Kirjoittaja Aihe: Multifandom: Yllätysten joulukuu K-11 (HP ja Yuri!!! on Ice) Kahdeksas vuosi 25/25  (Luettu 2239 kertaa)

Fairy tale

  • ***
  • Viestejä: 2 809
Kiitos kommentista Meldis. Rekiajelulle minäkin haluaisin. Viemään haiskuille ja muille otuksille ruokaa samalla. Itse mietin pääsevätkö he ehkä näkemään haiskuja, joiden temmellystä olisi erityisen kiva nähdä. Päättömät kanat voivat olla hankalampia ohjattavia kuin hevonen. Dracosta on vähitellen kuoriutunut mukava henkilö. Hän auttaa, joskin Pansyn piti tuuppia.

Kiitos kommentista Larjus. No tietysti Harry osuus siihen ainokaiseen puuhun. Hän ei nyt ottanut niin tosissaan, kuin sieppiä etsiessä. Hän on kovin onnettomuusaltis. Kiva kun pidit rekiajelusta. Jospa kyytiin tapaninpäivänä, johon Hagrid miettii uutta reissua. Kalenteri ei kyllä sinne saakka yllä, mutta silti.

Keskittyminen töihin on nyt hieman heikkoa (25 % luokkaa ehkä). Olisi kiva jo lomailla. Onneksi on tämä lounastauko, jolloin ehdin aina tuuppia uutta osaa. En ole tähän osaan täysin tyytyväinen, mutta eihän sitä aina voi.


23

”Harry tietää? Mitä sinä sanoit? Milloin, koska?” Draco näytti pelästyneeltä ja hänen lusikkansa kolahti äänekkäästi salin lattialle.
”Granger taisi kertoa lauantai-iltana Tylyahon reissun jälkeen”, Pansy selitti. ”Älä nyt siihen tukehdu, kaikkihan on vallan mainiosti”, tyttö sanoi vielä ja taputti Dracoa selkään, kun yskänpuuska ei ottanut hellittääkseen.
”Miten niin kaikki on mainiosti?” Draco intti.
”No kerro ovatko viimeiset neljä päivää olleet jotenkin kauheat? Onko maailmanloppu nyt tullut?” Pansy uteli.

Draco pinnisti muistiaan ja kelasi kaiken, mitä oli tapahtunut Tylyahon jälkeen. Harry tiesi! Harry tiesi että Draco oli ihastunut tähän. Voi Merlinin käherretty parta sentään. He olivat valvoneet varhain sunnuntaiaamuna ja sytyttäneet takan. Siitäkö syystä Potter oli valvonut? He olivat jutelleet. Harry oli punastellut paljon, mutta he olivat hitto soikoon jutelleet aivan järkeviä ja tulleet toimeen. Oli paljastunut että Harry ylipäänsä tiesi mikä on Yuri!!! on Ice, katseli hänen fanitaidettaan ja ehkä lukikin sivustolla jotain. Pansyn fikkejä ehkä? Ja sitten Harry oli täräyttänyt naamansa päin puuta. Ja hän itse oli aivan yhtä elossa kuin ennenkin.

”No tajuatko, että hyvinhän kaikki on mennyt?” Pansy kysyi kohta. Draco vain tuhahti.
Tietoisuus siitä, että Harry tiesi, aiheutti Dracossa jonkinlaisen valppauden. Kohta hänellä oli tunne, että kaikki tiesivät, jotka vähänkin vilkuilivat häneen päin. Granger tiesi, se oli ehkä vielä pahempi? Tiesikö Weasley? Draco oli levoton iltaan saakka, jolloin hän sai hetkeksi muuta ajateltavaa. YOI:n kahdestatoista ja viimeinen jakso katsottaisi heidän oleskeluhuoneessa. Hänen yllätyksekseen Harry oli myös katsojien joukossa asettautuneena viistosti hänen taakseen. Heitä oli kaksikymmentäviisi ihmistä pakkautuneina television äärelle.

