Kirjoittaja Aihe: SK∞: Uskonasioita (S, Cherry & Joe, ficlet)  (Luettu 559 kertaa)

Larjus

  • ISSNA
  • ***
  • Viestejä: 4 777
  • En kaipaa kirjoituksiini (negaa) kritiikkiä tms.
    • twitter
SK∞: Uskonasioita (S, Cherry & Joe, ficlet)
« : 06.12.2021 22:21:42 »
Title: Uskonasioita
Author: Larjus
Chapters: Ficlet
Fandom: SK∞ (SK8 the Infinity)
Characters: Nanjou Kojirou (Joe), Sakurayashiki Kaoru (Cherry blossom)
Genre: Lapsuusdraamaa ja ystävyyttä
Rating: S
Disclaimer: En omista oikeuksia lähdemateriaaliin, eikä minulle ole maksettu kirjoittelusta mitään.
Summary: ”Uskotko sinä vieläkin joulupukkiin, Kaoru?”

A/N: Yhdessä lehtijutussa oli sarjan tekijöiden vastauksia siihen, miten pitkään hahmot ovat uskoneet joulupukkiin ja mitä he toivoivat lapsena lahjaksi. Cherryn kohdalla ei suoraan sanottu, miten pitkään hän uskoi, mutta ilmeisesti pidempään kuin keskimäärin on tapana, ja onhan siinä liian herkku aihe muutenkin söpöille lapsificeille. Mun on jo pitkään pitänyt muutenkin kirjoittaa jotain Joen ja Cherryn lapsuusaikoihin liittyen (muutakin kuin se yks pätkä reinkarnaatio-AU:huni).

En oo tarkkaan määritellyt edes itselleni, minkä ikäisiä hahmot tässä ovat, mutta jotain ala-asteikäisiä kuitenkin. Taas vaihteeksi lukija saa itse päättää, mikä kolahtais eniten (tai olla päättämättä).



Uskonasioita


”Toivottavasti saan sen”, Kaoru sanoi edessään istuvalle Kojiroulle, joka oli kääntänyt tuolinsa hänen pulpettiinsa päin. Opettaja ei ollut vielä saapunut luokkaan, joten heillä oli hetki aikaa jutustella ennen seuraavaa oppituntia. Koska joulu lähestyi, he tietenkin puhuivat lahjatoiveistaan. ”Mutta kyllä minä uskon – minä olen varma, että pukki tuo sen minulle!”

”Noo, sittenpähän se nähdään”, Kojirou totesi ja oli tarkoituksella myötäilemättä tai väittämättä vastaan. Hänkin tosin oli varma, että Kaoru saisi toivomansa robottilelun jouluna – ainahan tämä sai mitä ikinä vain halusi.

”Mitä? Pukki!?” vieressä istuva Akira, joka ei ollut ollut mukana heidän keskustelussaan, tokaisi yllättäen. ”Uskotko sinä vieläkin joulupukkiin, Kaoru?”

Kojirou huomasi välittömästi, miten Kaoru hänen silmiensä edessä virittäytyi puolustuskannalle. Tämä oli erittäin äkkipikainen eikä pitänyt lainkaan siitä, että joku ulkopuolinen sillä tavalla änkesi mukaan keskusteluihin, ja vielä vähemmän tämä sieti sitä, että joku oli hänen kanssaan asioista eri mieltä.  Kipinät alkoivat leiskua Kaorun kultasilmissä. Hänen kohdallaan puolustautuminen merkitsi aina myös hyökkäämistä.

”Se ei ole mikään uskon asia!” hän tiuskaisi välittömästi ja näytti siltä kuin olisi valmis iskemään nyrkillä jokaista, joka kehtaisi olla eri mieltä. ”Pukki on olemassa, uskoi häneen tai ei!”

”No eihän ole”, Akira väitti vastaan niin vähättelevällä äänensävyllä kuin vain oli mahdollista. ”Pelkkiä naamiaisasuun pukeutuvia ihmisiä ne kadulla kulkevat pukit ovat, ja vanhemmat ostavat lahjat. Joulupukki on satua.”

”Itse olet satua!” Kaoru sähähti takaisin niin, että lähipulpeteissa muutama muu katsoi heidän suuntaansa. Nämä kuitenkin tiesivät paremmin olla puuttumatta keskusteluun. ”Olet vain kateellinen, kun pukki tuo minulle hienompia lahjoja kuin sinulle!”

”Ei pukki niitä tuo vaan vanhempasi”, Akira tuhahti, vaikka oli kyllä totta, että Kaorun jokavuotista hulppeaa lahjakekoa kadehti kuka tahansa. ”Koska pukkia ei ole!”

