Nimi: Komea kuin kuustahtimoottori
Ikäraja: S
Fandom: Kalevala
Tyylilaji: pyöränkorjaushöttö
Paritus: Lemminkäinen/Joukahainen
Haasteet: Valloita fandom, Juhannustaikoja.
K/H: Tässä DulzGrahamille vähän Kalevalaa juhannustaiaksi näin syyskuussa, ole hyvä! Enpä ole tästä(kään) fandomista aiemmin kirjoitellut, mutta jospa tää maistuu silti!
*
Komea kuin kuustahtimoottori
Joukahainen suoristaa Lemminkäisen pyöränrengasta. Otteet ovat varmat, kulmat keskittyneessä kurtussa. Otsalla on hikeä, käsivarsissa ketjuöljyä kyynärpäitä myöten.
Lemminkäistä nolottaa, mutta sitä hän ei myönnä edes itselleen.
“Sun pitäis pitää parempaa huolta pyörästäs”, Joukahainen toteaa. Se ähkii työskennellessään, kiroaa vääntyneitä renkaanpinnoja.
“Ei ole mun vika, että Pohjan penikat heittivät sen jorpakkoon”, Lemminkäinen vastaa, kaivaa taskustaan norttiaskin ja pistää tupakaksi. Joukahainen mulkaisee, muttei sano mitään. Tietää kai olla haastamatta riitaa.
“Eivät olisi heittäneet, jos et olisi huudellut rivouksia heidän siskolleen”, Joukahainen huomauttaa. Lemminkäinen puhaltaa savua heidän väliinsä, toivoo sen peittävän poskilleen kohonneen punan.
“Se sisko on komea kuin kuustahtimoottori”, Lemminkäinen puolustautuu. Joukahainen hymähtää.
Vaikka ei sillä, kyllä Lemminkäinen mieluummin katselee ystävänsä pyöränkorjauspuuhia kuin Pohjolan tyttöä. Joukahaisella on terävät, tummat silmät ja niin sujuvat otteet, että toisinaan Lemminkäinen on lipsunut ajattelemaan niitä opiskelijakämppänsä ylhäisessä yksinäisyydessäkin, lipsunut ja -
“Sä tuijotat”, Joukahainen murahtaa. “Se on oikeesti aika kuumottavaa.”
“Anteeksi”, Lemminkäinen murahtaa ja tumppaa tupakan tiiliseinään. “Jäin miettimään sitä Salkaa.”
“Vai siks sulla oli sellanen ilme”, Joukahaisen suupieli kohoaa, mutta silmissä on jotakin outoa, jotakin väistelevää.
“Joo”, Lemminkäinen sanoo ja raapii niskaansa. Joukahainen suoristautuu ja pyyhkii kätensä virttyneisiin farkkuihinsa.
“Nyt se kulkee taas kuin unelma”, se sanoo. “Jos vaikka pitäisit siitä nyt pari viikkoa huolta, niin ei tarttis aina olla laittamassa.”
“Voisit sä laittaa välillä ihan vaan mua”, Lemminkäinen vastaa. Ehkä sitä ketjuöljyä on roiskahtanut pisara hänenkin kielelleen, kun mokoma käy nyt niin kerkeästi. “Tai siis -“
Joukahaisen ilmettä on vaikea lukea, kun se astuu lähemmäs. Hetken Lemminkäinen harkitsee pakenemista paikalta. Onhan hänen pyöränsä nyt kunnossa ja pitäisihän se tietysti koeajaa, joten -
Mutta Joukahaisen huulet ovat lämpimät ja sänki kutittaa juuri sopivasti, joten korjatun pyörän sijaan Lemminkäinen päättää koeajaa jotakin ihan muuta.