Harrylla oli vaikeuksia keskittyä pelkästään televisioruudun katsomiseen, sillä Draco hänen edessään kiinnitti väkisinkin hänen huomionsa. Oli outoa katsoa jotain näin isolla porukalla ja vielä heidän oleskeluhuoneessaan. Jakso loppui ja se sai suuren suosionosoituksen. Oli taputuksia, tömistelyä ja vihellyksiä.
”Sain sata uutta ideaa”, Pansy sanoi innoissaan, kun melu oli lakannut.
”Minä myös”, sanoi Hermione hänen vierellään. Ron yritti ymmärtää mikä ihmeen viehätys sarjassa oikein oli.

Väki purkautui äänekkäästi käytävälle ja Draco tunsi, kuinka joku kirjoitti hänen selkäänsä jotakin. Vain yhden sanan v-i-c-t-o-r ja pienen tauon jälkeen vielä y. Dracon tuli kuuma ja uskalsi tuskin katsoa taakseen. Hän nielaisi.
”Mi- mitä?”, hän kuiskasi vähän epävarmana.
”Siinä on nimi – ja sana – joka kuvaa sinua melko hyvin”, Harry sanoi leveästi hymyillen.
Keskustelu kääntyi nopeasti voittamisesta shakkiin ja he päättivät pelata erän. Draco voitti, mikä ei ollut suuri yllätys. Harryn ajatukset vaelsivat pelin ulkopuolella ja oli vähällä saada Draconkin herpaantumaan, sillä hän ei suinkaan saanut voittoa ihan helposti.

Larjus

  • IƧƧИA
  • ***
  • Viestejä: 6 624
  • En kaipaa kirjoituksiini (negaa) kritiikkiä tms.
    • twitter
Voi Draco-raukkaa ;D Mut hei, kaikki hyvin kuitenkin! Ehkä jopa paremmin noin, vaikka ensireaktiot aika kauhistuneet onkin.

Lainaus
Oli paljastunut että Harry ylipäänsä tiesi mikä on Yuri!!! on Ice, katseli hänen fanitaidettaan ja ehkä lukikin sivustolla jotain.
Siinä onkin jo paljon paljastuksia :D Ja sitten tietty se ihastusjuttu. Sen kai pitäis olla se tärkein XD

Lainaus
Tiesikö Weasley?
Ron? Ainahan se on muilta kyselemässä, missä mennään, tiesi tai ei ;D

Lainaus
Oli outoa katsoa jotain näin isolla porukalla ja vielä heidän oleskeluhuoneessaan. Jakso loppui ja se sai suuren suosionosoituksen. Oli taputuksia, tömistelyä ja vihellyksiä.
Mulle tuli tästä mieleen se, kun olin katsomassa vikan Potter-leffan ensi-iltaa kymmenkunta vuotta sitten ;D Sielläkin riitti suosionosoituksia, tosin paljon leffan aikanakin eikä vain lopussa. Ja tulipahan mieleeni myös miten joitain vuosia sitten oltiin isohkolla porukalla yötä parin luona ja katsottiin yhdessä kaikki Blend S:n silloin siihen mennessä ilmestyneet jaksot (oliskohan ollut silloin noin puolet kyseistä sarjasta). Muiden kanssa on kyllä kiva katsella sarjoja ja leffoja (vaikka ei se aina kaikkien kanssa sujukaan).

Lainaus
”Siinä on nimi – ja sana – joka kuvaa sinua melko hyvin”, Harry sanoi leveästi hymyillen.
Selvää flirttailua :D Nyt Draco isket vain kiinni!
お~ラスティ
ファンタスティック
頭の中

Meldis

  • puuskupurilainen
  • ***
  • Viestejä: 2 523
Olipa söpö Dracon reaktio alussa, kun sai kuulla, että Harry tietää. Koko hänen ajatusketjunsa, että mitä kaikkea oli tehnyt Harryn läsnäollessa viime päivät, tuntui juuri teini-ikäisen ihastuneen pojan ajatuksilta. Hauskaa, miten punasteleva Harry ei soittanut mitään hälytyskelloja Dracon päässä, kun he olivat valvoneet aikaisemmin. Oikeastaan tosi suloista, että hänestä oli vain kivaa viettää aikaa Harryn kanssa, eikä silloin nähnyt mitään outoa Harryn käytöksessä. ;D On tosi kutkuttavaa, kun molemmat ovat nyt tietoisia kuumasta perunasta heidän välillään, mutta eivät aktiivisesti tee asialle mitään. Tai Harry yritti tavallaan, en tiedä oliko tuo kirjoittaminen selkään outoa vai rohkeaa, mutta ehkä hän yritti kömpelöllä tavallaan viestittää, mitä itse tunsi. ^^

