Kirjoittaja Aihe: Linnunrata: Arthur Dentin enemmän kuin ystävä • S • Arthur/Ford, Suffle-haaste  (Luettu 3162 kertaa)

Odo

  • Sankari
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 12 552
  • 707
Ficin nimi: Arthur Dentin enemmän kuin ystävä
Fandom: Linnunrata-sarja (mm. Linnunradan käsikirja liftareille)
Kirjoittaja: Odo
Hahmot: Arthur Dent/Ford Prefect
Genre: omituinen draama
Ikäraja: Sallittu, ei pakollisia varoitettavia
Vastuunvapaus: Douglas Adamsille kunnia ja kiitos kaloista. ♥
A/N: Suffle-haasteeseen otin silleen puoli läpällä Arthurin ja Fordin, vaikka Linnunradasta en ole koskaan ficannut, enkä osaa tarttua Adamsin upeaan kirjoitustyyliin - tai silleen, tiiättekö? Antaa oikeutta sarjalle. Linnunradan käsikirja liftareille mullisti elämäni. Tämä ei mullista teidän elämiänne, mutta kertonee jotain minusta, kun valitsen randomilla soittolistan "Suomi" ja Suffle-haasteen hengessä laitan soimaan... no näette, mitä tulin saaneeksi. Mitään en myönnä. (Oikeasti katoin jälkikäteen soittolistan ja siis, miksi sain tällaisia. ;D )

Psst. tein ihan pientä hienosäätöä, mutta haasteen hengessä, tällaista syntyi muutamassa hassussa minuutissa. Tämä otsikko on nyt joku pilipali-otsikko, kun halusin Arthurin nimen otsikkoon (miksikö, en tiiä). ;D



Arthur Dentin enemmän kuin ystävä



*

Tylsyyden vastakohta
~ ☆ ~ Frederik: Kolmekymppinen ~ ☆ ~

Arthur Dentin elämä oli tylsää aina siihen päivään asti, kun Ford Prefect astui hänen elämäänsä. Se taisi olla Arthurin 30. syntymäpäivä tai jokin omituinen tapahtuma golf-kentällä. No sen kummemmin ei ole ollut tylsää, vaikka villeimmät vuodet Arthur oli kuvitellut jättäneen taakseen. Kolmekymppisenä Arthur suuteli ensikertaa miestä, jonka myöhemmin sai kuulla olevan kotoisin toiselta planeetalta.

Ei hänen pitänyt olla sinisilmäinen enää.

*

Tallinnaan ja takaisin
~ ☆ ~ Juice Leskinen: Eesti ~ ☆ ~

Tallinnan reissu oli jotain, mitä Arthur ei ollut koskaan uskonut tekevänsä, mutta jo siinä vaiheessa olisihan hänellä pitänyt herätä jonkunlaisia epäilyksiä. Siitä, ettei Ford ollut, mitä väitti.
 
Hotellihuoneessa oli haissut heidän hikensä, joka oli tarttunut lakanoihin. Siellä oli haissut baarikaapin pikkupullojen pohjalimat ja jokin, mistä Arthur ei halunnut tietää enempää.

Jossain universumin takamailla, kun Ford oli toisaalla ja Arthur toisaalla, kaipasi Arthur Tallinnaan. Niin palavasti, että hetken hän kuvitteli haistavansa jotain tuttua intergalaktisella taksiasemalla. Ei Arthurilla ollut, millä maksaa. 

*

Kesäpäivä, jolloin lähdin mukaasi
~ ☆ ~ Mamba: Vielä on kesää jäljellä~ ☆ ~

Kuuma kesä oli yhä heidän ympärillään, kun Arthur makasi kotitalonsa pihatiellä vastustamassa talonsa murjomista moottortien tieltä. Kun Ford sitten oli huijannut itse työmiehen tuuraamaan Arthuria hetken, he ahtautuivat lähikuppilaan kuulemaan Fordin uutiset.

Ei sitä olisi osannut odottaa kukaan. Maapallo tuhotaan.

Elämä oli jollain tavalla ollut unenomaista siitä lähtien, kun Arthur oli tavannut Fordin. Mutta eikö enää tulisi kauniita päiviä? Vai oliko Arthur löytänyt Maasta jo sen, mitä eniten kaipasi? Ystävän?

Tämä ystävä tosin ilmoitti, että Maa tuhoutuisi. Mikäs siinä, mutta…

Jossain Linnunradan laidalla ei enää ollut kesää jäljellä. Arthur ei koskaan unohtanut sitä kesäpäivää silloin, kun hän oli maannut tiellä ja vain Ford oli saanut hänet liikkumaan.