”Kyllä varmasti on”, Kaoru sanoi ja käänsi katseensa Kojirouhon selvästi tukea hakeakseen. Tämä näki hänen silmissään turhautumista ja jopa pientä hätää. ”Vai mitä, Kojirou?”

Vaikka Kojirou olikin seurannut edessään käytävää sanaharkkaa herkeämättä, hän yllättyi siitä, että hänet vedettiin kesken kaiken siihen mukaan. Oli kuitenkin Kaorulle varsin tyypillistä pyytää häneltä näkemystään tukevaa mielipidettä, vaikka he olivat itsekin käyneet monta kertaa aiemmin kiivaita väittelyitä siitä, oliko pukkia olemassa ja mistä kaikki joululahjat tulivatkaan.

”Joo, on se”, Kojirou sanoi välittömästi.

Hän ei ollut uskonut joulupukkiin enää pariin vuoteen, ja Kaoru kyllä tiesi sen. Hänelle ei kuitenkaan tullut mieleenkään sanoa sitä ääneen siinä tilanteessa, olla käytännössä Akiran puolella – ei silloin kun Kaoru kaipasi hänen tukeaan. He saattoivat riidellä vaikka päivittäin eriävistä näkökulmista missä tahansa asiassa, mutta silloin kun joku ulkopuolinen kehtasi väittää Kaorulle vastaan, hän oli aina, yhtään empimättä ystävänsä puolella.

”Sinäkin Kojirou?” Akira puuskahti kuulostaen suorastaan pettyneeltä. ”Et ole tosissasi!”

”Olen minä”, Kojirou vastasi takaisin haastavasti. ”Ongelmia sen suhteen?”

Selvästi oli, mutta sitä Akira ei ehtinyt ääneen sanomaan, sillä opettaja saapui luokkaan. Se oli kiistaton merkki siitä, että väittely oli ohi – ainakin toistaiseksi. Kojirounkin oli käännettävä välittömästi tuolinsa oikein päin ja suunnattava kaikki huomionsa opettajalle, mutta hän ehti nähdä kiitollisuuden häivän Kaorun kasvoilla. Hän hymyili Kaorulle pienesti, ja tämä vastasi hymyyn. Sitten olikin jo käännettävä katseet luokan eteen, tervehdittävä opettajaa ja kuunneltava tämän ohjeistukset oppituntia varten.

Opettajan ollessa luokassa ja varsinkaan tämän puhuessa eivät oppilaat olisi saaneet sanoa yhtään mitään, mutta Kojirou kuuli takaansa, miten Kaoru puhui hänelle. Vain yhden sanan verran tosin, mutta sääntöjen mukaan sekin oli liikaa. Onneksi opettaja ei huomannut.

”Kiitos.”

”Älä turhaan”, Kojirou vastasi takaisin mahdollisimman hiljaa ja yritti olla liikuttamatta huuliaan, jottei opettaja vain näkisi hänenkään puhuvan.

Kaorun kiitos tuntui hyvältä, vaikka Kojiroun mielstä se vähän turha olikin. Tietenkin hän oli lojaali parhaalle ystävälleen ja piti tämän puolia muita vastaan, aina, ehdoitta. Sillä, mitä hän ajatteli joulupukista ja tämän olemassaolosta, ei silloin ollut mitään merkitystä.

Heidän ystävyytensä ei ollut uskonasia.
« Viimeksi muokattu: 19.04.2022 17:40:40 kirjoittanut Larjus »
"Pois silmistäni niljakkeet! Täältä tulee nimittäin haihattelija!"

Verinen Paronitar

  • monkerias
  • ***
  • Viestejä: 1 924
  • monokkeli huurussa
Vs: SK∞: Uskonasioita (S, Cherry & Joe, ficlet)
« Vastaus #1 : 06.12.2021 22:47:00 »
Otsikko oli kiinnostava, joten piti taas poiketa vähän tämänkin fandomin puolelle, ja tuitui mitä pieniä söpöliinejä tässä oltiinkaan! <3  En tiedä, mitä tämän otsikon perusteella odotin, mutta myönnettäköön että joulupukkia nyt en ainakaan  ;D

Lainaus
”Itse olet satua!” Kaoru sähähti takaisin niin, että lähipulpeteissa muutama muu katsoi heidän suuntaansa.

