Kirjoittaja Aihe: Talo taivaansinisellä merellä: Seitsemän vuoden välein, S, Arthur/Linus  (Luettu 1292 kertaa)

kaaos

  • huitulapää
  • ***
  • Viestejä: 1 090
Fandom: Talo taivaansinisellä merellä
Ikäraja: Sallittu
Paritus: Arthur/Linus
Yhteenveto: Seitsemän vuotta kirjan tapahtumien jälkeen. Maagiset adoptiolapset ovat kasvaneet, mutta saari-isien rakkaus palaa yhä lämpimästi.
Vastuunvapaus: TJ Klunelle kuuluu kaikki hänelle kuuluva, ja kiitos siitä!
Haasteet: FFF1000 sanalla 125. Feenikslintu, Juhannustaika, 5x jotain uutta: uusi hahmo ja vielä fandomin valloitustakin!


Kirjoittajan terveiset: Kiitos Linnen fikin, tutustuin kirjaan ja siis ihastuin. Joitain päiviä yritin päästä yli tarinasta, mutta sitten sormet halusivat kuitenkin kirjoittaa jotain pientä fanfictionia :3 tämä olkoon tosiaan myös siis juhannustaika Vendelalle, ole hyvä <3 tämä tarina ansaitsee kaiken mahdollisen huomion! // Muoks hahah tarkoitan siis tietenkin kirjaa, en tätä kirjoittamaani fikkiä hahaha apua.

Otsikko on Plutonium 74:n samannimisestä biisistä lainattu.



Seitsemän vuoden välein


Oli ollut yksi asia olla isä seitsemälle erityiselle lapselle. Nyt heillä oli talo täynnä maagisia teinejä ja se oli jo toista. He olivat tehneet asumisjärjestelymuutoksia siitä saakka, kun David oli muuttanut keinotekoiselle Antarktikselle vuosia aikaisemmin. Nyt jeti oli jo kahdeksantoistavuotias ja soitti raskasta musiikkia kellarikerroksesta niin lujaa, että rakennuksen rakenteet tutisivat. Heillä oli yhä seitsemän lasta kotona, vaikka Sal olikin jo muuttanut yliopiston kampukselle opiskelemaan kirjallisuutta, sillä pian hänen muuttonsa jälkeen Arthur oli kuullut eräästä kodittomasta vauvasta, joka kaipasi kipeästi perhettä.

Hinami oli nyt kolmevuotias, nukkui viimein yönsä heräämättä ja oli yhä oni, kansioiden mukaan japanilainen demonihirviö. Kuitenkin Arthurin mukaan hän oli maailman suloisin tummasilmäinen kulta. Linuksen mukaan hän oli hauskoja tarinoita sepittelevä lettumonsteri, muunlaisia monsteripiirteitä tytössä ei ollut vielä esiintynyt. Toisinaan kuitenkin, esimerkiksi tämän vilustuessa, hän paisui verestäväsilmäiseksi ja irvokkaan rupiseksi hahmoksi, mikä tietysti olisi saattanut tottumattomille olla hieman liikaa. Lucy oli tietenkin heti rakastunut Hinamiin ja kiinnostunut, kuinkahan mustatukkaisesta vauvasta saisi esille helvetin liekkejä nuolevan katastrofin. Tosiaan, Lucy. Perheen teini-Lucifer oli sitten vielä oma lukunsa.

Lucy oli vasta neljäntoista, mutta karkaili jatkuvasti kotoa kylille flirttailemaan tytöille, pojille ja milloin kellekin. Hänestä oli kasvanut tietenkin järkyttävän kauniskasvoinen poika, mikä ei yllättänyt Linusta ollenkaan. Tämä oli myös tavattoman älykäs, sulavapuheinen, musikaalinen ja maaginen, ei siis ihme, ettei seuran etsiminen ollut hänelle lainkaan vaikeaa, siitäkin huolimatta että hän oli antikristus. Linuksesta tuntui, että viimeksimainittu piirre vain lisäsi hänen viehätysvoimaansa, eikä päinvastoin.

“Lucy. Mitä ihmettä me sinun kanssasi teemme?” Arthur huokaisi ja nojasi kasvojaan käsiinsä.

