Kirjoittaja Aihe: Yuri!!! on Ice: Kauhea kaljamaha (S, Otabek/Yuri, oneshot)  (Luettu 424 kertaa)

Larjus

  • ISSNA
  • ***
  • Viestejä: 5 042
  • En kaipaa kirjoituksiini (negaa) kritiikkiä tms.
    • twitter
Title: Kauhea kaljamaha
Author: Larjus
Chapters: Lyhyt oneshot
Fandom: Yuri!!! on ICE
Pairing: Otabek Altin/Yuri Plisetsky
Genre: Arkinen hömppä
Rating: S
Disclaimer: Alkuperäisestä kiitos, kunnia ja kaikki oikeudet Kubo Mitsuroulle ja Yamamoto Sayolle sekä muulle YOI-staffille. Fici on kirjoitettu (itseni) viihdyttämiseksi, eikä kukaan ole hyötynyt siitä rahallisesti.
Summary: ”Mikäs se tämä sitten on?” hän kysyi kuin olisi juuri todistanut tämän puheet virheellisiksi.
”Vatsa”, Otabek sanoi, ja hymy oli paeta hänen huulilleen. ”Ihan tavallinen vatsa, joka ei mitenkään voi pysyä kovana ja litteänä sohvalla istuessa.”


A/N: Kauankohan tällainenkin pätkä on mielessäni pyörinyt… :D Mut joo, pakkohan tää oli kirjoittaa, koska tämmösten höpöjen arjen palasten rustailusta tulee itselleni hyvä mieli. Eihän sitä mitään muuta ficcailusta kaipaakaan. Taas vaihteeks tämmönen yhden istuman pikafici, kun muuten iskee vieroitusoireet Otayurista ficcailun suhteen ;D Onnistuin kyllä samalla varsin tehokkaasti sotkemaan keskittymiskykyni unohtumalla katselemaan kuvia venäläisistä näyttelijöistä ja lukemaan tietoiskuja Pietarin vesijohtoveden laadusta ;D

Osallistuu Idän temppelin paluuseen ja lunastaa FinFanFun1000:sta sanan 276. Olut.



Kauhea kaljamaha


Yuri oli viettänyt jo muutaman tunnin yksikseen tietokoneen äärellä sosiaalisen median, taitoluisteluvideoiden ja Netflixin parissa, mutta viimein seurankaipuu, jano ja vessahätä alkoivat ajaa häntä pois makuuhuoneesta. Hän pani tietokoneen lepotilaan, nousi verkkaisesti ylös tuolilta ja lähti puutuneiden pakaroiden jäykistämänä kohti vessaa. Matkalla hän näki vilaukselta juuri keittiöön suuntaavan Otabekin, mutta ei sillä hetkellä noteerannut tätä pikaista katsekontaktia enempää.

Silkkaa laiskuuttaan Yuri päätti tyydyttää myös janonsa vessassa, vaikka hanasta puuttuikin suodatin ja vedessä oli melko kelju sivumaku. Hiuksiaan haroen hän lähti etsimään Otabekista itselleen juttuseuraa, ja löysikin tämän nyt olohuoneen sohvalta, missä tämä oli varmaan alun alkujaankin istunut. Televisiossa oli parhaillaan mainostauko, mutta siitä huolimatta Otabek näytti yhtä keskittyneeltä kuin jos olisi seurannut talviolympialaisia. Yurin katse kiinnittyi hänen kädessään olevan tölkkiin.

”Mitä sinulla oikein on!” hän huudahti niin, että Otabek ihan säpsähti. Hän tavoitteli ääneensä järkyttynyttä äänensävyä, vaikka todellisuudessa hänen mielentilansa oli vain seurankipeä ja leikkisä.

”Öh…” Otabek ei selvästikään tiennyt mitä sanoa. Hän katsoi ensin Yuria, sitten kädessään olevaa oluttölkkiä ja sitten taas Yuria.

”Täällä sinä vain ryyppäät”, Yuri päivitteli niin dramaattisesti kuin kykeni alkamatta nauraa. ”Ammattiluistelija. Tuolla tahdilla kadotat solakan muotosi ja kasvatat itsellesi kaljamahan!”

”Ei satunnaisilla lauantaioluilla mitään mahoja kasvateta”, Otabek vastasi puolustelevaan sävyyn, vaikka tiesikin, ettei Yuri tosissaan ollut.

”Ai ei vai?”

Yuri suorastaan sukelsi sohvalle ja jäi makaamaan niin, että hänen päänsä oli melkein Otabekin sylissä. Hän ujutti toisen kätensä tämän paidan alle ja otti ronskisti kiinni tämän vatsasta.

”Mikäs se tämä sitten on?” hän kysyi kuin olisi juuri todistanut tämän puheet virheellisiksi.

