Alme lii ráigáá - Taivas on reikäinen| Draco/Harry | S | mikroja (shuffle-haaste)

[valokki]

Ficin nimi: Alme lii ráigáá
Kirjoittaja: valokki
Tyylilaji: sitä sun tätä
Ikäraja: S
Paritus: Draco/Harry

A/N: Hirveänä pilkunviilaajana ja jok'ikistä sanavalintaa tarkoin harkitsevana kirjoittajana päätin muutama viikko sitten kokeilla mennä välillä kirjoittamisen suhteen täysin oman mukavuusalueeni ulkopuolelle ja kokeilla omaksi ilokseni shuffleja, ja koska ensi viikolla on saamen kielten viikko (ja koska olen jonkin asteen hiljainen kieliaktivisti), inspiroiduin kirjoittamaan niitä sitten inarinsaameksi. En tiedä, onko näissä päätä taikka häntää (tuskin on) ja jännittää jotenkin ihan hirveästi julkaista jotain näin ajatuksenvirtana kirjoitettua, mutta Discordissa on kannustettu niin lempeästi julkaisemaan omia tuotoksia hyvin matalalla kynnyksellä, joten ehkäpä minä uskallan.
Ja osallistuu siis Shuffle VII -haasteeseen!

Alme lii ráigáá

Billie Eilish – Lovely 3:20

Smietâ,
jis tun jieh liččii lamaš nirvikove čuovâst já mun sevŋâdâsâst,
ličij-uv talle puoh eresnáál?
Jis tun jieh liččii povčâgittám muu nuuvt, ete tom ij puávtáččii kuássin adeliđ addâgâsân
já jis mun jiem liččii lamaš nuuvt tievâ paavuotâ,
liččih-uv tun talle puáhtám rähistiđ muu iävtuittáá?
Kenski čuávuváá elimist, mottoom nube tuođânálásâšvuođâst.


Mieti,
jos sinä et olisi ollut irvikuva valosta ja minä pimeydestä,
olisiko silloin kaikki erilailla?
Jos sinä et olisi satuttanut minua niin, ettei sitä voisi koskaan antaa anteeksi
ja jos minä en olisi ollut niin täynnä pahuutta,
olisitko sinä silloin voinut rakastaa minua ehdoitta?
Ehkä seuraavassa elämässä, jossain toisessa todellisuudessa.

The Rolling Stones – Paint It, Black 3:22

Puoh lâi tááláá ääigi čappâd. Skammâmáánu alme, sevŋâdâssáárgus kietâveerdist, suu puátteevuotâ.
Mii jiermijd lâi cevziđ suáđist, ko ton maŋa ij vuárdám mihheen?
Talle ovdil sun voojij vala oskođ, ete čuovâ peeli ij liččii siämmáá julme ko suu jieijâs peeli.
Mutâ olmooš lâi olmooš, tom Draco lâi kale jo oppâm.
“Draco?” kullui paifakkist suu seelist, já Potter vaaldij suu uáinimettumvuođâpihtâs meddâl. “Mun lam puáttám viežžâđ tuu meddâl.”


Kaikki oli nykyään mustaa. Marraskuun taivas, pimeänpiirto käsivarressa, hänen tulevaisuutensa.
Mitä järkeä oli selvitä sodasta, kun sen jälkeen ei odottanut mitään?
Silloin ennen hän jaksoi vielä uskoa, että valon puoli ei olisi yhtä julma kuin hänen oma puolensa.
Mutta ihminen oli ihminen, sen Draco oli kyllä jo oppinut.
“Draco?” kuului yhtäkkiä hänen sellistään, ja Potter otti näkymättömyysviittansa pois päältään. “Minä olen tullut hakemaan sinut pois.”

Hurts – Unspoken 4:47

“Harry, tot lam mun, Draco”, Draco eeđâi já čáárvui Haary jorŋiis kieđâ.
“Draco...”
“Draco, tuu käälis.”
“Jieh tun lah muu käälis”, Harry eeđâi já rovgij kieđâs luovâs. “Munhân vajedâm tuu.”
“Ij, Harry, tun jieh vaajeed muu, jieh innig. Muoi láán lamaš oovtâst paijeel 60 ihheed”, Draco eeđâi kierdâvávt já šuáhkádij. Oppeet ohtâ tagarijn peeivijn, ko puoh sunnuu ohtâsiih iveh lijjii ollásávt lappum já Draco lâi oppeet paa.
“Draco? Tot Draco, kii läävee jyehi eehid ettâđ munjin ‘räähis’ já adeliđ munjin cume káálun?” Harry koijâdij, já Draco puovtij uáiniđ, maht suu tááláá nuuvt siävŋus čalmeh šleđgejii jotelávt kirkesin.
“Eidu tot”, Draco eeđâi já adelij cume suu kállá káálun. “Räähis.”


