Kirjoittaja Aihe: Yuri!!! on Ice: Maailman onnekkaimmat miehet (S, Otabek/Yuri, oneshot)  (Luettu 1596 kertaa)

Larjus

  • IƧƧИA
  • ***
  • Viestejä: 6 562
  • En kaipaa kirjoituksiini (negaa) kritiikkiä tms.
    • twitter
Title: Maailman onnekkaimmat miehet
Author: Larjus
Chapters: Lyhykäinen oneshot
Fandom: Yuri!!! on ICE
Pairing: Otabek Altin/Yuri Plisetsky
Genre: Jotain söpöö lässynläätä
Rating: S
Disclaimer: En omista oikeuksia hahmoihin, vain itse tämä fici kuuluu minulle. Ihan omaksi ilokseni kirjoittelen; kukaan ei maksa minulle tästä hyvästä mitään.
Summary: Vuosia myöhemmin Otabek ja Yuri ovat palanneet Güellin puistoon.

A/N: Mukana Kepeissä kesäromansseissa, Fluffy10:ssä, Idän temppelin paluussa sekä One True Something 20:ssä (slashilla). Kesäromansseissa valitsin kappaleekseni Rauli Badding Somerjoen Paratiisin, jonka sanat inspasivat mua kirjoittamaan tämän. Onhan tässä aika erilainen miljöö kuin mitä biisissä sanoituksen pohjalta on, mutta eiköhän näitä pysty peilaamaan aika hyvin keskenään (laulun alusta mulle tulee väkisinkin mieleen se kun Otabek ja Yuri ovat Barcelonassa ensimmäistä kertaa).

Ihan niin kuin viime vuonnakin, lisää Otayuria kesäromanssihaasteen valossa. Jos sen viimevuotisen ficin (S) haluaa asetella tämän kanssa samalle aikajanalle, niin tämä tapahtuu yhdeksän vuotta sen jälkeen (koska yhtä lailla molemmat ottavat canonin tapahtumat huomioon).

Julkaisuajankohtana tää heinäkuun eka päivä on mitä mainioin, koska Otayuri middle anniversary (eli ollaan puolivälissä heidän syntymäpäivään), vaikka tiukkaa teki koska otsikko tuotti taas kerran isoja ongelmia. Viime vuonnakin julkaisin Otayuria tänä päivänä, pitäähän sitä jatkaa. Aika hauskasti, et viime vuonna oli heidän häänsä (S) ja nyt ollaan lomamatkalla viettämässä ensimmäistä hääpäivää ;D



Maailman onnekkaimmat miehet


Yuri nojasi koristeelliseen Güellin puiston kaiteeseen ja katseli edessään avautuvaa upeaa näkymää. Kuvankaunista kesän syleilyssä kukoistavaa Barcelonaa lipui runsaasti hänen silmiensä edessä aina merelle asti. Juuri sitä samaa näkyä – ja vielä tismalleen siitä samasta kohdasta – hän oli ihaillut melkein kymmenen vuotta aiemminkin. Seurakaan ei ollut ehtinyt kaikkien niiden vuosien aikana vaihtua mihinkään; Otabek katseli hänen vierellään samaa näkymää rento ja vapautunut hymynpoikanen kasvoillaan. Leuto kesätuuli tanssahteli tämän mustissa hiuksissa.

”Niin nostalginen, tämä näkymä”, Otabek totesi sitten luoden sivusilmällään katseen Yuriin.

”Niin on”, tämä vahvisti ja siirsi kättään varovasti lähemmäs Otabekia. ”Ja kaunis. Kiitos, kun toit minut tänne.”

”Yhteinen päätöshän se oli.”

”En puhu vain tästä kerrasta.”

Hymy Otabekin kasvoilla syveni, ja hän kääntyi paikallaan niin että pystyi kunnolla katsomaan Yurin suuntaan. Tämä peilasi hänen liikkeensä ja pian he seisoivatkin kasvotusten.

”Muistan edellisen kerran erinomaisesti”, Otabek sanoi hellästi. ”Ja olen edelleen sitä mieltä, että se on yksi elämäni tärkeimmistä päivistä. Sainhan silloin sinut ystäväkseni.”

