihmeitä :)

Tässä ficissä oli läsnä aiemmille Luna-ficeillesi tuttu ahdistunut, mutta samalla lunamaisen toiveikas tunnelma. Tykkään valtavasti siitä, millaisia varjopuolia nämä tekstit tuovat esiin Lunasta ja miten luonnolliselta tuntuu, että hänestä kasvaa tällainen aikuinen, tällaisella taakalla. Tämä oli jotenkin erityisen kuvaava kohta:

Lainaus
Hypättyään pois bussista hän tunsi olonsa jo melkein normaaliksi, mikä nykyään tarkoitti sitä, että tuntui kun hänen ympärilleen olisi kiedottu paksu harmaa peitto. Tunne ei ollut niinkään epämiellyttävä kuin väsyttävä.

Onhan tämä täydessä vastakohdassa sen Lunan kanssa, joka kirjojen aikana tulee lukijalle tutuksi. Minulle Luna on täynnä värejä kaikenlaisissa yhdistelmissä, ja silloin harmaa paksu peitto tuntuu aivan vieraalta, mutta se kertookin paljon hänen olostaan. Ahdistus Viistokujasta ja sen tutuista hahmoista sekä oikeudenkäynnin painosta välittyivät vahvasti lukijalle, mutta onneksi loppuun löytyi odottamaton kevennys. Pystyin oikein näkemään nuo banaanit aasialaisen elintarvikekaupan ikkunassa :D Ja sitten kissa! Ja vielä tuollainen huonolla suomella puhuva kaupanpitäjä, ihan huippusympaattinen yhdistelmä. Tämä onnistui toden totta yllättämään ja oli ihana piriste tähän iltaan. Kiitos tästä! ♥

between the sea
and the dream of the sea

Thelina

  • Ilomarja
  • ***
  • Viestejä: 2 127
Vs: Kassakissa, S Luna Lovekiva
« Vastaus #2 : 24.11.2022 22:34:09 »
Tällä on hauska otsikko ja se herätti ihan erilaisia mielikuvia, kuin mitä ficci sitten oikeastaan oli! Olen samaa mieltä kuin hiddenben, että Lunasta tulee ensimmäisenä mieleen kaikki värikäs ja iloinen, joten oli todella mielenkiintoista kurkistaa hänen mietteisiinsä, jotka kirjojen tapahtumien jälkeen ovat varsin harmaita. Tekstistä välittyi rivienvälistä se paino ja kaikki tapahtumat, mihin Luna on kaiken seurauksena joutunut, mutta myös helpotus siitä, että kaikki on viimein ohi, eikä Lunan tarvitse mennä Viistokujalle enää ikinä, jos ei halua. Lunalle taikamaailmasta luopuminen on varmasti vielä isompi asia kuin monelle muulle, kun hän on elänyt siellä koko elämänsä ja pitää erityisen paljon kaikista taikaolennoista. Mutta voin kyllä nähdä hänet pärjäämässä hyvin myös jästimaailmassa.

Minäkin pidin tuosta kohdasta, miten harmaasta peitosta oli tullut Lunalle uusi normaali, se kertoo todella paljon! Oli kuitenkin ihanaa, että hän huomaa ikkunassa olevat banaanit (hyvin Lunamaista huomata tuollaisia yksityiskohtia) ja se johdattaa hänet kauppaan ja kissan luo! Oikein kuulin lukiessani kauppiaan äänen ja kielen, mikä oli hauskaa. Synkempien tunnelmien jälkeen oli niin ihana yllätys, että Luna päätti ottaa kissan mukaan ja saa varmasti siitä lohtua ja ystävän<3

Kiitos tästä, hieno etydi!
Kurkista matka-arkkuun

Avatar Ingridiltä ♥

Linne

  • ***
  • Viestejä: 499
  • Hämmentynyt pesukarhu
Vs: Kassakissa, S Luna Lovekiva
« Vastaus #3 : 03.12.2022 19:05:47 »
Hiddenben Kiva, että loppu miellytti! Näissä mun Luna-teksteissä on aina vähän surullisia häiveitä koska no, Luna kärsii melkoisesta posttraumaattisesta stressistä, mutta mukavaa kuulla, että teksti onnistuu kuitenkin piristämään. Minä näen Lunan koulukiusattuna joka alkaa sodan jälkeen hylkiä kaikkea värikästä ja "erikoista" sillä nämä vain lisäsivät rajua koulukiusaamista. Ehkä hän silti palaa joskus taikamaailmaan, eihän sitä tiedä. Kiitos kommentista!

