Kirjoittaja Aihe: SK8 the Infinity: Nönnötilällynlää, S, Joe/Cherry, ficlet  (Luettu 469 kertaa)

Maissinaksu

  • Trubaduuri
  • ***
  • Viestejä: 2 648
  • ( ͡° ͜ʖ ͡°)
Ficin nimi: Nönnötilällynlää
Kirjoittaja: Maissinaksu
Fandom: SK8 the Infinity
Ikäraja: S
Paritus: Joe/Cherry
Genre: Fluffilällyilyä

A/N: En tiedä, mistä tämä otti tullakseen, mutta leppoisan lölleröä se ainakin on. xD Osallistuu Fandomaakkosiin ja Linnelle kiitos otsikointiavusta!



***



Kojiro havahtui hereille, kun Kaoru hänen vieressään könysi istumaan sulavasti kuin aneeminen etana. Väsymys näytti painavan tätä maihin alasimen tavoin.

"Huomenta..." hän mutisi ja töytäisi Kaorua selkään. Tämä roikotti päätään unen ja valveen rajamailla ja murahti takaisin jotain epäselvää.

"Hrrmh."

"Saitko nukuttua?"

"Mmhrhm", Kaoru vastasi, kääntyi häntä kohti ja laski päänsä hänen rinnalleen. Kojiro tiesi, mitä se tarkoitti ja olikin tuota pikaa leikissä mukana.

"No voii, mitä mitä mitä?" hän leperteli kuin kissanpennulle ja antoi Kaorun mönkiä kiinni hänen kylkeensä. "Väsyttääkö vielä aivan?"

"Hrmmh..."

"Voi toista. Pysypä siinä niin pussailen sinut hereille", Kojiro lässytteli Kaorun hiussuortuviin. "Pitäisitkö siitä?"

"Mrrrrp."

"Mm-mm, minä olenkin aika taitava pusuttelija, vai mitä?"

"Hrm."

Lepertelyn ja murahtelujen merkeissä käyty keskustelu otti jatkuakseen jonkin aikaa. Kojiro käytti hyvän tovin herätelläkseen Kaorua uuteen päivään ja paijasi tämän hiuksia ja niskaa kuin tämä olisi ollut maailman suloisin lemmikkikissa. Tapa, jolla Kaoru pyöritteli nilkkaansa muistuttikin Kojiroa siitä, miten hänen mummonsa kissa aina leipoi tassuillaan, kun sitä silitti tarpeeksi hartaudella.

"Pai pai paitaressu", Kojiro velmuili suukoteltuaan Kaorua otsalle ja kehotti tätä hellin töytäisyin hiljalleen nousemaan. Häntä epäilytti, että hellittelyt olivat saaneet tämän vain väsyneemmäksi. "Oletko vielä keskuudessamme?"

"Mmh."

"Hienosti se osaa vastata", Kojiro puheli ja kohottautui istualleen Kaoru kiinni kyljessään. Tämä päästi protestoivan murinan, mutta suostui sentään istumaan sen sijaan, että olisi kaatunut takaisin pitkäkseen.

"Menenpä tästä laittamaan kahvia tulille", Kojiro tokaisi ja suki Kaorun hiuksia tämän kasvoilta. "Otatko sinäkin?"

"Hmm." Kaoru oli niin samperin suloinen puoliheränneenä ja yönhöttöisenä. Rajalliset kommunikointitaidot täydensivät nekin kokonaisuutta.

"Toki minä sinullekin kahvit keitän, totta vie keitän, nih", Kojiro mokelsi ja suukotti Kaorua päälaelle.

"No niin..." tämä murahti ensimmäisen tunnistettavan sanaparin ja työnsi häntä laiskasti etäämmäs alkaen kaikesta päätellen saada leikistä jo kyllikseen. "Menepä jo siitä, lällyilygorilla..."

"Tui tui ja nönnötilällynlää itsellesikin, mussukka", Kojiro virkkoi ja hymyssä suin hilpaisi keittiöön.