Ja nyt he olivat paljon muutakin kuin vain ystäviä: toistensa sydämen valitut. Aivan pienen hetken ajaksi he molemmat hiljenivät ja vain katsoivat niin rakastuneesti toisiaan silmiin. Kuin kaikki muu heidän ympäriltään olisi kadonnut, oli vain he kaksi. Yuri olisi voinut koska vain helposti unohtaa itsensä Otabekin tummien silmien lempeään katseeseen, joka nytkin veti häntä puoleensa kuin seireenien laulu.

”Tämä tilanne alkaa muistuttaa ihan sellaista, että kohta sinä kosit minua tai jotain”, Yuri sanoi sitten vaimeasti naurahtaen. Hän tunsi pientä pistelyä poskissaan.

”No, sen suhteen on kyllä auttamatta liian myöhäistä”, Otabek totesi itsekin hymähtäen. Olihan se lomamatka Barcelonaan tehty nimenomaan heidän ensimmäisen hääpäivänsä kunniaksi. ”Vaikka tämä paikka olisi ollut täydellinen siihenkin.”

Sitten sen enempää sanomatta hän ojensi kättään kuin pyytäen Yuria kättelemään itseään. Tämä katsoi kättä hetken ihmeissään mutta lopulta tarttui siihen enempiä empimättä. Nyt jos koskaan tilanne muistutti sitä iltaa, kun he olivat ensimmäisen kerran menneet yhdessä Güellin puistoon ja Otabek oli tarjonnut ystävyyttään Yurille.

Sillä kertaa he eivät kuitenkaan puristaneet kättä, sillä heti kun Yuri tarttui Otabekin ojennettuun käteen, tämä jo kiskaisikin hänet äkisti lujaan halaukseen. Yuri hätkähti mutta tokeni yllätyksestä hetkessä ja painoi päänsä Otabekin olkaa vasten sekä asetteli kätensä tämän selälle.

”Et tiedäkään, miten tärkeä ja rakas olet minulle, Yura”, tämä kuiskutti. ”Voi kunpa voisin jotenkin osoittaa sen sinulle, mutta mitkään sanat tai teot eivät ikinä riittäisi siihen. Rakkauteni määrää ei pysty mittaamaan; se on loputonta.”

”Noh, Beka…”

”Olet tehnyt minusta maailman onnekkaimman miehen.”

”Ei se ole mahdollista”, Yuri supisi hymyillen takaisin. ”Sillä minä olen maailman onnekkain mies.”

Hän tunsi Otabekin suoristavan päätään ja teki niin itsekin, ja pian tämän aloitteesta he suutelivat. Aloite yllätti Yurin iloisesti, sillä Otabek ei liiemmin perustanut julkisista hellyydenosoituksista, ja hänen itsensä oli luontevampi ottaa rakkautta vastaan tekojen kuin sanojen kautta. He eivät välittäneet, mitä muut puiston vierailijat heidän hellästä hetkestään mahdollisesti ajattelivat – taas kerran kaikki heidän ympäriltään unohtui. Yuri kuljetti käsiään ylöspäin pitkin Otabekin selkää ja voihkaisi raukeasti vasten tämän huulia tuntiessaan tämän käden niskassaan.

”Jokainen hetki kanssasi korvaamaton. Olen niin onnellinen, että kuulut elämääni – tai oikeastaan, että meillä on yhteinen elämä. Ollut jo monta vuotta, ja toivottavasti niin on jatkossakin”, Otabek jatkoi.

”On kyllä”, Yuri henkäisi hiljaa, ja tunsi Otabekin sanojen saavan hänen poskensa kuumottamaan lisää. ”Haluan – ja aion – viettää kanssasi vielä kymmenittäin tällaisia vuosipäiviä.”

Hän painoi heidän huulensa jälleen yhteen, osin siksi, että Otabekin suutelu vain tuntui hänestä niin hyvältä, osin siksi, että jo puhutuissa sanoissa oli aivan tarpeeksi käsiteltävää hänen sydämelleen. Onneksi käsittely onnistui erinomaisesti nimenomaan suutelun kautta.

”Mihin suuntaamme seuraavaksi?” Otabek kysyi, kun Yurin pää nojasi taas hänen olkaansa vasten.

”Rantaan?” tämä ehdotti.

”Eikö meidän ollutkaan tarkoitus mennä sinne huomenna?”

”Voimmehan mennä molempina päivinä”, Yuri sanoi. ”Haluaisin vähän haistella meri-ilmaa ja upottaa varpaani rantahiekkaan.”