Poika väläytti silmiään punaisina ja hymyili hurmaavasti. Nahkatakki istui hänen tyyliinsä täydellisesti ja mustat hiukset kehystivät hänen kasvojaan hallitun huolettomasti. Linus oli varma, että niitä oli aseteltu vessan peilin edessä tarpeettoman pitkään.

“Sinä laittauduit turhaan. On sinun vuorosi vahtia Hinamia illalla”, Linus muistutti. Heillä oli edessä viikoittainen parisuhdeilta Arthurin kanssa. Edelliset kaksi “viikoittaista” iltaa olivat peruuntuneet erinäisistä syistä, joten tätä Linus ei aikonut jättää enää välistä. Varsinkaan, jotta Lucy pääsisi pujahtamaan kaupungille.

Poika voihkaisi. “Zoe ja Helen voivat hoitaa häntä? Te olette sitä paitsi liian vanhoja romantiikalle. Minä sen sijaan olen pirullisen komea mies parhaassa iässä!”

“Sinä et ole vielä mies”, Arthur huokaisi pienesti hymyillen ja nousi pöydästä seuratakseen epäilyttäviä ääniä olohuoneen puolelta.

“Eivätkä Arthur ja Linus voi olla jo liian vanhoja rakkaudelle, muuten minun päiväni olisivat olleet luetut jo kauan ennen kuin he syntyivätkään!” Talia huomautti tallustellessaan keittiöön.

“Millä mittarilla nyt mitäkin lasketaan, poikuus minusta on poistunut jo..-”

“Shhh!” Linus sähähti ja syöksyi peittämään Lucyn suun kädellään. “Lapsia läsnä!”

Arthur seisoi ovensuussa Hinami lantiollaan. Tytön suupielestä valui hieman verta ja Lucyn silmät tuikahtivat innostuksesta. “Mitä sinä suloinen lapsi olet tehnyt!?” hän kujersi.


Loppujen lopuksi Lucy oli suostunut riisumaan takkinsa ja pyyhkimään silmistään luomivärit pois, jäädäkseen pikkusiskonsa lapsenvahdiksi. Arthur ja Linus makasivat nyt vierasmajan leveällä sängyllä ja sivelivät toisiaan hellästi.

Linus katseli Arthurin ikinuoria kasvoja, joita kuitenkin onneksi reunustivat hopeaiset suortuvat. Hän ei olisi kestänyt sitä, että olisi vanhennut täysin yksin. Vaikka tietenkin he kumpikin tiesivät, kuka heistä kahdesta lopulta vanheni yksin. Heistä vain toinen syttyisi ajallaan kuoleman liekkeihin ja kuoriutuisi uudelleen, ilman toista.

“Ethän mieti sitä juuri nyt?” Arthur mumisi kuin hänen ajatuksensa lukeneena.

“Jollain tavalla mietin sitä aina.”

“Sinä ihana, ajattelevainen, kaunis mies. Mutta pyydän, älä. Me elämme hetkessä ja juuri nyt ihailen sinua niin, että se sattuu.”

“Se jaksaa hämmästyttää”, Linus vastasi ja pyöritteli peukaloaan hänen armaan feeniksensä alahuulta vasten.

Athur sulki silmänsä kosketuksesta ja huokaisi. “Kuinka rakastankaan sinua.”

Heidän suudelmansa roihusivat Linuksen sisimmässä seitsemänkin vuoden jälkeen.
« Viimeksi muokattu: 15.09.2021 12:45:49 kirjoittanut kaaos »
words make worlds