Lainaus
”Sain sata uutta ideaa”, Pansy sanoi innoissaan, kun melu oli lakannut.
”Minä myös”, sanoi Hermione hänen vierellään. Ron yritti ymmärtää mikä ihmeen viehätys sarjassa oikein oli.

Tämä oli ihan hirveän hauska koonti näiden hahmojen mielipiteistä sarjasta. :D Voi Ron, kyllä se ymmärrys tulee sieltä vielä. Kiitos luukusta! Apua, loppu lähenee, samalla en halua, että tämä loppuu ja samalla tahdon tietää, miten tämä loppuu. ;D
Hine on ylde, eft gewunigen wilgesiþas, þonne wig cume.

˚*・༓☾ Tóspringe!☽༓・*˚

Fairy tale

  • ***
  • Viestejä: 2 809
Larjus, Dracolle tuntuu tapahtuneen paljon viime päivinä, ei ihme että nuori mies on pyörällä päästään. Ja onhan se nyt hirveää, kun oma ihastus tietää, vaikka helpotus se on samalla. Asiat ovat niin kuin ovat. Ja Harrysta. Eipä ole raukkaparka tainnut olla koskaan elokuvissa. Oletan että on yksin ollessaan Dursleyillä katsonut televisiota, eihän hän katsottavia kanavia ole saanut päättää. Yhtäkkiä ollaan isolla porukalla katsomassa jotain yhdessä. Kiitos kommentista. 

Meldis, Draco joutui tosiaan kelaamaan päiviä ja toteamaan että sama Harry siellä on kuin aikaisemminkin. Sitä paitsi heillä oli ollut ihan ookoo välit. Eivät nämä oikein tiedä mitä kuuluisi tehdä, kun sen toisen ajatuksista ei sitten kuitenkaan tiedä mitä siellä liikkuu. Sarja päättyi ja se jää elämään Tylypahkassa vielä pitkään. Tämä kalenteri kohta loppuu, mutta ei silti lopu. Olen ajatellut uudeksi vuodeksi vielä pikku ficlettiä tälle jatkoksi. Kiitos kommentista.



24

Harry istui oleskeluhuoneen nurkassa nojatuolilla omiin ajatuksiin vajonneena nakertaen samalla suurenkokoista joulupiparia, jonka hän oli saanut henkilökohtaisesti Winkyltä. Hän mietti kuinka mukavaa hänellä oli ollut viime päivinä ja kuinka jokin oli muuttunut hänen ja Dracon välillä. Harry oli sitä mieltä, ettei se johtunut pelkästään siitä, että hän tiesi Dracon ihastumisesta. Jokin oli muuttunut vähitellen jo pitkin syksyä. Hiljainen iltapäivä ja raitis ulkoilma väsyttivät. Tai sitten sillä oli jotain tekemistä täyden vatsan kanssa. Hän päätti lukea jonkin jouluisen fikin pitääkseen itsensä hereillä, mutta tarina oli pitkä ja niinpä hän torkahti tuolille kännykän pudotessa hänen kädestään lattialle.

Kun hän jonkin ajan kuluttua säpsähti hereille, hän huomasi että Draco istui vastapäisellä nojatuolilla ja katseli häntä käsi poskella. He katselivat molemmat toisiaan ja lopulta Dracon oli pakko laskea katseensa alas.
”Kuule Harry, olen miettinyt”, Draco sanoi ja hieroi otsaansa. ”Voisitko antaa minulle mahdollisuuden?” Harry kuunteli pää kallellaan ja pohti minkä mahdollisuuden.
”Voisimmeko olla jonkinlaisia ystäviä?” Draco kysyi. ”Meidän elämämme ei ole ollut helppoa. Ei täällä koulussa, eikä oikein muuallakaan.” Hän jäi odottamaan sydän tykyttäen mitä Harry sanoisi.