”Ja minä haluaisin upottaa…” Otabek aloitti mutta päättikin olla sanomatta lausettaan loppuun. Yuri tosin tiesi sanomattakin, mitä tällä oli mielessä.

”Ei sekään ole lainkaan huono ajatus”, hän tuumasi tietäväinen hymy kasvoillaan. ”Onhan meillä aikaa molemmille. Vai ajattelitko pyöritellä minua lakanoissa tuntitolkulla?”

”Jos niin haluat.”

Muutaman suukon jälkeen he lopulta jättivät Güellin puiston taakseen ja astuivat kadulle käsi kädessä. Uutta määränpäätä he eivät olleet sopineet, mutta he jatkoivat matkaansa tietämättä itsekään, olivatko seuraavaksi menossa rannalle vai takaisin hotellille – vai jonnekin muualle. Päättämättömyys ei kuitenkaan haitannut heitä kumpaakaan, sillä vain jo sellainen rauhallinen kävely toisen kädestä kiinni pitäen oli sekin ihanaa.

Yuri tiukensi otettaan Otabekin kädestä ja vilkaisi tätä hymyillen. Lämpö kupli hänen rinnassaan. Vaikka hän olikin sanonut haluavansa haistella meri-ilmaa ja upottaa varpaansa rantahiekkaan, sekin tuntui vain toissijaiselta toiveelta. Merenranta, hotellihuoneen vuode, jokin mukava taverna tai kaunis puisto, paikalla ei ollut hänelle merkitystä niin kauan kun hänen ei tarvinnut hievahtaa Otabekin viereltä minnekään.

Otabekin rinnalla hän todella oli maailman onnekkain mies.
お~ラスティ
ファンタスティック
頭の中

Angelina

  • Stark-Rogers
  • ***
  • Viestejä: 6 480
Romantiikka sopii mainiosti lauantain alkuiltaan, joten Kommiksesta moi :: D Muistan googlettaneeni hahmot joskus aiemmin että saisin paremmin heistä kiinni ja nyt googletin myös tuon puiston, jotta pääsen myös miljööseen kiinni ;D Eipä tässä kyllä oikeastaan kumpaakaan tarvitsisi, koska fluffiin pääsee kiinni muutenkin ja tätä oli helppo lukea.

Tää oli kyllä just niin yltiöromanttinen kuin ensimmäisen hääpäivän voi olettaa olevankin ♥ Musta oli hienoa, että Yuri ja Otabek olivat päättäneet palata paikkaan, josta heillä on muistoja jo ajalta ennen kuin he olivat pari - nostalgista nimenomaan. Ja hah, mä kyllä muistin lukeneeni alkutiedoista että kyseessä on häämatka, mutta pakko kompata Yuria siinä että toi tilanne kieltämättä pohjusti kosintaa erinomaisesti ;D Melkein jo henkeä pidättelin, kunnes tajusin että LOL nehän on jo naimisissa :''D Erinomaisesti luotua latausta siis!

Tästä välittyi kyllä erinomaisesti näiden kahden suhde ja se, miten tärkeitä he ovat toisilleen. Häämatkan toivoisikin olevan just näin siirappinen - ei oikeastaan ole mitään väliä sillä mitä tehdään, vain sillä kenen kanssa tehdään. Kiitos tästä ♥


ava & bannu © Inkku

Larjus

  • IƧƧИA
  • ***
  • Viestejä: 6 562
  • En kaipaa kirjoituksiini (negaa) kritiikkiä tms.
    • twitter
Angelina: Romantiikka sopii joka väliin ;D Toi on kyllä totta, että fluffiin pääsee hyvin mukaan vaikkei hahmot ym. tuttuja oliskaan, mut kyl musta ainakin on kiva tietää ees suunnilleen, miltä hahmot näyttävät.