“Harry, se olen minä, Draco”, Draco sanoi ja puristi Harryn ryppyistä kättä.
“Draco...”
“Draco, sinun aviomiehesi.”
“Et sinä ole minun aviomieheni”, Harry sanoi ja riuhtaisi kätensä irti. “Minähän vihaan sinua.”
“Ei, Harry, et sinä vihaa minua, et enää. Me olemme olleet yhdessä yli 60 vuotta”, Draco sanoi kärsivällisesti ja huokaisi. Taas yksi tällaisista päivistä, kun kaikki heidän yhteiset vuotensa olivat täysin kadonneet ja Draco oli jälleen paha.
“Draco? Se Draco, jolla on tapana joka ilta sanoa minulle ‘rakas’ ja antaa minulle suukon otsalle?” Harry kysyi, ja Draco pystyi näkemään, kuinka hänen nykyisin niin sameat silmänsä välähtivät nopeasti kirkkaina.
“Juuri se”, Draco sanoi ja antoi suukon aviomiehensä otsalle. “Rakas.”

Simon & Garfunkel – Mrs. Robinson 4:04

“Tuávkki”, Draco eeđâi, kiesâi suu kieđâid Haary pirrâ já komettij taam sinon.
“Mun tuávkki?” Harry koijâdij já povvâstij, irâtten pancârdiđ meddâl Draco vyelni, mutâ kävilii kietâveerdih tuállejii sust čovgâdávt kiddâ. “Keejâ, kii sárnu.”
“Tuš mieđeet tom, tun jieh kuássin pyevti leđe muu paajaabeln jiehge –”, Draco aalgij, mutâ jooskâi paifakkist, ko Harry njuálustij suu nierâ. “Hyi Potter, mii immâšijd tuu väivid?!”
Harry ij västidâm váá sun tarvanij jotelávt Draco alemist, vierâttij sunnuu pirrâ já piejâi suu poksâmijd keppisávt Draco poksâmij vuástá. “Kii lii tääl paajaabeln?”


“Ääliö”, Draco sanoi, kietoi kätensä Harryn ympärille ja kaatoi tämän nurmikolle.
“Minä ääliö?” Harry kysyi ja nauroi, yrittäen rimpuilla pois Dracon alta, mutta luihuisen käsivarret hänestä tiukasti kiinni. “Katso, kuka puhuu.”
“Myönnä pois, sinä et voi koskaan olla yläpuolellani etkä –” Draco aloitti, mutta keskeytti yhtäkkiä, kun Harry nuolaisi hänen poskeaan. “Hyi Potter, mikä ihme sinua vaivaa?!”
Harry ei vastannut vaan tarttui nopeasti Dracoa vyötäröltä, kieräytti heidät ympäri ja laittoi huulensa kevyesti Dracon huulia vasten. “Kuka on nyt yläpuolella?”

Spoiler: näytä

A/N2: Muutama juttu noista inarinsaamenkielisistä versioita:
* 'alme lii rááigáá' on sanonta, joka sana sanasta käännettynä tarkoittaa 'taivas on reikäinen', mutta sen merkitys on pikemminkin 'taivaalla on paljon tähtiä'
* näissä on ihan varmasti virheitä
* heitin päästäni mm. sanat 'luihuinen' ja 'näkymättömyysviitta', koska luihuista ei taida olla olemassakaan ja sanaa 'viitta' taas en löytänyt sanakirjasti, joten näkymättömyysviitasta tuli näkymättömyysvaate hehe

[Altais]

Nyt oli kyllä ihan pakko tarttua tähän, kun juuri tulin innostuneeksi ekan kerran mukaan shuffle-haasteeseen myös, ja kiinnosti kovasti tulla kurkkaamaan tätä toista uutta shuffle-tekstiä.  Kun on tuoreessa muistissa, miltä tuolla lailla tuntui kirjoittaa. Ja juuri samalla lailla kuin sanoit, itsekin menin tosi paljon oman mukavuusalueen ulkopuolelle tämän haasteen kanssa. Mutta olipa ihan loistava juttu, että päädyit lähtemään tähän mukaan, ja vielä saamen kielen viikon kunniaksi saamen kielelläkin! Nostan kyllä todella hattua, ja oli mielettömän hauska katsella saamenkielisiä versioita rinnan suomenkielisten kanssa, kun ensin mainituista en itse ymmärrä sanaakaan, ja siksi oli hauska katsoa, miten mikäkin sanottaisiin saameksi. 