Siis voi pikku Kaoru, kun on niin lutunen ja ärhäkkä. Sopii kyllä hahmoon, että on muksuna ollut juuri tuommoinen kiivas sähisijä, jonka mielenilmaukset helposti kohoaa sille tasolle, että muutkin jo kiinnittää huomiota. Varsinkin, kun kyse on näin tärkeästä asiasta  ;D

Oli myös ihan älyttömän sööttiä, kuinka Kojiro ymmärtää ystäväänsä niin hyvin, että tunnistaa kiistatilanteessa sen turhautumisen keskeltä jo pienen hädänkin. Ja aww heidän kahden kesken on ihan ok olla tästä asiasta eri mieltä, riidelläkin.

Lainaus
He saattoivat riidellä vaikka päivittäin eriävistä näkökulmista missä tahansa asiassa, mutta silloin kun joku ulkopuolinen kehtasi väittää Kaorulle vastaan, hän oli aina, yhtään empimättä ystävänsä puolella.

Totta kai, näinhän sen kuuluukin mennä <3  Oli myös kauhean liikuttavaa, kuinka Kaoru (joka kuitenkin ulospäin näyttäytyy ainakin aikuisena tosi itsenäisenä persoonana) haki ystävästä tukea, ja naurattaa ajatus pikku-Kaorusta huutelemassa tilanteessa kuin tilanteessa Kojirolta nyökyttelyä kaikkiin mielipide-keskusteluihin.

Tää oli söpö, kiitos.
sano mua rovastiks

Maissinaksu

  • Trubaduuri
  • ***
  • Viestejä: 2 648
  • ( ͡° ͜ʖ ͡°)
Vs: SK∞: Uskonasioita (S, Cherry & Joe, ficlet)
« Vastaus #2 : 06.12.2021 22:54:16 »
Äww, pieniä alakouluikäisiä Matchablossom-palleroita. :D <3 Kiinnitin myös huomiota heti Verisen Paronittaren poimimaan sitaaattiin ja hajoilin sille huolella. Kaoru se löytää parhaat comebackit ja roastit tilanteeseen kuin tilanteeseen. Melkein tuli mieleen se yksi meme mukailtuna siten, että Kaoru sanoo sanottavansa ja Kojiro mylvii taustajoukoissa ja osoittaa tukensa bestikselleen. xDD

Tuokin on jotenkin niin herttainen ajattelutapa, että joulupukki voi olla olemassa siitä huolimatta, ettei siihen uskoisikaan. Tuskinpa tosiaan joidenkin asioiden olemassaolo on uskosta kiinni, viis siitä mitä jotkut puhuvat. Tuli otsikon perusteella ensin mieleen, että lapsukaiset puhuvat tässä jotain uskontoihin liittyvää, mutta hyvin kääntyy otsikon sävy myös joulupukkiasioihin. Ehkä joulupukinkin voi laskea jonkin asteen hyvää onnea ja lahjoja tuovaksi kamiksi japanilaisessa kontekstissa (no sitä en kyllä mene vannomaan). :D

Ja totta kai Kojiro on lojaali Kaorulle etenkin jotain mänttiä Akiraa vastaan riidellessä. <3 Kojiro itse voi vääntää Kaorun kättä ummet ja lammet jostain, mutta auta armias, jos tosiaan väliin tulee urputtamaan joku kolmas osapuoli. Ollaan sitten yhdessä väärässä, jos niikseen, mutta ainakin seistään samalla kannalla. Kaoru muutenkin tykkää väitellä ties mistä ja ties miten paljon ja Kojiro on vain vieressä silleen "kyllä, kulta". :D

Kiitos tästä! <3

- Mai

"Itse Zeus kyllä lähetti Akun tänne, mutta hän ei tiennyt, että sukulaispoikani on täysi tumpelo."
- Roope Ankka

Larjus

  • ISSNA
  • ***
  • Viestejä: 4 777
  • En kaipaa kirjoituksiini (negaa) kritiikkiä tms.
    • twitter
Vs: SK∞: Uskonasioita (S, Cherry & Joe, ficlet)
« Vastaus #3 : 12.12.2021 11:52:18 »
Verinen Paronitar: Joo otsikosta ei varmaan ihan ekana tule mieleen joulupukki ja joulu muutenkaan :D Varsinkin kun en tätä Joulukadulle lykännyt (eka vähän mietin sitäkin, mutta en sit viitsinyt, ku ei tää mitenkään jouluinen oo kuitenkaan aiheesta huolimatta). Otsikon keksin randomisti kesken tämän kirjoittelin (tää tuli kirjoitettua yhdeltä istumalta) on, ja onhan se kuitenkin kuvaava. Uskonasioiden äärellä kun ollaan joka tapauksessa.