*

Ei sinua edes ollut silloin (täällä)
~ ☆ ~ Klamydia: Pyyntö ~ ☆ ~

Arthur oli saanut kuulla totuuden, ettei kuolisi ennen sitä hetkeä. Se hetki oli nyt, eikä hän ollut tajunnut sitä tarpeeksi ajoissa. Hänellä oli pyyntö, mitä hän ei osannut enää muodostaa huulillaan, kun tiesi maailman kohtaavansa päätöksensä – taas. Olihan Maa jo kerran Arthurin silmissä tuhottu.

Arthur oli takertunut moniin ihmisiin matkallaan halki Linnunradan tutkimattomien kolkkien (tai ainakin Maan näkökulmasta tutkimattomien), mutta kun Arthurin silmissä vilisi elämä kuin filminauha jostain syystä Ford seikkaili myös hänen lapsuutensa maisemissa.

Ford, joka oli pelastanut Arthurin. Ford, joka oli opettanut hänet liftaamaan Linnunradalla ja –
antanut sen saamarin kirjan, jonka kanteen oli kirjoitettu isoin kirjaimin ”Älä panikoi”.
« Viimeksi muokattu: 23.07.2022 23:09:04 kirjoittanut Odo »
“People can have lovers.
They can have friends. They can be together.



But when you think about it,
you’ll see that originally, we’re alone.”

jossujb

  • Q
  • ***
  • Viestejä: 4 082
  • Peace & Love
Douglas Adams on eräs pitkäaikaisimpia suosikkejani, suuri inspiraatio ja quiltu pleasure ja mitä vielä. Fikkejä näkee harvoin englanniksikaan, fandom uinuu, mutta silloin kun on luettavaa niin oih <3 Arthur/Ford on kyllä aika söpö paritus. Sieltä söpöimmästä päästä jos vaihtoehtoja miettii, ainakin heti Fenchurchin jälkeen.

Tässä oli jotenkin niin ajalehtiva tunnelma. Ja sopiihan se Arthuriin, sillä hän tahtoo vaan kellua tilanteesta toiseen ilman, että hänellä itsellään on oikein mitään osaa tai arpaa mihinkään. Ihmissuhteetkin ovat niin kovin häilyväisiä, jopa Fordiin, mutta ei se tarkoita sitä, etteikö se olisi kesäpäivän kaunista.

Enivei, tykkään tämmöisitä. Kirjoita hei se Arthur/Zaphod koska se on hei mun OTP xDDDDDDD Crackship tai jotai xDDD'

jjb
Here comes the sun and I say
It's all right

Odo

  • Sankari
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 12 552
  • 707
jossujb, kiitos kommentista ja ihanaa, että täällä on (kuten eilen puhuttiin!) toisia Linnunrataan höpsähtäneitä. Adams on oikeasti aivan huikea ja ainut syy, miksi en ole aiemmin korkkaillut fandomia, on juurikin etten "saa otetta" siitä tyylistä. :D Mutta otinpahan härkää sarvista jne., ja onkin huippua, että tämä on tykätty. ♥ Tiesitkös, että luettuani kommenttisi, se iski kuin salama kirkkaalta taivaalta. Idea. Sitä saa, mitä tilaa eli Arthur Dent ja kiperä kysymys, K15, Arthur/Zaphod. ;D
« Viimeksi muokattu: 25.07.2022 12:29:22 kirjoittanut Odo »
“People can have lovers.
They can have friends. They can be together.



But when you think about it,
you’ll see that originally, we’re alone.”

Sisilja

  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 2 059
Voi että, mua niin nauratti näiden suomihittibiisien (varsinaisten ikivihreiden, voi sentäs!) yhdistäminen Linnunradan käsikirjaan! Ihanan hulvaton kombo, ja siis rehellisesti sanoen varsin toimiva! Nämä kaksi jos ketkä voisivat eksyä vaikka sitten Tallinnaan. Mielikuva oli ihana! :') Tykkäsin tosi paljon, kuinka vahvasti olit hyödyntänyt näitä sekoituksesta eteen tupsahtaneita biisejä näissä tekstipätkissä. Erittäin onnistunut toteutus. Tunnelma oli hilpeän lempeä, hyvin tälle fandomille uskollinen. Ja aivan ihana shippimeno. Tykkäsin oikein erityisen paljon siitä, että Arthurin kolmenkympin kriiseihin mahtuu niin parhaan ystävän oikean identiteetinpaljastumista, miehen suutelemista kuin sitten asiaankuuluvasti maailmanloppuakin. Hikiset lakanat olivat veikeän kuuma yksityiskohta myös!!

