Nimi: Verestää muistoja
Ikäraja: K-11
Varoitukset: Verta, loukkaantuminen
Fandom: Vampire dies in no time
Paritus: Ronaldo/Draluc
tagit: hurt/comfort
A/N: Ihanan naurettava animekomedia, suosittelen! Tämä saakin nyt olla tän vuoden eka uusi fandom sitten. Osallistuu spurttiraapaleisiin, käytetty sana on raapaleen otsikossa (jos on käytetty) sekä 5 x jotain uutta -haasteeseen uudella parituksella.
Verestää muistoja
1. Hopea
Hän melkein odottaa sitä, niitä pilkkaavia ja vähän käheästi nauraen sanottuja sanoja, joita Draluc hänelle usein töistä kotiin laahauduttua tarjoilee kuin menneen ajan tarjoilija hopeatarjottimelta konsanaan. Hän näkee sen jo mielessään: vampyyrinpahasen nojaamassa keittiön ja olohuoneen väliseen ovenkarmiin luihu hymy huulillaan. Ihan kuin odottaisi, että pääsee sanomaan ”mitäs minä sanoin”.
Monena yönä hänellä olisi sille antaa jotain vastineeksi. Monena yönä hän onkin tarjonnut edes jonkinlaisen ärähdyksen ja he vajoaisivat tuttuun, turhauttavaan rituaaliin, jossa Draluc ei myönnä odottaneensa häntä, eikä Ronaldo kerro kiirehtineensä kotiin.
Tänä yönä hänellä ei ole siihen voimia, hän miettii ja puristaa avuttomasti sormiaan verta valuvan luodinnirhaisun päälle.
2. Vaarallinen
Lista huonoista asioista:
1. Hän vuotaa verta aika paljon.
2. Hänellä on kotonaan vampyyri.
Ehkä pitäisi mennä sairaalaan, hän miettii, kun raahautuu portaita ylös ja jokaisella askeleella tuska vilahtaa koko kehon läpi.
On häntä aikaisemminkin satutettu. Tavallaan se kuuluu työnkuvaan, pieni vaarallisen työn ikävä lisämauste. Jalka on murtunut ja silmäkulma on ollut mustana niin monta kertaa, ettei hän jaksa edes muistella. Hän osaa hoitaa sellaiset pois itsekin, kylpyhuoneen kaapissa odottaa peitevoide ja kylmähaude, laastareitakin.
Luodista hän ei kovin montaa kertaa ole saanut, joten tämä on uutta.
Hän vinkaisee, kun uusi kivun aalto ryömii kyljestä koko kehon läpi. Olisi pitänyt olla menemättä tappeluun mukaan. Ei hänkään ole voittamaton, vaikka haluaa itselleen ja faneilleen niin uskotella. Kirjoihinkin laittaa vain parhaat hetket. Ei niitä, kun itse parsitaan oma ruhjoutunut ruumis kuntoon huomista työpäivää varten.
Lista huonoista asioista, jatkuu:
3. John on ovella vastassa.
Hän ei halua nähdä tätä pelkoa Johnin silmissä enää koskaan.
3. Soitin
”Missä sinä oikein olit? Soitin jo kolme kertaa ja meni vastaajaan”, Dralucin ääni kuuluu ennen kuin Ronaldo ehtii sanoa mitään. Kaiken järjen mukaan hänen pitäisi haista varmasti kilometrin päähän. Keittiöstä kuuluu kolistelun ääniä, kun Ronaldo sulkee oven takanaan ja John viipottaa peloissaan kohti kylpyhuonetta.
Hän ei ehdi sanoa mitään, kun Draluc jo ilmestyy ovensuuhun ja jähmettyy niille sijoilleen. Ronaldo painaa hansikoidulla kädellään kylkeä, ja hanska on jo värjääntynyt verestä.
”Hoidan tämän”, hän murahtaa, eikä katso Dralucia silmiin. Ei uskalla nähdä, mitä toinen ajattelee.
”Minähän s-”
”Älä.”
Draluc vaikenee, mutta vastentahtoisesti. Ronaldo tuntee hänen katseensa selässään, kun hän astuu kylpyhuoneeseen. Sattuu.
4. hymy
Kylpyhuoneen ovi kalahtaa kiinni ja hän rojahtaa istumaan vasten ammeen reunaa. Päässä pyörii, mutta John, joka on kavunnut lavuaarin päälle, ojentaa vanutuppoja ja desinfiointiainetta. Ronaldo on kiitollinen, vaikka ei päästäkään pikkutyyppiä lähemmäs. On parempi, että vain toinen heistä on illan jälkeen veren peitossa.
Hitaasti hän kuorii paitansa pois yltään ja irvistää ennen kuin katsoo haavaa tarkemmin. Verenvuoto ei ole enää runsasta, mutta jollain se täytyy tyrehdyttää lopullisesti. Hän huljuttaa pyyhettä juoksevan veden alla ja pyyhkii, kunnes ylimääräinen jo ihoon liimautunut veri katoaa pyyhkeeseen ja veden mukana viemäriin.