Draco oli nyt avanut pelin ja Harryn pitäisi nyt olla taitava seuraavassa siirrossaan. Oli kuin Draco olisi siirtänyt elämän pelilaudalla lähettiä tuomaan sanomaa. Vastaisiko Harry nyt hevosella syömällä koko lähetin vai lähettääkö oma lähetti toista vastaan? Halusiko Draco olla jonkinlainen ystävä vai ystävä, joka olisi ehkä jotakin muutakin?
”Jonkinlainen ystävä”, Harry sanoi hymyillen. ”Minä tiedän että sinä tuota... Hermione kertoi, että Parkinson paljasti sinut”, Harry kertoi. Draco tunsi poskiensa hehkuvan.
”Tiedän että tiedät. Voisitko vaikka unohtaa sen? Tämä voisi olla helpompaa iman mutkia.”

”Tietysti voimme olla ystäviä”, Harry vastasi. ”Vaikka minua ei haittaa mutkaisuuskaan. Seurassasi on ollut mukavaa. Jos haluat, niin voimme olla enemmänkin, sekin käy minulle. Minä haluaisin antaa meille mahdollisuuden”, Harry huomasi selittävänsä. Sitten hän melkein kauhistui mitä oli sanonut. Draco tuijotti Harrya epäuskoisena.
”Minä en ole rohkelikko. En olisi ikinä rohjennut ehdottaa sitä.” Draco sanoi. ”Voisiko se todella olla mahdollista? Harry?” hän kysyi.
Harry hymyili. ”Minun puolestani kyllä.”

Draco oli aivan sanaton.
Harry nousi, ojensi kätensä Dracolle ja veti tämän nojatuolilta lämpimään halaukseen.
”Annetaan asioitten mennä omalla painollaan. Mutta puhutaan, ettei mikään jää epäselväksi”, Harry kuiskasi. Draco nyökkäsi vastaukseksi. Hän ei ollut lainkaan osannut odottaa, että asiat ottaisivat näin kummallisen suunnan ja näin nopeasti.

Fairy tale

  • ***
  • Viestejä: 2 809
25

Draco heräsi joulupäivään. Ja siinä samassa hän muisti, mitä hän oli Harryn kanssa jutellut. He olivat aloittaneet ystävyyden, jossa oli tilaa jollekin enemmällekin. Sen muistaessaan Draco työnsi päänsä tyynyn alle kuin piiloutuakseen sinne. Miksi se tuntui niin epätodelliselta. Mitä nyt tapahtuisi? Sitten hän huomasi korin sänkynsä vierellä, joka oli täynnä paketteja ja joulutervehdyksiä. Olivatko nämä kaikki hänelle? Epäuskoisena hän katsoi ympärilleen, mutta toisilla oli aivan samanlaiset korit sänkyjensä vierellä.

”Huomenta Draco”, kuului kohta vielä vähän uninen ääni Harryn suunnalta. ”Ja hyvää joulua”, hän lisäsi. ”Hyvää joulua Harry”, Draco vastasi hymyillen. Ainakin Harry ja hänen ystävällisyytensä oli todellista, vaikka se muu ei olisikaan. Harrylla oli aamuisin tukka vielä enemmän sotkussa ja pystyssä, jos se oli mahdollista. Ja Dracon mielestä se oli pelkästään hellyttävää. Hänen omat hiuksensa pysyivät ojennuksessa, paitsi pakkasella jolloin ne olivat sähköiset ja leijuivat kohti kattoa miten mielivät.