tuorein jatkis: Hämäränsäteet, K15, H/D

ava: sokerisiipi, bannu: Ingrid

Linne

  • ***
  • Viestejä: 696
  • Hämmentynyt pesukarhu
Olen tosi iloinen että bongasit mun ficin ja innostuit tästä fandomista koska tämä ficci piristi mun päivää huomattavasti!
Kirjaa lukiessa en ikinä ajatellut että millaista pienen perheen elämä tulisi olemaan mutta oli ihanaa tavata taas kaikki hahmot! Myös uusi lapsi solahti tarinaan hyvin mukaan ja tuntui luonnolliselta jatkolta perhe-elämälle.
Kaikki hahmot olivat tässä hyvin luonnollisia, mutta erityisesti Lucy tuntui hyvin onnistuneelta! Näen niin mielessäni miten hän liehuu kylillä houkuttelemassa sekä tyttöjä että poikia mukanaan synnin tielle :D
Linus ja Arthur ovat ihana pariskunta, ja lopussa sydäntä särki, kun mietti että jonain päivänä heidät on tuomittu menettämään toisensa. Loppu oli kuitenkin haikeankaunis ja onneksi heillä on vielä toisensa <3
Kiitos tästä ficistä, tykkäsin kovasti!
Kaikki perinteet ovat typeriä. Siksi ne ovat perinteitä

Vendela

  • Teeholisti
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 7 201
Oi miten mahtavaa, että innostuit tästä kirjasta ja kirjoittelit vielä näin ihanan taian mulle! Kiitos ♥

Teini-ikäinen Lucy, voin niiiiin sielunisilmin nähdä hänet nahkatakissaan valmiina hurmaamaan ;D Joten ihanaa, että toit hänet tämmöisenä tähän tarinaan. En usko, että Lucyn on kovin vaikeaa saada itselleen seuraa syntiselle tielle ;)

Ja Arthur ja Linus ♥ Oi voi kun sydän särkyy! Ihanaa, että heillä on treffi-iltoja mutta ei tuollaisia synkkiä asioita saa miettiä! (Vaikka toki sen tietää, ettei niitä voi myöskään olla miettimättä.) Mutta onneksi heillä on vielä monta vuotta edessä, eikös niin!

Kiitos tästä ♥ Oon vähän sanaton, mutta samalla ihan super-iloinen että innostuit kirjasta tuon Linnen ficin perusteella ja eikö tämä olekin ihan mahtava kirja :D Huippua että kirjoitit tästä!

Vendela

Bannu©Waulish

I think it's time for little story... It's definitely Storytime!

kaaos

  • huitulapää
  • ***
  • Viestejä: 1 090
Linne: no siis kiitos kuuluu tosiaan sulle, että löysin tämän kirjan. se oli ihana! ilmeisesti samalta kirjailijalta on muitakin hyviä opuksia mutta niitä ei ole käännetty suomeksi, eikä siis löydy kirjastosta/äänikirjapalveluista... Kiva kuulla että uusi lapsi solahti luontevasti mukaan ja että Lucy tuntui onnistuneelta, siitä mulle tulikin ihan todella vahva visio :') Kiitos kommentista!

Vendela: mukava kuulla, että ilahduit ja on mahtava! Hahah en voinut vastustaa Lucya, joten hän nyt sai melko ison palstatilan tästä pikkuisesta fikistä <'3 Arthurilla ja Linuksella on pitkä elämä edessä! Kiitos kommentista!!
words make worlds

tuorein jatkis: Hämäränsäteet, K15, H/D

ava: sokerisiipi, bannu: Ingrid

hiddenben

  • Yksinpurjehtija
  • ***
  • Viestejä: 2 747
Eeiih, mikä sydäntä särkevän ihana teksti tämä olikaan! Oi voi, kylläpäs tämä laittoi hymyn huulille. Huikeaa pohdintaa siitä, mitä kirjan jälkeen tapahtui ja miltä Linuksen ja Arthurin elämä näyttää, kun lapset alkavat kiinnostua seksistä ja seurustelusta ja mitä muuta :D

Tässä oli todella kirjalle aito tunnelma läsnä ja etenkin tykkäsin siitä, että Lucy sai ison roolin tässä tekstissä! Hänessä on kyllä todellista karismaa (kuin MCR!Harryssa, sanoisin) enkä yhtään ihmettele, että hän innostuu hyödyntämään antikristuksen nimikettään muita iskiessään. Samalla tykkään valtavasti siitä, että hän on niin tykästynyt Hinamiin ja haluaa hoitaa häntä. Se tekee Lucylle varmasti hyvää, ottaa omalla tavalla vastuuta nuoremmista :P