Mä olin jo pidemmän aikaa halunnut kirjoittaa ficin, jossa Otabek ja Yuri palaavat Barcelonaan ja vielä nimenomaan tonne Güellin puistoon, kun se heille niin tärkeä paikka on. Ja onhan se niin ihanan romanttista palata vuosia myöhemmin sellaiseen merkitykselliseen paikkaan (/w\) ♥ Se ois kyl ollut täydellinen kosimispaikkakin, ja kun huomasin ficin meiningin menevän siihen suuntaan, että tilannekin olis sille otollinen, oli pakko laittaa Yuri kommentoimaan asiaa ;D Kun en halunnut alkaa muuttamaan tästä kosintaficiä. Yhden sellaisen olen Otayurille kirjoittanut, ja se riittäkööt (ainakin toistaiseksi). Mut ihana et olit silti noin hyvin tunnelmassa mukana ;D Mulla on joskus käynyt samaa, että vaikka olis alkutiedot lukenut ja siellä olis jokin asia mainittu, lukiessa se vain vaipuu unholaan ja alkaa jännää jotain asiaa (tai sit ihmettelemään et oho, näinkö se onkin :D)

Mulla on tästä kaksikosta ja heidän suhteestaan erittäin hattaraiset mielikuvat, ihanaa että se välittyi tekstin kautta ♥ Häämatkan tosiaan toivoo olevan just niin ihana ja romanttinen kuin vain voi olla, ja tärkeintä on yhdessä vietetty aika eikä niinkään se, mitä tehdään ja missä (kunhan nyt ei sentään riitelyks mene :D)

Kiitos ihanasta kommentistasi ♥
お~ラスティ
ファンタスティック
頭の中

Larjus

  • IƧƧИA
  • ***
  • Viestejä: 6 562
  • En kaipaa kirjoituksiini (negaa) kritiikkiä tms.
    • twitter
Lainaus
この物語が好きです。
ほんとに?ああああ嬉しい!ありがとうございます!! 😭😭♥♥

Tosiaan iso kiitos kommentista mimamu! Ihana juttu, että olet päätynyt tämänkin sarjan pariin. Japanin kielikorvaa on minustakin kiva harjoittaa animen kanssa (ja se on aina hieno fiilis kun ymmärtää hahmojen puheen ilman tekstitystenkin apua ♥). Tosi siistiä myös, että valkkasit juuri urheiluanimen, vaikkei urheilu kiinnostakaan :D Itseänikään ei pahemmin se urheiluosuus aihetta käsittelevissä animeissa pahemmin kiinnosta, vaikka niitä kyllä tulee katsottua (mutta tosiaan hahmojen/draaman takia lähinnä). Yuri!!! on Icessa musta se luistelupuolikin oli kyllä kiehtovaa.

Lainaus
Taidat ihan oikeasti tykätä tästä parituksesta :)
Hyvä ettei tämä jäänyt lainkaan epäselväksi XD Rakastuin tähän paritukseen just silloin, kun ekan kerran näytettiin jakso, jossa he ystävystyivät Güellin puistossa. Se tilanne on siis mullekin merkittävä ja tärkeä, eikä vain hahmoille itseilleen :D Senkin takia sitä on aina niin kiva fiilistellä ficeissä tavalla tai toisella. Minustakin se oli niin ihanaa, että Yuri ja Otabek ovat molemmat just aika yrmyjä muita kohtaan, ja olihan Yurikin Otabekille ihan alkuun (siellä hotellilla), mutta sitten kun he vähän pääsevät viettämään aikaa kahdestaan ja juttelemaan, he ovat niin erilaisia ♥ Jokin siinä on musta niin kaunista jopa.

Mut jee, kiitos vielä, ihana kuulla että tykkäsit tästä ficistä, ja tervetuloa YOI:n pariin ;D Sen yhden ficinkin olit ehtinyt jo kirjoittaa, ihan mahtava juttu kyllä ♥
お~ラスティ
ファンタスティック
頭の中

Altais

  • ***
  • Viestejä: 1 347
Tätä ihanuutta on ollut tarkoitus kommentoida jo ajat sitten, mutta aina parempi toisaalta, että nyt pääsin nauttimaan sen uudelleen tällä lailla aamiaiseksi. Rakastan niin paljon tätä kaksikkoa oikein pehmoisen romanttisissa tunnelmissa, kun muuten kumpikin on ehkä kanssaihmisiä kohtaan hiukan yrmy ja vaikeasti lähestyttävä omalla tavallaan, mutta sitten toistensa kanssa ovatkin ihan sulaa vahaa, miten sellainen voisi olla mitään muuta kuin valloittavan suloista. :)

Lainaus
”Tämä tilanne alkaa muistuttaa ihan sellaista, että kohta sinä kosit minua tai jotain”, Yuri sanoi sitten vaimeasti naurahtaen. Hän tunsi pientä pistelyä poskissaan.