Kirosanat purkautuvat huulilta, kun desinfiointiaine kirveltää ja hän nojautuu vasten lavuaaria. On pakko pysähtyä hengittämään hetkeksi, kun tuska korventaa kovempana kuin tahto. John taputtaa häntä selkään rauhoittavana.
Kun kylki on lopulta vuorattu siteellä ja särkylääkkeitä on vedetty maksimimäärä, alkaa maailma näyttää jotenkin taas selvemmältä. Ainakin vähemmän kivuliaalta.
Ei vampyyreiden jahtaamista pariin päivään.
Paitsi ehkä sen, joka tälläkin hetkellä kulkee huolestunutta ympyrää hänen olohuoneessaan.
5. Jää
Olohuoneessa hän istuu varovasti sohvalle ja odottaa hiljaa, sillä Dralucin ilmeestä päätellen tiedossa on kunnon läksytys. Vampyyri ei kuitenkaan sano mitään, vaikka hänen selvästi tekee mieli. Hän harppoo taas huoneen läpi ja Ronaldo pitää silmänsä matossa.
”Olisit voinut soittaa”, Draluc lopulta sanoo hiljaa.
”Niin.”
”Mielestäni meistä minun”, hän painottaa sanaa, ”piti olla se, joka kuolee.”
”Draluc…”
”Hiljaa! Katso nyt, olet pelästyttänyt Johninkin”, Draluc viittoilee Johniin. Ronaldo yrittää olla huomaamatta, miten lause sisältää Dralucin pelästyttämisen myös.
”Nuu!” kuuluu vastaus.
”Sori John”, Ronaldo haroo hiuksiaan, yrittää nostaa suupieltään hymyyn.
”Naurettavaa”, Draluc tuhahtaa ja on taas harppomassa huoneen läpi, kun Ronaldo nappaa häntä ranteesta kiinni. Liike on äkkinäinen ja saa puolet vampyyrista tuhkaksi lattialle. Ronaldo vetää kätensä pois, mutta taputtaa paikkaa vieressään sohvalla.
”Jää tähän hetkeksi.”
”Jäivätkö aivosi tappeluun?” Draluc pilkkaa, mutta saatuaan raajansa kokonaisiksi, istuu hän sohvalle turvallisen välimatkan päähän.
Ronaldo vetää henkeä ja kylkeen pistää, mutta sydämeen pistää enemmän.
”Anna anteeksi.”
6. Sovittaa
Dralucin hiljaisuus ei yleensä tiedä hyvää ja nytkin Ronaldo valmistautuu pahimpaan. Hän on valmis sovittamaan syntinsä, jos toinen antaa mahdollisuuden.
”Olkoon sitten”, Draluc lopulta sanoo ja Ronaldo hämmentyy.
”Häh?”
”Olkoon sitten, saat anteeksi.”
”Ai?”
Draluc tuijottaa edessään olevaa televisiota ja Ronaldo jää odottamaan, jos toinen vielä haluaa jatkaa.
”Älä kuitenkaan luulekaan, että voit tehdä näin uudestaan.”
”Jos se on minusta kiinni, niin ei kiitos.”
”Oli tämä ainakin unohtumaton muisto.”
”Eikö sinun pitäisi olla enemmän huolissasi verestä?” Ronaldo ihmettelee.
”Eikö sinun?” Draluc kohottaa kulmakarvaansa hänelle. ”Minähän voisin imeä sinut kuiviin.”
”Niin sinä sanoit viime yönäkin”, Ronaldo virnuilee. Draluc mätkäisee häntä sohvatyynyllä.
7. Yhdessä
John kierähtää omaan koppaansa nukkumaan, kun Draluc ja Ronaldo jäävät sohvalle vielä istumaan. Pian aamuaurinko alkaa valaista säleverhojenkin takaa, mutta ennen sitä ehtii Ronaldo kaapata ärsyttävän vampyyrinsa kainaloonsa.
”Haiset”, Draluc nyrpistää nenäänsä ja Ronaldo nauraa.
Sitten hän painaa nenänsä Dralucin hiuksiin ja vetää toisen vielä likemmäs.
”Anteeksi, että pelästytin.”
”Hmph”, sanoo Draluc, mutta Ronaldo tietää, että tämänpäiväisen on parempi olla toistumatta.
”Yritän olla parempi.”
”Sitähän sinun pomosikin toivoisi.”
”Sitä luulisi, että kun on yhdessä vampyyrin kanssa, osaisi niitä käsitellä paremmin.”
”Minä sinulle käsittelyt näytän”, Draluc mutisee happamana.
”Tuskin maltan odottaa.”
Ronaldo painaa huulensa Dralucin kaulalle ja tuntee toisen ensin jähmettyvän, kunnes rentoutuminen ottaa vallan. Hän jättää jälkensä toisen kaulalle ja kädet valuvat kyljeltä alaspäin.
Mutta pitäisihän hänen vampyyrinsa tuntea.
Vain yksi varomaton hampaan kosketus herkälle iholle ja pian syli on vampyyrin sijasta täynnä tuhkaa.
”Voi nyt herranjestas Draluc, ihan totta?”
”Hei! Älä sinä puhu yhtään mitään kuolemisesta!” kuuluu närkästynyt vastaus.