Tekstissä vilisee valtavasti hienoja yksityiskohtia! Etenkin David-jeti kuuntelemassa hevimusiikkia (todellakin!) ja Talian kommentti rakkaudesta naurattivat :P Ja sitten tuo koko feenikslintu/Linuksen harmaantuminen ja vanheneminen yksin, voi surkeus ja kuinka kamala ajatus! Sinä se kyllä tiedät, miten ilahduttaa lukijaa - mutta saat myös lukijan halutessasi suremaan :D Tämä oli tosi mainio, kiitos tästä ja ihanaa, että sinäkin tykkäsit kirjasta! ♥

between the sea
and the dream of the sea

Grenade

  • Fluff-fiilistelijä
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 3 472
  • ava Claire + bannu Ingrid
Ah, täällä oli vielä toinenkin ficci tästä kirjasta ja voi että, tämäkin oli ihana! Voin vaan kuvitella, miten Linus ja Arthur ovat helisemässä katraansa kanssa, kun he saavuttavat teini-iän ja hyvin voin kuvitella, että Lucy varsinkin harmaannuttaa heidät ennenaikaisesti. Totta kai hän olisi kylillä hillumassa ja iskemässä kaikkia, ja mitä vielä kaikkea pirullista. :D Ihana yksityiskohta, että Sal oli lähtenyt opiskelemaan kirjallisuutta, mikäpä muu hänelle sopisi niin hyvin! Ja että vaikka hän oli lähtenyt, niin tilalle oli tullut Hinami.

Onneksi nämä kaksi ehtivät kuitenkin viettämään myös kaksinkeskeistä laatuaikaa, kaiken sen perhemyllerryksen keskellä. ^^ Kaiken sen ilon ja kauneuden keskellekin oli tuotu se haikeus, että Arthur ei välttämättä harmaannu samaan tahtiin, feeniksin elämän ollessa erilainen kuin Linuksen. Näiden kahden dialogi oli erittäin heille ominaista ja muutenkin koko viimeinen kohtaus, jossa he olivat kahdestaan, oli todella kauniisti kirjoitettu. <3

Kiitos paljon tästä! ^^
Hyppää lehtikasaan!

kaaos

  • huitulapää
  • ***
  • Viestejä: 1 090
hiddenben: no tykkäsin kyllä tosiaan kirjasta! Valtavasti ❤️Hihi hauska kuulla että tulevaisuuden visioni kelpasivat. ihana kuulla, että teini-Lucy kelpasi, se muru oli kyllä mun suosikkilapsi. Varmaan päätyy pössyttelijän levykauppaan kesätöihin 🙈 voi, kiitos kommentista, se oli ihana.

grenade: jee lisää lukijoita kirjalle, se on vaan niin ihana. Kahdenkeskeiselle ajalle tietenkin täytyy etenkin noin kuluttavassa perhearjessa saada aikaan :) kiva kuulla että dialogi tuntui ominaiselta ❤️ kiitos kovasti piristävästä kommentista!
words make worlds

tuorein jatkis: Hämäränsäteet, K15, H/D

ava: sokerisiipi, bannu: Ingrid

Okakettu

  • revonhäntä
  • ***
  • Viestejä: 1 152
Nyyh, tämä oli aivan ihana. ♥ Nämä Klunen pehmeät spefiromaanit ovat suosikkejani, joten oli mukava huomata, että Taivaansinisestä merestä kirjoitettu ficcejä finiin. :) Olikin hauska päästä lukemaan Arthurin ja Linuksen perheen arjesta juuri vuosien jälkeen, koska aivan kuten tämä tekstikin osoittaa, niin siinä on varmasti paljon käsiteltävää. Maininta Saulin yliopisto-opinnoista ilahdutti paljon, ja Hinami sopii hyvin joukkion uudeksi perheenjäseneksi; Arthurin "maailman suloisin tummasilmäinen kulta" ja Linuksen "lettumonsteri" sopivat heille kummankin omana luonnehdintana todella hyvin. Pidin myös tuosta, että toisinaan Hinami on aina irvokkaan rupinen hahmo, koska se sopii erinomaisesti kirjan tyyliin.