Thelina Kiva kuulla sinultakin, että tekstistä välittyi myös toiveikkaimpia sävyjä, tarkoitus kun ei kuitenkaan ole kirjoittaa pelkästään synkkää tekstiä :) Minun näkemykseni Lunasta on, että hän kääntää selkänsä maailmalle, joka ei koskaan hyväksynyt häntä ja hakee lohtua jästimaailmasta. Erityisen kiva kuulla, että kauppiaan hahmo onnistui, olin siitä vähän epävarma. Kiitos paljon kommentista!
Kaikki perinteet ovat typeriä. Siksi ne ovat perinteitä

valokki

  • ***
  • Viestejä: 626
Vs: Kassakissa, S Luna Lovekiva
« Vastaus #4 : 04.12.2022 15:14:17 »
Mä olen niin tykännyt näistä sun Luna-fikeistä, että ilahduin heti, kun bongasin sulta uusia Luna-fikkejä Finissä. Myös otsikko veti tässä puoleensa, ja se oli hyvällä tavalla hämmentävä. En oikein edes tiedä, mitä ajattelin kassakissan tarkoittavan ennen kuin se lopussa selvisi, mutta en jotenkin hoksannut, että se voi ihan näin kirjaimellisesti todella tarkoittaa, no, kassakissaa. ;D

Lunan ahdistus on edelleen käsin kosketeltavaa ja hyvin vahvasti arjessa läsnä. Nykyisin hän kuitenkin tuntuu osaavan tunnistaa, mistä asioista ja tilanteista ahdistus nousee ja jollain tavoin myös rauhoittelemaan itseään. hiddenben sanoittikin mielestäni hienosti, kuinka kiva on lukea tällaisesta mahdollisuudesta, joka Lunasta olisi aikuisena voinut tulla. Varsinkin, kun tämä on varsin realistinen versio ottaen huomioon kaikki hänen traumansa, joten ei ole yhtään ihme, että taikamaailma tuntuu ahdistavalta paikalta ja Lunasta on kuollut tietynlainen viattomuus.

Minäkin pidin kovasti lopusta ja ylipäätään siitä, kuinka sun Luna-fikeissä on raskaita teemoja, synkkyyttä ja ahdistusta, mutta kuitenkin lopussa on aina jonkinlainen toivonpilkahdus. Tässä se oli kassakissan muodossa, josta Luna sai varmasti paljon iloa elämäänsä.

Kiitos, pidin tästä kovasti! ♥

Meldis

  • puuskupurilainen
  • ***
  • Viestejä: 1 529
Vs: Kassakissa, S Luna Lovekiva
« Vastaus #5 : 04.12.2022 21:24:18 »
Tällä oli niin söpö nimi, että piti tulla lukemaan ja olin vähän mykistynyt, että tässä oli kyse jostain muusta kuin kivasta kissanostoreissusta. Tai oli se sitäkin, mutta yllätyin, kun äkkiä oltiinkin sodan jälkeisissä oikeudenkäynneissä, jotenkin kuvittelin, että muuten vain Luna ei tykkäisi olla Lontoon keskustan melskeessä ja katkussa. Tykkään niin miten saat tuotua aina Lunaan niin helposti niitä puolia, joita en tule aina ajatelleeksi. Kuvittelisin, että Luna jos kuka selviäisi sodasta vähin arvin, mutta on ihan totta, että vangittuna oleminen oli varmasti kamala trauma ja sitten sitä pitää elää uudelleen oikeudenkäynneissä. Varsinkin kun minusta kuulosti, että tuo ensimmäisellä kysymyksellä vihjattiin, että Lunan olisi pitänyt taistella vastaan, että miksi Luna antoi itsensä tulevan vangituksi. Hyi, mikä kammottava ajatus, että joku kuvittelisi noin, kun kuolonsyöjät tunkeutuvat kotiisi ja vievät lapsen mukanaan.

Jännä ajatus myös, että Draco olisi ollut aktiivinen osapuoli Lunan kiinniotossa. Kyllähän hän kartanossa oli lomien aikana, mutta enpä ollut tuotakaan ajatellut, että Luna olisi nähnyt hänet siellä, jopa että Draco olisi ollut osa kiinniottoa. Hurjaa, enkä ollenkaan ihmettele, että Luna halusi pois koko taikamaailmasta, tai siltä hänen ajatuksensa tässä kuulosti. Sitten heti hirveän herttaista, että hän ajattelee ostavansa hedelmiä, värikkäitä banaaneja, josko ne piristäisivät. Ihana Luna, kun huomaa ympärillään kaikesta huolimatta nättiä. Ja vain Luna näkisi ison, ilkeän kissan ulkokuoren lävitse ja haluaisi antaa sille kodin. ^^ Luna on niin rakastettava, häntä pitää suojella!
Kiitos tästä pienestä pätkästä, oli samaan aikaan ajatuksia herättelevä että hurmaava. :)
Hine on ylde, eft gewunigen wilgesiþas, þonne wig cume.

˚*・༓☾ Tóspringe!☽༓・*˚