Noissa shuffle-palasissa oli ihanat, keskenään ihan erilaiset tunnelmat, ja kun kuuntelin kappaleita tässä samalla, ymmärsin hyvin miksi. Tuossa ekassa oli niin ihana mutta riipaisevan surullinen tiivistys siitä, miten Draco olisi voinut ajatella Harrysta joskus, kun varmaankin koulut ja sodatkin olivat ohi, tai niin tulkitsin:

Mieti,
jos sinä et olisi ollut irvikuva valosta ja minä pimeydestä,
olisiko silloin kaikki erilailla?

Tämä oli ihan kertakaikkiaan vaan tosi kaunista, alkoi vähän itkettää.

Toinen palanen antoi onneksi synkkyyden ja angstin jälkeen ihanasti toivoa, kun Harry tulikin Dracon luo. Kovin uskottavaa kyllä, että Dracosta olisi sodan jälkeen voinut tuntua, että mitä järkeä oli edes selvitä. Mutta ehkä hänkin Harryn avulla onnistuu löytämään syitä siihen.

Ja tuo kolmonen oli kerrassaan vaan suloinen, vaikka oikeasti onkin ihan hirveän murheellista, kun ihminen vanhetessaan voi unohtaa jopa ne kaikkein rakkaimmat. Mutta siitä huolimatta nauratti, kun Harrya piti yhtenään muistutella 60 vuoden jälkeen, etteivät he vihaakaan enää Dracon kanssa toisiaan. Ja nelosessa oli kivan leikkisä tunnelma, tuollaista rakastavaa ja lämmintä kuittailua ja vääntämistä, joka sopiikin hyvin Dracon ja Harryn enemies to lovers -teemaan. Siinä tulkitsin heidät taas aika nuoriksi miehiksi, tai ehkä koulupojiksikin vielä, jotka varmaan ovat vasta hiljattain löytäneet toisensa, vaikkei sitä taidettu ihan suoraan missään sanoa.

Olipa tämä kiva ja erilainen lukukokemus, niin kuin ilmeisesti kirjoituskokemuskin! Kyllä vaan joskus kannattaa lähteä kokeilemaan jotain, joka ei ole itselle ihan tutuinta ja luontevinta, koska lopputulos voi olla parempi kuin itse alun perin arvaisi, ja onhan kokeileminen lisäksi myös hauskaa. 

[Satine]

Mahtavaa että lähdit omalta mukavuusalueelta ja kirjoitit näitä mikroja! Tämä shuffle-haaste oli tosi kiva ja pitikin tulla lukemaan H/D:tä, kun onhan se ihana paritus. 😊 Ihailen miten kirjoitit kahdella kielellä tämän. Inarinsaame tai muutkaan saamen kielet eivät itseltä taivu millään lailla, mutta teksti näyttää tosi hienolta ja jännältä kirjoitettuna. Todellakin tarvitaan kieliaktivismia, hienoa että jaoit tämän kummallakin kielellä!

Ekassa tekstissä on heti pysäyttävä tunnelma, sellainen että valinnat on tehty, asiat on niin kuin on ja kaikki on lopullista. Ehkä seuraavassa elämässä, jossain toisessa todellisuudessa. Surullista, kun miettii mitä olisi voinut olla, mutta se ei ole vaan mahdollista tällä kertaa.

Toisessa osassa sitten tulikin se yllättävä mahdollisuus vastoin kaikkia odotuksia. Ihminen oli ihminen, huh, todellakin. Vaikka hyvä puoli voitti, häviäjille ei tosiaan annettu mitään mahdollisuuksia hyvittää tekojaan. Pidin siitä miten tekstissä kuvailtiin, että Dracolle oli kaikki mustaa (ja Dracohan on myös Narcissan puolelta Musta…). Kivaa symboliikkaa! Onneksi Harry ja sen pelastajakompleksi ulottui myös tässä tarinassa Dracoon ja se tarjosi lohtua kaikkeen synkkyyteen.