”Mentäisikö aamupalalle? En jaksa odottaa että muut heräävät”, Harry kysyi ja hänen vatsansa kurni vaativasti.
”Mennään”, Draco vastasi ja oli mielissään.
He asettuivat istumaan vieretysten ja Harryn polvi oli kiinni Dracon polvessa. Se tuntui kotoisammalta, kuin istua vastakkain.
”Nenässäsi on vielä pieni arpi”, Draco huomautti osoittaessaan hänen nenäänsä. Arpi oli tosiaan pieni ja sen saattoi nähdä vain jos istui hyvin lähellä toista. Ja he istuivat lähekkäin. Ehkä he sittenkin olivat yhdessä jotain enemmän. Siltä heidän olemisensa ainakin vaikutti.
”Kiitos sinun, nenäni on onneksi parantunut nopeasti eikä se ole kipeä”, Harry sanoi.

”Äitini tulee keskipäivän aikaan”, Draco sanoi.
”Kerro hänelle terveisiä”, Harry sanoi. ”Olemme muutaman tunnin Kotikolossa joulupäivällisellä ja tulemme iltapäivällä takaisin.”
”Pansy on suunnitellut illaksi jotakin. Ainakin television katselua, mutta ehkä jotain muutakin”, Draco kertoi.

*

Kun Harry palasi iltapäivällä Kotikolosta hormin kautta rehtorin huoneeseen, yhtäkkinen hiljaisuus tuntui korvia huumaavalta.
”Tervetuloa takaisin herra Potter”, Minerva McGarmiwa toivotti. Kohta hänen perässään palasivat Ron ja Hermione.
”Mukavaa joulua rehtori ja kiitos kun saimme käyttää hormia”, Hermione sanoi.
”Hyvää joulua ja kaikin mokomin. On hyvä pitää takka matkustuskunnossa”, rehtori totesi.

Oleskeluhuoneessa oli lämmin ja siellä oli muutamia tyttöjä ja poikia eri tuvista pelaamassa lautapeliä, jossa seikkailivat noidat, vampyyrit ja demonit. Peliä pelattiin joukkueittain ja vampyyrien joukkue näytti olevan johdossa. Dracon ja Pansyn lisäksi peliä oli pelaamassa Misaki ystävineen Puuskupuhin tuvasta.
”Teiltä jäi hyvä peli väliin”, Pansy huomautti, kun kolmikko saapui.
”Ehkä voimme pelata sitä huomennakin”, Hermione ehdotti.

Kun peli loppui, karkkikulho kiersi huoneessa ja Misaki kaivoi laukustaan dvd-levyn.
”Kuka tulee katsomaan Kurokon koripalloa maratonina eli mahdollisimman monta jaksoa putkeen?” Pansy kysyi. ”Tai itseasiassa nyt kaikkien täytyy tulla, tätä ei saa jättää väliin. Draco. Harry", Pansy melkein komensi. Ron ja Hermioine istuivat intiimisti samalla nojatuolilla. Ron nosti peukaloaan Harrylle, kun huomasi ystävänsä liittyvän muiden seuraan.

Jossain neljännentoista jakson jälkeen pidettiin lyhyt vessatauko.
”Nyt käsitän mikä ihmeen viehätys urheiluanimessa on. Tämähän on vallan koukuttavaa. Ja tuo koira on aivan loistava", Ron totesi.
”Haha”, Hermione sanoi. ”En olisi ihan heti uskonut että hurahdat jästien koripalloon.”
”Ei se koripallo, ei pelkästään se. Vaan se juttu tässä on se kaikki muu koripallon lisäksi. Joukkuehenki ja kilpailuhenki, juonittelu, taktikointi ja henkilöhahmot. Tuo Kurokohan on mainio jätkä”, Ron selitti innoissaan.
”Kiva että olet päässyt jyvälle”, Misaki iloitsi.
”Taidan haluta nähdä myös sen tulevan huispausanimen”, hän sanoi silmät kiiluen.

Harry istui sohvanreunalla olevalla paikalla ja Draco sen vierellä olevalla nojatuolilla. Maratonin edetessä Harry haukotteli vähän ja roikotti oikeaa kättään sohvan reunan ylitse. Dracon käsi etsiytyi vaivihkaa Harryn kädelle ja sormet sivelivät tovin kämmenselkää. Kohta Harry lomitti omat sormensa Dracon sormiin ja hänen rinnassa läikähti vahvasti ja jokin pehmeä jäi pyörimään hänen sisuskaluissaan. Tämä tapahtuu ihan oikeasti. Tämä ei ole fanifiktiota vaan täyttä totta.
Draco vilkaisi häntä hymyillen. Tämä on hyvä joulu.