”Vatsa”, Otabek sanoi, ja hymy oli paeta hänen huulilleen. ”Ihan tavallinen vatsa, joka ei mitenkään voi pysyä kovana ja litteänä sohvalla istuessa. Muutenhan se repeäisi, kun nousen seisomaan.”

”Pelkkiä puolustuspuheita”, Yuri tuhahti nostaen Otabekin paitaa lisää niin, että vatsaa paljastui enemmän. ”Kyllä minä tiedän, mitä vatsoille käy tuollaisilla juomatavoilla.”

Sitten hän painoi huulensa kevyesti paljastamalleen iholle. Hän tunsi Otabekin värähtävän hennon kosketuksen alla.

”Ei niin yhtään mitään.”

”Sehän nähdään”, Yuri sanoi, sillä halusi joka tilanteessa ole se, joka sanoi viimeisen sanan. Sitten hän painoi suunsa voimakkaammin Otabekin vatsalle ja puhalsi ilmaa niin, että sen vapautuessa kuului myös pieruääntä muistuttava törähdys. Otabek hätkähti kuin sähköiskun saaneena eikä Yuri tiennyt, johtuiko se pelkästään äskeisestä äänestä vai kutittiko syntynyt väreily.

”Mitä sinä oikein teet?” Otabek kysyi epäilevästi. Hän katsoi suoraan Yuriin, joka kohotti päätään sen verran, että heidän välilleen syntyi katsekontakti.

”En niin yhtään mitään”, Yuri vastasi ilmekään värähtämättä. Hän laski katseensa alas ja puhalsi taas Otabekin vatsaa vasten uuden törähdyksen. Tällä kertaa Otabek näytti varautuneen siihen sillä ei säpsähtänyt yhtä voimakkaasti kuin aiemmin.

”Jatka toki”, Otabek sanoi vinoillen, ja Yuri totteli kuuliaisesti.

”Minun on tylsää”, Yuri myönsi hetken kuluttua ja kuljetti etusormeaan Otabekin navan ympäri.

”Niin vähän ajattelinkin. Jää tähän seuraukseni. Telkkarista tulee Prityazheniye.”

Yuri näytti hetken miettivän tarjousta huolellisesti, vaikka oli itsestään selvää, että tietenkin hän jäisi siihen Otabekin kainaloon.

”Mutta saat luvan jättää vatsaparkani rauhaan”, Otabek ilmoitti Yurin myöntyvän vastauksen jälkeen. ”Sen sijaan voit painaa huulesi vaikka näitä vasten”, hän lisäsi laskien etusormensa alahuulelleen.

”Siinä samalla kun sinä ryystät kaljaa vai?” Yuri kysyi naurahtaen kuivasti. ”Älä kuvittelekaan, että toisin suuni lähellekään moista yökötystä.”

”Sanoo hän joka juo kissanpissavettä suoraan vessan lavuaarista.”

”Ei siihen kuole!”

”No ei kyllä kuole tähänkään”, Otabek sanoi hymyillen ja nosti oluttölkin huulilleen.

Yuri jupisi itsekseen jotain niin pienellä äänellä, että Otabek ei saanut sanoista selvää. Närkästyneestä olemuksestaan huolimatta Yuri kuitenkin käpertyi hänen viereensä ja vaikutti tyytyväiseltä. Otabek kietoi vapaan kätensä tämän ympärille ja veti lähemmäs itseään. Hän ei odottanut Yurilta minkäänlaisia suudelmia seuraavaan muutamaan tuntiin mutta yllättyi iloisesti tuntiessaan jo vartin kuluttua tämän huulien hipovan leukalinjaansa. Sormetkin olivat jostain syystä palanneet sivelemään hänen vatsaansa.

”Sinunhan piti jättää kaljamahani rauhaan”, hän sanoi hyvin hiljaa katse televisiossa pyörivässä elokuvassa.

”Hah, myönnät siis itsekin” Yuri virnisti.

”Mitään en myönnä”, Otabek kielsi. ”Mutta sinun vuoksesi voin joskus leikkiä mukana.”

Virne Yurin kasvoilla leveni lempeäksi hymyksi, ja hän painautui tiukemmin Otabekin lämpimään syleilyyn.




A/N: Prityazheniye on venäläinen elokuva (linkki enkunkieliseen Wikipedia-sivuun).
« Viimeksi muokattu: 13.06.2021 11:09:45 kirjoittanut Larjus »
"Pois silmistäni niljakkeet! Täältä tulee nimittäin haihattelija!"

Kelsier

  • Korpinkynsi
  • ***
  • Viestejä: 1 906
  • ava by raitakarkki
Kommenttiarpajaisista hei!

Olipa tämä ihana pikku pätkä. Yurin ja Otabekin välillä on suloista vitsailua ja Otabek-parka taitaa alussa oikeasti vähän säikähtää. Tämä oli arkista hömppää parhaimmillaan.

Kiitos, kun kirjoitit! :-*

-Kel
"Nouskoon maasta aina polku siellä missä kuljet, ja olkoon tuuli selkäsi takana. Valaiskoot taivaat matkaasi, kun kuljet tähtien teitä."
                                  