Kolmannessa osassa tuli taas todella surullinen olo, kun onhan se kamalaa että pitkän yhdessäolon jälkeen sitä menettää toisen pikku hiljaa häviäville muistoille. Ja silti siellä välillä pilkahtaa jokin tuttuuden tunne. Upeaa, miten paljon tunnetta on lyhyessä tekstinpätkässä.

Neljännen osan tunnelma olikin ihanan kepeä ja kilpailumielinen. Ajattelin myös että tässä he ovatkin varmaan koulussa vielä tai kuitenkin vielä melko nuoria hahmoja. Hyvin kiteytyi myös näiden kahden välinen jännite. 😊

Välillä se ajatuksenvirran kirjoittaminen on tosi antoisaa ja niin oli myös näiden tarinoiden lukeminen. Kiitos näistä makupaloista!

[hiddenben]

Oi vitsit, olipa tämä hauska ja samalla hyvin tunnerikas teksti! Huippua, että uskalsit mukavuusalueen ulkopuolelle ja olen todella vaikuttunut siitä, että valitsit juuri inarinsaamen tähän rinnalle. Harmittaa, että en osaa kieltä lainkaan, sillä olisi yrittää ensin lukea saamenkielinen versio ja sitten suomenkielinen, mutta kuinka vain, tämä oli hauska ja aivan uudenlainen lukukokemus

Yllätyin iloisesti siitä, kuinka tässä hypittiin ajassa ja lukija pääsi näkemään pieniä hetkiä Harryn ja Dracon elämästä. Toisessa mikrossa oli hauskoja yhtymäkohtia Viimeiseen kuolonsyöjään, mutta muuten tässä oli paljon kaikkea kivaa pientä lukijalle, jonka ympärille sitten saattoi rakentaa enemmän. Etenkin tuo vanhuusmikro otti sydämestä, sillä muistisairaus on raskas kokemus kaikille läheisille, ja varsinkin Dracoa tulee sääliksi, kun Harry muistaa huonoina päivinä vain vanhat konfliktit ja unohtaa kaiken kauniin, mikä sen jälkeen on tullut. Onneksi tuo mikro päättyi kuitenkin lempeästi! Ja Dracokin ymmärtää, että Harry ei oikeastaan tarkoita sanojaan vaan käytös on muistin tekemä kepponen.

Tykkäsin valtavasti tuosta vikasta mikrosta ja jostain syystä etenkin siitä, että Harry nuolaisee Dracon poskea Kirjoitin juuri itse vähän samanlaisen jutun yhteen tekstiin ja mietin sitä pitkään, että tämä on todella outo ele, mutta samalla se on aika... söpö Tai ei ehkä sitäkään, mutta ilmaisee kuitenkin jonkinlaista... kiintymystä, en tiedä Kuinka vain, oli hauska yllätys löytää se tästä tekstistä!

Minusta näistä tuli todella hieno kokoelma hetkiä ja tästä tuli hyvä kokonaisuus, vaikka taustalla olikin shuffle-haaste ja mikrot olivat ajatusvirran synnyttämiä. Ihanaa, että uskalsit kokeilla erilaista tapaa kirjoittaa! Oli hauskaa saada lukea sellaista, missä on uutta sekä lukijalle (inarinsaamella kirjoitetut pätkät) että kirjoittajalle Kiitos tästä!

[Vendela]

Luin nämä jo jokin aika sitten, mutta tämä kommentointi on jäänyt! Nyt tulen korjaamaan tilanteen

Ihan mahtavaa että olit kirjoittanut nämä saameksi! Vaikka en itse kieltä osaakaan, minusta on hienoa että ficcejä kirjoitetaan eri kielillä ja niitä myös julkaistaan täällä Finissä Suomennokset olivat hyvä homma.

Näissä oli kaikissa hieno ja omanlainen tunnelmansa. Tykkäsin kovasti Tuosta toisesta tuli mieleen jatkiksesi Viimeinen kuolonsyöjä. En tiedä olitko ajatellut tämän siihen liittyväksi mutta niin tai näin, niin homma toimi hienosti ihan niin kuin hiddenben tuossa jo sanoikin

Oi voi, muistisairaus on kyllä raskas Tuntui Dracon puolesta todella pahalta vaikka tämä tiesikin ettei Harry oikeasti tarkoittanut sanojaan. Onneksi Harry lopulta muisti ja itsekin saatoin huokaista helpotuksesta että tilanne päättyi hyvin.