Ja entäs sitten lumoava teini-ikäinen Lucy nahkatakissaan ja luomiväreissään! Aivan mahtava, olen hiddenbenin kanssa ehdottomasti samaa mieltä siitä, että hänestä välittyy karisma. Muutenkin hän oli tässä ihanan lucymainen, teatraalinen mutta kuitenkin sympaattinen ja välittävä, ja malttaa jäädä Hinamin lastenvahdiksi, jotta Arthur ja Linus saavat viettää kahdenkeskistä aikaa, vaikka vähän yrittääkin asiasta nurista. Lucyn sanailu oli tässä todella hauskaa, pidin etenkin tästä: "Minä sen sijaan olen pirullisen komea mies parhaassa iässä!”

Lainaus
“Eivätkä Arthur ja Linus voi olla jo liian vanhoja rakkaudelle, muuten minun päiväni olisivat olleet luetut jo kauan ennen kuin he syntyivätkään!” Talia huomautti tallustellessaan keittiöön.
Tämä oli myös erinomainen repliikki Talialta. Hän on muutenkin suosikkejani kirjan hahmoista, joten ilahduin kun hän ilmaantui paikalle myös. ♥

Mutta aa, olipas tuo loppu haikea. 😭 Tykkäsin siitäkin kyllä paljon, kuvasit Arhurin ja Linuksen yhteistä aikaa ja siihen liittyvää surumielisyyttä todella kauniisti. Yksityiskohtana minua viehätti etenkin Arthurin hiusten hopeiset suortuvat. Tämä sananvaihto oli myös hieno, Arhurin viimeisen repliikin avoin herkkyys ja hellyys etenkin:

Lainaus
“Ethän mieti sitä juuri nyt?” Arthur mumisi kuin hänen ajatuksensa lukeneena.
“Jollain tavalla mietin sitä aina.”
“Sinä ihana, ajattelevainen, kaunis mies. Mutta pyydän, älä. Me elämme hetkessä ja juuri nyt ihailen sinua niin, että se sattuu.”
Lopetuslause oli myös todella onnistunut. ♥ Kiitos paljon hienosta ficistä!
« Viimeksi muokattu: 08.01.2022 20:43:10 kirjoittanut Okakettu »
sentimentaalista löpinää.

ava & banneri ©️ Ingrid
avan taide ©️ Coco

zilah

  • Sydänten kapteeni
  • ***
  • Viestejä: 712
  • "Olet tullut laivaan, luumuseni?"
    • Zilahin Kirjasto
Tämän ficin nimi houkutteli lukemaan, enkä todellakaan pettynyt, vaikka fandom on aivan uppo- outo. Tämä on aivan ihastuttava pikku tarina! <3

Arthurilla ja Linuksella on aivan ihana perhe, vaikka näin erityiset adoptiolapset eivät varmasti olekaan aina helppoja hoidettavia. Olisipa upeaa lukea lisääkin ficcejä tästä fandomista! <3 Ja toden totta, minun pitää mennä ja kaivaa tuo kirja esille. <3


zilah

kaaos

  • huitulapää
  • ***
  • Viestejä: 1 090
Okakettu: oon lukenut klunelta kaksi romaania, tämän ja sitten uuden Under The Whispering Door, joka oli kyllä myös ihana 💔✨ haluaisin lukea lisääkin, niitä vanhempia, kuulemma nekin on hyviä, mutta niitä ei oikein kirjastoissa tai sovelluksissa ole. 

Kiva kuulla, että tämä visioni näiden kahden tulevaisuudesta tuntui uskottavalta 😁 Lucy oli ehdottomasti mun lemppari, ehkäpä siksi tässäkin siihen näinkin paljon keskityin. Ja oon iloinen, että OC hahmo hinami sopi joukkoon!

Kiitos paljon ihanasta kommentista!! ❤️❤️

zilah: voi, suosittelen lukemaan kirjan! Se löytyy ainakin
 äänikirja sovelluksista, jos kirjastoissa jonoa! Hauskaa, että luit vaikkei fandom ollut entuudestaan tuttu, koska mäkin tutustuin siihen Linnen fikin kautta 😁 ja kiitos kovasti piristävästä kommentista 💞
words make worlds

tuorein jatkis: Hämäränsäteet, K15, H/D

ava: sokerisiipi, bannu: Ingrid