Lainaus
Sopii kyllä hahmoon, että on muksuna ollut juuri tuommoinen kiivas sähisijä, jonka mielenilmaukset helposti kohoaa sille tasolle, että muutkin jo kiinnittää huomiota.
Jep :D Aikuisena tietty oppinut sen kohteliaan ja muodollisen julkiasun, vaikka kyllähän sekin rakoilee oikeiden ihmisten kanssa ollessa. Kaorulla kyllä temperamenttia riittää, ja lapsena sitä ei säästelty yhtään, varsinkin kun itselle tärkeästä asiasta kyse!

Lainaus
Oli myös kauhean liikuttavaa, kuinka Kaoru (joka kuitenkin ulospäin näyttäytyy ainakin aikuisena tosi itsenäisenä persoonana) haki ystävästä tukea,
Kaoru tietää, miten taistelut (= kinat) voitetaan, ja tässä tapauksessa paras taktiikka on hankkia tukijoukkoja :D Lisäks tässä aattelin, että joulupukin olemassaolo on Kaorulle todella tärkeä ajatus, joten kun joku tulee väittämään asiassa vastaan, hän tarvitsee jonkun "ulkopuolisen" vahvistuksen itselleen, että joo, on pukki olemassa. Siitä voi toki olla montaa mieltä, kuinka järkevää pukkiuskon ruokkiminen on, mutta no, lapsiahan nämä tässä vielä ovat. Ja totta kai kaveria tuetaan aina ♥

Kiitos sulle kommentista, mukavaa että tykkäsit :3


Maissinaksu:
Lainaus
Tuli otsikon perusteella ensin mieleen, että lapsukaiset puhuvat tässä jotain uskontoihin liittyvää, mutta hyvin kääntyy otsikon sävy myös joulupukkiasioihin.
Hahah, toinen hämätty ;D Otsikko tosiaan taipuu moneen, uskoa kun on muutenkin kuin vain uskonnoissa. Sitä en kyllä tiedä, miten Japanissa joulupukista sen tarkemmin ajatellaan :D Kai se on lähinnä vain jokin "kiva juttu lapsille" (no joo, onhan se vähän niin täällä lännessäkin, mutta meillä siihen liittyy paljon historiaakin, vähän maasta riippuen).

Lainaus
Äww, pieniä alakouluikäisiä Matchablossom-palleroita. :D <3
Niitä hyvinkin ♥ Ihan parhaita. Odotan sitä päivää, että ehkä joskus saataisiin joku OVA tai jotain, jossa olis Kaoru ja Kojirou kakaroina, vaikka noh, tuskin koskaan. Nyyh. Onneks on sentään ficejä (ja lehtijuttujen nippelitietoja).

Lainaus
Ja totta kai Kojiro on lojaali Kaorulle etenkin jotain mänttiä Akiraa vastaan riidellessä. <3 Kojiro itse voi vääntää Kaorun kättä ummet ja lammet jostain, mutta auta armias, jos tosiaan väliin tulee urputtamaan joku kolmas osapuoli. Ollaan sitten yhdessä väärässä, jos niikseen, mutta ainakin seistään samalla kannalla.
Ilman muuta ♥ Keskenään voi riidellä vaikka kuinka paljon, mutta sitten ollaan yhdessä muita vastaan, jos sellainen tilanne vastaan tulee. Vähän sama kuin jos joudutaan pulaan, toisesta ei koskaan kannella (nää kaks ottais siinä tapauksessa varmaa ennemmin syyt omille niskoilleen kuin kielis toisesta). Aina ollaan lojaaleja ♥ Se on se tämän ficin koko pointtikin.

Sullekin kiitos kommentista, ne aina ilahduttaa ♥
"Pois silmistäni niljakkeet! Täältä tulee nimittäin haihattelija!"

Linne

  • ***
  • Viestejä: 410
  • Hämmentynyt pesukarhu
Vs: SK∞: Uskonasioita (S, Cherry & Joe, ficlet)
« Vastaus #4 : 30.12.2021 22:35:08 »
Tällainen vähän fluffyinen lapsificci kelpaa aina, ja varsinkin Kaoru on tässä hurmaava ❤️ Tykkäsin myös hänen ja Kojiron välisestä dynamiikasta -kahden kesken voidaan toki kinastella ja kyseenalaistaa, mutta kun joku tulee siihen väliin, ollaan heti samalla puolella. Lopeta lapsuuden pilaaminen Akira 😂