Nämä shufflet on kyllä kivoja mutta myös haastavia kirjoittaa! Hienosti olit kyllä onnistunut ja näitä luki ilolla. Hyvä on joskus mennä sinne oman mukavuusalueen ulkopuolelle että voi sitten palata taas takaisin Kiitos näistä!

Vendela

[valokki]

Altais, huomasinkin, että säkin olit innostunut tästä shuffle-haasteesta, ja kävinkin sun haastetekstin jo lukemassa, mutta vielä en ole kommentoimaan kerennyt. Mutta olen ihan samaa mieltä, että todella mielenkiintoinen ja jännittävä haaste, kun on pakko vain kirjoittaa ilman mitään tarkempia suunnitelmia tai suodattimia, mikä itsestä tuntui etenkin alkuun tosi oudolta. :') Olipa kiva kuulla, että tekstit tuntuivat välittävän kappaleiden tunnelmaa! Ehdottomasti yksi shufflejen hauskuus, kun ei voi yhtään tietää, millainen kappale seuraavaksi tulee, vaan täytyy vain mennä kappaleen ja sen tunnelman mukaan. Kiitos tosi kivasta kommentista!  ♥

Satine, tajunnanvirran kirjoittaminen on kyllä todella jännä kokemus! Harvoin kun lopulta tulee edes pysähdyttyä miettimään tarkemmin jokaista päässä vilahtavaa ajatusta, ja yhtäkkiä pitäisi vain kirjoittaa käytännössä kaikki päässä pyörivä nopeasti muistiin. Kiva kuitenkin kuulla, että nämä olivat mukava lukukokemus, ja oli todella ihanaa päästä lukemaan sun huomioita kustakin pätkästä! Pätkistä tuli hyvin erilaisia kohdalle osuneiden kappaleiden mukaan, mutta onneksi angstin sekaan osui myös iloisempiakin hetkiä. Kiitos hirmu paljon kommentista! ♥

hiddenben, hauska, kun huomasit tuon yhteyden Viimeiseen kuolonsyöjään! Ja siis se itselleni tuota kirjoittaessakin tuli mieleen, enkä oikein aluksi olisi halunnut kirjoittaa sitä noin juurikin yhteneväisyyden takia, mutta kappaleen luomassa aikahaarukassa ei oikein kerkeä muuttamaan suunnitelmaakaan. :'D Pitääkin jossain kohtaa käydä kurkkaamassa, jos löytäisin sun tekstin, jossa on myös tuo toisen nuolaiseminen mukana! En oikein itsekään osaa sanoa, mikä tuossa eleessä kiehtoo, ja olen ihan samaa mieltä, että se samaan aikaan on juurikin aika outo mutta myös oudolla tavalla söpö ele. Jotenkin vielä voisin hyvin nähdä Harryn tekevän näin ihan vain ärsyttääkseen vähän Dracoa. :') Kiitos todella paljon kommentista! ♥

Vendela, olipa kiva kuulla, että tuo saame sinun (ja muidenkin) mielestä toimi ja on Finiin tervetullut! Noin oli oikeastaan yllättävän kiva kirjoittaa ja tällaisissa lyhyissä teksteissä se tuntui näin kirjoittajan näkökulmasta toimivalta, joten täytyy ehdottomasti joskus toistekin harkita! hiddenbenille tuossa jo kommentoinkin, että Viimeinen kuolonsyöjä tuli itsellenikin tuosta toisesta pätkästä mieleen, ja se vain sattui soluttautumaan mukaan tuollaisena. Muistisairaudesta kirjoittaminen riipaisi jotenkin itseänikin, ihan kamala tilanne joutua seuraamaan läheisen ihmisen muistisairauden etenemistä ja joutua pelkäämään, muistaako toinen vielä itsen seuraavana päivänä. Raskaasta aiheesta huolimatta oli kiva lopettaa tuo hieman toiveikkaaseen hetkiseen, joita onneksi sattuu silloin tällöin oikeassakin elämässä muistisairaan seurassa kohdalle. Kiitos kovasti ihanasta kommentista! ♥

[Kelsier]

Kommenttiarpajaisista hei!

