Author: Dulz
Ikäraja: S
Fandom: The Witcher (kirjapohjainen, Haltiain verta)
Disclaimer: En tienaa, en rienaa.
Paritus/hahmot: Geralt & Ciri, Lambert ja Vesemir
Genre: slice of life, kidfic, found family, perhefluffia
300 sanaa
”Minäkin haluan leikata, ja murskata, ja jauhata, ja säilötä, ja – eikun jauhaa, ja säilöä – pistää formahydiin ja… Mitä muita niitä oli?” Ciri luetteli ääneen.
A/N: Halusin tuoda tämän raapalejuoksutopasta ihan erilleenkin, koska mielestäni tästä tuli hauska ja toimiva, joskin lyhyt, kokonaisuus. Tämän ymmärtää täysin lukematta kirjoja, vaikka ei menekkään sarjacanonin mukaan (as in, noitureita on vain kourallinen ja Ciri on nuorempi).
Leikata, ja murskata, ja jauhata, ja säilötä
”En minä tarvitse esiliinaa! Hienoilla tytöillä on esiliina, kun ne seurustelevat poikien kanssa, että ne eivät unohtaisi jättää tilaa jumalille. Minä en ole koskaan tarvinnut. Muistan kyllä jumalat”, Ciri nyrpisti nenäänsä.
”Mistä vitusta se puhuu”, kysyi Lambert lakonisesti.
”Esiliinoista”, Geralt hymähti vinosti. ”Kuule, tämä esiliina ei suojaa tahroilta sielua, vaan vaatteita. Pistä se pääsi yli nyt vikkelään, tai en anna sinun katsoa.”
”Haluan muutakin kuin katsoa!” Ciri protestoi, mutta laittoi lenkin kaulaansa. Geralt silmäili pöytää, jolla odottivat valmiina veitsisetti, mortteli ja kymmenkunta säilykepurkkia. Mehiläisvahaa purkkien sinetöimiseen ei näkynyt missään. Pahuksen Lambert.
”Minäkin haluan leikata, ja murskata, ja jauhata, ja säilötä, ja – eikun jauhaa, ja säilöä – pistää formahydiin ja… Mitä muita niitä oli?” Ciri luetteli ääneen tullessaan pöydän ääreen. Kädessään tytöllä oli käppyräinen veitsi, jonka Geralt korjasi ripeästi turvaan. Essu roikkui tytön päällä navassa asti, helma jäi jalkoihin.
”Hyvin korjattu. Formaldehydiin. Muita säilömismenetelmiä ovat kuivattaminen, konsentroiminen ja fermentoiminen, muun muassa. Mistä sinä tämän otit?”
”Se oli tuolla pöydällä. Niin saanko minä?”
”Jos katsot ensin tarkasti mallia. Lambert, auta Ciriä essun kanssa.”
”Hoida itse omat yllätyksesi.”
”Heti kun hoidat omat tehtäväsi. Vesemirhän käski sinun laittaa kaiken valmiiksi.”
”Mitä helvettiä siitä muka puuttuu?”
”Mehiläisvaha.”
”On siinä kangasrättien alla.”
Geralt tarkisti. Niinpä olikin. ”Hyvä on. Aloita sinä sitten. Ciri, katso tarkasti. Lambert tekee ensin pitkän viillon rintalastasta nivusiin saakka.”
Geralt solmi Cirin essun nauhat Cirin rimpuillessa ja valittaessa, että hänen pitäisi päästä lähemmäs, hän ei nähnyt kunnolla. Kammioon levähtävästä pistävästä lemusta Geralt tiesi Lambertin leikanneen vatsan auki.
”Hyyyi, haisee!”
”Kohta haisee pahemmalta, pentu”, Lambert lupasi kammeten alghoulin vatsaontelon levälleen.
Geralt ojensi Lambertille puristimet. ”Ciri, miksi tätä ei tehdä ulkona?”
”Koska vaikka suurimman osan elimistä voi kerätä paikalla, jotkin elimet vaativat parempia välineitä…”
Kiviseinään kaiken aikaa nojannut Vesemir hymähti, ja hetken aikaa noiturivanhus oli kaukana ajassa, eikä Kaer Morhen ollut raunio, eivätkä noiturit kuolemassa sukupuuttoon.