Lainaus
”Itse olet satua!” Kaoru sähähti takaisin niin, että lähipulpeteissa muutama muu katsoi heidän suuntaansa. Nämä kuitenkin tiesivät paremmin olla puuttumatta keskusteluun. ”Olet vain kateellinen, kun pukki tuo minulle hienompia lahjoja kuin sinulle!”
Oikein, näytä sille Kaoru 😁
Ylipäätään tykkäsin tästä kovasti, vaikka Kaoru ei varmasti ollut mikään helppo lapsi 😅 etkä Kojiro vähän tasoitti tämän pahimpia kiukkukohtauksia. Tämä ficci toi myös kivasti mieleen, että Joe ja Cherry tosiaan ovat lapsuudenystäviä, eivätkä ole tavanneet pelkästään joskus jossain S:n tapahtumassa.
Kiitoksia, pidin kovasti!
Kaikki perinteet ovat typeriä. Siksi ne ovat perinteitä

Grenade

  • Fluff-fiilistelijä
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 2 966
  • bannu by Ansa
Vs: SK∞: Uskonasioita (S, Cherry & Joe, ficlet)
« Vastaus #5 : 08.01.2022 00:52:38 »
Awww, olipas tämä söötti! Harvemmin tulee lapsuuteen sijottuvia ficcejä luettua, mutta tää oli kiva poikkeus sääntöön. Ihanaa, että Kojiro oli siellä heti vetämässä yhtä köyttä Kaorun kanssa ja puolusti tätä, tottahan toki aina kamua ollaan jelppimässä. ^^ Ja musta oli söpö yksityiskohta, et Kaoru oli toivomassa just robottilelua, koska siis mitäpä muutakaan! :D Varmasti hän on nuoresta asti ollut kiinnostunut niistä.

Kiitos tästä söpöisestä iltapalasta! ^^
Matkaa lehtikasaan!

Larjus

  • ISSNA
  • ***
  • Viestejä: 4 777
  • En kaipaa kirjoituksiini (negaa) kritiikkiä tms.
    • twitter
Vs: SK∞: Uskonasioita (S, Cherry & Joe, ficlet)
« Vastaus #6 : 16.01.2022 22:06:34 »
Linne: Lapsificit on kivoja, ja kun näiden kahden kohdalla lapsuusajan ystävyys on ihan canonia, niin pakkohan siitä oli viimein kirjoittaa ihan omakin fici! Mukavaa, että tykkäät heidän välilleen kirjoittamastani dynamiikasta. Mä niin näen heidän ystävyytensä jo lapsuusvuosista sellaisena, että vaikka keskenään riidellään niin aina ollaan toisen tukena. Ovat toisiaan vastaan mutta myös yhdessä toisia vastaan :D

Lainaus
Ylipäätään tykkäsin tästä kovasti, vaikka Kaoru ei varmasti ollut mikään helppo lapsi 😅
Mun mielikuvissa Kaoru on ytimeltään hemmoteltu kakara :D Hyvin kasvatettu ja osaa edustaa ja olla niin esimerkillinen aina tarvittaessa, vaikka oma luonto onkin semmoinen ärhäkkä jääräpää ;D Kojirou on varmaan ollut hänelle vähän sellainen järjen ääni, vaikka aikamoisia hölmöläisiä osaavat molemmat olla aina tarvittaessa. Hyvä dynamiikka jo päiväkodista alkaen ♥

Kiitokset kommentistasi, ihana kuulla että pidit :3


Grenade: Eipä taida lapsuusficejä ollakaan ihan niin paljon kuin aikuis/canon-aikoihin sijoittuvia, vaikka itse niistä kyllä tykkäänkin (vaikka ne vähän rajoittaa aiheita, joita käsitellä). Ja näiden kohdalla haluan ehdottomasti käsitellä heidän ystävyyttään myös niiden lapsuusvuosien aikana :3 Se ydin on jo siellä (ollut alusta alkaen), että tietty ystävän tukena ollaan kun toinen sitä tarttee, vaikka itse vähän eri mieltä oltaiskin. Sitten jossain toiseessa tilanteessa voidaan vaikka synnyttää tappelu samasta aiheesta jos siltä tuntuu ;D

Lainaus
Ja musta oli söpö yksityiskohta, et Kaoru oli toivomassa just robottilelua, koska siis mitäpä muutakaan! :D
Joo ehdottomasti se on toivonut hienoimpia leluja tekniikan saralla :D Muistaakseni siinä lehtijutussa, jossa oli puhetta noista joulupukkiin uskomisista, sanottiin jotain siitä, että Kaoru on varmaan lapsena halunnut jotain robottileluja sun muita (ja kalligrafiajuttuja, jos on ollut kiinnostunut siitä jo lapsena).

Sullekin iso kiitos kommentista, mukavaa että tykkäilit ♥
"Pois silmistäni niljakkeet! Täältä tulee nimittäin haihattelija!"