Kirjoittajalta: Tervetuloa viikon päästä lukemaan Yllätysten uusivuosi S tulossa 31.12. koska Harry ja Draco tarvitsevat nyt viikon aikaa märehtiä asioita. Eikä tässä vielä saatu pistettä iin päälle, vai mitä? Mukavaa joulunaikaa kaikille lukijoille.
« Viimeksi muokattu: 31.12.2021 19:32:26 kirjoittanut Fairy tale »

Larjus

  • IƧƧИA
  • ***
  • Viestejä: 6 624
  • En kaipaa kirjoituksiini (negaa) kritiikkiä tms.
    • twitter
No niin, saivat pojat sitten viimein sanottua asioita toisilleen ja otettua ne ratkaisevat askeleet :3 Siitä sitten eteenpäin just sitä tahtia, mikä molemmista hyvältä tuntuu. Turha kiirehtiä mihinkään, ja hidas eteneminen vaikuttais muutenkin sopivimmalta tässä vaiheessa ja tilanteessa.

Lainaus
Harrylla oli aamuisin tukka vielä enemmän sotkussa ja pystyssä, jos se oli mahdollista. Ja Dracon mielestä se oli pelkästään hellyttävää. Hänen omat hiuksensa pysyivät ojennuksessa, paitsi pakkasella jolloin ne olivat sähköiset ja leijuivat kohti kattoa miten mielivät.
Mun tukka taitaa olla jokin worst of both worlds -versio Harryn ja Dracon hiuksista, kun se on aamuisin aina sotkussa (pystyssäkin se olis jos mulla ei olis niin pitkä tukka, tiedän kokemuksesta), ja sen lisäksi ne on sähköiset ja leijuu aina omissa maailmoissaan :D

Lainaus
”Kuka tulee katsomaan Kurokon koripalloa maratonina eli mahdollisimman monta jaksoa putkeen?” Pansy kysyi. ”Tai itseasiassa nyt kaikkien täytyy tulla, tätä ei saa jättää väliin. Draco. Harry", Pansy melkein komensi.
Haha, siellä alkaa nykysen päälle vielä uudet animeintoilut ;D Tästä tuli mieleen, että pitäis ite jatkaa KnB:n kattomista, se on jäänyt roikkumaan...

Lainaus
”Nyt käsitän mikä ihmeen viehätys urheiluanimessa on. Tämähän on vallan koukuttavaa. Ja tuo koira on aivan loistava", Ron totesi.
Jee, kiva kun Ronkin on nyt päässyt jyvälle siitä, mikä on homman nimi :D Sen ei tartte enää vaa pyöritellä silmiään toisten innolle ja ihmetellä, että mikä muita oikein vaivaa ;D Voi olla itse osa sitä intoilua.

Ja onpa mukavaa, että tämä ei ihan vielä lopukaan tähän! Harry ja Draco ovat tuumaustaukonsa ansainneet. Katsotaan, miten hommat viikossa ovat edenneet...

Hyvää joulunaikaa sinullekin ♥
お~ラスティ
ファンタスティック
頭の中

Fairy tale

  • ***
  • Viestejä: 2 809
Kiitos kommentista Larjus. Kiva kun olet ollut alusta saakka mukana jännittämässä mitä nuo kaksi pölvästiä saavat aikaan, vai saavatko mitään. No, saivat he jouluun mennessä nyt ratkaisevat sanat sanottua. Nyt heillä alkaa uusi ja jännittävä matka.
Mitä sinä siinä vielä tätä viestiä luet? Mars katsomaan KnB:tä!  :) Minä tulin katsoneeksi kaikki kolme kautta marraskuussa ja oli tosi koukuttavaa, juuri tuota mitä Ron tuossa meille kertoi. Tykkäsin muuten KnB:n 1. kaudessa jaksosta 14. jossa Numero kaksi tulee kuvioihin mukaan. Onkohan jokaisessa animessa jokin koira tai muu lemmikki mukana? En tiedä.