« Viimeksi muokattu: 08.01.2022 11:11:39 kirjoittanut Maissinaksu »
"Itse Zeus kyllä lähetti Akun tänne, mutta hän ei tiennyt, että sukulaispoikani on täysi tumpelo."
- Roope Ankka

Larjus

  • ISSNA
  • ***
  • Viestejä: 4 774
  • En kaipaa kirjoituksiini (negaa) kritiikkiä tms.
    • twitter
No voi että mitäs tämä onkaan 😍😍 Ihana hölmö siirappilällyily otsikko ja genrekin just niin mun makuun. Leppoisan lölleröä on mukava lukea, varsinkin siinä aamuseitsemältä heti herättyään ;D

Nautin suuresti ajatuksesta, että Kaoru ja Kojirou toisinaan vain näin oikein kunnolla lällyilevät keskenään - mut sen nyt ei pitäis tulla suurena yllärinä ;D Kyl ainakin oletan selittäväni jotain semmoista aina säännöllisin väliajoin (ja kyl sä mut tunnet :D). Eihän se ehkä pohjimmiltaan kovin canonuskollista ole, mut pitäähän sitä taata hahmoille helliä hetkiä, ja loppua kohden Kaoru kuulosti taas niin itseltään ;D Aina välillä kaipaa sen oman hattarahetkensä, jonka jälkeen voi palata siihen normaaliin. (Ja kyllähän sitä lukijanakin kaipaa näitä lällyilyjä ihan sama mitä hahmot canonissa tekee.)

En kyl ny vaa tiiä et pääsenkö koskaan yli siitä mielikuvasta, että Kaoru on käpertynyt Kojiroun syliin paijattavaksi ja murahtelee siinä lässytyksen lomassa kuin pieni kissanpentu 🥺🥺 On tuo varmaan ihan mukava tapa herätä, suorastaan hukuttaa itsensä hellyyksiin ja rakkauteen. Kojirou tietty toimii Kaorun toiveiden mukaan, siinä on mies joka haluaa miellyttää kumppaniaan, mut kyl on selvää että se nauttii tosta itsekin. On muuten hauska miettiä, miten he ovat alkujaan päätyneet tekemään tämmöistäkin yhdessä :D Et onks tää alkanu sillee vähä sattumalta pikkuhiljaa, ensin ollu jotain "laimeempaa" söpöilyhöpinää joka on sitten kerta kerralta mennyt enemmän lässytykseksi? Jotenki en nimittäin osaa kuvitella kumpaakaan ehdottamassa tämmöistä ääneen :D

Lainaus
"Menepä jo siitä, lällyilygorilla..."
Haha, Kaoru voi kuittailla Kojiroulle lällyilystä, mutta kaikkihan tietää, että hän on ihan yhtä syyllinen tilanteeseen ;D Mokomakin lällyilynrakastaja...
"Pois silmistäni niljakkeet! Täältä tulee nimittäin haihattelija!"

Maissinaksu

  • Trubaduuri
  • ***
  • Viestejä: 2 648
  • ( ͡° ͜ʖ ͡°)
Koen rämpiväni melkoisessa suossa kaikkien ihanien kommenttien kanssa, ja nyt yritän jotenkin vastailla edes joihinkin tässä tämän illan aikana. xD Kiitoksia jälleen, Larjus! <33

Niin sen varmaankin täytyy olla, että MB on jossain kohtaa vain päätynyt tuollaiseen nönnöilyyn joko aamun tai illan ratoksi, ja sitten se on ottanut toistuakseen ja yhtäkkiä siitä onkin sitten tullut enemmän tai vähemmän vakkarijuttu. xD Kojiro varmaan ainakin osaa jo kunnolla aavistaa merkit, että milloin Kaoru on vailla kissanpennun lailla paijattavaksi tulemista ilman että sitä tarvitsee erikseen pyytää. Tai ilman että sitä edes pitäisi esittääkään coolia. Kunhan nyt vain paijauksia saa. xD <3

- Mai
"Itse Zeus kyllä lähetti Akun tänne, mutta hän ei tiennyt, että sukulaispoikani on täysi tumpelo."
- Roope Ankka