Inarinsaame on kyllä mukavan näköistä kirjoitettuna, kulmikasta mutta samalla jotenkin pehmeää. Kolme ensimmäistä raapaletta meni niin kivasti aikajärjestyksessä, että aivoni ajattelivat, että neljännenkin täytyy olla ja luulin, että siinä Draco ja Harry ovat edesmenneitä ja pyöriskelevät tuonpuoleisen ikuisesti viheriöivällä nurmella . Tajusin kyllä sitten, että se taisi sijoittua heidän kouluaikoihinsa. Apua, Harryn ja Dracon kohdalla muistisairaus on kyllä erityisen hirveä, kun he ovat olleet niin huonoissa väleissä nuorena ja on varmaan paljon sellaisia hetkiä, jolloin Harry muistaa vain ne pahat jutut.

Kiitos, kun kirjoitit kauniit pikkutarinat!

-Kel

[valokki]

Kelsier, olipa muuten hauska huomio tuo aikajärjestys, ja kun kolme ensimmäistä menevät kronologisessa järjestyksessä, varmasti automaattisesti tuntuu siltä, että kyllä nyt neljännenkin kuuluu mennä. Jotenkin shuffleja kirjoitellessa ei edes kerennyt jäädä miettimään, menevätkö nämä toisiinsa nähden loogisessa järjestyksessä vai eivät, vaan sitä vain kirjoitti menemään. Kiitos kovasti kommentista! ♥

[Larjus]

Olipas kiva bongailla sulta lisää saameksi kirjoitettuja mikroficejä Vaikken kieltä yhtään osaakaan, hauska yrittää bongailla tutun kuuloisia sanoja ja sitten käännöksen kanssa vertailla, mitä eri sanat todennäköisesti tarkoittavat. Päätä ja häntääkin näistä löytyi minusta varsin riittävästi! Shuffle-haaste kun ei anna paljoakaan aikaa kirjoittelulle niin on mielestäni vaikuttavaa, miten hienoja ja toimivia tekstejä olet saanut aikaan. Ja vielä jollain muulla kielellä kuin suomella! Vau, en voi kuin ihailla.

Tyylilaji "sitä sun tätä" oli paitsi hauska myös todella kuvaava Näihin mahtuikin paljon erilaisia tapahtumia, tunteita ja ajankohtia, ja tyyliltään ensimmäinen tuntui melkein kuin runolta. Kaikki ficit ovat kuitenkin yhtä lailla Harryn ja Dracon (yhteisestä) elämästä, niin teema tuntuu eheältä (eikä haittaa vaikka aikajana vähän hyppelee ja muuta). Toiseksi viimeinen raapale, jossa Harry ja Draco ovat vanhoja ja Harry kärsii muistisairaudesta, oli jotenkin erityisen tunteikas 🥺♥ Aihekin oli sellainen, mihin harvemmin törmää ficeissä, niin kuin iäkkäisiin hahmoihin muutenkin (ellei kyseessä ole jotain Dumbledoren ja Gandalfin kaltaisia teräsvaareja jotka ovat canonissakin jo tosi iäkkäitä). Muistisairaudet ovat niin ikäviä, tuli ihan surku kun Harry ei eka ollut muistaa ja tunnistaa Dracoa, mutta onneksi lopulta sitten ♥ Ja on kaunis ajatus, että ovat eläneet monta vuosikymmentä yhdessä ja rakastaneet toisiaan.

“Draco?” kuului yhtäkkiä hänen sellistään, ja Potter otti näkymättömyysviittansa pois päältään. “Minä olen tullut hakemaan sinut pois.”

Tykkään ajatella, ettei "pois" tarkoita tässä kontekstissa vain sellistä vapauttamista, vaan että Draco pääsee pois myös muutakin elämäänsä :3 Harry pelastaa hänet monelta.

'alme lii rááigáá' on sanonta, joka sana sanasta käännettynä tarkoittaa 'taivas on reikäinen', mutta sen merkitys on pikemminkin 'taivaalla on paljon tähtiä'

Kuulostaapa mielenkiintoiselta tuollainen sanonta! Tulee mieleen se, kun joskus sanotaan, että taivas rakoilee 🤔 Kiva oppia ficcien kautta jotain uutta ja vähän sivistää itseään! Oonkin aina ollut sitä mieltä, että ficit sopii siihen(kin) tarkoitukseen erinomaisesti.