Tämä olisi loppunut jotenkin hiukan liian äkkiä, joten tyylilleni sopii se, että antaa nyt Harryn ja Dracon haistella viikko ilmaa. Viikossa ehkä ehtii vähän syventää ajatuksia toisen kanssa.  ;)

Meldis

  • puuskupurilainen
  • ***
  • Viestejä: 2 523
Vihdoin ehdin istua alas kommentoida vikat luukut. Oi että miten täydellinen oli lopetus. Minusta oli tosi kivaa, että Harry ja Draco puhuivat kunnolla tunteistaan ja sopivat, että voisivat olla ystäviä tai jotain sinne päin ainakin. :D Mutta niin, että samalla jää hieman kysymysmerkki ilmaan, voisiko heidän ystävyydestään tulla jotain enemmän. Tosi ihanasti yhdistit sellaisen fiksun tavan keskustella omista tuntemuksistaan, mutta samalla pitää vielä jännitettä ilmassa. ^^ Kivasti olit huomioinut myös tuon, että Harrylla oli rohkelikkona tarpeeksi rohkeutta ehdottaa jotain muuta kuin ystävyyttä, kun Draco ei saanut kerättyä siihen tarpeeksi rohkeutta.

Hauskasti jatkuu tämä animeharrastus Tylypahkassa, vaikka YOI jo loppuikin. KnBtä en ole saanut aikaiseksi katsottua, pidän luistelusta ja siksi sain itseni katsomaan YOIn, mutta ei ole suuria tunteita koripalloa kohtaan, joten en tiedä, miten sitä saisi inspistä katsottua sen myös. Minä luulen myös, että Ron tykäisi KnBstä enemmän kuin YOIsta! Ahh, oli kyllä tosi suloinen loppu, mutta hitto kun jätit vielä janoamaan lisää! Vaikka olihan tässä todella nätti loppu, lupaus jostain uuden alusta ja hyvästä joulusta, kuten Draco sanoi. Mutta hinkuen odotan vielä uuden vuoden ficciä. ^^
Kiitos tosi paljon tästä kalenterista, on ollut ilo lukea tätä, vaikka aika viime metreillä pääsin tähän kiinni. Hyviä jouluja sinulle myös. <3
Hine on ylde, eft gewunigen wilgesiþas, þonne wig cume.

˚*・༓☾ Tóspringe!☽༓・*˚

Fairy tale

  • ***
  • Viestejä: 2 809
Kiitos kommentista Meldis. Dracolla riitti rohkeutta tiettyyn pisteeseen saakka, mutta tietoisena siitä että Harry tietää hänen ihastumisestaan, ei hänellä ole yksinkertaisesti pokkaa, joten jättää lopun Harrylle. Ja Harry ihana rohkelikko möläyttää sen suustaan eikä Dracon tarvitse enää olla epävarma mitä Harry hänestä ajattelee. Ja koska välillä on ikäviä tapahtumia ja muistoja, tämän kaksikon on parasta puhua rehellisesti ja edetä rauhallisesti.

Jos he saavat viikossa puhuttua asioita ja jaettua ajatuksia, asiat ovat paljon selkeämpi jo viikon päästä. Onhan heillä aikaa kun on joululoma eikä koulutöitä rästissä. Kurokon koripallosta; mä en itse yhtään välitä koripallosta, mutta tykkäsin KnB:stä hirmuisesti silti. Jotenkin tuo luistelu yksilölajina on enemmän kruunu, mutta joukkuelajissa oli aivan omaa dynamiikkaa seurattavana. Anime on onnistunut tekemään koripallon seuraamisestakin helkutin mielenkiintoista. Mun pitäisi löytää itselleni uutta katsottavaa. ;D Luulen, että Roniin kolahti nimenomaan tuo joukkuepeli, koska hänelle huispaus on tuttu ja siinä on samaa joukkuedynamiikkaa.