Lainaus
Ford, joka oli pelastanut Arthurin. Ford, joka oli opettanut hänet liftaamaan Linnunradalla ja –
antanut sen saamarin kirjan, jonka kanteen oli kirjoitettu isoin kirjaimin ”Älä panikoi”.
Hehee!
Välähdyksenomainen mutta silti ihan kokonainen tarina tiivistyi hirmuisen hyvin tuohon "älä panikoi" -lausahdukseen, se hihitytti! Arhur se vain joutuu ties mihin tilanteisiin, ja ehkä tosiaan oppii lopulta olemaan myös panikoimatta, kunhan Ford sopivasti pitää vaikka kädestä. :P

Kiitos, tämä fikki oli ihana ihana löytö!
Kirjoittamisen riemusta

Avasta kiitos aijulle!

JuusoLeevi

  • ***
  • Viestejä: 71
  • mä lupaan pysyy douppina hunaja
Mulla on Linnunrataan jotenkin vaikea suhde, sillälailla että... Tiedän lukeneeni romaanikokoelman kannesta kanteen. Tiedän kuunnelleeni kuunnelman alusta loppuun (tosin tästä on vuosia ja käytin sitä nukahtamiseen, joten silloin ainakin nukuin osan ohi). Elokuvakin on tullut katsottua. Tästä kaikesta huolimatta noin 90% tapahtumista on mulle hämärän peitossa ja muistan vaan vilauksen sieltä, toisen täältä. Ehkä se johtuu Linnunradan luonteesta. No mutta!

Tää kokonaisuus tekee kunniaa sekä Linnunradalle että Shuffle-haasteelle! Niin kuin Sisiljaakin, mua riemastutti suomalaisten kappaleiden käyttö tässä, ja ennen kaikkea se, miten hyvin se toimi. Arthurin luonne ja olemus on yksi niistä asioista, jotka mulle on palanut paremmin mieleen, ja ihan oma itsensähän se tässä on. Tässä oli paljon ilostuttavia yksityiskohtia ja viittauksia sarjan tapahtumiin (ja niitä varmasti enemmänkin kuin minä tunnistan). Pidin myös siitä, että kappaleet olivat saaneet omat otsikkonsa noiden shufflen syöttämien kappaleiden nimien lisäksi.

Voi Arthur-raukkaa. Kiitos tästä, tää kyllä puhutteli mua monella tapaa! Enkä sanoisi mahdottomaksi sitäkään, että mun aivot sekottaa tän sinne canonin joukkoon. Ehkä joskus kun luen kirjat uudestaan, mietin miksei Arthurin ja Fordin Tallinnan-reissua mainita ;D. Mulle jäi myös tosta kohdasta korvamadoksi Miljoonasateen Ikäväni Tallinnaan, vaikkei se edes ollut inspiraatiosi lähteenä.
i don't mind the sun sometimes
the images it shows



Odo

  • Sankari
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 12 552
  • 707
Sisilja ja JuusoLeevi, ihanaa, että löysitte tämän pariin ja vieläpä kommentoitte! ♥ On jotenkin hauskaa, että se taisi välittyä, kuinka hauskaa minulla oli tätä kirjoittaessa. Laitoin Sufflea Spotifysta joltain sattumanvaraiselta Suomi-suositussoittolistalta ja se sattuikin sitten olemaan ikivihreää sorttia. :D oli hauskaa ja jotenkin nämä iski fandomiin, vaikka suomalaiset ikivihreät ja seikkailut Linnunradalla voisi luulla olevan kaukana toisistaan.

Sisilja, "älä panikoi" onkin kirjan tärkein viesti, elämäntarkoituksen lisäksi. :D Kiva myös kuulla, että fandomuskollisuus näkyi, kun ei todellakaan ole helpoin fandom saavuttaa sitä "sekoilua", mutta ehkä minun huumorini on juuri niin kiero kuin itse kirjakin (ja siksi pidän siitä niin hurjan paljon). :)

JuusoLeevi, Linnunrata on kyllä todella haastava omalla tavallaan, ei ihme, jos jää vähän olo mitähän siinä oikeastaan tapahtui. :D Olen itse lukenut ja hurahtanut tähän aikanaan, mutta äänikirjana Aku Laitisen lukemana, hurahdin kahta enemmän. Lukijana tykkään Laitisesta tosi paljon ja se, että jotenkin se fiilis välittyi äänikirjasta tosi hyvin. Tämä sarja toki on työläs, mutta ihanaa, että ficistä muistui mieleen niin Arthurin luonnetta kuin muitakin viittauksia. :) Suffle-haaste on kyllä omiaan tuomaan korvamatoja, kun tätä kirjoitin, jäi Eesti soimaan aika hyvästi päähän, vaikka sen kuunteli vain kerran ja senkin kirjoittaa tykitti. :D
“People can have lovers.
They can have friends. They can be together.



But when you think about it,
you’ll see that originally, we’re alone.”