”No, sen suhteen on kyllä auttamatta liian myöhäistä”, Otabek totesi itsekin hymähtäen. Olihan se lomamatka Barcelonaan tehty nimenomaan heidän ensimmäisen hääpäivänsä kunniaksi. ”Vaikka tämä paikka olisi ollut täydellinen siihenkin.”
Tämä kohta sulatti minut kyllä niin kunnolla, kun muistelin sitä viimeksi sulta lukemaani ficciä Perhosmyrskyjä, jossa nämä panikoivat naimisiinmenonsa kanssa. :) Siksi oli niin kiva lukea, miten hyvin ja onnellisesti heillä on asiat hääpaniikin rauhoituttua. Aivan ihanaa, kun kirjoitat näistä kahdesta nimenomaan niin, että ovat jo parisuhteessa, ja kummankin tunteet on toisella aika lailla täsmälleen tiedossa.

Ei sillä, etteikö sellainen friends to lovers -kiemurtelu epävarmuuden, lähentymisen ja epäröinnin keskellä olisi myös tosi kutkuttavaa, mutta tämä on kyllä myös. Onhan se surku, kun niin monesti ficit päättyy siihen kohtaan, kun päädytään yhteen, eikä sitten pääse ollenkaan kurkistamaan siihen, millaista tyypeillä on parisuhteessa keskenään. Näiden sun ficciesi kautta olen kyllä päässyt ihan ihastumaan tähän paritukseen, ja vaikka en muuten ole edes mikään "uskollinen" paritusten kanssa, niin enpä mäkään kyllä heitä kahta kellekään muulle osaisi kuvitella kuin toisilleen. :)

Larjus

  • IƧƧИA
  • ***
  • Viestejä: 6 562
  • En kaipaa kirjoituksiini (negaa) kritiikkiä tms.
    • twitter
Parempi myöhään kuin ei milloinkaan :D Ihanaa kun tulit jättämään kommenttia, Altais ♥ Minustakin on niin ihanaa kirjoittaa/lukea Otabekista ja Yurista olemassa niin pehmoisia toisilleen, kun yleensä ovat muita kohtaan omilla tyyleillään yrmyjä ja etäisiä. Se on se, kun löytää juuri oikean henkilön itselleen 😍 Sellaista tosielämän sielunkumppanuushenkeä.

Lainaus
Tämä kohta sulatti minut kyllä niin kunnolla, kun muistelin sitä viimeksi sulta lukemaani ficciä Perhosmyrskyjä, jossa nämä panikoivat naimisiinmenonsa kanssa. :)
Awww, ihana kuulla ♥ Pakkohan sen oli mennä niin, että paniikit olivat enemmän tai vähemmän turhia, kun tietysti avioelämäkin on niin onnellista ja mukavaa ;D ♥ Kiva kun tykkäät siitä, että kirjoitan Otayuria vakiparina, koska juuri sellaisen kirjoittelu on musta ihan erimukavaa. Toki mä mielelläni kirjoitan heidän suhteensa esi- ja alkuvaiheistakin, mutta vakiintuneessa parisuhteessa on sitä jotain! Ei tarvitse epäillä toisen tunteita yhtään ja voi olla huoletta niin avoin ajatustensa kanssa :3 (Ja se on muuten ihan totta, että monet ficit päättyy juuri siihen, kun aletaan olla yhdessä! Onhan mulla jotain sellaisiakin kirjoitettuna, mutta tuntuu että kaikista eniten saan irti siitä, kun jo ollaan siinä vakiintuneessa parisuhteessa.)

Lainaus
Näiden sun ficciesi kautta olen kyllä päässyt ihan ihastumaan tähän paritukseen, ja vaikka en muuten ole edes mikään "uskollinen" paritusten kanssa, niin enpä mäkään kyllä heitä kahta kellekään muulle osaisi kuvitella kuin toisilleen. :)
En tiedä voisko tän parempaa kehua saadakaan! 😭😭♥♥ Ihana kuulla, että omat fanityttöavautumiseni (eli ficini) ovat saaneet sinut ihan ihastumaan Otayuriin. Sellainen tuo ihan erillisen lisäsäväyksen siihen, mitä omista teksteistään ajatteleekaan.

Kiitos vielä kommentistasi ja siitä, että näit vaivaa sen kirjoittamiseen ♥
お~ラスティ
ファンタスティック
頭の中