                             (Anniina Mikama: Tinasotamiehet)

                

                
               
      

Fairy tale

  • ***
  • Viestejä: 2 684
Luin tämän muutama ilta sitten iltasaduksi. Otsikko sinänsä ei lupaa mitään hyvää ja mietinkin uskallako edes auki napsaista. Mutta heh heh. Tämän takaa löytyi taas niin lupsakkaa olemista ja yhdessäoloa että eipä kaljat, eikä telkkarikaljamahat paljoa häiritse. Onneksi tässä ollaan vielä kilpaluisteluajan ytimessä eikä Otabekilla ole aikomusta kasvattaa kaljan kittaamisella vatsaansa, ei ainakaan useaan vuoteen. Enkä osaa kyllä kuvitella että nämä urheilijat itseään veteläksi päästäisivät.

Kirjoitit tuohon alkuun että eksyit netissä lukemaan Pietarin vesijohtodestä, jolle fikissä pian tulikin sille selitys. Yuri juo tympeää vesijohtovettä, joten ei ole ihme että hän pysähtyy tajutessaan että Otabekilla on paremmat juomat (paremmat jos pitää oluesta).

Lainaus
”Täällä sinä vain ryyppäät”, Yuri päivitteli niin dramaattisesti kuin kykeni alkamatta nauraa. ”Ammattiluistelija. Tuolla tahdilla kadotat solakan muotosi ja kasvatat itsellesi kaljamahan!”
”Ei satunnaisilla lauantaioluilla mitään mahoja kasvateta”, Otabek vastasi puolustelevaan sävyyn, vaikka tiesikin, ettei Yuri tosissaan ollut.

Ja tämä...
Lainaus
”Älä kuvittelekaan, että toisin suuni lähellekään moista yökötystä.”
”Sanoo hän joka juo kissanpissavettä suoraan vessan lavuaarista.”

Kissanpissavettä!  :D Mä itse nimitän sokeritonta redbullia kissankuseksi, sillä se on aika kyseenalaisen makuista, joskin juon mieluummin sittenkin sitä kuin tympeää vesijohtovettä.  Mutta Yuri ei siis ole oluen ystävä, en minäkään. Yurille mielestäni sopisi jokin suosikki energiajuomien joukosta. En osaa kuvitellä häntä niin terveysruoka(juoma)ihmiseksi etteikö hänellä olisi lemppareita ravitsemuksellisesti kyseenalaisten tuotemerkkien parista.

Kiitos tästä arkihömppäviihdykkeestä.  :)




Larjus

  • ISSNA
  • ***
  • Viestejä: 5 042
  • En kaipaa kirjoituksiini (negaa) kritiikkiä tms.
    • twitter
Kelsier: Arkista hömppää pienellä vitsailulla maustettuna on mukava kirjoittaa :) Tais se Otabek aluksi vähän säikähtää, vaikka kyllä hän sitten onneksi nopeasti tajusi, miten tosissaan Yuri oikein on :D Kiitoksia~

Fairy tale: Ymmärrän hyvin sen että otsikko vähän epäilyttää aluksi, koska eihän se ihan tarjoile odotuksia tällaisesta arkihömpästä :D Mut ihana kun uskalsit napsaista tämän auki, kun ei mun ficejä tartte pelätä (varsinkaan Otayureja), oli otsikko mikä tahansa ;D Ei ole Otabekilla kyllä minkäänlaisissa suunnitelmissa antaa kunnon repsahtaa ja vatsan kasvaa huonon ruokavalion takia, ei edes hamassa tulevaisuudessa. en minäkään voisi sellaista kuvitella, ehei, kunto pysyy vielä vanhuudessakin :D

Olin jo aiemmin ollut tietoinen, että vaikka Pietarin vesijohtovesi ei ole meidän veden tasoista, sitä pystyy juomaan sellaisenaankin (vaikka harva niin keittämättä tai ilman suodattimia tekee), mutta mulla on tapana tehdä (turhaa) taustatyötä ja onhan se muutenkin hyvä saada itsensä keskittymään kaikkeen epäoleelliseen :D Yuri on kyllä sitä mieltä, että on se vessan kissanpissavesikin parempaa kuin yksikään olut. Mä en osaa kuvitella häntä pitämässä oluesta sitten niin lainkaan (vaik ei hän kyllä varmaan ole ihan niin kuin minä, sillä mua oksettaa sen hajukin). Minäkin näkisin hänet ennemmin juomassa energiajuomaa (koska kyllähän sitä välillä saa syödä ja juoda muutakin kuin kaikkea superterveellistä. Hänhän rakastui katsudoniinkin, joka on aikamoinen kaloripommi).

Kiitos kommentista ^^
"Pois silmistäni niljakkeet! Täältä tulee nimittäin haihattelija!"